Kyllä Pompeiji on ykkönen!Maanantai 14.12.2020 - -Esko Erkkilä- Keskustelin Rouvan kanssa ja kysyin häneltä, että mikä paikka on hänen mielestään tärkein jossa olemme käyneet.Olen tyytyväinen, sillä olemme samaa mieltä, että Pompeijihan se on!On runsaat kolme vuotta, kun Sorrentoon suuntautuneella matkallamme eräs kohteemme oli Pompeiji ja tietysti myös Vesuvius sekä Napoli.Olen laatinut matkaltamme useitakin kirjoituksia nettiin ja ne löytyvät googlaamalla ”Esko Erkkilä Pompeiji” tai ”Esko Erkkilä Vesuvius”, mutta tässä pari kuvaa Pompeijista:Pompeijihan peittyi Vesuviuksen purkauksessa vuonna 79 hiekkaan, laavaan ja kiveen, mutta nyt valtaosa kaupungista on kaivettu esiin.Tässä kuvassa ”suojatie”, jonka kivet mahdollistivat kaupunkilaisille kadunylityksen; kaikki roskat, ruuantähteet sekä muutkin liat heitettiin kadulle ja jotta tuon törkyn yli pääsisi, oli kadulle rakennettu kivikorokkeet ”suojatieksi”!Pompeijissa oli laidasta laitaan kaikenlaista toimintaa ja eräs toiminnan muoto olivat bordellit.Tässä kuvassa bordellinen sänky, joka vieterit eivät varmasti kitisseet rajuimmissakaan seksihetkissä!********************Kaikki kunnia kaikille niille Talvi- ja Jatkosodan taistelupaikoille, joissa olen päässyt käymään, mutta maailmanhistorian kannalta käynti Pompeijissa on kuitenkin ykkönen!
-Esko Erkkilä- |
Kommentoi kirjoitusta. Avainsanat: Pompeiji, Vesuvius, Vesuviuksen purkaus vuonna 79, Napoli, Sorrento, |
Kiipeäminen Vesuviuksen huipulleKeskiviikko 27.12.2017 - -Esko Erkkilä- Vesuviuksen tulivuori Italiassa on piirtynyt maailman historiankirjoihin tulivuorena, jonka purkaus vuonna 79 hautasi alleen Pompeijin kaupungin.
Samassa yhteydessä tuhoutui Herculaneumin kaupunki sekä myös eräitä muita lähiseudun pikkukaupunkeja.
Vesuvius sijaitsee 9 kilometrin etäisyydellä Napolista itään Napolinlahden rannalla.
Pääsin käymään Vesuviuksen huipulla 18.10.2017, kun osallistuin mielenkiintoiselle kahdeksanpäiväiselle lomamatkalle Sorrentoon.
Lähdimme matkaan sorrentolaisesta hotellistamme jo aamuvarhaisella ja meille tutuksi tullut sorrentolaiskissa jäi vahtimaan elämänmenoa sen vakituisella paikalla erään auton katolla.
Onneksi sää oli erinomainen, joten bussimatka Vesuviuksen huipun äärelle oli mahdollinen. Heikolla säällä viranomaiset sulkevat Vesuviukselle johtavan tien. Nämä männyt kasvavat sen jähmettyneen laavavirran äärellä, joka syntyi Vesuviuksen purkauksessa vuonna 1944.
Pääsylippujen ostamisen piti tapahtua 800 metriä ennen sitä paikkaa, jonne autoilla on mahdollista nousta.
Vesuviuksella on korkeutta 1281 metriä, mutta busseilla ja yleensäkin autoilla on mahdollista päästä vain 1010 metrin korkeuteen.
Tuhannenkymmenen metrin korkeudella on turisteja palvelemassa vain vaatimattomat vessat, sillä paikallinen mafia on arvioinut paikan niin runsaasti riskejä omaavaksi, että tasanteelle ei ole investoitu kunnollista palveluinfraa.
Kävelyn lähtötasanteella kannattaa käydä vessassa, sillä huipulla ja sinne johtavan polun varrella ei ole vessoja.
Lähtötasanteella paikallisen mafian käskyläispoika kerää turisteilta vessarahat.
Lähtötasanteella oli tarjolla yhden euron hintaan kävelykeppejä, joilla voi tukea nousuaan Vesuviuksen huipulle.
Vaikka en itse kävelykeppiä ottanutkaan, suosittelen kepin ottamista! Arvostan Rouvan liikemiestaitoja, sillä hän kauppasi kävelykeppinsä euron hinnalla eräälle ylöspäin pyrkivälle, joka ei ollut vuokrannut keppiä lähtötasanteelta - Rouva veti nenästä mafiaa, sillä yhdellä eurolla Vesuviuksen huipulla kävi keppiin nojautuen kaksi henkilöä!
