Peurariesa alkaa olemaan täyttä totta!

Perjantai 10.3.2023 - -Esko Erkkilä-

Omakotitalomme sijaitsee linnuntietä mitattuna viitisen kilometriä Tampereen Keskustorilta etelään ja omakotialueemme rajoittuu Tampere-Helsinki -moottoritiehen. Noilla perusteilla luulisi, että vietämme jopa jonkinlaista city-elämää.

 

Todellisuus on kuitenkin jotain toista, sillä lukemattomat jänikset ramppaavat talomme ympärillä siten, että jäniksenjälkiä on joka puolella.

 

Jäniksistä ei ole vielä ollut kuitenkaan riesaksi saakka, mutta nyt aluettamme ja myös meidän omakotitalotonttia uhkaa todellinen vaara eli peurat tai mitä lie kauriita ovatkaan.

 

Kotiuduin eilen illalla n. klo 21 tietämillä ja mitä näinkään!

 

 

 

Viidenkymmenen metrin etäisyydellä talostamme tepasteli viiden yksilön peuralauma vai tosiaankin kauriitako olivat!

 

Onnistuin tuulilasin läpi kuvaamaan vain kolmen yksilön lauman, mutta viisi niitä kaiken kaikkiaan oli!

 

Onneksi emme kasvata omakotitalotontillamme hyötykasveja, mutta tulppaanien tulevaisuus ensi keväänä taitaa olla kovinkin synkkä.

 

Hyötykasveista toki sen verran, että ulkona olemme kasvattaneet muutamaa tomaattia ja nyt niidenkin tulevaisuus taitaa olla synkkä.

 

 

Ei hyvältä näytä!

 

 

-Esko Erkkilä-

Mansikka-aika on auttamattomasti ohi!

Torstai 30.7.2020 - -Esko Erkkilä-

Tavallisen viherpeukalon osalta mansikka-aika on auttamattomasti ohi ja sen vuoksi aloitinkin eilen keräämään rastasverkkoja pois mansikkamaalta.

 

Ammattiviljelijäthän eivät rastasverkkoja käytä, mutta pienimuotoista omaan käyttöön mansikkaa kasvattavan on se tehtävä.

 

Mansikkasato oli tänä vuonna kohtuullinen – kiitos kuivimpana aikana suoritetun kastelun. Kastelu meillä suoritetaan mansikkapenkkeihin niiden rakentamisen aikana upotettujen muoviputkien kautta; muoviputkissa on parinkymmenen sentin välein moottorisahalla sahattuna rakoja, joista vesi pääsee suoraan mansikoiden juurille.

 

 

*****************

 

 

 

Palmikoin mansikkaverkot siistille palmikoille ja se varmistaa, että ne on helppo käyttää uudestaan.

 

Mansikkaverkkojen uudelleenkäyttö alkaakin välittömästi, sillä ne levitetään melkein heti pensasmustikan verkotukseen.

 

Pensasmustikka on jänisten suurta herkkua ja sen vuoksi pitävästä jänisverkosta on huolehdittava. Pensasverkon lisäksi pensasmustikat on suojattava räkäteiltä ja muilta paskonärhiltä, joten mansikkaverkoille on heti olemassa uusi käyttötarkoitus.

 

 

 

Mansikkamaan verkkorakenteille on jo ehkä tänään uusiokäyttöä, sillä pesemisen jälkeen matoille tarvitaan kuivatusriukuja!

 

Kierrätystaloutta siis verkkojen ja verkkorakenteiden osalta parhaimmillaan!

 

 

-Esko Erkkilä-

Latvian ensimmäinen presidentti oli Janis Cakste

Lauantai 14.7.2018 - -Esko Erkkilä-

Latvian tasavallalla ehti ennen Neuvostoliiton miehitystä olla neljä presidenttiä ja heistä ensimmäinen oli Jānis Čakste.

 

 

Latvia uudelleenitsenäistyi vuonna 1993 ja sen jälkeen maan presidentteinä ovat olleet Guntis Ulmanis, Vaira Vike-Freiberga,  Valdis Zatlers, Andris Bērziņš ja nykyisin Latvian presidenttinä on Raimonds Vējonis.

