Virkamiesten märkä uni toteutuu ja kuntalaisdemokratia kaventuu, kun Tampereen Infra Liikelaitos tänään yhtiöitetään

Maanantai 17.6.2019 - -Esko Erkkilä-

Tampereen Infra Liikelaitos (alussa nimeltään Tampereen Infratuotanto Liikelaitos) perustettiin vuoden 2009 alussa, kun eräitä Tampereen kaupunki-infraan liittyviä toimintoja koottiin ja keskitettiin yhdeksi vastuuyksiköksi.

 

 

Vastaperustetun liikelaitoksen palveluksessa oli 795 henkilöä.

 

 

Sain toimia silloisen Tampereen Infratuotanto Liikalaitoksen johtokunnan varapuheenjohtaja neljä vuotta ja totean, että aika oli mielenkiintoista ja haastavaa. Työelämässä hankittu tehostamis- ja saneerauskokemus olivat enemmän kuin paikallaan.

 

 

Yhtenä yönä Infran veloitushintoja laskettiin 10 % ja se aiheutti melkoisia haasteita liikelaitoksen taloudelle – hintojen alentaminen oli kuitenkin välttämätöntä, jotta uuden liikelaitoksen toiminta voitiin saada melko lyhyellä aikataululla kompensoimaan  sitä Tampereen kaupungin taloudellisesti surkeaa taivallusta joka jatkuu yhä.

 

 

Varapuheenjohtajakauteni jälkeen sain toimia johtokunnan jäsenenä vielä neljä ja puoli vuotta ja sinä aikana tamperelaiset saivat nauttia Infran kelvollisesta taloudellisesta tuloksesta. Olimme silloin ehken ainoa Tampereen kaupungin yksiköistä, joka pääsi tulostavoitteeseensa.

 

 

Infran johtokunnassa oli kokoomuslaisia, demareita, vasemmistoliittolaisia, vihreitä, perussuomalaisia ja minä keskustalaisena, mutta milloinkaan puoluepoliittiset tarkoitusperät eivät ilmenneet johtokuntatyöskentelyssä, sillä me kaikki halusimme toimia tamperelaisten parhaaksi.

 

 

Saimme liikelaitoksen talouden kahdeksan ja puolen vuoden työskentelyn jälkeen liikeylijäämätasolle plussalle n. viisi miljoonaa euroa ja se on merkittävä tulos talousongelmissa rypevässä Tampereella.

 

 

*********************

 

 

Tänään kaupunginvaltuustossa siunattava Infran yhtiöittäminen on valitettava askel asukasdemokratian kannalta Tampereella.

 

 

Yhtiöittämisen jälkeen Infra siirtyy osakeyhtiölain piiriin ja silloin yhtiön hallituksen ainoa tavoite on hyvän taloudellisen tuloksen tekeminen. Painoarvoa ei ole henkilöstön mielipiteellä, yksikössä vallitsevalla yhteishengellä, eikä puhettakaan kansalaisvaikuttamisen mahdollisuuksista.

 

 

Huvittavaa, kun kaupunginvaltuutetut toistelevat, että heillä olisi mahdollisuus saada tietoja yhtiöitetyn Infran toiminnasta – turhaan toistelevat.

 

 

Valtuutetut saattavat saada jälkijättöisesti joitakin tietoja yhtiön toiminnasta, mutta minkäänlaiseen etukäteisohjaukseen valtuutetuilla ei ole pienintäkään mahdollisuutta. Liikelaitoksen johtokunta pääsi jokaisen asiakohdan kohdalla sparraamaan toimivaa johtoa ja tarvittaessa asettamaan kyseenalaiseksi kaikki pienimmätkin suunnitelmat – yhtiöittämisen jälkeen se ei ole mahdollista.

 

 

Infran yhtiöittämistä on yritetty jo monta kertaa, mutta ennen tätä päivää se ei ole onnistunut.