Kävelyn lähtötasanteen pienen kuppilan seinällä on ilmakuva, josta ilmenee pääsylippujen ostamispaikka (ticket office) ja katsojan nykyinen sijainti (you are here).
***************
Seuraavassa muutamia kuvia, jotka otin kiivetessäni kohti Vesuviuksen huippua:
Sortumavaarasta varoitettiin monilla varoitustauluilla.
Tässä ovat kiipeämisemme ”jälkipään valvojina” vasemmalla Rouva, oikealla pätevä oppaamme ja keskellä eräs matkalaisistamme.
Siinä se on eli Vesuviuksen kraateri ja kraaterin reunalta sitä katseltuna!
Jatkan kertomustani Vesuviukseen tutustumisestani joskus myöhemmin!
-Esko Erkkilä- |
Kommentoi kirjoitusta. Avainsanat: Kiipeäminen Vesuviuksen huipulle, Sorrento2017, Vesuvius, Pompeiji, Vesuviuksen purkaus vuonna 79, Napoli, |
Pompeijin raunioista löytyneitä kalleuksia Museo Archeologico Nazionale di Napoli´ssaTiistai 5.12.2017 - -Esko Erkkilä- Museo Archeologico Nazionale di Napoli´ssa eli Napolin arkeologisessa museossa on omia huoneita ja näyttelytiloja niille arvokkaille löydöille, jotka on löydetty Pompeijin kaivausten yhteydessä.
Seuraavassa muutamia kuvia löydöksistä; vain osassa kuvia on selityksiä:
Erään näyttelyhuoneen täyttää Pompeijin raunioista kertova pienoismalli.
Pompeijin kaupungista on nyt kaivettu esiin 45 hehtaaria, mutta kaivamatta on vielä n. 20 hehtaarin suuruinen alue.
Suihkukaivojen ja suihkulähteiden sekä vesipostien vesisuuttimia.
Punnitusvälineitä
Kolkuttimia
Vesijohtotarvikkeita
Menanderin talon raunioista löydettyjä hopeaesineitä.
Menanderin hopeaa.
Sininen maljakko, jota pidetään museon arvokkaimpana esineenä.
Maljakko löydettiin 29.12.1837.
Maljakko on cameo-lasia ja keisarillisia roomalaisia cameo-lasimaljakoita on jäljellä vain muutama koko maailmassa.
Maljakot valmistettiin fuusioimalla erilaisia värillisiä lasilevyjä uunissa ja jäähdytyksen jälkeen päällimmäinen kerros poistettiin.
Kuvituksena on viiniköynnöksiä ja linturyhmiä.
Maljakon pohjaosassa on kuvattuna Välimeren alueen kasveja ja eläimiä.
Maljakko on taitavien käsityöläisten korvaamaton mestariteos ja se pitää nähdä jokaisen, joka vierailee Museo Archeologico Nazionale di Napoli´ssa!
-Esko Erkkilä- |
Kommentoi kirjoitusta. Avainsanat: Sorrento2017, Napoli, Napolin arkeologinen museo, Museo Archeologico Nazionale di Napoli, Pompeiji, roomalaisaika, blue vase pompeii, blue glas vase of pompeii, sininen maljakko pompeiji, |
Museo Archeologico Nazionale di Napoli´ssa pääsee tutustumaan Pompeijin ja Herculaneumin raunioista löydettyihin ja myös muihin roomalaisajan patsaisiinMaanantai 4.12.2017 - -Esko Erkkilä- Napolin arkeologinen museo eli Museo Archeologico Nazionale di Napoli on paikka, jossa Napolissa ollessaan kannattaa käydä.
Sain käydä siellä lokakuun puolessavälissä, kun teimme kahdeksanpäiväisen matkamme Sorrentoon.
Seuraavassa kuvakertomus siitä Museo Archeologico Nazionale di Napoli –vierailustamme, jolloin tutustuimme museossa esilläoleviin patsaisiin.
Patsaat ovat peräisin pääosin Herculaneumin kaupungin raunioista, mutta mukana on patsaita myös Pompeijista sekä yleensäkin Rooman valtakunnan ajalta.
Museon aulassa on mahtava hevosenpääveistos, jonka alkuperää ja taustaa en tiedä.
Ala-aulassa nousemista ylempiin kerroksiin…
…vartioivat nämä veistokset.
****************
Ja sitten niitä veistoksia:
Hercules…
…ja sama takaapäin.
Ei ihme, että naiset ihailevat tätä veistosta!
