Onhan ne jäniksetkin, mutta mieluummin kuitenkin tulppaaneja!Keskiviikko 31.5.2023 - -Esko Erkkilä- Aikaisempina vuosina meillä on ollut pihanpielessä komea tulppaaniryhmä, mutta eipä ole enää, sillä omakotialueellemme on muodostunut virkeä jänispopulaatio, joka huolehtii, että……tulppaaniryhmät ovat muisto vain.Jäniksiä sen sijaan riittää ja tässä työhuoneeni ikkunasta kuvattu kuvakokoelma jänöjusseista:Jänisten lisäksi peurat ovat alueemme riesana!
-Esko Erkkilä- |
Kommentoi kirjoitusta. Avainsanat: Onhan ne jäniksetkin mutta mieluummin kuitenkin tulppaaneja! Jänikset omakotialueen riesana, |
Pensasmustikan kasvattamisessa on monia haasteitaMaanantai 6.6.2016 - -Esko Erkkilä- Elämme kesäkuun alkupäiviä ja varhaisen kesäntulon vuoksi on paras pensasmustikan kukinta-aika.
En ole suuri asiantuntija pensasmustikan viljelyssä, mutta 19 pensaan kanssa puuhaaminen on vuosien aikana tuonut jonkinlaista kokemusta tuon hienon marjan kasvattamisessa.
Kerroin, että 19 pensasta, mutta on heti todettava, että mikään pensaistamme ei ole alkuperäisiä, vaan kato kävi ensimmäisinä vuosina ja kaikki pensaat on vuosien aikana vaihdettu!
Tässä olevat kuvat on kuvattu pensasmustikkamaaltamme 5.6.2016.
Pensasmustikkamaa on suojattava jäniksiltä, sillä sen varvut ja lehdet ovat jänisten suurta herkkua.
Jänisaidan on oltava niin korkea, että ristihuulet eivät pääse syömään pensasmustikkapensaita edes suurimpien luminietosten aikana.
Lumipeite on pensasmustikoille tärkeä ja sen vuoksi pensasmustikkamaan laidoille kannattaa jättää erilaisia varpuja kasvamaan, jotta lumipeite pensaiden kohdalla on riittävän suojaava.
Nyt olemme selvittäneet jänikset ja huolehtineet riittävästä lumipeitteestä, mutta nämä eivät vielä riitä.
Pensasmustikka on happaman maan kasvi ja sen vuoksi maata ei saa missään tapauksessa kalkita.
Happamuutta lisätään – jos oikein halutaan panostaa pensasmustikan viljelyyn – tuomalla suoruoppaa vaikkapa metsäojitustyömailta tai sellaiselta pellonnurkalta, jota ei ole koskaan kalkittu.
Meillä happamuutta on lisätty sillä, että pensasmustikkamaalle on tuotu muutaman vuoden välein traktorin peräkärryllinen kuoriketta sahalta, jossa puut kuoritaan ennen sahausta. Kuorike pitää osaltaan myös rikkakasvit kurissa.
Pölyttymistä edistetään ainakin kahden eri lajikkeen rinnakkaisviljelyllä – meillä on kasvamassa Alvari ja Aino. Nykyään saattaa olla myös uudempia lajikkeita.
Pensasmustikan sadonkorjuu on haastavaa monestakin syystä.
Marjat kypsyvät hyvin eri aikaan, joten samankin oksan poimintaa pitää suorittaa monta kertaa sadonkorjuukautena.
Linnut ovat suuri ongelma pensasmustikanviljelyssä ja sen vuoksi riittävän varhain aloitettu verkottaminen onkin välttämätöntä.
Jos lintujentorjunnasta ei ole huolehdittu, niin kypsät marjat katoavat parempiin suihin otollisena hetkenä parissa tunnissa. Kokemusta on, että myös maahan pudonneet marjat saavat samassa yhteydessä kyytiä!
Pensasmustikka on hieno marja aamuisin siinä marjakimarassa, jonka voi valmistaa pakastimessa olevista eri marjoista.
Kymmenellä pensaalla pääsee hyvään alkuun, mutta pari – kolme vuotta pensaiden istuttamisen jälkeen pitää jaksaa odottaa!
-Esko Erkkilä- |
Kommentoi kirjoitusta. Avainsanat: Pensasmustikka, pensasmustikan kasvattaminen, jänikset pensasmustikan uhkana, vähäinen lumipeite pensasmustikan uhkana, linnut pensasmustikan uhkana, pensasmustikkalajikkeet Alvari ja Aino, |
Heinäpoikaset tekevät nyt tuhojaan puutarhassaTorstai 17.7.2014 - -Esko Erkkilä- Jäniksillä on vuodessa 1 – 3 poikuetta eli parhaimmassa tapauksessa hankipoikaset, heinäpoikaset ja sänkipoikaset.
Jäniksellä kantoaika eli aika pariutumisesta poikimiseen on 40 vuorokautta.
Nyt parhaillaan on aika, jolloin heinäpoikaset, joita kutsutaan myös termillä lehtipoikaset, tekevät tuhojaan puutarhassa.
Porkkana, mansikantaimet ja erityisesti punajuurentaimet ovat jänisten suurta herkkua. Myös herneet ja kaalintaimet saavat tehokkaan parturoinnin jäniksenpoikasten toimesta.
Viime päivinä on mökkimaailmassa saattanut melkein samoilla hetkillä tulla vastaan kolmekin innokasta jäniksenpoikasta. Aamu- ja iltahetket ovat aikaa, jolloin jänikset ovat aktiivisesti liikenteessä. Tuntuu, että ne eivät näe eivätkä kuule mitään, mutta menohalut ovat kovat.
Jos tapaa jäniksenpojan ryytimaalla ja jähmettyy paikoilleen, saattaa olla, että jäniksenpoikanen menee ohi parin metrin etäisyydeltä. Pienikin liike ja jänis laukkaa tiehensä.
Olemme aidanneet mökkimaailmamme puutarhamaat jänisten varalta, mutta pieni porkkanamaa jäi aitauksen ulkopuolelle. ***********
Tässä pieni kuvakertomus jäniksenpoikasista, jotka kuvasin mökillämme 13.7.2014:
Ensiksi porkkanamaalla vierailleet jänöt:
Sitten sipulimaalla ahertanut jänöjussi:
Porkkanamaan tuhoamisesta oli tehtävä loppu ja aidattava se:
Jänöjussin poikaset ovat mukavia katsella, mutta armottoman kovia puutarhakasvien tuhoajia.
Rajansa siis kaikella ja aitaukset ovat nyt kunnossa!
-Esko Erkkilä- |
Kommentoi kirjoitusta. Avainsanat: jänis, jänikset, hankipoikaset, heinäpoikaset, lehtipoikaset, sänkipoikaset, jäniksen kantoaika, |