 

Kyröläismatkamme ensimmäinen yöpymiskohde oli Jelgava ja hotelliamme…

 

 

 

 

 

 

 *****

 

 

 

 

 

 

 

…melkein vastapäätä oli Latvian ensimmäisen presidentin Jānis Čaksten näköispatsas.

 

 

Čakste valittiin Latvian ensimmäiseksi presidentiksi 7.11.1922 ja toiselle presidenttikaudelleen hänet valittiin 6.11.1925.

 

Presidenttinä Jānis Čakste oli kuolemaansa eli 14.3.1927 saakka.

 

Jelgavassa presidentti Čaksten patsas on sen vuoksi, että hän syntyi lähellä Jelgavaa sijaitsevalla Lielsesasavaksen paikkakunnalla 14.9.1859.

 

Presidentti Čakste teki hieman yli neljä vuotta kestäneen presidenttikautensa aikana kaksi matkaa ulkomaille – Viroon ja Suomeen. Suomessa Jānis Čakste tapasi virkaveljensä Lauri Kristian Relanderin.

 

 

Oli taas kerran mukava perehtyä erään ystävällismielisen Baltian maan historiaan.

 

 

 

-Esko Erkkilä-

Haasteellista saada naimalupa!

Keskiviikko 27.6.2018 - -Esko Erkkilä-

Puuhastelin eilen jänisaidan rakentamisen parissa, sillä mökkimaailmaani tekemäni mansikkamaa tarvitsee jänisaidan.

 

 

 

 

 

 

Onneksi omassa metsässä on tarpeeksi aitaseipäiksi soveltuvia aineksia, joten niistä ei ole pienintäkään pulaa.

 

 

 

 

 

Kuusirankoja teroittaessani muistui mieleeni se viljakkalalainen juttu, että sulhasmiehen pitää pystyä teroittamaan heinäseiväs vapaalla kädellä ilman tukipölliä tai muuta vastinetta, jos aikoo avioliiton satamaan.

 

 

 

 

 

Moottorisahan purut lentelivät, kun teroitin jänisaitaan tulevia aitatolppia – no, olen avioliitossa, joten minulla on oikeus teroittaa aitatolpat moottorisahalla!

 

 

 

Olisivatkohan avioerotilastot kauniimpia, jos nykyäänkin olisi naimaluvan ehtona, että sulhasen pitää pystyä teroittamaan heinäseiväs vapaalla kädellä ja vasta sen jälkeen heltiäisi naimalupa!

 

 

 

-Esko Erkkilä-

Sillastamisella saattaa pystyä pelastamaan jänisten tai myyrien kaluaman omenapuun

Maanantai 23.4.2018 - -Esko Erkkilä-

On kulunut jo vuosia, kun myyrät kalusivat muutaman omenapuun mökillämme.

 

 

Kaluaminen tapahtui lumen alla ja puut oli kaluttu rungon ympäri. Kaluttua osuutta oli parisenkymmentä senttiä pitkälti.

 

 

Mielessä kävi vauriopuiden sillastaminen ja sitä hieman yrittelinkin, mutta silloin minulla ei ollut riittävästi tietoa, kokemuksesta puhumattakaan!

 

 

Kyseessä oli peräti kymmenkunta omenapuuta ja vauriopuiden suuri lukumäärä ehkä myös osaltaan lannisti yrittämään.

 

 

*******************

 

 

Tutustuin viime perjantaina eli 20.4.2018 Tampereen Puutarhamessuilla omenapuiden sillastamiseen, kun seurasin…

 

 

 

 

 

…Pinsiön Taimiston osastolla puutarhalegenda Matti Lahtisen työnäytöksiä.

 

 

 

 

 

Sillastuksessa vauriokohta ohitetaan edellisen vuoden vuosikasvun ”piiskalla” ja niitä laitetaan vauriokohdan yli useita.

"Piiska" leikataan terävällä puukollaviistoksi ja piiskan kärjet työnnetään terveen kuoren alle.  Suojavahan käyttäminen varmistaa sillastustuloksen.

 

 

Tositilanteessa myyrätuhon kohdannut vauriokohta on epämääräisempi kuin tässä havainnetilanteessa.