Toro Farnese on massiivinen roomalainen kopio hellenistisestä veistoksesta ja se on ollut museossa vuodesta 1862 lähtien.
Giulio Cesare eli Julius Caesar; kopio vuodelta 110 ja alkuperäinen vuodelta 50 eaa.
Agrippina eli vuonna 15 syntynyt ja vuonna 59 kuollut Julia Agrippina, joka oli keisari Neron äiti – hän oli myös keisari Caligulan sisar.
Giulio Cesaren eli Julius Caesar´n kokovartalomuotokuvaveistos.
Ns. hallitsijoiden käytävä Museo Archeologico Nazionale di Napoli´ssa. Poiketkaahan Museo Archeologico Nazionale di Napoli´ssa!
-Esko Erkkilä- |
Kommentoi kirjoitusta. Avainsanat: Sorrento2017, Napoli, Napolin arkeologinen museo, Museo Archeologico Nazionale di Napoli, Herculaneum, Pompeiji, roomalaisaika, keisari Nero, keisari Caligula, Agrippina, Julia Agrippina, |
Napolin arkeologinen museo - Museo Archeologico Nazionale di Napoli - on yksi maailman parhaista arkeologisista museoista.Lauantai 2.12.2017 - -Esko Erkkilä- Lokakuisen Sorrenton-matkamme eräs kohokohta oli vierailu Napolin arkeologisessa museossa.
Museossa on näytteillä Pompeijin ja Herculaneumin raunioista kaivettuja patsaita, astioita, koriste- ja ruokailuvälineitä, maalauksia ja mosaiikkeja.
Pompeiji on varmaan kaikille tuttu, mutta Herculaneum lienee oudompi. Se koki Vesuviuksen purkauksessa vuonna 79 saman kohtalon kuin Pompeiji.
Herculaneum sijaitsi 8 kilometriä Napolista etelään – se oli tärkeä kauppapaikka, mutta pienempi kuin Pompeiji.
Tuho Herculaneumissa oli erilainen kuin Pompeijissa, vaikka tuhon aiheuttikin sama Vesuviuksen purkaus.
Pompeiji koki tulivuorenpurkauksessa nopean tuhon, sillä myrkylliset kaasut ja pyroklastinen tuhkapilvi surmasivat Pompeijin asukkaat nopeasti.
Pompeiji hautautui kiven ja tuhkan alle n. 4 – 10 metrin syvyyteen.
Herculaneum puolestaan hautautui mudan ja laavan alle, mutta ne etenivät niin hitaasti, että väestö ehti evakoitumaan ennen muta- ja laavavirran ehtimistä kaupunkiin saakka.
Herculaneumin päälle kertyi mutaa ja laavaa n. 15 – 18 metriä korkea kerros.
Herculaneum tuhoutui jo vuonna 62 siinä maanjäristyksessä, joka ennakoi vuonna 79 tapahtunutta Vesuviuksen purkautumista – Vesuviuksen purkaus tuhosi Herculaneumin lopullisesti.
Pompeijin ja Herculaneumin kaupunkien lisäksi Vesuviuksen tulivuorenpurkauksessa 1938 vuotta sitten tuhoutuivat myös Stabiaen sekä Boscorealen kaupungit.
Pyrin lähipäivinä kuvien kera kertomaan, että mitä näimme Museo Archeologico Nazionale di Napoli´ssa.
-Esko Erkkilä- |
Kommentoi kirjoitusta. Avainsanat: Napolin arkeologinen museo - Museo ArcheoNapolissa yksi maailman parhaista arkeologisista museoista., Sorrento2017, Napoli, Museo Archeologico Nazionale di Napoli, Napolin arkeologinen museo, Pompeiji, Herculaneum, Vesuvius, Stabiae, Boscoreale, |
Vielä yksi juttu Pompeijista!Torstai 2.11.2017 - -Esko Erkkilä- Kiitokset lukijoilleni, kun olette innokkaasti seuranneet Pompeiji-juttujani.
Toivottavasti saan palata Pompeijiin sitten aikanaan, kun kerron näkemästäni Museo Archeologico Nazionale di Napoli´ssa!
Tässä kuitenkin viimeinen kuvakertomukseni paikanpäältä Pompeijista:
Surkuttelen aina naisia, joiden vessajonot ovat moninkertaiset miesten vessajonoihin verrattuna ja niin myös Pompeijin sisäänkäynnin yhteydessä.
Pompeijissa ei ole mahdollisuutta vessassa käyntiin, joten ne asiat piti hoitaa ennen sisäänmenoa.
Pompeijin 65 hehtaarin suuruisesta tuhoalasta on nyt kaivettu esiin vasta 45 hehtaaria, joten kaivaukset alueella jatkuvat. Mitähän näidenkin telineiden takaa löytyy?
