Pärnu on Viron kesäpääkaupunki, mutta löytyy sieltä nähtävää ja koettavaa talvellakin

Tiistai 29.1.2013 - -Esko Erkkilä-

Olen palannut Pärnuun tekemältämme kahdeksan päivää kestäneeltä kylpylälomalta takaisin Suomeen.

 

Tämä oli jo viides viikon mittainen kylpylälomamme Pärnussa – yhteensä olemme viettäneet virolaisissa kylpylöissä nyt yksitoista viikon mittaista lomaa. Olemme viettäneet kylpylälomamme joka kerta eri kylpylässä.

 

 

 

Estonian Roheline Maja eli Vihreä Talo oli tämänkertainen kylpylämme. 

Pärnussa sijaitsevat Estonia-kylpylät tekevät tiivistä yhteistyötä, sillä nytkin saimme raveja eli hoitoja kaikissa kolmessa Estonia-kylpylässä. Vihreän Talon lisäksi samaan kokonaisuuteen kuuluvat Valkoinen Talo eli Valge Maja sekä Puistotalo eli Pargi Maja.

 

 

 

Vihreä Talo (oikealla) ja Valkoinen Talo ovat yhdistetty käytävällä, mutta Puistotaloon matkaa kertyy n. 300 metriä.

Se, että Vihreän Talon asukkaille osa raveista eli mm. vesivoimistelu annetaan Puistotalossa, on merkittävä epäkohta ja toivon monien kylpylävieraiden tapaan, että asiaan saataisiin muutos.

 

 

 

Viro vapautui neuvostomiehityksestä v. 1991 ja sen jälkeen Viron lippu on saanut hulmuta vapaasti kaikkialla Virossa. 

Pärnussa Viron lipun seurassa oli melkein joka paikassa Pärnun oma lippu eli valkoinen risti sinisellä pohjalla.

 

 

 

Pärnun vaakunassa pilvestä esiin ojentuva käsi kannattelee ristiä ja ristin vierellä on avain.

En tiedä, että voidaanko vaakunaheraldiikkaa ja kirkkotaidetta verrata toisiinsa, mutta kirkkotaiteessa pilvestä esiin ojentuva käsi kertoo Jumalasta lahjojen antajana ja kaiken luojana.

 

 

Pärnussa vanha ja uusi rakennuskanta sijaitsevat usein aivan rinnakkain.

 

 

 

Tämä vanha puutalo…

 

 

 

…ja kadun toisella puolella sijaitseva nykyaikainen kivitalo ovat kuvattu täsmälleen samoilta jalansijoilta.

Näytti siltä, että kivitalo ei ollut lainkaan asuttu - ovatko rahat loppuneet rakennusprojektin viime hetkillä?

 

 

 

Pärnussa on hyvin tavallista, että Müüa-kylttejä näkyy kaupungilla runsaasti. Kyse on myytävänä olevista kohteista. 

Tammikuussa 2005 myrskytuulet ja tulvat aiheuttivat kaupungissa suuria vahinkoja. Merivesi nousi silloin lähes kolme metriä normaalitasoaan ylemmäs.

On luonnollista, että varsinkin alavilla seuduilla ja lähellä merenrantaa Pärnussa näkee runsaasti Müüa-kylttejä, mutta…

 

 

 

…näkee niitä kaupungin keskustaan rakennettujen hienojen lasipalatsienkin ikkunoissa!

 

**********

 

Valitettavasti kaikki Pärnuun suuntautuneet käyntini ovat ajoittuneet talviaikaan, joten Pärnu kesäkaupunkina on minulta jäänyt kokematta.

 

Vaikka minulla on omakohtaista kokemusta Pärnusta ainoastaan talvelta, uskallan suositella matkan suuntaamista tähän Viron neljänneksi suurimpaan kaupunkiin niin kesällä kuin talvellakin!

