Yksi kolli-tyrni pystyy hoitelemaan kahdeksan naaraan haaremin

Tiistai 7.5.2019 - -Esko Erkkilä-

Tyrni on todellinen C-vitamiinipommi ja helppohoitoisuutensa ansiosta sen suosio viljelykasvina on kasvussa.

 

 

Tyrnin istuttamisessa kannattaa suosia kevätistutusta ja se merkitsee, että nyt on otollinen aika istuttaa tyrnejä.

 

 

Tyrni on kaksikotinen kasvi eli istuttamisessa tarvitaan ainakin kaksi tainta; emikasvi ja hedekasvi.

 

 

Minulla on tyrnin kaksikotisuudesta melkein katkeria kokemuksia, sillä toin 1960-luvulla kotiini kaksi tyrnintainta, jotka kyllä kasvoivat mainiosti, mutta ainuttakaan marjaa ei tullut.

 

 

Vuosien odottamisen jälkeen ymmärsin tilanteen ja hankin vanhojen tyrnien äärelle kolli- ja narttutyrnit.

 

 

Jänis ehti typistämään kollipojan kuoleman partaalle, mutta sen verran se ehti ruiskimaan elämän eliksiiriä ympärilleen, että vanhoihin tyrneihin ilmestyi syksyllä muutama marja!

 

 

Tiesin vihdoin onnistuneeni!

 

 

****************

 

 

 

Kokemukseni on karttunut ja nyt tiedän, että miten tyrnit kannattaa istuttaa:

 

 

 

 

 

Kuvassa on havainne ns. venäläisestä istutuskaaviosta, jota suosittelen käytettäväksi tyrnien istuttamisessa.

 

 

Kaaviossa keskellä on yksi kollipoika ja sen ympärillä kahdeksan narttutyrniä eli yksi kollityrni (hedekasvi) pystyy hoitelemaan kahdeksan narttutyrniä (emikasvia) siten, että saamme kahdeksan marjovaa yksilöä.

 

 

Taimivälinä kannattaa käyttää 1,5 – 2,0 metriä.

 

 

Aurinkoinen ja sopivasti tuulinen kasvupaikkka ovat ihanteellisia olosuhteita tyrnille.

 

 

 

Näillä peruseväillä tyrnejä istuttamaan!

 

 

 

-Esko Erkkilä-

Pari pötköä dynamiittia on paras keino istutuskuopan tekemiseen!

Lauantai 1.9.2018 - -Esko Erkkilä-

Elo-syyskuun vaihteen tienoot ovat oikein sopivaa aikaa hedelmäpuiden, marjapensaiden ja erilaisten muiden pensaiden istuttamiselle.

 

 

Monissa puutarha-alan liikkeissä on nyt tai lähipäivinä edullisia tarjouksia, kun ne myyvät varastonsa ennen talventuloa loppuun.

 

 

Syysistutuksien puolesta puhuu myös se, että taimien istuttamiselle ei tahdo kevään kiireisimpänä aikana löytyä viherpeukalon kalenterista vapaita aikoja.

 

 

*****************

 

Taimi-istutusten ongelmana on usein se, että istuttaja kaivaa taimelle parin lapionpiston suuruisen istutuskuopan ja on selvää, että sellaisessa paikassa minkäänlainen puu tai pensas ei voi viihtyä.

 

 

Puhun kokemuksesta, kun sanon, että istutuskuopan pitää kaikille puille ja pensaille olla halkaisijaltaan vähintään 80 – 100 senttiä ja istutuskuopan syvyyden pitää olla minimissään 60 senttiä.

 

 

Istutuskuoppaan laitettavasta maasta korkeintaan puolet saa olla alkuperäismaata ja puolet pitää olla lajityypillistä maata.

 

 

Syreenihortensialle, pensasmustikalle ja alppiruusuille istutuskuoppaan laitettavan maan pitää olla hapanta, joten niille ei kalkkia tippaakaan.

 

 

Esimerkiksi tyrni puolestaan on kalkinsuosija, joten sille sopivasti kalkkia – tyrnille ei sovi antaa typpilannoitusta, sillä se kerää itse ilmakehästä typpeä ja voi sen avulla hyvin.