 

 

Oletan, että tositilanteessa vauriokohdan ylä- ja alareunoilla kuorta pitää vuolla enemmän pois kuin myyrät ovat jyrsineet, jotta sillastuspiiska saadaan kiinnitettyä terveeseen kohtaan kunnolla.

 

 

Kiitokset puutarhuri Matti Lahtiselle vaikka en toivokaan, että joutuisin soveltamaan oppejasi käytäntöön!

 

 

 

-Esko Erkkilä-

Kasvun Ihme!

Lauantai 23.8.2014 - -Esko Erkkilä-

Me Viherpeukalot ja miksi ei muutkin, ovat näinä päivinä kokemassa Kasvun Ihmeitä.

 

Omalle kohdalleni Kasvun Ihmeitä realisoitui eilen useitakin, mutta päällimmäiseksi muistoihin jäivät härkäpavun sekä punajuuren Kasvun Ihmeet.

 

 

 

 

 

 

Härkäpavun sadonkorjuu on usein meillä jäänyt liian myöhäiseksi ja se on merkinnyt laatutason alenemista.

 

Poimin eilen puolet kasvussa olevista härkäpavuista ja nyt niiden laatutaso oli mainio.

 

Härkäpapuja viljellään myös rehukäyttöön, mutta omaan elintarvikekäyttöön rehuksi tarkoitettuja härkäpapuja ei kannata viljellä.

 

Omaan rehuhärkäpavuista omakohtaista kokemusta, kun joskus takavuosina laitoin viljelykseen kaukomailta näytteeksi tullutta härkäpapua.

 

Kaukomailta – oliko peräti Australiasta – tullut härkäpapu toki kasvoi tavanomaisesti, mutta sen laatu ei sopinut omaan makuuni. Näyte-erästä kasvaneet härkäpavut olivat maultaan kitkeriä ja eivät todellakaan sopineet elintarvikkeeksi.

 

 

 

 

 

 

Toinen eilen Kasvun Ihmeeksi kirjattava kasvi meillä oli punajuuri.

 

Sain illan hämärtyessä määräyksen noutaa trekoolimaalta muovisangollisen verran punajuuria.

 

Tein työtä käskettyä ja yllätyin, että punajuuremme ovat kasvaneet niin hyvin.

Kuten kuvasta ilmenee, osa punajuuristamme on perinteisen pyöreitä ja osa puolestaan pitkänomaisia. Tässä joukossa oli myös yksi raitapunajuuri.

 

Aikaisempina vuosina punajuuremme ovat olleet paljon pienempiä, mutta siihen on kylläkin selkeä syy – jänikset ovat aiemmin verottaneet punajuuriamme.

 

Olemme vuosien saatossa huomanneet, että punajuuret ovat puutarhakasveista se, joka eniten miellyttää jäniksiä.

 

Laitoimme keväällä puutarhamaamme ympärille 200 metriä jänisverkkoa ja nyt voimme todeta, että investointimme oli kannattava.

 

 

************

 

 

Elämme Viherpeukalon kannalta kiivainta sadonkorjuun aikaa ja se merkitsee, että nyt Viherpeukalo saa ”palkkaa” joka päivä.

 

Saatan palata Viherpeukalona saamiini ”palkankorotuksiin” ja Kasvun Ihmeisiin joskus myöhemmin!

 

 

-Esko Erkkilä-

Heinäpoikaset tekevät nyt tuhojaan puutarhassa

Torstai 17.7.2014 - -Esko Erkkilä-

Jäniksillä on vuodessa 1 – 3 poikuetta eli parhaimmassa tapauksessa hankipoikaset, heinäpoikaset ja sänkipoikaset.

 

Jäniksellä kantoaika eli aika pariutumisesta poikimiseen on 40 vuorokautta.

 

Nyt parhaillaan on aika, jolloin heinäpoikaset, joita kutsutaan myös termillä lehtipoikaset, tekevät tuhojaan puutarhassa.

 

Porkkana, mansikantaimet ja erityisesti punajuurentaimet ovat jänisten suurta herkkua. Myös herneet ja kaalintaimet saavat tehokkaan parturoinnin jäniksenpoikasten toimesta.