Tämäkin osa on vielä tutkimatta. Kuvassa näkyy selvästi jähmettynyt laavavirta ja sen alla on varmaan jotain!
Arkeologit jatkavat kaivauksiaan myös niillä alueilla, joihin yleisöllä on vapaa pääsy.
Monille sivukaduille on metallisia esteitä ja arvatenkin siellä on vielä tutkimattomia alueita.
Takana näkyvässä raunioseinässä näkyy kattoparrujen reikiä ja ne kertovat, että monet Pompeijin talot olivat useampikerroksisia.
Kaikki alkuperäiset puuosat tuhoutuivat kaupungin tuhossa ja ne harvat puuosat jotka alueella nähdään, ovat ”uustuotantoa”!
Pompeijissa oli ”katuvalaistus” kadussa, sillä…
…katukivien väliin upotetut marmoripalaset valaisivat ainakin kuunvalossa kulkijan tietä!
Temppelin kaivuutyöt ovat vielä kesken ja oppaamme ihmettelikin, että miksi eräs vierailijaryhmä oli ylittänyt suojaköyden ja mennyt kaivuualueelle!
Vielä viimeinen vilkaisu Igor Mitoraj´n veistokseen ja Pompeiji-kierroksemme oli päättynyt!
-Esko Erkkilä- |
Kommentoi kirjoitusta. Avainsanat: Sorrento2017, Pompeiji, Pompeii, Igor Mitoraj, |
Puolalaisen Igor Mitoraj´n teokset sopivat PompeijiinTiistai 31.10.2017 - -Esko Erkkilä- Pompeijin kierroksemme lopuksi näimme puolalaisen kuvanveistäjän Igor Mitoraj´n kaksi suurikokoista teosta rauniokaupungissa.
Mitoraj´n isä oli ranskalainen ja äiti puolalainen.
Sanotaan, että Mitoraj´n teoksissa näkyy hänen ranskalaisen isänsä joutuminen sotavangiksi toisessa maailmasodassa ja äitinsä karkottaminen Puolasta sekä joutuminen työleirille.
Mitoraj´n teosten pirstoutuneisuus vetää mielenkiintomme klassisiin veistoksiin, jotka ovat osittain tuhoutuneet – näimme näitä veistoksia Napolin argeologisessa museossa eli…
...”Museo Archeologico Nazionale di Napoli”…
…mutta siitä myöhemmin.
Kuvanveistäjä Igor Maturaj syntyi vuonna 1944 ja kuoli vuonna 2014 - hänen suurin unelmansa oli saada järjestää taidenäyttely Pompeijissa.
Mitoraj´n suuri unelma täyttyi, kun Pompeijissa järjestettiin toukokuulla 2016 alkanut näyttely, jossa oli esillä hänen kolmekymmentä työtään.
Näyttely päättyi tämän vuoden toukokuussa, mutta kaksi Mitoraj´n veistosta oli esillä vielä silloin, kun kävimme Pompeijissa 13.10.2017.
Asiantuntijat sanovat, että Mitoraj`n veistosnäyttely Pompeijissa on eräs merkittävimmistä taidenäyttelyistä Italiassa vuonna 2017.
Mitoraj´n kaksi teosta ovat tässä:
”Centauro” –pronssiteos on valmistunut vuonna 1994 eli taiteilija oli silloin viisikymmenvuotias.
******************
Pompeijin tutustumiskierroksen loppuosuutta hallitsee...
...tämä Mitoraj´n tekemä mieshahmoa esittävä suurikokoinen veistos.
Mielestäni Igor Mitoraj´n veistokset sopivat hyvin Pompeijiin, vaikka ne onkin veistetty 1938 vuotta sen jälkeen, kun Pompeiji tuhoutui!
-Esko Erkkilä- |
Kommentoi kirjoitusta. Avainsanat: Sorrento2017, Pompeiji, Pompeii, Igor Mitoraj, Museo Archeologico Nazionale di Napoli, Napolin argeologinen museo, |
Pompeijin uhreista saadut kipsivalokset kertovatMaanantai 30.10.2017 - -Esko Erkkilä- Pompeijin rauniokaupungissa on nähtävänä kipsivaloksia vainajista, jotka menehtyivät Vesuviuksen tulivuorenpurkauksessa vuonna 79 eli yli 1900 vuotta sitten.
Kaivauksien suorittajat huomasivat onkaloita hohkakivi- ja tuhkavuorien alla, joissa oli ollut vainajia turman sattuessa.