 

 

Virkamiehet ovat antaneet liikelaitoksena toimivalle Infran johtokunnalle aikoinaan tunnustusta, kun yhtiöittämistä on aikaisemmin yritetty.

 

 

Muistan vallan hyvin, kun eräs johtava virkamies totesi, että liikelaitoksen johtokunta teki arvokkaan työn, kun se sai toimillaan liikelaitoksen henkilömäärän alennettua 795 -> tasolle 430. Jos tätä ei johtavan virkamiehen mukaan olisi tehnyt luottamushenkilöiden johtama johtokunta ja sen olisi joutunut tekemään yhtiöitetyn osakeyhtiön hallitus, olisi siitä noussut melkoinen kalabaliikki.

 

 

 

Kiitokset kuitenkin tässäkin yhteydessä niille tamperelaisille poliittisille päättäjille, jotka luottivat kahdeksan ja puolen vuoden ajan siihen, että liike-elämässä hankkimallani tiedolla ja kokemuksella oli käyttöä kaupunkilaisten parhaaksi!

 

 

-Esko Erkkilä-

Valtuuston puheenjohtajan ja pormestarin asukasillat ovat valtakoalition yksipuolinen äänitorvi

Torstai 9.5.2013 - -Esko Erkkilä-

Tampereella on käytössä useita erilaisia keinoja asukasdemokratian laajentamiseksi.

 

Eräs parhaista keinoista olivat kaupunginvaltuuston puheenjohtajan ja pormestarin yhteiset asukasillat. Näin oli kaupunginvaltuuston puheenjohtaja Irene Roivaisen (vihreät) ja pormestari Timo P. Niemisen (kokoomus) valtakaudella.

 

Viime syksyn kunnallisvaalien tulos romutti hyvän menettelyn, sillä nyt valtuuston puheenjohtajan ja pormestarin asukasilloiksi kutsutuista tilaisuuksista on muodostunut valtakoalition kilpalaulantatilaisuus.

 

Irene Roivaisen ja Timo P. Niemisen aikana valtaapitänyt ns. XL-ryhmä huolehti tunnontarkasti, että jokaisessa asukasillassa saivat puheenvuoroja myös silloisen valtakoalition ulkopuoliset SDP, Vasemmistoliitto, perussuomalaiset ja SKP. Kaikki kaupunginvaltuustossa edustettuina olleet puolueet olivat yleisön edessä vastaamassa kysymyksiin yhdessä XL-ryhmän edustajien kanssa.

 

Nyt kokoomus, SDP, vasemmistoliitto, vihreät ja RKP ovat romuttaneet tämänkin kaupunkilaisten kuntademokratiamahdollisuuden, sillä valtakoalition ulkopuolelle jääneiden perussuomalaisten, keskustan, kristillisten, sitoutumattomien ja SKP:n edustajat päästetään hädin tuskin saliin. Ei puhettakaan, että heillä olisi nimetty paikka kaupunkilaisten edessä!

 

Kaupunginvaltuuston puheenjohtajan ja pormestarin sekä apulaispormestareiden mielestä on kai riittävää, kun asukasillan ilmoituksissa mainitaan paikalla olevan kaupunginvaltuuston puheenjohtaja Sanna Marin, pormestari Anna-Kaisa Ikonen, apulaispormestarit Pekka Salmi, Leena Kostiainen, Olli-Poika Parviainen ja Mikko Aaltonen…

 

”…sekä muita kaupunginvaltuutettuja.”  

Vahvennus on tämän jutun kirjoittajan.

***********

Valtakoalitiolta on ehkä jäänyt huomaamatta asukasillan mainoksissa se, että otsikossa todetaan näin:

Pormestarin ja kaupunginvaltuuston

ASUKASILTA

*********

Onko "kaupunginvaltuusto" todellinen kaupunginvaltuusto ilman perussuomalaisia, keskustalaisia, kristillisdemokraatteja, sitoutumattomia ja SKP:n kaupunginvaltuutettuja?

