Jopa puolet yli 65-vuotiaista on digisyrjäytymisvaarassa

Lauantai 2.3.2019 - -Esko Erkkilä-

 

Sain tammikuun 22. päivänä osallistua Tampereella Kirjastotalo Metsossa Alueverkoston kokoontumiseen, jossa käsiteltiin ikäihmisten palvelujen ajankohtaisia asioita.

 

 

Paikalla oli n. 25 ikäihmistä ja tamperelaiseen tapaan hieman enemmän virkahenkilöitä ja sellaisia, jotka saavat elantonsa ikäihmisiin liittyvistä toiminnoista.

 

 

Tilaisuuden pääasiaksi muodostui se syrjäytymisvaara, joka digitalisaation edetessä uhkaa ikäihmisiä.

*************

 

 

”Elän” netissä 24/7, mutta siitä huolimatta tunnen hyvinkin tarkasti sen syrjäytymisvaaran, joka ikäihmisiä uhkaa, kun digitalisaatio etenee.

 

 

Olen monta kertaa eri tilaisuuksissa ottanut asian esille, mutta kerrankin sain olla aktiivisena seuraajana, kun asiasta keskusteltiin.

 

 

Asiasta on yleensä vaiettu, mutta nyt kun tilaisuutemme vetäjänä oli kansanedustajaehdokkaana oleva apulaispormestari Johanna Loukaskorpi, niin ikäihmisten digisyrjäytymisestä puhuttiin aktiivisesti – kaikkea hyvää se päättäjien eduskuntavaaliehdokkuuskin voi merkitä!

 

 

Tilaisuudessa todettiin, että Tampereella digisyrjäytymisvaarassa on 20.000 tamperelaista.

 

 

Tampereella oli 31.1.2018 yhteensä 196.674 äänioikeutettua, joten digisyrjäytymisvaarassa on jokseenkin tasan 10 % tamperelaisista äänioikeutetuista.

 

***********

 

Ikääntyneet tuntevat yhteiskunnan digihuumassa ulkopuolisuutta, syrjäytymistä ja huonommuutta.

 

 

Ikäihmisellä on korkea kynnys mennä nettiopastukseen ja sitä ruokkii se asiakassyrjiminen, jota he tuntevat saavat kokea nettilaitemyymälöissä – tuttu tunne meikäläisellekin, joka on tottunut asiakastilanteissa pitämään puolensa.

 

 

Ikäihmisten digisyrjiminen on mahdollisuus printtimedialle ja toivoisinkin, että se huomioi nykyistä paremmin tämän.

 

 

Kaikkien osapuolten ja erityisesti niiden, jotka siirtävät toimintojaan ja palveluitaan sähköiseen muotoon pitää muistaa, että digi on vain väline ja se ei saa korvata kaikkia perinteisiä asiakaspalvelumuotoja.

 

 

 

-Esko Erkkilä-

Digitalisoinnilla emme Tampereella saa syntymään säästöjä

Torstai 13.9.2018 - -Esko Erkkilä-

Tampereen kaupunki on tekemässä jo kahdeksatta vuotta peräjälkeen tappiollista tilinpäätöstä.

 

 

Tänä vuonna on tehty jo ainakin kaksi päätöstä, että miten tappiollisuus saataisiin edes siedettävälle tasolle.

 

 

Keväällä julkistettu tehostamispaketti sisälsi 43,5 miljoonan euron suuruiset talouden tasapainottamistoimenpiteet vuosille 2018 – 2020.

 

 

Kesän edetessä tappiokierre vaan kasvoi ja nyt puhutaan 20 miljoonan euron suuruisesta lisäpaketista – on mielenkiintoista nähdä, että ehditäänkö vuodenvaihteeseen mennessä saada 100 miljoonan euron suuruinen alijäämä kasaan!

 

 

 

*****************

 

 

Eräänä keinona talouden kuntoon laittamisen puheissa on digitalisaation lisääminen.

 

 

Turhaa ja asioita tuntemattomien jorinoita!

 

 

Sain eilen kuunnella hyvinvoinnin palvelualueen lautakuntien apulaispormestaria ja hän kertoi useita esimerkkejä siitä, että miten monilla Tampereen kaupungin osa-alueilla digitalisaatiossa on teknisiä ongelmia.

 

 

 

***********************

Teknisten ongelmien lisäksi digitalisaation lisäämispyrkimykset jakavat kaupunkilaiset eri kasteihin; eläkeläisjärjestössä toimivana tunnen ja tiedän suuren joukon senioreita, jotka eivät tule koskaan hankkimaan tietokonetta eivätkä internet-yhteyttä!

 

 

Ymmärrän näitä ihmisiä oikein hyvin, sillä vaikka ”elänkin netissä” 24/7, en mitenkään suostu varaamaan itselleni aikaa verkossa vaikkapa lääkärille tai laboratorioon – haluan puhua puhelimitse elävän ihmisen kanssa ja hoitaa asiani keskustellen!

 

 

 

-Esko Erkkilä-

Digitalisaation hurjan nopea eteneminen luo syrjäytymistä!

Maanantai 11.9.2017 - -Esko Erkkilä-

Vaikka nettini onkin auki 24/7 eli vuorokaudet ympäriinsä, tunnen suurta huolta digitalisaation nopeasta etenemisestä.

 

 

Tampereella ilman nettiä olevia kaupunkilaisia on 60.000 – 70.000 henkilöä.

 

 

Näin valtava ihmisjoukko syrjäytyy yhteiskunnasta, jos ilman nettiä ja ilman tietoliikenneyhteyttä olevien asiasta ei huolehdita.

 

 

Valtakunnan tasolla ilman nettiä olevien kansalaisten määrä on tasolla 1.500.000 eli neljännes Suomen väkiluvusta.

 

 

Pitää tiedostaa, että monet meistäkin, joilla on netti, me emme suostu sitä käyttämään asioiden hoitamisessa.

 

 

Puhun omakohtaisesta kokemuksesta, kun totean, että en suostu käyttämään sähköistä asiointia esimerkiksi veroviranomaisten kanssa.

 

 

*************

 

 

Jouduin muutama päivä sitten varaamaan kokoustilaa jostain sopivasta paikasta ja tutkailin, että josko Kirjastotalo Metsosta sellainen löytyisi.

 

 

Soitin vahtimestareille kuten niin monesti ennenkin ja kysyin vapaita kokoustiloja tietylle päivälle.

 

 

Vahtimestari oli ystävällinen ja totesi, että eräs sopiva luentosali olisi vapaana, mutta samalla hän kertoi, että nyt ei enää onnistu kokoustilan varaaminen puhelimitse hänen kauttaan, vaan varaaminen on hoidettava sähköisesti.

 

 

Kiitin kummastellen tiedosta ja menin nettiin varatakseni kokoustilan.

 

 

Hämmästykseni oli suuri, sillä palveluun päästäkseen olisi pitänyt kirjautua Tampereen kaupungin tietojärjestelmäsysteemeihin pankkitunnuksilla.

 

 

Toki minulla on pankkitunnukset, mutta vihastuin byrokratian lisääntymisestä niin, että jätin Kirjastotalon Metson tilavaraukset silleen ja varasin kokouspaikan toisesta paikasta.

 

 

 

***************

 

 

Ymmärrän digitalisaation merkityksen kustannusten hallintamielessä, mutta vaadin, että ilman tietokonetta ja nettiyhteyksiä vailla oleville taataan mahdollisuus pysyä yhteiskuntamme täysivaltaisina jäseninä!

 

 

 

-Esko Erkkilä-