Kävin poimimassa muovisangollisen puolukoita ja heti sain puolukanpoimintakiellon!

Lauantai 23.9.2023 - -Esko Erkkilä-

Vuoren laella puolukat olivat alkukesän kuivuuden vuoksi pieniä, mutta alarinteessä ne olivat suuria pullukoita.

 

 

Poiminnassa kului aikaa runsas kaksi tuntia ja perkaamisessa vajaa tunteroinen.

 

************

 

Oli pelättävissä, että muovisangollinen puolukoita merkitsee puolukanpoimintakieltoa ja niihän siinä kävi.

 

Toisaalta kerron sen, että minulla on jo tyrninpoimintakielto, mutta vielä uskalsin niitä poimia!

 

***

On muuten ollut mahtavat puolukan- ja tyrninpoimintasäät!

 

 

-Esko Erkkilä-

Tyrnimarjat ovat nyt mehukkaimmillaan!

Keskiviikko 20.9.2023 - -Esko Erkkilä-

Meillä on mökkimaailmassa kymmenkunta tyrnipensasta ja niistä oikeaoppisesti pari on kollityrnejä.

 

Kollityrnit eivät tietenkään tuota marjoja, mutta välttämättömiä ne ovat, jotta tyttötyrnit tuottaisivat marjoja.

 

 

Eilinen saaliini oli hieman alle kaksi kiloa ja se merkitsi, että kokonaissatomme syksyn aikana on kymmenkunta kiloa.

 

Määrästä riittää hyvinkin kymmenkunta marjaa joka-aamuiseen marja-annokseeni.

 

Sadosta jäi linnuillekin pensaisiin vielä aivan riittävästi!

 

 

-Esko Erkkilä-

Tyrninpoiminta on haastavaa hommaa!

Perjantai 8.9.2023 - -Esko Erkkilä-

Tyrni muodostaa joka-aamuisessa marja-annoksessani oman osansa ja näinä päivinä ratkaistaan, että jatkuuko tyrnin osuus marja-annoksessani entisenä.

 

Sato on riittävä, mutta sadonkorjuun onnistuminen on haasteellista.

 

 

 

Tyrnimarjat ovat pensaassa herkullisen näköisiä ja varsinkin isokokoiset marjat näyttävät helpoilta poimittavilta.

 

 

****************

 

 

Peratut tyrnit ovat ”keltaista kultaa”!

 

 

 

-Esko Erkkilä-

Nyt on aika poimia tyrnejä!

Keskiviikko 30.8.2023 - -Esko Erkkilä-

Ajanjuoksun kääntyminen syyskuulle merkitsee sitä, että on aika aloittaa tyrninpoiminta.

 

Olen hieman etuajassa, sillä olen poiminut tyrnejä jo parisen kiloa!

 

*****************

 

Eilinen poimintatulokseni oli vajaan kilon verran…

 

 

 

 

 

 

…tyrnejä.

 

 

Hyvä alku!

 

 

-Esko Erkkilä-

Vuosi on edennyt tyrnin sadonkorjuuseen saakka!

Maanantai 21.8.2023 - -Esko Erkkilä-

Joka-aamuisessa marja-annoksessani on osa tyrnimarjoja ja jotta se jatkuisi, on tyrnien sadonkorjuuaika koittanut.

 

Meillä on tyrnejä kasvamassa kymmenkunta pensasta ja niiltä saatava marjasato riittää vallan hyvin ympärivuotiseen käyttöön.

 

On muistettava, että tyrnimaalla pitää olla narttu- ja koirasyksilöitä, sillä se on välttämättömyys sadon saamiselle.

 

Yksi kollityrni pystyy vallan hyvin hoitelemaan kahdeksan narttutyrniä, jotta satoa saadaan!

 

*****************

 

Tässä muutama kuva eiliseltä, jolloin sain taas poimittua muutaman päivän tarpeisiini riittävän tyrniannokseni!

 

 

 

 

 

 

 

 

-Esko Erkkilä-

Tyrni tarvitsee marjoakseen emataimed ja isataimed!

Perjantai 17.2.2023 - -Esko Erkkilä-

Suomalaiseen korvaan vironkielessä mielestäni paras on tyrnin vironkielinen nimi eli astelpaju!

 

 

 

Tässä vuonna 2016 Tyrin Kukkamarkkinoilla ottamani kuva tyrnin taimimyyjän osastolta, jossa on myytävänä astelpajun taimia.