Vainajat olivat vuosisatojen saatossa hävinneet, mutta heidän jättämänsä onkalot kertoivat pikkutarkasti mm. niistä asennoista, joissa vainajat olivat olleet tuhon sattuessa.
Kaivajat osasivat onkalon tavatessaan pumpata onkaloon kipsiä ja näin saamme tänä päivänäkin nähdä, että millaisissa asennoissa vainajat olivat tuhon hetkellä.
Seuraavassa muutamia kipsivaloksia niistä vainajista, jotka ovat esillä nykyisessä Pompeijissa:
***********************
Kylpylässä eli Terme Stabianessa on esillä makaava nainen, jonka tuho on yllättänyt.
********************
Pompeijin Foorumin laidalla on myös esillä muutama kipsivalos Pompeijin uhreista:
Istuva mies.
Tuskissaan kieriskelevä lapsi.
Makaava mies.
Onko tässä koira vaiko kaksi ihmistä tai jotain muuta – päätä Sinä!
Pompeijin tuhoalue on suuruudeltaan n. 65 hehtaaria ja siitä on nyt kaivettu esiin vasta 45 hehtaaria – mitä vielä löytyykään!
-Esko Erkkilä- |
Kommentoi kirjoitusta. Avainsanat: sorrento2017, pompeiji, pompeii, Pompeijin onkaloista löytyneet vainajat, |
Pompeijin foorumi oli kaupungin keskusSunnuntai 29.10.2017 - -Esko Erkkilä- Pompeijin kiertokäyntimme loppupuolen kohde oli foorumi, joka oli kaupungin keskusta, sillä se ja sen välitön ympäristö muodostivat Pompeijin poliittisen, taloudellisen ja uskonnollisen keskustan.
Foorumilla eli torilla järjestettiin erilaisia tapahtumia ja mm. puhetilaisuuksia.
Foorumi on pohjois-etelä –suuntainen suorakaiteen muotoinen tila; sen pituus on 143 metriä ja leveys on 38 metriä. Taas pitää muistaa, että tämäkin alue oli monimetrisen hohkakivi- ja tuhkakerroksen alla n. 1700 vuotta!
Foorumi oli päällystetty marmorilaatoilla, mutta nykyään niitä on vain muutama jäljellä.
******************
Foorumin eräällä kulmalla on nykyisin eräänlainen varasto, jossa on häkkien takana esillä Pompeijin kaivauksissa löytyneitä tavaroita ja patsaita - kas näin:
***************
Tässä vielä yleisnäkymä Pompeijin foorumista; oikealla patsas, mutta siitä lähipäivinä tarkemmin.
-Esko Erkkilä- |
Kommentoi kirjoitusta. Avainsanat: sorrento2017, Pompeiji, Pompeii, Pompei Foorum, Pompeijin tori, |
Pompeijissa vesihuolto pelasi!Lauantai 28.10.2017 - -Esko Erkkilä- Antiikin Rooman tekniikka tarkoittaa Rooman valtakunnassa aikakaudella alkaen noin vuonna 300 ennen ajanlaskun alkua ja päättyen vuoteen 476, jolloin Länsi-Rooman valloittivat germaanit.
Aikahaarukka merkitsee, että Pompeijissa oli ennen sen tuhoutumista antiikin Rooman tekniikkaa mm. vesihuollossa.
Pompeijin pääkadun varrella on tänäänkin nähtävissä vesitorni, jonka kautta pompeijilaisiin taloihin saatiin painovesi.
Todennäköisesti tähän vesitorniin saatiin vesi läheisiltä vuorilta painovetenä putkia pitkin.
Pompeijin kaivauksissa on löydetty vesijohtoja, joilla vesitorneihin kerättyä vettä on jaettu Pompeijin taloihin.
Pompeijissa väestön ikä oli korkeintaan hieman alle 50 vuotta ja oletus on, että vesijohtoputkista liuennut lyijy olisi yksi syy alhaiseen keski-ikään.
Lyijyn kemiallinen merkki on Pb eli plumbum.
Rooman valtakunnassa lyijyä käytettiin vesijohtoputkien lisäksi jopa ruokailuväineissä ja sanotaan, että lyijyn käyttäminen oli syynä Rooman valtakunnan tuhoon.
Hyvin todennäköistä – tiedä häntä!
-Esko Erkkilä- |
2 kommenttia . Avainsanat: sorrento2017, Pompeiji, Pompeii, Antiikin Rooma, Pompeijin vesihuolto, vesijohtoputket lyijystä, lyijy, Pb, plumbum, |
Pompeijin Lupanar-bordellissa sängyt eivät natisseetPerjantai 27.10.2017 - -Esko Erkkilä- Vierailijajonojen perusteella näytti, että Pompeijin rauniokaupungin suosituin käyntikohde oli Lupanar-bordelli.
