Pyhän Pietarin ja Pyhän Paavalin kirkko Vilnassa...

Perjantai 27.7.2018 - -Esko Erkkilä-

…oli Kyröläismatkamme ensimmäinen kohde maanantaina 9.7.2018.

 

 

Matkanjohtajamme kenraali Lehtimäki opasti meitä, että varmin arvaus Baltian ja keski-Euroopan kirkkoja tunnistettaessa on todeta, että kyseessä on Pietari-Paavalin kirkko!

 

 

Tämä toteamus pätee myös Vilnassa!

 

 

Pietari-Paavalin kirkkoa Vilnassa pidetään Puolan ja Liettuan liittovaltion barokin mestariteoksena.

 

 

 

Tässä muutamia kuvia Pietari-Paavalin kirkon kirkkosalista:

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

*************************

 

 

 

 

Paavi Johannes Paavali II kävi Liettuan kierroksellaan vuonna 1993 myös tässä kirkossa ja vierailun muistoksi kirkossa on hänen kuvansa sekä muistolaatta vierailusta:

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

***********************

 

 

Jätimme Vilnan Piotra i Pawla –kirkon ja jatkoimme seuraaviin kohteisiin.

 

 

 

-Esko Erkkilä-

Neitsyt Maria on ilmestynyt Euroopassa viidesti ja niistä ensimmäisen kerran Liettuassa

Maanantai 23.7.2018 - -Esko Erkkilä-

Katolisen uskonnon mukaan Neitsyt Maria ilmestyi Euroopassa ensimmäisen kerran asukkaille Liettuan Siluvassa niin, että vuonna 2008 siellä vietettiin tämän ilmestymisen 400-vuotisjuhlia.

 

 

Paavi Benedictus XVI lähetti erikoislähettiläänsä näihin 400-vuotisjuhliin

 

 

Katolinen kirkko on hyväksynyt Euroopassa viisi Neitsyt Marian ilmestymistä ja niistä siis varhaisimpana Siluvassa tapahtuneen ilmestymisen.

 

 

 

 

 

Taannoisella Baltiaan suuntautuneella Kyröläismatkallamme pidimme retkikahvituokion hieman ennen saapumistamme Siluvan ilmestymispaikkaan – saimme hieman etäämmältä katsella kirkkoa, jonne…

 

 

 

 

 

…sitten kahvihetkemme jälkeen pääsimme käymään.

 

 

 

 

 

Kirkon sisäänkäynti.

 

 

 

 

 

Kaunista ja juhlavaa. Paavi Benedictus XVI (paavina 2005 – 2013) siunasi vuonna 2006 uudet kultaukset tähän Mariaa ja Jeesusta esittävään taideteokseen.

 

 

 

 

 

Paavi Johannes Paavali II (paavina 1978 – 2005) vieraili Siluvassa vuonna 1993 ja hänen vierailunsa muistoksi kirkon vierellä sijaitsee hänen näköispatsaansa.

 

Samalla matkallaan Johannes Paavali II vieraili monissa muissakin paikoissa Liettuassa, mm. Ristikukkulalla.

Kannustan suunnittelemaan Liettuan-matkanne niin, että pääsette käymään Siluvassa!

 

 

 

-Esko Erkkilä-

Käynti Liettuan Siauliain lähellä sijaitsevalla Ristikukkulalla on aina puhutteleva kokemus

Keskiviikko 18.7.2018 - -Esko Erkkilä-

Baltiaan suuntautuneen Kyröläismatkamme ensimmäinen kohde Liettuan puolella oli käynti Ristikukkulalla.

 

 

Olen kerran aikaisemminkin käynyt Ristikukkulalla, mutta mielellään siellä käy useammastikin.

 

 

Ristikukkula liittyy jo 1800-luvun puolivälistä siihen toimintaan, joka Liettuassa on ollut aluksi Venäjän ja myöhemmin Neuvostoliiton toimintaa vastaa.

 

 

Liettulaiset ovat ”aina” tuoneet ristejä Ristikukkulalle.

 

 

Ristien lukumäärästä on tietoja vuodesta 1900 alkaen ja silloin niitä oli 130 kappaletta.

 

 

Liettuan neuvostomiehityksen aikana Ristikukkulan ristit tuhottiin maansiirtotraktoreilla neljästi, mutta jokaisen tuhoamiskerran jälkeen liettualaiset toivat kukkulalle – oikeastaan kukkuloita on kaksi – uusia ristejä.

 

 

Liettua uudelleenitsenäistyi vuonna 1990 ja silloin Ristikukkulalla sanotaan olleen n. 55.000 ristiä.

 

 

Nykyistä ristien määrää ei tiedä kukaan, mutta valtavasti niitä on.