 

Julisteessa tarjotaan emataimed ja isataimed yhteensä kymmenellä eurolla!

 

Juliste muistuttaa, että tyrni eli astelpaju tarvitsee marjoakseen äititaimen sekä isätaimen.

 

Minulla meni aikoinaan kaksikymmentä vuotta tyrninkasvattajana turhaan, kun en ymmärtänyt hankkia kollitaimia kahden narttutaimen kaveriksi.

 

Muistakaa, että yksi kollitaimi pystyy hoitelemaan kahdeksan narttutainta marjantuotantokykyisiksi!

 

 

-Esko Erkkilä-

Tyrnimarjat ovat nyt parhaimmillaan!

Torstai 22.9.2022 - -Esko Erkkilä-

Oletin, että tyrnimarjat ovat jo ylikypsyneitä, mutta onneksi poikkesin eilen illansuussa tyrnimaalla.

 

Totesin, että tyrnit ovat nyt mehukkaimmillaan, sillä mitään ylikypsymistä ei ole havaittavissa.

 

 

 

Tyrnithän ovat työläitä poimittavia, sillä ne on poimittava yksitellen.

 

Minulla oli apuna tuoli ja se avulla sain pakastuskuntoon…

 

 

 

…hyvän joukon tyrnejä.

 

 

Pitäisköhän vielä tänäänkin käydä poimimassa!

 

 

 

-Esko Erkkilä-

Orvokki, lehdokki, vuokko ja moni muu!

Perjantai 9.9.2022 - -Esko Erkkilä-

Monet suomalaiset kasvit ovat nimeltään kauniita, mutta orvokki, lehdokki ja vuokko ja moni muu ovat siellä kärkipäässä.

 

Näin syyskuun alkupäivinä tulee etsimättä mieleen virolaisittain astelpaju, joka mielestäni on ehdottoman kaunis nimi kasville.

 

 

 

Astelpaju on suomeksi tyrni ja nyt on sen poiminta-aika.

 

Tyrnin eli astelpajun poiminnassa aika kuluu joutuisasti, sillä jokainen marja on poimittava yksitellen.

 

Tyrninpoiminta kuuluu perhekuntamme sisäisen työnjaon perusteella vastuulleni ja mieluusti sen teenkin. 

 

Eräs tyrninpoiminnan muoto on leikata marjoja täynnä olevat oksat ja laittaa ne sellaisenaan pakkaseen.  Pakastamisen jälkeen oksissa kiinniolevat marjat riivitään marjanputsarille ja kerätään siitä talteen.

 

Olen pannut merkille, että joka-aamuiseen marja-annokseeni jo nyt kuuluu muutama tyrninmarja!

 

 

-Esko Erkkilä-

Papu pystyy sitomaan ilmasta typpeä!

Sunnuntai 4.9.2022 - -Esko Erkkilä-

Papu on eräs niistä kasveista, jotka pystyvät sitomaan ilmasta typpeä.

 

Sain eilen suositettua pavun sadonkorjuun ja siinä samalla tuli jälleen todettua omin silmin, että papu on eräs niistä kasveista, jotka pystyvät sitomaan ilmasta typpeä.

 

 

 

Pavun juurissa on nystyröitä, jotka kertovat, että tuo kasvi pystyy sitomaan ilmasta typpeä.

 

Meillä kasvaa toinenkin samaan pystyvä puutarhakasvi eli tyrni.

 

Pavun viihtyminen trekoolilla on hyvä asia, sillä se kertoo, että maa on hyvässä kasvukunnossa.

 

 

-Esko Erkkilä-

Tyrnin koepoiminta antoi lupaavan tuloksen!

Lauantai 27.8.2022 - -Esko Erkkilä-

Tein eilen pienen koepoiminnan tyrnimaallamme ja tulos oli lupaava.

 

 

 

Tyrni on yksittäin poimittava marja ja sen vuoksi runsaan puolen tunnin poiminta ei tuottanut puntarilla punnittuna kummoistakaan tulosta, mutta hyvään alkuun kuitenkin pääsin.

 

 

*********************

 

 

Tyrni on helppo kasvattaa, sillä hyvän kasvupaikan lisäksi se ei paljon muuta vaadikaan.

 

Tyrni on kalkinsuosija, joten se edustaa puutarhakasveista tyystin toista äärilaitaa kuin syyshortensia, pensasmustikka ja alppiruusu.

 

Typen osalta tyrni pystyy sitomaan ilmasta typpeä, joten se ei tarvitse lannoitustakaan.

