Valtuuston puheenjohtajan ja pormestarin asukasillat ovat valtakoalition yksipuolinen äänitorvi

Torstai 9.5.2013 - -Esko Erkkilä-

Tampereella on käytössä useita erilaisia keinoja asukasdemokratian laajentamiseksi.

 

Eräs parhaista keinoista olivat kaupunginvaltuuston puheenjohtajan ja pormestarin yhteiset asukasillat. Näin oli kaupunginvaltuuston puheenjohtaja Irene Roivaisen (vihreät) ja pormestari Timo P. Niemisen (kokoomus) valtakaudella.

 

Viime syksyn kunnallisvaalien tulos romutti hyvän menettelyn, sillä nyt valtuuston puheenjohtajan ja pormestarin asukasilloiksi kutsutuista tilaisuuksista on muodostunut valtakoalition kilpalaulantatilaisuus.

 

Irene Roivaisen ja Timo P. Niemisen aikana valtaapitänyt ns. XL-ryhmä huolehti tunnontarkasti, että jokaisessa asukasillassa saivat puheenvuoroja myös silloisen valtakoalition ulkopuoliset SDP, Vasemmistoliitto, perussuomalaiset ja SKP. Kaikki kaupunginvaltuustossa edustettuina olleet puolueet olivat yleisön edessä vastaamassa kysymyksiin yhdessä XL-ryhmän edustajien kanssa.

 

Nyt kokoomus, SDP, vasemmistoliitto, vihreät ja RKP ovat romuttaneet tämänkin kaupunkilaisten kuntademokratiamahdollisuuden, sillä valtakoalition ulkopuolelle jääneiden perussuomalaisten, keskustan, kristillisten, sitoutumattomien ja SKP:n edustajat päästetään hädin tuskin saliin. Ei puhettakaan, että heillä olisi nimetty paikka kaupunkilaisten edessä!

 

Kaupunginvaltuuston puheenjohtajan ja pormestarin sekä apulaispormestareiden mielestä on kai riittävää, kun asukasillan ilmoituksissa mainitaan paikalla olevan kaupunginvaltuuston puheenjohtaja Sanna Marin, pormestari Anna-Kaisa Ikonen, apulaispormestarit Pekka Salmi, Leena Kostiainen, Olli-Poika Parviainen ja Mikko Aaltonen…

 

”…sekä muita kaupunginvaltuutettuja.”  

Vahvennus on tämän jutun kirjoittajan.

***********

Valtakoalitiolta on ehkä jäänyt huomaamatta asukasillan mainoksissa se, että otsikossa todetaan näin:

Pormestarin ja kaupunginvaltuuston

ASUKASILTA

*********

Onko "kaupunginvaltuusto" todellinen kaupunginvaltuusto ilman perussuomalaisia, keskustalaisia, kristillisdemokraatteja, sitoutumattomia ja SKP:n kaupunginvaltuutettuja?

*********

 

Miksi kokoomus, SDP, vasemmistoliitto, vihreät ja RKP pelkäävät perussuomalaisia, keskustalaisia, kristillisdemokraatteja, sitoutumattomia ja SKP:tä?

 

Olen laittanut mieluusti merkille, että SKP:n kaupunginvaltuutettu Jari Heinosen tästä asiasta jo vuonna 2011 jättämä valtuustoaloite tulee Tampereen kaupunginvaltuuston käsittelyyn 13.5.2013.

 

On mielenkiintoista kuulla, että kuka valtakoalition edustaja ilkeää puolustella kansalaisdemokratiaa polkevaa menettelyä!

 

 

-Esko Erkkilä-

Tampereen kaupunginvaltuuston puheenjohtajan ja pormestarin asukasillassa luvattiin palvelujen karsimista, lisää lainanottoa sekä veronkorotuksia

Keskiviikko 29.8.2012 - -Esko Erkkilä-

Syyskauden ensimmäinen Tampereen kaupunginvaltuuston puheenjohtajan ja pormestarin yhteinen asukasilta järjestettiin Kaukajärven koululla maanantaina 27.8.2012 klo 18.00-20.00.

 

 

 

Asukkaiden kysymyksiin olivat vastaamassa oikealta lukien:

 

• kaupunginvaltuuston puheenjohtaja Irene Roivainen, vihr.
• pormestari Timo P. Nieminen, kok.
• apulaispormestari Leena Kostiainen, kok.
• apulaispormestari Irja Tulonen,kok.
• apulaispormestari Olli-Poika Parviainen, vihr.
• apulaispormestari Timo Hanhilahti, kesk.