Lupanar-bordelliin oli kapealla kadulla pitkä jono ja taisimme olla jonossa puolisen tuntia.
Pompeiji oli satamakaupunki ja sinne saapuneet merimiehet kaipasivat viihdykettä, jota tarjosivat mm. kaupungissa sijaitsevat bordellit.
Bordelleihin oli helppo osata, sillä katukivissä oli sinne osoittavia opasteita, joissa esiintyivät kivekset ja juhlakunnossa oleva siitin.
Näitä opasteita saattoi olla myös sillä katuosuudella, jolla jonotimme bordelliin pääsemistä, mutta sankan ja tiiviin väkijoukon vuoksi niitä ei sattunut kamerani linssiin.
Kuvia näistä opasteista löydät tämän juttuni lopussa kertomastani google-hausta.
Latinankielinen termi ”Lupanar” merkitsee bordellia ja ”Lupa” merkitsee prostituoitua.
Pompeijissa on osittain restauroitu kaksikerroksinen bordelli ja sen restauroinnissa on käytetty mm. puuta. Kaikki puurakenteet tuhoutuivat Vesuviuksen tulivuoren purkauksessa vuonna 79 ja sen vuoksi Pompeijissa ei ole lainkaan alkuperäisiä puurakenteita.
Ennen Lupanar-bordellia kadun vierellä on erään yksityisyrittäjän ”yhden sängyn” –yritys, jossa siinäkin sänky on tukevaa tekoa ja ei varmaan tiiviinkään tiimellyksen aikana kitise!
****************
Vierailijavirta eteni Lupanar-bordellissa nopeasti, mutta nämä kuvat ehdin ottamaan prostituoitujen ”työskentelytiloista” kierroksen aikana:
Eivät nämäkään sängyt kitisseet kovassakaan aktissa!
******************
Bordellissa on eroottisia ja pornografisia maalauksia, mutta ainoastaan tästä sain kiireessä kuvan.
Bordellinpitäjät pyrkivät pitämään huolta naisten terveydestä ja siitä, että he eivät olisi tulleet raskaiksi, sillä se olisi merkinnyt pitkää taukoa tienesteihin.
Raskauksia pyrittiin ehkäisemään eläinten suolista tehtyjen kondomien avulla ja sillä, että käytettiin siittiöiden tuhoamiseksi erilaisia voiteita. Bordellimaailman yleisiin periaatteisiin ainakin paikallisoppaiden mukaan kuuluu aina se, että bordellien prostituoidut muka ovat ja olivat ulkomaalaisia - näin kerrotaan myös Pompeijin bordellien osalta!
Tämä juttuni on vain pintaraapaisu Pompeijin bordellielämään, mutta lisää tietoa asiasta saat, kun googlaat vaikkapa: ”Lupanar Pompeii”!
-Esko Erkkilä- |
Kommentoi kirjoitusta. Avainsanat: Sorrento2017, Pompeiji, Lupanar, Lupanar-bordelli, Lupanar Pompeii, |
Casa del Menandron talo kaivettiin Pompeijissa esiin vain vajaat yhdeksänkymmentä vuotta sittenKeskiviikko 25.10.2017 - -Esko Erkkilä- Vesuviuksen tulivuorenpurkauksessa vuonna 79 Pompeijin kaupunki hautautui 8 – 10 metriä paksuisen hohkakivi- ja tuhkakerroksen alle.
Kaupunki sai nukkua ruususen untaan aina vuoteen 1748 saakka, jolloin ensimmäiset kaivaukset alkoivat.
Kaivaukset ovat yhä edelleen kesken, sillä n. 65 hehtaarin suuruisesta alasta on kaivettu esiin vasta n. 45 hehtaaria.
Casa del Menandron taloa alettiin kaivamaan esiin marraskuussa 1926 ja työ tuli valmiiksi kesäkuussa 1932 – aikaa kaivaustöistä on siis vasta n. 90 vuotta!
Rauniotalon seinässä oleva opaskyltti on luonnollisesti asetettu paikoilleen vasta hetki sitten.
***************
Arvellaan, että tämän suuren talon viimeinen omistaja on ollut Quintus Poppaeus Sabinus, mutta täyttä varmuutta siitä ei ole.
Talo voi olla paikallisen tuomarin tai on mahdollista, että talon omistaja on ollut varakas matkaaja, sillä Pompeijin ilmasto houkutteli kaupunkiin mm. varakkaita roomalaisia.
Talon ”eteisessä” on marmoriallas, johon sadevesi pääsi kattoaukosta.
