Kyllä Pompeiji on ykkönen!

Maanantai 14.12.2020 - -Esko Erkkilä-

Keskustelin Rouvan kanssa ja kysyin häneltä, että mikä paikka on hänen mielestään tärkein jossa olemme käyneet.

Olen tyytyväinen, sillä olemme samaa mieltä, että Pompeijihan se on!

On runsaat kolme vuotta, kun Sorrentoon suuntautuneella matkallamme eräs kohteemme oli Pompeiji ja tietysti myös Vesuvius sekä Napoli.

Olen laatinut matkaltamme useitakin kirjoituksia nettiin ja ne löytyvät googlaamalla ”Esko Erkkilä Pompeiji” tai ”Esko Erkkilä Vesuvius”, mutta tässä pari kuvaa Pompeijista:

Pompeijihan peittyi Vesuviuksen purkauksessa vuonna 79 hiekkaan, laavaan ja kiveen, mutta nyt valtaosa kaupungista on kaivettu esiin.

Tässä kuvassa ”suojatie”, jonka kivet mahdollistivat kaupunkilaisille kadunylityksen; kaikki roskat, ruuantähteet sekä muutkin liat heitettiin kadulle ja jotta tuon törkyn yli pääsisi, oli kadulle rakennettu kivikorokkeet ”suojatieksi”!

Pompeijissa oli laidasta laitaan kaikenlaista toimintaa ja eräs toiminnan muoto olivat bordellit.

Tässä kuvassa bordellinen sänky, joka vieterit eivät varmasti kitisseet rajuimmissakaan seksihetkissä!

********************

Kaikki kunnia kaikille niille Talvi- ja Jatkosodan taistelupaikoille, joissa olen päässyt käymään, mutta maailmanhistorian kannalta käynti Pompeijissa on kuitenkin ykkönen!

-Esko Erkkilä-

Kommentoi kirjoitusta. Avainsanat: Pompeiji, Vesuvius, Vesuviuksen purkaus vuonna 79, Napoli, Sorrento,

Kiipeäminen Vesuviuksen huipulle

Keskiviikko 27.12.2017 - -Esko Erkkilä-

Vesuviuksen tulivuori Italiassa on piirtynyt maailman historiankirjoihin tulivuorena, jonka purkaus vuonna 79 hautasi alleen Pompeijin kaupungin.

Samassa yhteydessä tuhoutui Herculaneumin kaupunki sekä myös eräitä muita lähiseudun pikkukaupunkeja.

Vesuvius sijaitsee 9 kilometrin etäisyydellä Napolista itään Napolinlahden rannalla.

Pääsin käymään Vesuviuksen huipulla 18.10.2017, kun osallistuin mielenkiintoiselle kahdeksanpäiväiselle lomamatkalle Sorrentoon.

Lähdimme matkaan sorrentolaisesta hotellistamme jo aamuvarhaisella ja meille tutuksi tullut sorrentolaiskissa jäi vahtimaan elämänmenoa sen vakituisella paikalla erään auton katolla.

Onneksi sää oli erinomainen, joten bussimatka Vesuviuksen huipun äärelle oli mahdollinen. Heikolla säällä viranomaiset sulkevat Vesuviukselle johtavan tien.

Nämä männyt kasvavat sen jähmettyneen laavavirran äärellä, joka syntyi Vesuviuksen purkauksessa vuonna 1944.

Pääsylippujen ostamisen piti tapahtua 800 metriä ennen sitä paikkaa, jonne autoilla on mahdollista nousta.

Vesuviuksella on korkeutta 1281 metriä, mutta busseilla ja yleensäkin autoilla on mahdollista päästä vain 1010 metrin korkeuteen.

Tuhannenkymmenen metrin korkeudella on turisteja palvelemassa vain vaatimattomat vessat, sillä paikallinen mafia on arvioinut paikan niin runsaasti riskejä omaavaksi, että tasanteelle ei ole investoitu kunnollista palveluinfraa.

Kävelyn lähtötasanteella kannattaa käydä vessassa, sillä huipulla ja sinne johtavan polun varrella ei ole vessoja.

Lähtötasanteella paikallisen mafian käskyläispoika kerää turisteilta vessarahat.

Lähtötasanteella oli tarjolla yhden euron hintaan kävelykeppejä, joilla voi tukea nousuaan Vesuviuksen huipulle.

Vaikka en itse kävelykeppiä ottanutkaan, suosittelen kepin ottamista!

Arvostan Rouvan liikemiestaitoja, sillä hän kauppasi kävelykeppinsä euron hinnalla eräälle ylöspäin pyrkivälle, joka ei ollut vuokrannut keppiä lähtötasanteelta - Rouva veti nenästä mafiaa, sillä yhdellä eurolla Vesuviuksen huipulla kävi keppiin nojautuen kaksi henkilöä!

Kävelyn lähtötasanteen pienen kuppilan seinällä on ilmakuva, josta ilmenee pääsylippujen ostamispaikka (ticket office) ja katsojan nykyinen sijainti (you are here).

***************

Seuraavassa muutamia kuvia, jotka otin kiivetessäni kohti Vesuviuksen huippua:

Sortumavaarasta varoitettiin monilla varoitustauluilla.

Tässä ovat kiipeämisemme ”jälkipään valvojina” vasemmalla Rouva, oikealla pätevä oppaamme ja keskellä eräs matkalaisistamme.

Siinä se on eli Vesuviuksen kraateri ja kraaterin reunalta sitä katseltuna!

Jatkan kertomustani Vesuviukseen tutustumisestani joskus myöhemmin!