 

Myös kaikki valtuustoryhmät olivat lähettäneet kysymyksiin vastaamaan edustajansa, mutta kokoomuksen ja RKP:n valtuustoryhmä oli antanut tehtävän Leena Kostiaisella ja vihreät puolestaan Olli-Poika Parviaiselle.

Eikö kokoomuksen ja vihreiden valtuustoryhmissä löydy asiantuntemusta ja/tai uskallusta laittaa pätevää voimaa tamperelaisyleisön eteen?

 

 

Asukasillan toinen tunti keskityttiin Tampereen taloudellisen tilanteen selvittelyyn ja yleisölle tuli selväksi, että ankeat ajat ovat tamperelaisilla edessä.

 

 

 

Kiitokset pormestaripestistään kuuden pormestarivuoden jälkeen luopuvalle Timo P. Niemiselle, sillä asukasillassa puhuttiin ainakin tovi niistä ankeista näkymistä, jotka Tamperetta uhkaavat.

 

Kiitokset kokoomuslaiselle Timo P. Niemiselle myös siitä, että hän uskalsi selkeästi nimetä nykyisen hallituksen suurimmaksi syypääksi, kun kunnilla menee nyt heikosti ja lähitulevaisuudessa taloudellisesti vieläkin heikommin.

 

Pormestari Nieminen totesi selkeäsanaisesti, että Suomen tilanne huolestuttaa, sillä Suomen valtion lainamäärän kasvua ei ole pystytty katkaisemaan.

 

Valtio siirtää tehtäviään kunnille ja se merkitsee kunnille lisälainan ottamista, verojen korottamista ja investointien siirtämistä. On selvää, että kunnat joutuvat karsimaan palvelujaan.

 

Pormestari Nieminen totesi, että näin ei voi jatkua.

 

Valtionvelka on nyt 16.000 euroa jokaista suomalaista kohti.

 

Tampereen tilanteesta pormestari Timo P. Nieminen kertoi aluksi Tampereen velkamääräksi 1.550 €/henkilö, mutta tarkensi hetken kuluttua, että todellinen lainamäärä, jossa on huomioitu myös konsernilainat, onkin 3.660 €/henkilö.

 

Olen tiennyt tämän hämäystaktiikan, että konsernilainoja ei huomioida julkisuuteen saatetuissa luvuissa, mutta kiitos tässäkin Niemiselle, että hän uskalsi kertoa koko karun totuuden!

 

Kataisen ja Urpilaisen hallitus ottaa kunnilta ensi vuonna 500 miljoonaa euroa ja on selvää, että kunnat joutuvat todella ahtaalle.

 

Nieminen totesi, että köyhiltä kunnilta ei saada mitään, vaan niidenkin osuuden joutuvat maksamaan paremmassa asemassa olevat kunnat. Tampere kuuluu kolmenkymmenen parhaan kunnan joukkoon, joten Tamperetta tullaan valtion taholta kurittamaan enemmän kuin keskivertokuntaa.

 

Tampereen erityishuolena on pormestari Niemisen mukaan se, että kaupungin elinkeinorakenne on vientiteollisuusvoittoinen.

 

Pormestari totesi, että Euroopassa on nyt vaikea tehdä kauppoja ja sen perusteella Timo P. Nieminen mainitsikin, että Tampere kärsii eurokriisistä.

 

Yhteisöveron tuotto oli viime vuonna Tampereen kaupungille 72 milj. euroa, mutta tänä vuonna se jää 53 miljoonaan euroon.

 

Yhteisövero on osakeyhtiöiden ja muiden yhteisöjen maksama tulovero, jonka määrä on 24,5 prosenttia yhteisön verotettavasta tulosta. Yhteisöveronsaajia ovat valtio, kunnat ja seurakunnat. Normaalisti valtion osuus yhteisöveron tuotosta on 74,80 prosenttia, kuntien 23,34 prosenttia ja seurakuntien 1,86 prosenttia. Verovuonna 2012 yhteisöveron jako-osuudet ovat kuitenkin seuraavat: valtio 69,36 prosenttia, kunnat 28,34 prosenttia ja seurakunnat 2,30 prosenttia.

 

Kuntaosuuden noususta huolimatta Tampereen saama rahamäärä yhteisöverosta siis alenee 19 miljoonaa euroa.

Olen oppinut, että Tampereella yksi vero-% merkitsee 30 miljoonaa euroa eli yhteisöveron alenema tarkoittaa vajaata yhtä vero-% -yksikköä!

