Hallituksen uudenvuodenlahja suomalaisille - arvonlisäverotuksen kiristäminen!Maanantai 7.1.2013 - -Esko Erkkilä- Arvonlisäverokannat kohosivat vuodenvaihteessa yhdellä prosenttiyksiköllä.
Arvonlisävero on luonteeltaan tasavero, sillä kaikki joutuvat tulo- ja ansiotasosta riippumatta maksamaan sitä yhtä paljon, koska se sisältyy tavaroiden ja palveluiden hintoihin.
Yleinen arvonlisäverokanta on nyt 24 % ja elintarvikkeiden osalta se kohosi 14 prosenttiin. Huolestuttavaa on se, että lääkkeiden, tilattujen lehtien sekä kirjojen arvonlisävero korotettiin 9 prosentista 10 prosenttiin – hallitus kurittaa siis myös sairaita!
Hämmästyttää, että työväenpuolueet sallivat Kokoomuksen johdolla suoritetun veronkiristyksen.
Suomen Keskusta on pontevasti vastustanut arvonlisäverotuksen kiristämistä. Erityisesti elintarvikkeiden arvonlisäverotuksen kiristäminen on Keskustan mielestä huonoa politiikkaa. Jokaisen pitää syödä ja elintarvikkeiden arvonlisäveron kiristäminen koskee erityisesti vähäväkisiä.
Suomi on nykyhallituksen toimettomuuden vuoksi valumassa syvään taantumaan. Vienti ei vedä ja STX-telakan loistoristeilijätilaukseen liittyvät hallituksen töppäykset vauhdittavat maamme taantumaa.
Hallituksen saamattomuuden tuloksena maamme talous nojaa nykyisin lähes yksinomaan yksityiseen kulutukseen ja arvonlisäverotuksen kiristäminen on yksityiselle kulutukselle vakava suonenisku.
Arvonlisäverotuksen kiristämisen vaikutukset yksityisen kulutuksen kehittymiseen ovat arvaamattomat. Hallituksen kaikkia tuoteryhmiä koskeva arvonlisäveron kiristäminen horjuttaa kansalaisten luottamusta tulevaisuuteen.Kataisen hallituksen toteuttama arvonlisäveron kiristäminen oli todella huono signaali maamme tulevaisuudenuskolle.On pelättävissä, että vuodenvaihteessa toteutettu arvonlisäverotuksen kiristäminen on osa sitä veronkorotusten ja etujen leikkaamisen oravanpyörää, jota hallitus tulee jatkamaan ehkä jo näiden lumien aikana.
-Esko Erkkilä- |
|
Kommentoi kirjoitusta. Avainsanat: arvonlisävero, arvonlisäverokannat 1.1.2013, arvonlisäveron kiristäminen, yksityinen kulutus, Kataisen hallitus ja arvonlisäveron kiristäminen, |
Turkistalous tekee arvokasta työtä ruokalaskumme alentamiseksiMaanantai 17.12.2012 - -Esko Erkkilä- Eduskunnan käsittelyyn on tulossa kansalaisaloite turkistalouden kieltämiseksi Suomessa.
Hankkeen taustatoimijoina ovat Eläinsuojeluliitto Animalia, Luonto-Liitto, Oikeutta eläimille sekä SEY Suomen eläinsuojeluyhdistysten liitto.
Luettelo taustatoimijoista kertoo, että kyseessä on porukka, joka yleensäkin haluaa ajaa Suomen nykyistäkin tukalampaan tilanteeseen taloudellisesti.
Oletan, että taustatoimijat ovat erilaisten yhteiskunnan tukea nauttivien toimijoiden ”työntekijöitä”, jotka saavat toimeentulonsa muiden työskentelyn tuloksena.
Otaksun tietäväni jotain turkisalan toiminnasta, sillä toimin sen lähietäisyydellä useita vuosia.
Osallistuin maamme suurimman vapailla markkinoilla toimineen turkiseläinrehutehtaan hallintoon turkisalan vaikeimpina hetkinä, joten myös alan vaikeudet ovat tiedossani.
Otan turkisalan merkityksestä esille sen, että teurastamoteollisuuden sivujakeiden hyödyntäminen auttaa jokaista suomalaista kuluttajaa ruokalaskun alentajana.
Teurastamoteollisuudessa syntyy sivujakeita, joita ei pystytä hyödyntämään elintarviketeollisuudessa. Tavallisessa kielenkäytössä sivujakeista käytetään termiä ”teurasjätteet”.
Kierrätyksen ja taloudellisen toiminnan vinkkelistä katsellen kyseessä ei ole suinkaan mikään jäte, vaan arvokas raaka-aine turkiseläinten rehunvalmistuksessa. Sen vuoksi teurastamoteollisuus kutsuukin teurasjätettään aivan oikein rehujakeeksi.