Avara sisäpiha – jopa puutarhamainen – tuo vihreyttä koko taloon.
****************
Huoneiden seinillä on taidokkaita ja n. 2000 vuotta vanhoja freskoja.
Tämä maalaus on antanut nimen Menandron talolle, sillä kyseessä on kreikkalainen runoilija Menandro.
Kuva on minun ottamani ja käsittelemätön. Netistä löytää samasta kohteesta otettuja, mutta käsiteltyjä kuvia.
Myös tämä on ottamani ja käsittelemätön kuva. Tässä Aiace etsii suojaa.
************************
Vielä muutama kuva, jotka otin Menandron talossa:
*******************
Muistutan juttuni lopuksi, että Menandron talo on kaivettu vain n. 90 vuotta sitten esille monimetrisen hohkakivi- ja tuhkavuoren alta, jossa se sai uinua n. 1850 vuotta!
-Esko Erkkilä- |
Kommentoi kirjoitusta. Avainsanat: Sorrento2017, Pompeiji, Casa del Menandron talo, Menandro, Quintus Poppaeus Sabinus, |
Todellinen kokemus - PompeijiTiistai 24.10.2017 - -Esko Erkkilä- Sorrenton-matkamme toisena päivänä saimme tutustua Vesuvius-tulivuoren purkauksessa hävinneeseen Pompeijin kaupunkiin.
Vesuviuksen vuonna 79 tapahtunut purkaus peitti alleen Pompeijin kaupungin.
Pompeiji sai olla kahdeksan – kymmenmetrisen hohkakivi- ja tuhkakerroksen alla lähes 1700 vuotta, sillä kaivaukset sen esiin saamiseksi alkoivat vasta vuonna 1748.
Seuraavassa ensimmäinen kuvakertomus tutustumisestamme Pompeijiin:
Ensimmäinen tutustumiskohteemme Pompeijissa oli gladiaattorikenttä.
Gladiaattorit asuivat kentän laidoilla sijaitsevissa pienissä huoneissa.
Tässä sisäkuva gladiaattorin huoneesta.
Gladiaattoreina tai ainakin heidän joukossaan oli myös naisgladiaattoreita – saattoivat olla vain ”viihdytysmielessä”!
Pompeijissa oli amfiteattereita ja tässä olen tutustumassa niistä yhteen.
Muistutan taas, että kaikki nämä rakenteet olivat kahdeksanmetrisen hohkakivi- ja tuhkakerroksen peitossa 1700 vuotta!
Pompeijin kadut olivat ja ovat yhä edelleen niin kapeita, että niille mahtuivat vain kahdet hevosrattaat vierekkäin. Mainittakoon, että sama raideleveys on nykyään käytössä useimmissa etelä- ja keski-Euroopan maissa!
Kuvassa näkyvä ”suojatie” oli välttämätön, sillä jätevesijärjestelmää ei ollut. Kaikki jätteet kaadettiin kadulle ja jotta kaupunkilaiset pääsivät kulkemaan kuivin jaloin, oli välttämätöntä kiviset korokkeet, jotta kadun pystyi ylittämään.
Katukivissä näkee tänäänkin uria, jotka ovat syntyneet hevoskärryjen kärrynpyörien aiheuttamasta kulutuksesta.
Reunuskivissä on yhä edelleen nähtävissä kaiverrettuja reikiä, joihin hevosten suitset voitiin sitoa, kun isäntä meni asioilleen vaikkapa…
…katukeittiöön, josta tarjoiltiin ruokaa!
Pompeijissa katukeittiöiden ja muiden kadunvarren liikkeiden edessä olivat yli 1900 vuotta sitten liukuovet ja liukuovien alapuoliset urat kivissä on edelleen monissa paikoissa selvästi nähtävissä.
*************
Terme Stabiane eli roomalainen kylpylä on Pompeijin vanhin rakennuskompleksi.
Kylpylän pääkoriste kuvaa Jupiteria, jonka kädessä on valtikkasauva.
Tässä samainen Jupiter-veistos (oikealla ylhäällä) laajemmassa kuvassa.
Muistutan taas, että kaikki tämä oli hohkakiveen ja tuhkaan hautautuneena 1700 vuotta!
Poistuimme kylpylästä ja jatkoimme matkaa Pompeijin seuraavaan kohteeseen.PS. Suosittelen tutustumaan Pompeijiin, jos ja kun olette matkalla Italiassa. Oletan, että esim. Roomasta pääsee pikajunalla nopeasti Napoliin ja sieltä paikallisjunalla Sorrenton suuntaan; poisjäänti Pompei Scavi -asemalla ja olet kävelymatkan päässä Pompeijin rauniokaupungista!