 

Eikä tässä vielä kaikki, sillä loppuvuoden näkymät osoittavat, että yhteisöveron tuotto kunnille on edelleen laskusuunnassa.

 

Käsittelin tällä palstalla taannoin Tampereen kaupungin riskienhallintajärjestelmien pettämistä ja mainitsin esimerkkinä sen, että Tampereen kaupungin virkamiesjohto ja eivät myöskään luottamushenkilöt ole osanneet arvioida yhteisöveron tuottonäkymiä. Kirjanpito-osastolla toimivan konttoristin liian suurta lyijykynien kulutusta kyllä varmaan on osattu paimentaa, mutta ei sitä, että johtavat virkahenkilöt olisivat tehneet vaihtoehtoisia suunnitelmia yhteisöveron alenemisen varalta.

Hyvinä vuosina Tampereella ei osattu varautua huonoihin aikoihin eli riskienhallintajärjestelmät ovat pettäneet.

 

On selvää, että viime hetkiään istuva Tampereen kaupunginvaltuusto vain torailee ja todelliseen toiminnan tehostamiseen se ei pysty.

 

Se on myös selvää, että veronkorotuksia ei ensi vuodeksi uskalleta tehdä. Toivottavasti niitä ei tarvitse tehdä lokakuussa valittavan uudenkaan kaupunginvaltuuston, vaan sen jäsenet pystyvät tekemään jämäköitä päätöksiä tamperelaisten parhaaksi!

Kristillisdemokraattien Marco Roth totesi puheenvuorossaan, että laiska luottamushenkilö päätyy veronkorotuksiin. Juuri näin se on, sillä laiska luottamushenkilö ei vaivaudu tai ei pysty päätöksiin, jotka tehostaisivat julkisen organisaation toimintaa.

 

Tämän juttuni lopuksi kiitän pormestari Timo P. Niemistä ryhdikkäästä esiintymisestä asukasillassa.

Tuli jälleen kerran todistetuksi, että henkilö, joka ei tavoittele seuraavaa valtakautta pystyy kertomaan kipeänkin totuuden!

Nyt tiedämme, että mikä meitä tamperelaisia odottaa, jos emme syksyn kunnallisvaaleissa saa aikaan muutosta.

 

 

-Esko Erkkilä-

Tampereen kaupungin siisteyskampanja sekä ECO2-hanke ovat häpeällistä näpertelyä siihen verrattuna, että millaista ympäristöntuhontaa tapahtuu Hervannassa Houkanojalla

Keskiviikko 2.11.2011 - -Esko Erkkilä-

Tässä "raakaversio" Aamulehden mielipidepalstalla eilen julkaistulle kirjoitukselleni.

Mielipidekirjoitustani otsikoitiin Aamulehden etusivulla teemalla: "Ympäristö: Vesi virtaa jätelaitoksen kentältä suoraan Hervannan Houkanojaan. Lukijalta B17"

Kirjoitukseni otsikko sivulla B17 oli:

"Houkanojalla muhii myrkkyskandaalia"

Ja tässä se raakaversio, jota Aamulehden toimitus hieman muokkasi. Muokkaus tapahtui tahtoni mukaisesti.

----------------------

Tampereen kaupunginvaltuuston puheenjohtajan asukasillassa Kaukajärven koululla 13.4.2010 illan keskeisin kysymys oli Toivonen Yhtiöt Oy:n harjoittama Houkanojan ympäristösaastunta Tauskonkatu 30:ssä.

 

Päättäjät lupasivat silloin puuttua asiaan ”heti huomenna”.

 

Mitään ei luonnollisestikaan runsaat puolitoista vuotta sitten tapahtunut, sillä päättäjien kerman aika kului rattoisasti kaupungin siisteyskampanjan ja ECO2-humpuukin merkeissä.

 

Houkanojan tilanne tuli uudelleen esille kaupunginvaltuuston puheenjohtajan ja pormestarin asukasillassa Hervannassa 27.10.2011.

 

Tunnustan saamattomuuteni, sillä vasta perjantaina 28.10.2011 tein ”auditointimatkan” kyseiselle ympäristöntuhontapaikalle.

 

Näkemäni ylitti kaameimmatkin ounasteluni.

 

Teollisuustontti on eristetty osin kiinteällä aidalla ja osin kunnollisella verkkoaidalla. Kiinteä aita on Tauskonkadun jatkeen kohdalla liian matala, sillä tontilla käsiteltävästä jätteistä osa pääsee lentämään ympäröivään luontoon. Jätekasat ovat tontilla tuplaten niin korkeat kuin Tauskonkadun jatkeella sijaitseva kiinteä aita.