 

 

Seuraavassa muutama kuva Ristikukkulasta ja siellä olevista risteistä:

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

***************************

 

 

 

 

 

 

 

 

 

Paavi Johannes Paavali II vieraili 7.9.1993 Ristikukkulalla ja vierailun kunniaksi Ristikukkulan aukiolla on ristiinnaulittua kuvaava veistos sekä veistoksen jalustassa paavin tervehdys.

 

 

 

*************************

 

 

 

 

 

Ristikukkulalla muistetaan myös niitä Metsäveljiä, jotka toisen maailmansodan päättymisen jälkeen taistelivat sisseinä miehittäjää eli Neuvostoliittoa vastaa.

 

 

 

 

Ristikukkula on Liettuan eräs tärkeimmistä turistikohteista ja suosittelen siellä käyntiä!

 

 

 

-Esko Erkkilä-

Paavi Johannes Paavali II kävi paavina ainakin yhdeksän kertaa synnyinmaassaan Puolassa

Lauantai 17.5.2014 - -Esko Erkkilä-

Paavi Pyhä Johannes Paavali II, synnyinnimeltään Karol Josef Wojtyla, oli ensimmäinen puolalaissyntyinen paavi.

 

Hän oli syntynyt vuonna 1930 Wadowice´ssä Puolassa ja kuoli vuonna 2005 Vatikaanivaltiossa.

 

Johannes Paavali II:n paavius alkoi lokakuun 16. päivänä 1978 ja se päättyi hänen kuolemaansa huhtikuun 2. päivänä vuonna 2005. Hän on kautta aikojen kolmanneksi pisimpään hallinnut paavi.

 

Johannes Paavali II oli todellinen maailmanmatkaaja-paavi – synnyinmaassaan Puolassa hän vieraili paavina ainakin yhdeksän kertaa.

 

Oli ensimmäinen kerta kesäkuussa 1989, kun katolisen kirkon päämies ja Vatikaanivaltion päämies – paavi – kävi Suomessa.

 

Puolassa matkatessa tapaa ”melkein joka paikassa” paavi Johannes Paavali I:n patsaita tai ainakin muistolaattoja, sillä maassa on tapana muistella patsailla tai muistolaatoilla paavin vierailuja synnyinmaassaan.

 

Seuraavassa pieni kuvakimara niistä patsaista ja muistolaatoista, joita tapasimme huhtikuun alussa tehdyllä Puolan-matkallamme:

 

 

 

 

 

Paavin patsas Krakovassa

 

 

 Matkamuistomyymälän näyteikkuna Krakovassa

 

 

 Muistopatsas paavin käynnistä erään kirkon edustalla lähellä Zakopanea

 

 

 Muistolaatta Varsovassa

 

 

Eräs toinen muistolaatta Varsovassa

 

Paavi Johannes Paavali II:n rooli puolalaisten itsetunnon kohottajana oli ja on edelleenkin suuri.

 

Hänen roolinsa maailman muokkaamisessa nykymuotoiseksi on ollut merkittävä ja sen vuoksi hän ansaitsee myös meidän suuren kunnioituksen!

 

 

-Esko Erkkilä-

Wieliczkan suolakaivoksessa käydään 135 metrin syvyydessä

Torstai 15.5.2014 - -Esko Erkkilä-

Krakovan lähellä sijaitseva Wieliczkan suolakaivos oli eräs kohteemme huhtikuun alussa tekemällämme Puolan matkalla.

 

Wieliczkan suolakaivos ehti olla toiminnassa yli 700 vuotta, mutta nyt sen teollinen toiminta on päättynyt.

 

 

 

 

Suolakaivoksesta on maan päällä ainoastaan tämä rakennus ja turistikierros alkaa rakennuksen päädyssä olevan oven kautta.

 

Suolakaivoksen käytävien pituus on kaikkiaan 250 kilometriä ja ne sijaitsevat yhdeksällä eri työskentelytasolla.

 

Turistireitti on pituudeltaan parisen kilometriä ja se alkaa puuportaita pitkin laskeutumalla 64 metrin syvyyteen.

 

Laskeutuminen puuportaita myöten tuntui loputtomalta ja monet sanoivatkin, että näin pitkä laskeutuminen olisi pitänyt olla tiedossa ennen kaivoskierroksen aloittamista

 

 

 

 

Kävelyreitin alkupäässä on sali, jossa sijaitsee kuuluisan puolalaisen tähtitieteilijä Nikolaus Kopernikuksen suolasta veistetty patsas.

 

 

 

 

 

Janowice –salissa on vuorisuolaveistos ”Suuri Legenda”, joka kertoo rakkaustarinan suolakaivoksen löytymisestä.

 

 

 

 

Suolakaivoksen käytävien katossa on nähtävissä suolasta muodostuneita kauniita ”kukkakaalimuodostelmia”.

 

 

 

 

Louhinnan yhteydessä kaivoskäytäviin muodostui metaania ja sen poistaminen keppien päähän sijoitetuilla tulilla oli suurta varovaisuutta vaativaa hommaa.