-Esko Erkkilä- |
2 kommenttia . Avainsanat: Sorrento2017, Pompeiji, Terme Stabiane, Jupiter, Pompei Scavi, |
Niin tyypillistä ItalialleMaanantai 23.10.2017 - -Esko Erkkilä- Törmäsimme heti toisena Sorrento-päivänämme tyypilliseen italialaiseen ilmiöön eli lakkoon.
Olimme aamuvarhaisella lähdössä junalla Sorrentosta Pompeijiin, mutta aikomamme junavuoro oli peruttu lakon vuoksi.
Junalla matkustaminen on Italiassa edullista, sillä yhdensuuntainen lippu Sorrentosta Pompeijiin maksoi vain 2,40 €.
Junamme odotti asemalla, mutta se ei ollut minnekään lähdössä, sillä oli tullut yllätyslakko.
Onneksi Napolista saapui toinen juna ja…
…siihen liitettiin se juna, jolla meidän piti alun perin matkustaa.
Selvisimme tästä lakosta vähällä, sillä matkamme viivästyi vain puolisen tuntia.
*********************
Junassa oli tunnelmaa jo lähtöä odotellessa, sillä reipasta harmonikkamusiikkia soittanut iloinen mies viihdytti meitä vaunussamme; kas näin:
Hanuristi oli ripeä liikkeissään, sillä junan vielä ollessa paikoillaan hän siirtyi asemalaiturin kautta toiseen vaunuosastoon, kun oli meiltä kerännyt rahat!
*******************
Sorrento on linjan Napoli – Sorrento pääteasema ja näimme linjakartasta, että Pompei eli Pompei Scavi on neljästoista asema Sorrentosta lähdettäessä.
Onneksi pääsimme istumaan, mutta paluumatkalla kävikin huonompi tuuri, sillä mm. minä jouduin koko matkan ajan seisomaan perjantai-iltapäivän ruuhkajunassa, kun sorrentolaiset palasivat Napolista kotiinsa.
Pääsimme onnellisesti rauniokaupunki Pompeijin lähiasemalle ja tutustuminen maailmankuuluun kohteeseen saattoi alkaa.
-Esko Erkkilä- |
Kommentoi kirjoitusta. Avainsanat: Sorrento2017, Sorrento, Pompei Scavi, Pompeiji, Napoli-Sorrento -rautatie, |
Sorrento ja Etelä-Italian hurma on koettuLauantai 21.10.2017 - -Esko Erkkilä- Palasin toissapäivänä Rouvan, sukulaispariskunnan ja 36 muun matkalaisen kanssa kahdeksan päivää kestäneeltä lomamatkalta takaisin Suomeen.
Matkamme tukikohtana oli n. 280 kilometriä Roomasta etelään sijaitseva Sorrento ja sieltä teimme kuutena päivänä päiväretkiä lähiseudun mielenkiintoisiin kohteisiin.
Sorrento on kaupunki Napolinlahden rannalla Sorrenton niemimaalla Campaniassa – Sorrentossa on n. 17 000 asukasta.
Päivämatkamme suuntautuivat lähiseudun lisäksi Pompeijiin, Napoliin, Caprin saarelle, Amalfin rannikolle ja viimeisenä päivänä Vesuviuksen tulivuorelle.
Vesuviuksen silhuetti näkyi moneen paikkaan; usein se oli pitkästä etäisyydestä johtuen utupilven takana, mutta lähempää katsellen se näkyi selvästi. Tässäkin kuvassa etäisyyttä lienee 15 - 20 kilometriä.
Matkamme sujui hienosti ja mitään suurempia ongelmia ei esiintynyt.
Menomatkalla jouduimme odottelemaan kolmisen tuntia kolmikaistaisella moottoritiellä, kun edessämme oli tapahtunut säiliöauton ja autojenkuljetusauton yhteentörmäys. Pompeijissa puolestaan joku itikka puraisi kämmenselkääni, mutta apteekista ostetulla kortisonisalvalla sekin ongelma poistui.
Säidenhaltijat suosivat meitä, sillä lämpötila oli koko ajan 20 - 25 astetta ja sateesta ei ollut tietoakaan.
Matkamme oli Albatros Travel´n tuotantoa ja oppaanamme oli mainioPaula Nykänen – kumpaakin voin suositella!
Uskon, että tulen tällä saitilla ”Palaja Sorrentoon” eli palaamaan Sorrenton-matkaamme, joten pysyhän kanavalla!
-Esko Erkkilä- |
Kommentoi kirjoitusta. Avainsanat: Sorrento2017, Sorrento, Napoli, Caprin saari, Pompeiji, Vesuvius, Amalfi, |