 

Viime päivinä on mökkimaailmassa saattanut melkein samoilla hetkillä tulla vastaan kolmekin innokasta jäniksenpoikasta. Aamu- ja iltahetket ovat aikaa, jolloin jänikset ovat aktiivisesti liikenteessä. Tuntuu, että ne eivät näe eivätkä kuule mitään, mutta menohalut ovat kovat.

 

Jos tapaa jäniksenpojan ryytimaalla ja jähmettyy paikoilleen, saattaa olla, että jäniksenpoikanen menee ohi parin metrin etäisyydeltä. Pienikin liike ja jänis laukkaa tiehensä.

 

Olemme aidanneet mökkimaailmamme puutarhamaat jänisten varalta, mutta pieni porkkanamaa jäi aitauksen ulkopuolelle.

***********

 

Tässä pieni kuvakertomus jäniksenpoikasista, jotka kuvasin mökillämme 13.7.2014:

 

 

Ensiksi porkkanamaalla vierailleet jänöt:

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

Sitten sipulimaalla ahertanut jänöjussi:

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

Porkkanamaan tuhoamisesta oli tehtävä loppu ja aidattava se:

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

Jänöjussin poikaset ovat mukavia katsella, mutta armottoman kovia puutarhakasvien tuhoajia.

 

Rajansa siis kaikella ja aitaukset ovat nyt kunnossa!

 

 

 

-Esko Erkkilä-

EU:lle ei saa antaa roolia metsäpolitiikan toimijana

Torstai 16.1.2014 - -Esko Erkkilä-

Suhtaudun pääosin myönteisesti Suomen EU-jäsenyyteen.

 

Koen EU:n rauhanjärjestönä, sillä EU:n jäsenmaat eivät ole koskaan sotineet toisiaan vastaan.

 

Toimin työaikanani elintarvikebisneksessä ja näen myös sen osalta EU-jäsenyytemme voittopuolisesti positiivisena seikkana.

 

Maatalouden alkutuotanto joutui toki EU-jäsenyyden alkuaikoina rajun sopeuttamisen kohteeksi ja tiukka sopeuttaminen jatkuu yhä.

 

On kuitenkin osattava arvioida myös se vaihtoehto maatalouden ja elintarviketalouden kannalta, että emme olisi EU:n jäsen. Helppo ei olisi ollut sekään tie!

 

Mikä taho esimerkiksi nykyisen hallituskoalition aikana olisi suonut suomalaiselle maataloudelle edes ne toimintamahdollisuudet, jotka edelliset hallitukset ovat pystyneet takaamaan?

 

Sanotaan, että Jari Koskinen on parasta, jota Kokoomus pystyy suomalaiselle maataloudelle ja elintarviketaloudelle tarjoamaan.

 

Totean, että Koskinen on varmaan parasta, jota Kokoomus pystyy tarjoamaan, mutta on samaan hengenvetoon todettava, että se on liian vähän. Suomen 141-neuvottelut ja niiden lopputulos ovat vakavin näyttö nykyhallituksen hampaattomuudesta Suomen maatalouden ja elintarviketalouden puolustajana.

 

Sen verran pitää Koskista puolustaa, että ehkä hän teki asian edestä jotain, mutta Jyrki Katainen Suomen pääministerinä jänisti täysin 141-neuvotteluissa roolinsa.

 

Olen joutunut sivusta seuraamaan telaketjukokoomuslaisten selittelyä 141-neuvottelujen kariutumisesta ja todennut, että neuvottelut eivät ehtineet edes alkaakaan, kun Kokoomus jo luovutti Suomen neuvotteluhankkeet!

 

 

*************

 

 

Nyt olen huolissani niistä EU:n pyrkimyksistä, joilla pyritään hamuamaan EU:lle roolia metsäasioiden hoitamisessa.

 

Sanon jyrkästi EI niille suunnitelmille, joita EU hamuaa metsäasioihin sekaantumisellaan.

 

Suomen ja Ruotsin liittyminen EU:hun toi yhteisöön täysin uudella tasolla olevan tietämyksen metsäasioissa, kuin siellä oli ennen.