”Teurasjäte” eli rehujae on turkistalouden tarvitsema raaka-aine, josta turkiseläinten rehutehtaat kilpailevat. Ne maksavat siitä teurastamoille hyvän hinnan.
Teurastamoille maksettava hyvä hinta rehujakeesta merkitsee alhaisempaa hintaa niille lihajalosteille, joita teurastamot myyvät kaupan jakeluteille ja sitä kautta edelleen kuluttajille. Osa teurastamojen tuotteista päätyy vientiin, joten turkistalouden teurastamoteollisuudelta hankkimat rehujakeet tukevat maamme vientiä.
Teurastamoiden toinen vaihtoehto teurasjakeelle olisi sen kuivaaminen energiatarkoituksiin, sillä esimerkiksi teurasjätteen hautaaminen ei EU:ssa ole mahdollista.
Teurasjätteen kuivaaminen on teknisesti toki mahdollista, mutta se ei ole taloudellisesti kannattavaa, sillä kuivattu teurasjae tultaisiin kuitenkin kuivaamisen jälkeen käyttämään kunnallisten lämpövoimaloiden energialähteenä. Jos teurasjätteestä kuivattua tavaraa ei pystytä käyttämään kotimaisten lämpövoimaloiden energialähteenä, on se vietävä ulkomaille. On selvää, että silloin syntyy mittavia kustannuksia.
Jos teurastamoteollisuuden kaikki sivujakeet jouduttaisiin kuivaamaan ja sen jälkeen käyttämään lämpövoimaloiden energialähteenä, olisi ruokalaskumme selvästi suurempi kuin nykyisin.
Turkistalouden puolesta puhuu moni asia, mutta alan merkitys ruokalaskumme alentajana on tämän juttuni aihe. Jos turkistalous ei olisi teurastamoiden tärkeä yhteistyötaho, niin kotieläintuotteidemme alkutuotanto paineskelisi huomattavasti nykyistä suuremmissa ongelmissa - näin olisi erityisesti sikatalouden kohdalla.
-Esko Erkkilä- |
|
Kommentoi kirjoitusta. Avainsanat: kansalaisaloite, turkistalous, teurastamoteollisuuden rehujakeet, teurastamoteollisuuden sivujakeet, teurasjäte, kuluttajahinnat, alkutuotannon kannattavaisuus, kotieläintuotannon kannattavaisuus, |
Karhumäen suunta oli Jatkosodassa ylivarustettuPerjantai 6.8.2010 - -Esko Erkkilä- Jatkosodassa suomalaiset valtasivat Karhumäen 5. joulukuuta 1941.
Karhumäen taisteluissa kaatui 1.500 suomalaista ja 8.000 puna-armeijan sotilasta.
Kävin Karhumäessä heinäkuun alussa Laatokan Karjalaan suuntautuneen matkamme yhteydessä.
Jälkiviisaasti voidaan todeta, että Karhumäen suunta oli Jatkosodassa ylivarustettu. Alueelle oli rakennettu suuret määrät betonikorsuja ja kallioluolia. Kallioluolat ovat vieläkin nähtävissä, mutta emme niihin ehtineet tutustumaan.
Suomalaiset aloittivat vetäytymisen Karhumäeltä 10.6.1944. Operaatio oli logistisesti suuri ja kiire oli.
Kesäkuun 10. päivän ja 30. päivän välisenä aikana Karhumäeltä lähti 170 junaa ja 7.000 rautatievaunua kohti Karjalan Kannasta, sillä vihollinen keskitti sinne voimansa. Kaikkiaan Kannakselle ohjattiin 265 junaa, joissa oli 11.300 vaunua - tästä huomataan, että Karhumäen suunnan osuus Karjalan Kannakselle siirretyistä joukoista oli suuri.
Matkasimme Karhumäeltä Suomea kohti Porajärven kautta. Reittimme oli sama, jota joukkomme käyttivät Karhumäeltä perääntyessään.
Tie on vielä nykyäänkin heikko, joten on helppo ymmärtää perääntymisen vaikeus.
Osana Karhumäen suunnan tutkimista kävimme Maaselän taistelupaikalla, jonne suomalaiset ovat v. 1992 pystyttäneet muistolaatan.
Muistolaatassa on seuraava teksti:
MAASELÄN RINTAMALLA TAL- VELLA 1942 KAATUNEITA ASEVELJIÄ KUNNIOITTAEN
367 JV. DIVISIOONA 3 PRIKAATI. JV. RYKM. 5
1992 ASEVELJET
On helppoa kunnioittaa Karhumäen suunnassa taistelleita suomalaisia sotilaita ja toivoa, että tulevatkin sukupolvet osaavat antaa arvoa heidän toiminnalleen.
-Esko Erkkilä- |
|
Kommentoi kirjoitusta. Avainsanat: Karhumäki, Jatkosota, Karjalan kannas, Maaselän kannas, Porajärvi |