 

 

**************

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

Hevoset olivat ratkaisevassa asemassa, kun ne kaivoskäytävillä vetivät suolakuormia paikkoihin, joista suola vinssattiin maan pinnalle.

 

 

*************

 

 

 

 

Prinsessa Kingan sali on Wieliczkan suolakaivoksen upein kappeli.

 

Kappeli on pituudeltaan 54 metriä, leveydeltään 17 metriä ja sillä on korkeutta 12 metriä.

 

Turistikierroksella kappeliin saavutaan parvekkeen kautta ja näkymä kappeliin on unohtumaton.

 

 

 

 

Kappelin katossa roikkuvat viisi suolakristallikynttelikköä valaisevat kappelin.

 

 

 

 

 

 

 

Kappelin seinillä on Raamattu-aiheisia suolateoksia.

 

 

 

 

On luonnollista, että puolalaissyntyinen Paavi Johannes Paavali II vieraili aikoinaan Wieliczkan suolakaivoksessa ja sen muistoksi Kinga-salissa on suolapatsas vierailun muistoksi.

 

 

 

 

Suolakaivoksen suurin sali on Varsova-sali, jossa voidaan pitää mm. konsertteja.

 

 

 

 

 

Paluumatka suolakaivoksesta maan pinnalle tapahtui hissillä, johon virkailijat ahtoivat pieneen tilaan monta ihmistä.

 

En ole milloinkaan ollut niin pienessä hississä, mutta kun hissin nousunopeus oli neljä metriä sekunnissa, niin paluumatka ei onneksi kestänyt pitkään!

 

 

Poiketkaahan Krakovassa käydessänne Wieliczkan suolakaivoksella – niin tekee vuosittain 1,2 miljoonaa muutakin vierailijaa!

 

 

 

-Esko Erkkilä-

Ristikukkula Liettuassa on vaikuttava nähtävyys

Keskiviikko 18.7.2012 - -Esko Erkkilä-

Liettuan kolme merkittävintä matkailukohdetta ovat Trakain linna, Kuurin kynnäs sekä Ristikukkula.

 

Baltian matkallamme tutustuimme Kuurin kynnäkseen sekä Ristikukkulaan.

 

Ristikukkula sijaitsee Siauliain kaupungin läheisyydessä.

 

Ristikukkula on ollut kautta aikojen liettualaisille tärkeä paikka ja sen alku voidaan jäljittää ainakin 1830-luvulle saakka.

 

 

Ristikukkula on kahden pienen kukkulan muodostama mäkimuodostelma, joka on täynnä erikokoisia ristejä.

 

 

 

Neuvostomiehityksen aikana Moskovalle uskolliset joukot tuhosivat Ristikukkulan muutamaan kertaan, mutta aina tuhon jälkeen liettualaiset jatkoivat ristien tuomista paikalle.

Kukkula on suhteellisen tasaisella maalla ja Neuvostoliitto suunnitteli jopa paikan hukuttamista tekojärven alle. Kun NKP:n liettualaiset päättäjätkin vastustivat tekojärven rakentamista, suunnitelma hautautui.

 

 

Ristikukkulan taakse on aivan viime aikoina rakennettu luostari, joten alueen uskonnollinen merkitys on kasvamassa.

 

 

Merkittävä virstanpylväs Ristikukkulan arvostuksen kohoamisessa tapahtui syyskuun 7. päivänä 1993, kun paavi Johannes Paavali II vieraili kukkulalla.

Paavi pystytti kukkulan eteen oman ristinsä…

 

 

 

…ja sen jalustassa on tämä teksti.

 

 

 

Kunniapaikalla Ristikukkulalla on Liettuan maakunnittain ristit niiden partisaanien kunniaksi, jotka sisseinä jatkoivat taistelua Puna-armeijaa vastaa neuvostomiehityksen alkuvuosina.

 

 

Partisaaniristin muistoteksti.

 

 

 

Lahonneet ristit pitää ajoittain poistaa, jotta uusille risteille saataisiin tilaa.

 

 

 

Vierailumme aikana Kaunasin seurakunnan vapaaehtoisryhmä oli talkoilla siistimässä Ristikukkulaa. He raivasivat umpeenkasvaneita polkuja sekä poistivat huonokuntoiset ja lahonneet ristit.

 

 

 

Talkoojoukko oli ehtinyt keräämään traktorin peräkärryllisen verran lahonneita ristejä.

Ristit poltetaan uskonnollisessa tapahtumassa, jossa kirkonmiehet siunaavat Ristikukkulalta poistetut huonokuntoiset ristit.

 

 

Ristikukkula Liettuassa on vaikuttava nähtävyys, jonne kulkijan mielelläni ohjaan!

 

 

-Esko Erkkilä-