Yhteystiedot

Esko Erkkilä
Ruokomäenkatu 32
33840 Tampere
050 556 4878

Pikakysely

Mitä pidät uusista kotisivuistamme?

Papu pystyy sitomaan ilmasta typpeä!

Sunnuntai 4.9.2022 - -Esko Erkkilä-

Papu on eräs niistä kasveista, jotka pystyvät sitomaan ilmasta typpeä.

 

Sain eilen suositettua pavun sadonkorjuun ja siinä samalla tuli jälleen todettua omin silmin, että papu on eräs niistä kasveista, jotka pystyvät sitomaan ilmasta typpeä.

 

 

IMG_6143.JPG

 

Pavun juurissa on nystyröitä, jotka kertovat, että tuo kasvi pystyy sitomaan ilmasta typpeä.

 

Meillä kasvaa toinenkin samaan pystyvä puutarhakasvi eli tyrni.

 

Pavun viihtyminen trekoolilla on hyvä asia, sillä se kertoo, että maa on hyvässä kasvukunnossa.

 

 

-Esko Erkkilä-

3 kommenttia . Avainsanat: Papu pystyy sitomaan ilmasta typpeä!, Typpi eli N, typensitojakasvit, papu on typensitojakasvi, tyrni on typensitojakasvi,

Nyt tarvitaan sadetusta ja typpilannoitusta!

Maanantai 23.5.2022 - -Esko Erkkilä-

Valkosipulin istuttaminen ja porkkanan sekä palsternakan kylväminen ovat trekoolimaalla tärkeimpiä syystöitä.

 

Hoidin viime syksynä valkosipuleiden istuttamisen, mutta palsternakan sekä porkkanan syyskylvämisen laiminlöin!

 

 

IMG_5347.JPG

 

Valkosipulien syysistuttaminen onnistui hyvin, sillä taimet ovat hyvinkin terhakoita.

 

Kuorettuminen, kuivuus sekä typenpuute ovat kuitenkin kasvua haittaamassa, mutta nehän ovat helposti hoidettavissa typpilannoituksella, haraamisella sekä sadettamalla!

 

Kuvanottamisen jälkeen typpilannoitus, haraaminen sekä sadettaminen on hoidettu, joten kasvun edellytykset ovat kunnossa!

 

 

-Esko Erkkilä-

Kommentoi kirjoitusta. Avainsanat: Nyt tarvitaan sadetusta ja typpilannoitusta!, valkosipulin syysistutus, valkosipulin haraaminen, valkosipulin sadettaminen, valkosipulin lannoittaminen, valkosipulin viljelytoimenpiteet, porkkanan syyskylvö, palsternakan syyskylvö,

Puutarhakasveista palkokasvit ja tyrni pystyvät sitomaan ilmakehästä typpeä

Maanantai 23.9.2019 - -Esko Erkkilä-

Typpi – latinankieliseltä nimeltään nitrogenium ja kemialliselta merkiltään N – on osana monissa elämälle välttämättömissä yhdisteissä.

 

 

Ilmasta n. 78 % on typpeä.

 

 

Tärkeitä typpiyhdisteitä ovat aminohapot ja niistä muodostuneet proteiinit eli valkuaisaineet.

 

 

Vaikka typpeä on runsaasti ilmakehässä, kasvit eivät pysty muutamaa poikkeusta lukuun ottamatta hyödyntämään ilmakehän typpeä.

 

 

Puutarhakasveista palkokasvit sekä tyrni ovat kasveja, jotka pystyvät sitomaan ilmakehän typpeä omaan hyvinvointiinsa.

 

 

Viljelimme päättymässä olevana kasvukautena papuja vajaalla 200:lla rivimetrillä…


 
 
 
IMG_4458.JPG
 
 
 
IMG_4463.JPG
 
 

…ja se on yksi esimerkki kasvista, joka pystyy sitomaan ilmakehän typpeä.

 


 
 

Pavun typensidonta ilmenee sen juuristossa esiintyvistä juurinystyröistä, joista tässä…


 
 
 
IMG_4460.JPG
 
 
 
IMG_4462.JPG
 

 

…parikin jopa maatalousopetukseen soveltuvaa kuvaa.

 

 

Palkokasvit pystyvät sitomaan ilmakehästä typpeä 40 – 100 kiloa per hehtaari per vuosi.

 

 

Palkokasvien typensidontakyky merkitsee lannoituskulujen säästämistä, sillä tavanomaisilla typen lisäysmäärillä palkokasvien satotasoa ei pystytä nostamaan.