 

Lainaan työ- ja elinkeinoministeriön energiaosaston ylijohtaja Esa Härmälän ajatuksia, kun hän pyrkii herättelemään meitä suomalaisia siitä uhasta, joka aiheutuisi, jos EU sekaantuisi yhteisön metsäpolitiikkaan:

 

 

Euroopan komissio on lähiaikoina julkaisemassa direktiiviehdotuksensa kiinteän biomassan kestävyyskriteereistä. Julkisuuteen on kuitenkin jo vuotanut direktiiviluonnos, jonka metsänhoitoa koskevaan osaan pitää suhtautua kriittisesti. On ongelmallista se, että EU on tulossa mukaan koko metsäpolitiikan säätelyyn energiapuun kestävyyskriteerien kautta. Mikäli komissiolle annettaisiin delegoitua toimivaltaa määritellä kriteerejä, eteen voi tulla Suomen metsäsektorin kannalta hankalia tulkintoja.

 

 

EU:n roolin kirkastaminen metsäasioihin sekaantumisessa on eräs kysymys, jolla kansalaisten pitää tentata suomalaisia MEP-ehdokkaita kohtapuoliin alkavassa EU-vaalikampanjoinnissa!

 

 

-Esko Erkkilä-

Tartossa, osoitteessa J.Tõnissoni 1, sijaitsee Suomen historian kannalta merkittävä rakennus

Maanantai 30.9.2013 - -Esko Erkkilä-

Tulee aivan liian harvoin käytyä Tartossa, mutta aina kun siellä käyn, pyrin käymään suomalaisille tärkeällä paikalla eli Viron Ylioppilaiden Seuran talon luona.

 

Elokuussa sain käydä paikalla, kun teimme Viroon agrologikunnan kartanomatkan.

 

Viron Ylioppilaiden Seura on viroksi Eesti Üliõpilaste Seltsi.

 

Talo on Suomen historian kannalta tärkeä, sillä siellä Neuvosto-Venäjä ja Suomi solmivat Tarton rauhan 14. päivänä lokakuuta 1920.

 

 

Eesti Üliõpilaste Seltsin talo oli rauhansopimuksen allekirjoitushetkellä uudehko, sillä se on valmistunut vuonna 1901. Talon on suunnitellut G. Hellati.

 

 

 

 

 

Rakennus on tyyliltään kansallisromanttinen ja se edustaa virolaisen rakennustaiteen varhaisinta suuntaa.

 

 

*********

 

Suomen valtuuskunnan puheenjohtajana Tarton rauhansopimusneuvotteluissa toimi J.K.Paasikivi ja jäseninä Alexander Frey, Väinö Kivilinna, Väinö Tanner, Rudolf Walden, Juho Vennola ja Väinö Voionmaa.

 

 

Neuvosto-Venäjän valtuuskuntaa johti Jan Antonovits Berzin, jonka oikea nimi oli Janis Berzins-Ziemelis ja sen jäseninä olivat Platon Michailovitsh Kershenstewin sekä Nikolai Sergejevitsh Tichmenjewin.

 

 

********

 

Sopimuksen ensimmäinen artikla kuuluu näin:

 

”Rauhansopimuksen voimaan astuttua lakkaa sotatila sopimusvaltioiden välillä ja molemmat valtiot sitoutuvat vastedes ylläpitämään keskinäistä rauhantilaa ja hyvää naapuruutta.”

 

Sopimus piti 19 vuotta, mutta sitten 30. päivänä marraskuuta 1939 Neuvostoliitto hyökkäsi Suomeen ja alkoi Talvisota.

 

 

*********

 

 

 

Talon edessä on tiilipylväs ja siihen on kohokirjaimin painettu seuraava teksti:

 

14.X.1920

 

TÄSSÄ TALOSSA

SOLMITTIIN SUOMEN

JA NEUVOSTO-VENÄJÄN

VÄLINEN RAUHANSOPIMUS

Suomenkielisen tekstin lisäksi sama on toistettu viroksi ja venäjäksi. 

Tiilipylvään päässä on kuvattuna rauhansopimuksen allekirjoituslehti, jolla on molempien sopimusvaltuuskuntien kaikkien jäsenten allekirjoitukset.