*********

 

Miksi kokoomus, SDP, vasemmistoliitto, vihreät ja RKP pelkäävät perussuomalaisia, keskustalaisia, kristillisdemokraatteja, sitoutumattomia ja SKP:tä?

 

Olen laittanut mieluusti merkille, että SKP:n kaupunginvaltuutettu Jari Heinosen tästä asiasta jo vuonna 2011 jättämä valtuustoaloite tulee Tampereen kaupunginvaltuuston käsittelyyn 13.5.2013.

 

On mielenkiintoista kuulla, että kuka valtakoalition edustaja ilkeää puolustella kansalaisdemokratiaa polkevaa menettelyä!

 

 

-Esko Erkkilä-

Tehtävien kasautuminen samoille on Tampereen tapa

Tiistai 4.9.2012 - -Esko Erkkilä-

Lautakuntien valintamenettely lyö korville kuntalaisdemokratiaa.

 

Julkisuudessa on kummasteltu Harri Jaskarin ja Anna-Kaisa Ikosen halua omia itselleen uusia ja osin entisten kanssa päällekkäisiä virkoja.

 

Tehtävien kasautuminen samoille henkilöille on Tampereella tapana laajemmaltikin, sillä lautakuntiin voidaan valita jäseniksi ainoastaan kaupunginvaltuutettuja ja varavaltuutettuja. Menettely poikkeaa tavanomaisesta, mutta ei ole sinänsä laiton.

 

Tamperelainen menettely kaventaa demokratiaa ja on varma tae sille, että puolueet eivät voi valita lautakuntiin asiantuntevimpia jäseniään. On selvää, että valtuuston jäsenyys tai varavaltuutetun asema eivät voi olla este lautakuntiin pääsylle, mutta ne eivät myöskään voi olla järkevä edellytys jäsenyydelle.

 

Tampereella voimassa oleva systeemi syrjii erityisesti kaupungin palveluksessa olevia asiantuntijoita sekä niitä, jotka ovat yritysmaailman palveluksessa. Jos he eivät ole ehdolla kunnallisvaaleissa ja/tai eivät tule valituiksi kaupunginvaltuuston jäseniksi tai varavaltuutetuiksi, heillä ei ole mahdollisuuksia lautakuntiin.

 

Lautakunnat käyttävät Tampereella käytännössä ylintä päätösvaltaa, sillä niillä on takanaan rahat, joilla kaupunkilaisten palvelut tuotetaan. Näin lautakunnat edustavat tilaajaa.

 

Hieman mutkia oikoen voidaan todeta, että Tampereen kaupungin organisaatiossa johtokunnat edustavat tuottajaa eli niitä organisaatioita, jotka tuottavat kunnalliset palvelut. Tuottajat eli luottamushenkilöistä koostuvat johtokunnat joutuvat pelaamaan niillä pelimerkeillä, jotka lautakunnat päättävät. Johtokuntiin voidaan tamperelaisenkin menettelyn mukaan valita henkilöitä myös valtuuston tai varavaltuutettujen ulkopuolelta.

 

On selvää, että tamperelainen tapa olisi voimassa myös suur-Tampereella. Kauhukuvana on pidetty, että silloin esimerkiksi lempääläläiset suur-Tampereen päättäjät mahtuisivat yhteen taksiin. Tampereen lautakuntajäsenten valintatapa merkitsisi, että samaan taksiin mahtuisivat vallan hyvin myös Ylöjärveltä kotoisin olevat suur-Tampereen päättäjät!

 

ESKO ERKKILÄ

kesk, Tampere

 

****

 

Tämä kirjoitus on kopio Aamulehden lauantaina syyskuun 1. päivänä julkaisemasta Lukijat-sivulle lähettämästäni mielipidekirjoituksesta.

 

Sain kirjoituksestani erityisen paljon positiivista palautetta eli tamperelaisten mielestä osuin kirjoituksessani naulan kantaan!

 

-Esko Erkkilä-