 
 
 
IMG_4081.JPG
 
 
Toinen puutarhakasvi, joka pystyy sitomaan ilmakehästä typpeä, on tyrni.

 
 
En kuitenkaan nyt lähtenyt tonkimaan tyrnin juuria, mutta uskottava se on!

 

 

 

Yhteistä typensitojakasveille on se, että ne pitävät kalkitusta maasta eli maan pH-luku olisi hyvä olla tasolla 5,7 tai enemmän.

 

 

 

-Esko Erkkilä-

2 kommenttia . Avainsanat: Typpi, Typpi on kemialliselta merkiltään N, Typpi eli nitrogenium, Ilmassa typpeä on n. 78 %, Typensitojakasvit, puutarhan typensitojakasvit, palkokasvit pystyvät sitomaan ilmakehän typpeä, tyrni typensitojna, pH-luku,

Yksi tyrnin hedekasvi pystyy "hoitelemaan" kahdeksan emikasvia!

Tiistai 22.4.2014 - -Esko Erkkilä-

Tyrni on viime vuosina kasvattanut suosioitaan paljon.

 

Kaikilla markkinoilla ja muilla tapahtumilla erilaisten tyrnituotteiden tarjonta on vilkasta.

 

Tyrninviljelyssä on muutama perusniksi, jotka pitää tietää, jotta saisi omalta tyrnimaalta perhekunnalle vuoden tyrnimarjat.

***********

 

 

Meillä tyrniä on viljelty muutaman pensaan voimin kahdessakin paikassa jokunen vuosi, joten oppirahoja on kertynyt.

 

 

Katkerin oppiraha oli se, kun odotin harjoittelutilalta tuomistani kahdesta tyrnistä marjasatoa lähes parisenkymmentä vuotta ja turhaan!

 

Silloin en tiennyt, että tyrni on kaksikotinen kasvi eli on erikseen satoa tuottavat emipensaat ja erikseen kollipojat eli hedepensaat.

 

Kaksi komeaan kasvuun varttunutta tyrnipensasta olivat molemmat emipensaita ja eiväthän tytöt keskenään saa lapsia eli tyrneistä puheenollen marjoja.

 

*********** 

Tyrni tarvitsee kasvupaikakseen läpäisevän maalajin ja valoisan kasvupaikan.

 

Tyrni on typenkerääjäkasvi, joten sille ei pidä antaa typpilannoitusta. Se on kalkinsuosija, joten kohtuullinen kalkkiannos istutuskuoppaan on paikallaan.

 

 

Ja sitten se tärkein niksi eli hede- ja emikasvien sijoittelu:

 

 

 

tyrni1

 

 

Olen joskus oppinut, että kuvassa näkyvä sijoittelutapa on ns. venäläinen tapa istuttaa emi- ja hedepensaat.
 
Kuvasta nähdään, että yksi kollipoika pystyy hoitelemaan kahdeksan tyttöä marjantuottamistilaan.

 

Meidän pienillä aloilla kollipoikia on aivan liikaa, mutta kun istutusvaiheessa tietoa ei ollut riittävästi. Parempi kuitenkin niin, että kollipoikia on liikaa kuin se, että niitä olisi liian vähän.

 

 

Taimivälinä meillä on kolmisen metriä.

 

 

 

tyrni2

 

 

 

tyrni3

 

 

 

Eilen kuvattuna hedepensaat eli kollipojat olivat pulskean näköisiä ja kaikin puolin valmiit siihen tehtävään, joka niitä näin keväällä odottaa.

 

 

 

tyrni4

 

 

Eilen emipensaat olivat kovin vaatimattoman näköisiä, mutta ilmiselvästi ne olivat odottavalla kannalla kollipoikien pian tuulen avulla suorittamalle tärkeälle toimenpiteelle, jonka tuloksena saamme syksyllä C-vitamiinipitoisia marjoja.

 

 

Taimistot taitavat nykyisin myydä yhden kollipojan kahta tyttöä kohti, mutta niin runsaasti hedepensaita ei tarvita.

Vielä yksi asia: Tyrni on viroksi astelpaju ja monet suomalaiset pitävät sitä vironkielen kauneimpana sanana!

 

 

-Esko Erkkilä-

Kommentoi kirjoitusta. Avainsanat: tyrni, tyrnituotteet, tyrnin viljelytekniikka, tyrnin istuttaminen, tyrnin typpilannoitus, tyrnin kalkitseminen, typenkerääjäkasvit, venäläinen istutusmenetelmä tyrnille, astelpaju,