 

*********

 

Eesti Üliõpilaste Seltsin talon osoitteesta - J.Tõnissoni 1 – sen verran, että Jaan Tõnisson oli vuonna 1868 syntynyt virolainen liberaalipoliitikko ja kaksinkertainen pääministeri, jota on verrattu Suomen K.J. Stålberg´iin.

 

Oletettavasti Tõnisson teloitettiin heinäkuussa 1941, mutta varmuutta asiasta ei ole.

 

********

 

 

Suosittelen, että Tartossa käydessänne poikkeatte osoitteessa J.Tõnissoni 1, sillä siellä olevalla talolla on suuri merkitys Suomen historiassa.

 

 

-Esko Erkkilä-

Osuin Latvian ensimmäisen presidentin patsaalle aamulenkilläni Jelgavassa

Maanantai 16.7.2012 - -Esko Erkkilä-

Pidän matkoilla tapanani, että käyn aamulenkillä ennen hotellien tarjoamaa aamupalaa.

 

 

 

 

Yövyimme taannoisella Baltian matkallamme ensimmäisen yön Latviassa Jelgavan kaupungissa. Saksaksi kaupungin nimi Mitau ja  jääkärihistoriassa se esiintyykin sillä nimellä.

Yövyimme Hotelli Jelgavassa.

 

Jelgava on n. 66.000 asukkaan kaupunki keski-Latviassa ja Hotelli Jelgava sijaitsee hieman sivummalla kaupungin keskustasta.

 

Kaupunki oli kuuden jälkeen vasta heräilemässä lauantai-aamuun, kun tein pienen kävelyretken hotellin läheisyydessä.

 

Melkein vastapäätä Hotelli Jelgavaa on kirkko ja sen edessä on hieno patsas.

 

 

Patsas on Latvian ensimmäisen presidentin Jānis Čaksten näköispatsas.

 

Čakste valittiin Latvian ensimmäiseksi presidentiksi 7.11.1922 ja toiselle presidenttikaudelleen hänet valittiin 6.11.1925.

 

Presidenttinä Jānis Čakste oli kuolemaansa eli 14.3.1927 saakka.

 

Jelgavassa presidentti Čaksten patsas on sen vuoksi, että hän syntyi lähellä Jelgavaa sijaitsevalla Lielsesasavaksen paikkakunnalla 14.9.1859.

 

Presidentti Čakste teki hieman yli neljä vuotta kestäneen presidenttikautensa aikana kaksi matkaa ulkomaille – Viroon ja Suomeen. Suomessa Jānis Čakste tapasi virkaveljensä Lauri Kristian Relanderin.

 

Jānis Čaksten puolue oli Demokraattinen keskusta ja hänen jälkeensä Latvian presidentteinä ovat toimineet seuraavat henkilöt:

 

• Gustavs Zemgals (vuosina 1927 – 1930), Demokraattinen keskusta
• Alberts Kviesis (vuosina 1930 – 1936), Latvian maanviljelijöiden liitto
• Kārlis Ulmanis (vuosina 1936 – 1940), Latvian maanviljelijöiden liitto
• Guntis UlmanisKārlis Ulmanis  (vuosina 1993 – 1999), Latvian maanviljelijöiden liitto
• Vaira Vīķe-Freiberga (vuosina 1999 – 2007), Riippumaton
• Valdis Zatlers (vuosina 2007 – 2011), Riippumaton

 

Vuodesta 2011 alkaen Latvian presidenttinä on toiminut Andris Bērziņš, jonka taustaryhmä on Vihreiden ja maanviljelijöiden liitto.

On luonnollista, että Neuvostoliiton miehityksen aikana 1940 – 1993 Latviassa ei ollut presidenttiä.

On mielenkiintoista, että Latvian viimeinen presidentti ennen neuvostomiehitystä eli Kārlis Ulmanis oli miehityksen jälkeen presidentiksi valitun  Guntis Ulmanis´n isoisän veli!

 

 

 

Presidentti Jānis Čaksten patsaan yhteydessä on puoliympyrään kirjoitettu kuvissa näkyvä teksti.

Jätän tekstin tulkinnan latviankieltä taitaville.

 

Olen enemmän kuin tyytyväinen, että lähdin Jelgavassa 7.7.2012 aamukävelylle, sillä sen seurauksena tietämykseni Latvian historiasta kasvoi merkittävästi!