 

 

 

Tyrni on kaksikotinen, joten samalla maalla pitää olla hede- ja emikasveja.

 

 

 

Suosittelen tyrnin istutuksessa käytettävän ns. venäläistä istutuskaaviota, jossa keskellä on kollipoika eli hedekasvi ja sen ympärillä kahdeksan narttutyrniä eli emikasvia. Kasvien etäisyys toisistaan n. 1,5 - 2 metriä!

 

 

-Esko Erkkilä-

Kalkinsuosijat ja kalkinkarttajat!

Keskiviikko 15.6.2022 - -Esko Erkkilä-

Monesti ja yleensä suositelleen, että puutarhakasvien kasvupaikalle annetaan ennen istutusta aikamoinen ripaus kalkkia.

 

Näin monien kasvien osalta onkin, mutta poikkeuksia löytyy.

 

Tunnetuimpia kalkinkarttajia ovat alppiruusut ja syreenihortensiat.

 

Alppiruusun kasvupaikka pitää olla hapan ja se saavutetaan, kun kasvupaikalle hankitaan suomutaa tai multaa sellaiselta paikalta, jota ei koskaan ole kalkittu.

 

Tyystin toisenlainen kasvupaikka kuin alppiruusulla tai syyshortensialla on se, jossa toivotaan kasvavan tyrniä.

 

Tyrni on todellinen kalkinsuosija, sillä sen kasvupaikka pitää olla hyvinkalkittu.

 

Trekoolinharrastajan on hallittava perusasiat ja tietämys kalkinsuosijoista sekä kalkinkarttajista pitää hallita!

 

 

-Esko Erkkilä-

Tyrnimarmeladi on tyjyä ainetta!

Keskiviikko 17.11.2021 - -Esko Erkkilä-

Meillä on tyrnejä kahdessakin paikassa, mutta toisessa paikassa nyt ei ole lainkaan kollipoikia, joten siellä kasvavat tyrninartut eivät pysty marjomaan.

 

Mökkimaailmassa meillä on kymmenkunta narttutyrniä ja ne…

 

 

…antoivat viime kesänä hyvän sadon.

 

Poimin tyrnejä ahkerasti ja laitoin jokaisen poimintakerran tulokseni...

 

 

…pieniin pakastuspusseihin ja heti pakastimiin.

 

*****************

Aamuinen marja-annokseni koostuu pensasmustikasta, herukoista, mansikoista sekä muutamasta tyrnistä, mutta nyt Rouva keksi tehdä tyrneistä…

 

 

…tyrnimarmeladia!

 

Voin vakuuttaa, että tyrnimarmeladi on tyjyä ainetta!

 

 

-Esko Erkkilä-

Hommasin narttutyrnien seuraksi kollipoikatyrnin!

Perjantai 24.9.2021 - -Esko Erkkilä-

Tyrni on yksineuvoinen kasvi, joten pitää istuttaa sekä hede- ja emitaimia, jotta saa satoa.

 

Minulta meni aikoinaan parisenkymmentä vuotta, kun odotin kahden tyttötyrnin tekevän marjoja, mutta eihän siitä mitään tullut.

 

Nyt meillä on sama tilanne synnyinkotini pihalla, kun liian innokkaat nurmikonleikkaajat olivat huolimattomia ja leikkasivat innoissaan myös kollipoikatyrnin taivaan tuuliin.

 

Olen nyt metsästänyt kollipoikatyrniä, mutta monet isotkin taimikaupat – mm. Hankkija – levittelevät käsiään ja toteavat, että eivät ole saaneet valikoimiinsa kollipoikatyrnejä.

 

 

 

Onneksi ymmärsin kääntyä Pinsiön taimiston puoleen ja sieltähän on saatavissa sekä tyttö- että kollipoikataimia.

 

 

Nyt vaan pitää ottaa lapio käteen ja istuttaa Tarmo-kollipoikatyrni kahden vanhanpiian vierelle!

 

 

****************

 

 

Mökkimaailmassa meillä asia on kunnossa, sillä tyrnimaallamme on sopivassa suhteessa narttu- sekä kollipoikatyrnejä ja tyrnien sato on ollutkin mainio – paljon jää poimimattakin, joten tervetuloa poimimaan!

 

 

-Esko Erkkilä-

Menetin kaksikymmentä vuotta, kun odotin kahden tyttötyrnin marjovan!

Keskiviikko 1.9.2021 - -Esko Erkkilä-

Elämme aikoja, jolloin on tyrnien sadonkorjuun aika.