 

 

 

-Esko Erkkilä- 

Meresuu Spa & Hotel - uusi kylpylä perinteisessä kylpyläkaupungissa Narva-Joesuussa

Maanantai 23.8.2010 - -Esko Erkkilä-

Viron kylpylät ovat tulleet lukuisille suomalaisille tutuiksi kuluneiden vuosien ja vuosikymmenten aikana, sillä kylpylämatkailu Suomesta Viroon alkoi jo Viron neuvostomiehityksen aikana.

 

Lukuisat kylpylät Saarenmaalla, Pärnussa sekä Tallinnassa ja sen lähiympäristössä ovat tulleet tutuiksi myös meidän perhekunnallemme.

 

Itä-Vironmaa on ollut minulle melkein tuntematonta aluetta, sillä olen tutustunut siihen vain yhden läpiajomatkan aikana.

 

Heinä…elokuun vaihteessa tilanne muuttui, kun osallistuimme neljän päivän matkalla Itä-Viroon.

 

Yövyimme kahtena ensimmäisenä yönä Meresuun kylpylässä Narva-Joesuun kaupungissa.

 

Narva-Joesuu sijaitsee Narvajoen ja Suomenlahden yhtymäkohdassa aivan koillis-Viron kulmassa.

 

Narva-Joesuun asukasmäärä on talvella 3.000 henkeä, mutta kesällä väkimäärä kasvaa 6…7-kertaiseksi. Se oli Viron ensimmäisen itsenäisyyden aikana Viron "kesäpääkaupunki", kun kesäpääkaupunki nykyisin on Pärnu.

 

Kaupunki on perinteinen kylpyläkaupunki ja v. 2008 rakennettu uusi komea kylpylä on taas vaalimassa sen kunniakkaita kylpyläperinteitä.

 

Kylpyläperinteen lisäksi Narva-Joesuu on kuuluisa pitsihuviloistaan. 1800-luvulla ja 1900-luvun alussa Narva-Joesuussa oli 1.100 pitsihuvilaa, mutta nyt niitä on jäljellä kaksi; niistäkin toinen on tuhoutumassa ja toista toki korjataan.

 

Ennakoidaan, että seuraavat kymmenen vuotta tulevat merkitsemään Narva-Joesuulle vahvaa kehitystä.

 

Narva-Joesuu sijaitsee n. 12 kilometrin etäisyydellä Narvan kaupungista.

 

Meresuun kylpylässä voi vielä aistia hetkiä siitä ajasta, jolloin Neuvostoliitto oli Viron herrana.

 

Kylpylähenkilökunta ei juurikaan osaa suomea, sillä venäjänkieli on tämän alueen valtakieli. Luonnollisesti he taitavat englanninkielen.

 

Eniten hotellissa on aistittavissa venäläismeininki siinä, että ravintolahenkilökuntaa on paljon. Seurasimme meininkiä ja totesimme, että ravintolassa saattoi olla työtä tekemässä kuusikin henkilöä, kun todellinen henkilökuntatarve olisi ollut kaksi tarjoilijaa! On selvää, että jatkossa henkilökuntamäärää on vähennettävä - kilpailu ja tehostamisvaateet pitävät siitä huolen.

 

Kylpylän sijaintipaikka on ihanteellinen, sillä kylpylästä on 150 metrin matka Viron pisimmälle hiekkarannalle. Narva-Joesuun hiekkarannat tuovat mieliin Suomenlahden toisella puolella sijaitsevan Terijoen hiekkarannat.

 

Kävimme rannalla molempina iltoina ja näkymä auringonlaskuhetkellä oli hieno. Ensimmäisenä iltana rantakioski oli avoinna, mutta jostain syystä toisena iltana se oli kiinni - palvelu- ja bisnesajattelua ei ole vielä sisäistetty.

 

Uusia kylpyläkokemuksia etsivälle on helppo suositella majoittumista Meresuun kylpylään Narva-Joesuussa. Kylpylä on yhä useamman matkatoimiston tarjonnassa. Meresuusta on hyvät liikenneyhteydet mm. Narvaan.  Narvasta ja alueen liikenneyhteyksistä hieman enemmän tuonnempana.

 

-Esko Erkkilä-