 

 

Istutuskuoppa kaivetaan joka käsipelillä tai kaivinkoneella, mutta tärkeintä on, että se on riittävän suuri.

 

 

Kokemukseni mukaan paras keino istutuskuopan tekemiseen on räjäyttää istutuskuoppa parin dynamiittipötkön avulla.  Yksi pötkö on liian vähän, mutta kolme saattaa olla liian paljon.

 

 

On luonnollista, että räjäyttäjällä pitää olla ns. laturin paperit, sillä toiminnan on oltava laillista.  Onneksi perhekunnassamme on laturin paperit omaava henkilö, joten kokemusta on.

 

 

Räjäyttäminen vaatii luonnollisesti riittävät turvaetäisyydet, sillä sitä ei voi suorittaa rakennusten tai teiden välittömässä läheisyydessä.

 

 

Räjäyttämällä tehty istutuskuoppa tekee tiiviinkin maan kuohkeaksi hieman kauempanakin istutuskuopasta, joten kasvit viihtyvät räjäyttämällä tehdyssä istutuskuopassa.

 

 

Korostan turvaetäisyyksiä ja yleensäkin turvamääräyksiä, mutta räjäyttämällä tehty istutuskuoppa on kasvien kannalta paras vaihtoehto!

 

 

 

-Esko Erkkilä-

Yksi tyrnin hedekasvi pystyy "hoitelemaan" kahdeksan emikasvia!

Tiistai 22.4.2014 - -Esko Erkkilä-

Tyrni on viime vuosina kasvattanut suosioitaan paljon.

 

Kaikilla markkinoilla ja muilla tapahtumilla erilaisten tyrnituotteiden tarjonta on vilkasta.

 

Tyrninviljelyssä on muutama perusniksi, jotka pitää tietää, jotta saisi omalta tyrnimaalta perhekunnalle vuoden tyrnimarjat.

***********

 

 

Meillä tyrniä on viljelty muutaman pensaan voimin kahdessakin paikassa jokunen vuosi, joten oppirahoja on kertynyt.

 

 

Katkerin oppiraha oli se, kun odotin harjoittelutilalta tuomistani kahdesta tyrnistä marjasatoa lähes parisenkymmentä vuotta ja turhaan!

 

Silloin en tiennyt, että tyrni on kaksikotinen kasvi eli on erikseen satoa tuottavat emipensaat ja erikseen kollipojat eli hedepensaat.

 

Kaksi komeaan kasvuun varttunutta tyrnipensasta olivat molemmat emipensaita ja eiväthän tytöt keskenään saa lapsia eli tyrneistä puheenollen marjoja.

 

*********** 

Tyrni tarvitsee kasvupaikakseen läpäisevän maalajin ja valoisan kasvupaikan.

 

Tyrni on typenkerääjäkasvi, joten sille ei pidä antaa typpilannoitusta. Se on kalkinsuosija, joten kohtuullinen kalkkiannos istutuskuoppaan on paikallaan.

 

 

Ja sitten se tärkein niksi eli hede- ja emikasvien sijoittelu:

 

 

 

 

 

 

Meidän pienillä aloilla kollipoikia on aivan liikaa, mutta kun istutusvaiheessa tietoa ei ollut riittävästi. Parempi kuitenkin niin, että kollipoikia on liikaa kuin se, että niitä olisi liian vähän.

 

 

Taimivälinä meillä on kolmisen metriä.

 

 

 

 

 

 

 

 

 

Eilen kuvattuna hedepensaat eli kollipojat olivat pulskean näköisiä ja kaikin puolin valmiit siihen tehtävään, joka niitä näin keväällä odottaa.

 

 

 

 

 

Eilen emipensaat olivat kovin vaatimattoman näköisiä, mutta ilmiselvästi ne olivat odottavalla kannalla kollipoikien pian tuulen avulla suorittamalle tärkeälle toimenpiteelle, jonka tuloksena saamme syksyllä C-vitamiinipitoisia marjoja.

 

 

Taimistot taitavat nykyisin myydä yhden kollipojan kahta tyttöä kohti, mutta niin runsaasti hedepensaita ei tarvita.

Vielä yksi asia: Tyrni on viroksi astelpaju ja monet suomalaiset pitävät sitä vironkielen kauneimpana sanana!

 

 

-Esko Erkkilä-