 

 

Vain tyttötyrnit tuottavat marjoja, mutta kollityrnit ovat välttämättömiä tyttötyrnien läheisyydessä, jotta marjoja saadaan poimittavaksi.

 

****************

 

Toin eräältä harjoittelutilaltani 1960-luvulla kaksi tyrnintainta ja istutin ne vierekkäin.

 

Tyrnit kasvoivat hyvin, mutta marjoja ei ilmestynyt.

 

Kahdenkymmenen opetteluvuoden jälkeen minulle selkeni, että tyrni on kaksikotinen eli sen hede- ja emikukat ovat eri pensaissa.

 

Minun tyrnini olivat molemmat tyttöpensaita ja tunnettu totuushan on, että ”tytöt eivät keskenään saa lapsia”!

 

Asiasta viisastuneena hankin yhden tyttötyrnin ja yhden kollityrnin. Jänis söi kollityrnin, mutta sen verran se ehti ruiskimaan elämän eliksiiriä, että kaksi ”vanhapiikatyrniä” tuotti heti ensimmäisenä vuonna kymmenkunta marjaa! Tiesin olevani oikeilla jäljillä!

 

*************

Taimiliikkeet myyvät kahden narttupensaan ja yhden kollipensaan parttioita, mutta oikeilla istutusetäisyyksillä yksi kolli pystyy tyrnimaailmassa hoitelemaan jopa kahdeksan narttua.

 

On luonnollista, että kollipensaisiin ei synny marjoja!

 

 

Tyrninpoiminta on hidasta hommaa, sillä jokainen marja on poimittava erikseen.

 

 

 

Poiminta on lämpimänä syyspäivänä kuitenkin mukavaa hommaa ja sitä olen nyt parina viime päivänä saanut tehdä!

 

 

-Esko Erkkilä-

Kollipoikatyrnit pörhistelevät!

Perjantai 21.5.2021 - -Esko Erkkilä-

Tyrni on marjana varsinainen C-vitamiinipommi ja sen marjojen C-vitamiinipitoisuuden sanotaan olevan kasvikunnan korkein, sillä tyrnimarjojen C-vitamiinipitoisuus on jopa 360 mg sadassa grammassa.

 

Tyrni on kaksikotinen eli hede- ja emiyksilöt ovat eri kasveja.

 

Tyrnipojat ovat varsinaisia ”haaremin kuninkaita”, sillä yksi tyrnikolli pystyy hoitelemaan kahdeksan tyrnitytön marjomistoiveet.

 

**************************

 

Tyttö         Tyttö         Tyttö

 

Tyttö         Poika         Tyttö

 

Tyttö         Tyttö         Tyttö

 

*************************

 

Yllä on kuvattuna tyrnintaimien ns. venäläinen istutuskaavio, jossa tyrnipoika on keskellä ja kahdeksan tyrnityttöä sen ympärillä.

 

Kollipoikatyrnien ja tyttötyrnien erottaminen toisistaan on vaikeaa kesän edetessä, mutta nyt niiden erottaminen on helppoa, sillä nyt tyrnipojat pörhistelevät koko komeudessaan ja tytöt ovat kovinkin vaatimattoman näköisiä.

 

 

 

Kollipoika nyt

 

 

 

Tyttötyrni vaatimattomuudessaan nyt, mutta odottakaas syksyä!

 

 

 

*********************

 

Mm. nyt on hyvä aika istuttaa tyrnejä ja istutuksen jälkeen on huolehdittava huolellisesta jänissuojauksesta, sillä jänikset ovat persoja tyrnintaimille!

 

 

 

-Esko Erkkilä-

Pernak kuoppaa ja ämmäp pirttii!

Torstai 17.9.2020 - -Esko Erkkilä-

Sain eilen kaivettua perunat talteen ja olen saavutuksestani tyytyväinen.

 

Tuo viljakkalalainen sanonta toteutui kuitenkin vain osittain, sillä eilen nostetut perunat ovat nyt kuivumassa…

 

 

 

…varastossa ja odottavat siellä pääsyä kellariin.

 

 

 

Viimeiseksi lajikkeeksi nostossa jäi Blue Congo ja totesin jälleen kerran, että sen nostaminen on illan hämärissä haastavaa, kun tummansinistä lajiketta on vaikea havaita mullan seasta.