 

Jätteenkäsittelylaitoksen vieressä kulkee n. parinkymmenen metrin päässä Houkanoja. Houkanojaan yhdistyy suoraan jätteenkäsittelylaitoksen tontilta erillinen oja, jota pitkin kaikki jätteenkäsittelyalueen epäpuhtaudet pääsevät Houkanojaan. Matkalla on toki esteenä erään ojarummun yläjuoksulle asennettu teräsverkko, joka osin pystyy estämään suurimpien roinankappaleiden pääsyn eteenpäin. Teollisuuskiinteistöltä tulevan ojan jälkeen Houkanojassa on toinen rumpu, jonka yhteydessä myös on teräsverkko – se estää isojen jätekappaleiden etenemisen Houkanojassa. Todellisten epäpuhtauksien ja myrkkyjen pääsemistä Houkanojaan ja myrkkyjen etenemistä Houkanojassa harvat teräsverkot eivät luonnollisestikaan pysty estämään.

 

Haju alueella on sellainen, että kaikki päälläni olleet vaatteet oli ”auditointimatkan” jälkeen pestävä.

 

Tutustuin jätteenkäsittelylaitoksen ympäristöön tutustumiseni jälkeen Houkanojanraitilla sijaitseviin palstaviljelmiin.

 

Palstaviljelmät ovat siirtyneet talvilepoon, mutta palstojen läpi kulkeva Houkanoja on nyt syksylläkin lohduton näky. Näyn ja hajun tekee lohduttomaksi se, että tällä kohdalla kulkeva Houkanoja sijaitsee Toivonen Yhtiöt Oy:n jätteenkäsittelykeskuksen alapuolella – kaikki jätteenkäsittelykeskuksesta ojaan joutuneet epäpuhtaudet ja myrkyt ovat lisämausteena lähes virtaamattomassa ojassa.

 

Viljelypalstat ovat hervantalaisten käytössä ja erityisesti alueella asuvat maahanmuuttajat ovat innokkaita palstaviljelijöitä.

 

Houkanojanraitin palstaviljelijöitä varoitetaan palstan viereen kiinnitetyssä lapussa käyttämästä Houkanojan vettä kasteluun, sillä Tampereen kaupungin ympäristöviranomaiset ovat todenneet veden olevan vihannesten ja juuresten kasteluun kelvotonta.

 

Kanta-hervantalaiset ymmärtävät kieltotekstin ja kuljettavat tarvittavan kasteluveden kauempaa, mutta maahanmuuttajat kastelevat palstansa kieliongelmien vuoksi Houkanojan myrkkyvedellä.

 

Tampereen kaupungin ympäristöasioista vastaaville viranomaisille on annettava valvonnasta pitkä miinus, sillä Houkanojan veden viimeisin analysointitulos on vuodelta 2005 ja viimeisin kastelukielto vuodelta 2008!  Miten paha Houkanojan myrkkytilanne onkaan nyt?

 

Esitän, että Tampereen siisteyskampanjan vastuuhenkilöt ja ECO2-hankkeen puuhahenkilöt paneutuisivat seuraavaksi todelliseen hervantalaisia uhkaavan myrkkyskandaalin torjuntaan ja unohtaisivat hetkeksi enemmän ja vähän humpuukilta tuntuvat herraväen humputuksensa!

 

Ilmoittaudun vapaaehtoiseksi, jos vaikkapa pormestarin siisteyskampanja, ECO2-hanke sekä Kaakkois-Alvari järjestävät yhteistalkoot, joiden aikana Toivonen Yhtiöt Oy:n naapuritonteille kulkeutunut roina ja lähiseudun puiden oksille lentäneet muovinkappaleet poistettaisiin!

 

Houkanojan pelastamiseen tavallisten tamperelaisten talkoot eivät riitä, vaan siihen tarvitaan järeämpiä toimenpiteitä.

 

Luottamushenkilöiden olisi nyt aika herätä ja ryhtyä toimenpiteisiin – toimenpiteet eivät voi ainakaan olla sitä, että Toivonen Yhtiöt Oy:lle myönnetään lisää jätteenkäsittelylupia Tauskonkadun teollisuuskiinteistölle!

 

-Esko Erkkilä-

PS. Huomenna kerron Hämeenkyrön Sanomissa 1.11.2011 julkaistusta Tavase-kirjoituksestani ja ylihuomenna näillä sivuillani on pieni kuvakertomus "Houkanojalla muhivasta myrkkyskandaalista".