 

-Esko Erkkilä-

Jänisjärven Lomakeskus - Sortavalan vaihtoehto Venäjän matkaajalle

Torstai 12.8.2010 - -Esko Erkkilä-

Sortavala on useimmille Venäjän-matkaajille nopean yöpymisen paikka - näin Venäjälle mentäessä ja näin Venäjältä tultaessa.

 

Useasti Venäjällä käyneet kaipaavat vaihtelua Sorvala-vaihtoehtoon.

 

Jänisjärven Lomakeskus tarjoaa vaihtoehdon. Se sopii "nopean yöpymisen matkaajille", mutta erityisesti se on varteenotettava vaihtoehto niille, jotka haluavat viettää useamman yön Jänisjärven rantamaisemissa.

 

Yövyimme Jänisjärven Lomakeskuksessa, kun olimme päättämässä heinäkuista matkaamme Laatokan Karjalaan.

 

Jänisjärvi laskee Läskelän kautta Laatokkaan ja Läskelä on tuttu paikka kaikille Niiralan kautta Venäjälle matkaaville.

 

Läskelä on minulle tärkeä paikka sen vuoksi, että vaimoni vaari toimi kesäisin hinaajan kapteenina Laatokalla ja hän kuljetti puutavaralauttoja Läskelästä Laatokan ja Pietarin kautta Uuraaseen. Eräälle matkalle pääsi mukaan nuorena tyttönä myös tuleva anoppini ja hän kertoi mieliinpainuneesta matkasta usein.

 

Jänisjärven Lomakeskus sijaitsee Venäjän Värtsilässä ja sieltä on matkaa Niiralaan vain 10 kilometriä.

 

Jänisjärven Lomakeskuksessa on kohtuullisin varustuksin varustettuja mökkejä. Lomakeskuksen Metsäkahvila tarjoaa kaikki tarvittavat ravintolapalvelut kohtuuhintaan.

 

Huonojen tieyhteyksien vuoksi saavuimme Lomakeskukseen yli tunnin suunniteltua myöhässä, mutta se ei tahtia haitannut.

 

Jänisjärven aallot houkuttelivat uimaan illalla ja myös lähtöaamuna.

 

Suosittelen Jänisjärven Lomakeskuksen palveluiden käyttämistä Venäjän matkoilla. Jänisjärvi sopii yöpymiskohteena niille, jotka ovat useasti yöpyneet Sortavalassa ja haluavat vaihtelua. Oletan, että Jänisjärvellä yöpyminen on edullisempaa kuin Sortavalassa.

 

-Esko Erkkilä-

Hieno matka Laatokan Karjalaan

Lauantai 17.7.2010 - -Esko Erkkilä-

Osallistuin viiden päivän turistimatkalle Laatokan Karjalaan.

 

Kyseessä oli Vihdin Liikenteen ja VL-Matkojen toteuttama matka.

 

Matkaseurue koostui hämeenkyröläisistä ja viljakkalalaisista matkaajista. Olen osallistunut näille kenraaliluutnantti Pentti Lehtimäen johtamille matkoille siten, että nyt taisi olla kyseessä jo seitsemäs matka. Olemme matkailleet pääsääntöisesti Venäjällä, mutta jonain vuonna olemme käyneet tai ainakin piipahtaneet myös Baltiassa.

 

Matkamme suuntautui tällä kerralla Niiralan kautta Sortavalaan, Petroskoihin, Kontupohjaan, Karhumäkeen ja sieltä Porajärven sekä Jänisjärven kautta takaisin Niiralan raja-asemalle.

 

Saimme nähdä suurvallan hylkäämiä sivukyliä, rappeutuvaa infraa, mutta myös elämää uhkuvaa Petroskoita.

 

Matka Laatokan Karjalaan on aikamatka menneisyyteen. Vanhemmiten sillekin alkaa antaa arvoa, vaikka paikallisille se merkitsee heikkoa toimeentuloa ja heikentyviä tulevaisuuden näkymiä.

 

Matkan anti on vielä nyt jäsentymättömänä mielessä, mutta pyrin jatkossa käsittelemään niitä asioita, jotka matkalla tulivat esille.

 

-Esko Erkkilä-