 

Blue Congo on sinällään hyvinkin satoisa lajike ja sen sadontuottokyky ei ole vuosien aikana heikentynyt vaikka olemmekin vuodesta toiseen käyttäneet istutuksessa sen omaa siementä.

 

 

******************

 

 

Tuon kansanomaisen otsikkolausahduksen toista osaa eli ”ämmäp pirttii” ei meillä pystytä noudattamaan vielä pitkään aikaan, sillä suurin osa punajuurista on vielä kasvamassa ja samoin porkkanoista – palsternakkojen sadonkorjuuta ei ole vielä aloitettukaan eli Rouvalla riittää puuhaa!

 

 

Jokunen kurpitsakin vielä pilkistelee lehtiensä katveessa ja mullassa kasvavien tomaattien pääsato on vielä korjaamatta.

 

Ensimmäistäkään tyrnimarjaa ei ole vielä poimittu ja myös luumusadosta on vasta osa poimittu, joten syyssadonkorjuuhommia kyllä riittää!

 

 

-Esko Erkkilä-

Kalkinkarttajat ja kalkinsuosijat

Keskiviikko 20.5.2020 - -Esko Erkkilä-

Eräs tapa jakaa puutarhakasvit eri ryhmiin, on niiden tarkasteleminen suhteestaan kalkkiin.

 

Puutarhakasveista valtaosa tykkää ja pitää kalkista, sillä sopivan kalkkipitoinen kasvualusta helpottaa ravinteiden käyttökelpoisuutta kasvien käyttöön.

 

Muutamille kasveille kalkki on kuitenkin suorastaan myrkkyä, sillä ne tykkäävät happamasta kasvualustasta.

 

Seuraavassa jokunen esimerkki mökkitontillamme kasvavista kalkinkarttajista ja kalkinsuosijoista:

 

 

 

 

Tärkein kalkinkarttaja meillä on alppiruusuryhmä, joka kesäkuun alussa todennäköisesti on kaikkien aikojen parhaassa kukkaloistossaan.

 

 

 

 

Pensasmustikka aloittelee kukintaansa ja myös se on selkeä kalkinkarttaja.

 

Meillä on kahdellakin alueella pensasmustikkaa eli vuosia vanhalla ja satoa tuottavalla alueella on 19 pensasmustikkayksilöä ja…

 

 

 

…viime kesänä istutettu vajaan kolmenkymmenen taimen uusi alue – uudelta alueelta emme vielä nyt kesällä saa satoa!

 

 

 

Kolmas kalkinkarttaja meillä on syyshortensia, sillä myös se vaatii happaman kasvualustan.

 

 

 

On meillä myös yksi kalkinsuosijakasvi ja se on tyrni.

 

Tyrnin kasvualustaa pitää kalkita rutkasti siinä vaiheessa, kun se istutetaan ja olisi varmaan paikallaan kalkita sitä myös myöhemminkin.

 

 

Kalkinkarttajat ja kalkinsuosijat luovat osaltaan luonnon monimuotoisuutta ja tärkeää on se, että osataan nämä monimuotoisuudet huomioida!

 

 

 

-Esko Erkkilä-

Tytöt keimailevat ja pojat pörhistelevät

Sunnuntai 10.5.2020 - -Esko Erkkilä-

Kevät on aikaa, jolloin kaikkien toiminnot ovat aktiivisimmillaan ja näin on myös trekoolimaiden kasvien osalta.

 

Otan esimerkiksi tyrnin:

 

Ainakin minulla on vaikeuksia kesäaikaa erottaa toisistaan tyrnin kollipojat eli hedepensaat ja tytöt eli emipensaat, mutta näin keväällä se on harvinaisen helppoa!

 

 

 

 

 

Tytöt eli emipensaat keimailevat loistossaan, kun taas…

 

 

 

 

 

…kollipojat pörhistelevät tummina voimansa tunnossa.

 

****************

 

Nyt on helppo tutkailla, että onko pihamaan tyrneissä kollipoikia ja tyrnityttöjä, jotta ei käy samalla tavalla kuin minulle kävi 1968 – 1988 välisenä aikana eli kas näin kävi minulle:

 

Toin harjoittelutilaltani vuonna 1968 kaksi tyrnintainta ja odottelin hartaasti, että milloin saan niistä ensimmäiset marjat.

 

Toiveeni oli turha, sillä molemmat taimet olivat emitaimia eli tyttöjä ja senhän me kaikki tiedämme, että tytöt eivät voi keskenään saada lapsia eli tyrneistä puheenollen marjoja!

 

Tajusin asian parinkymmenen vuoden jälkeen ja sen jälkeen olemme saaneet marjoja tarpeeksemme.

 

**************

 

Tyrnimaailmassa yksi hedeyksilö eli kollipoika pystyy hoitelemaan kahdeksan emiyksilöä eli tyttötyrniä niin, että marjoja saadaan noista kahdeksasta yksilöstä.  Tämä vaatii istutuskuvioksi ns. venäläisen istutuskuvion, jossa…

…yksi kollipoika istutetaan kahdeksan tyrnitytön haaremiin keskelle!

Taimikauppiaat kyllä myyvät vaikka samanverran hede- ja emiyksilöitä, mutta se on tarpeetonta, sillä yksi kollipoika pystyy kyllä tarvittaessa hoitelemaan jopa sen kahdeksan tyttötyrniä!

 ****************

 

Oikean istutusjärjestyksen lisäksi pitää muistaa, että tyrni on kalkinsuosija ja sitä ei kannata yrittää kasvattaa happamalla maalla!

 

 

-Esko Erkkilä-

Puutarhakasveista palkokasvit ja tyrni pystyvät sitomaan ilmakehästä typpeä

Maanantai 23.9.2019 - -Esko Erkkilä-

Typpi – latinankieliseltä nimeltään nitrogenium ja kemialliselta merkiltään N – on osana monissa elämälle välttämättömissä yhdisteissä.

 

 

Ilmasta n. 78 % on typpeä.

 

 

Tärkeitä typpiyhdisteitä ovat aminohapot ja niistä muodostuneet proteiinit eli valkuaisaineet.

 

 

Vaikka typpeä on runsaasti ilmakehässä, kasvit eivät pysty muutamaa poikkeusta lukuun ottamatta hyödyntämään ilmakehän typpeä.

 

 

Puutarhakasveista palkokasvit sekä tyrni ovat kasveja, jotka pystyvät sitomaan ilmakehän typpeä omaan hyvinvointiinsa.

 

 

Viljelimme päättymässä olevana kasvukautena papuja vajaalla 200:lla rivimetrillä…

 
 
   
 
   
 

…ja se on yksi esimerkki kasvista, joka pystyy sitomaan ilmakehän typpeä.

 

 
 

Pavun typensidonta ilmenee sen juuristossa esiintyvistä juurinystyröistä, joista tässä…

 
 
   
 
   

 

…parikin jopa maatalousopetukseen soveltuvaa kuvaa.

 

 

Palkokasvit pystyvät sitomaan ilmakehästä typpeä 40 – 100 kiloa per hehtaari per vuosi.

 

 

Palkokasvien typensidontakyky merkitsee lannoituskulujen säästämistä, sillä tavanomaisilla typen lisäysmäärillä palkokasvien satotasoa ei pystytä nostamaan.

 
 
   
 

 
 

 

 

 

Yhteistä typensitojakasveille on se, että ne pitävät kalkitusta maasta eli maan pH-luku olisi hyvä olla tasolla 5,7 tai enemmän.

 

 

 

-Esko Erkkilä-

Kynslaukka ja astelpaju

Lauantai 14.9.2019 - -Esko Erkkilä-

Viron kieli eli eesti on suomen lähikieli ja sen puhujia Virossa on 930 000 sekä ulkomailla 150 000 eli vironkieli on miljoonakieli.

 

 

En ole kielitieteilijä, mutta minua viehättää viron kielessä jokunen asia – vironkielessä muutamat ilmaisut ovat jostain asiasta lähes vastakkaisia suomenkielisille sanoille.

 

 

 

Kaikille on varmaa tuttuja nämä virolaissanat, jotka merkitsevät suomeksi ihan toista;

 

• ema = äiti

• piim = maito

• pulmapäev = hääpäivä

• pussata =pieraista

• putka = myyntikoju

• rahvas = väki, kansa

• veski = mylly

• linn = kaupunki

• halp = huono

• viinerid = nakki

• ravi =hoito

 

 

Viherpeukalona arvostan kahta vironkielistä sanaa ja ne ovat kynslaukka sekä astelpaju!

 
 
 

 
 

Kynslaukka merkitsee suomeksi valkosipulia ja…

 
 
 

 
 

…astelpaju puolestaan tyrniä!

 

 

Voiko astelpajua kauniimpaa nimeä kasville olla?

 

 

Kysyn vaan ja vastaan, että ei voi olla!

 

 

 

-Esko Erkkilä-