"Eniten elämäni houkuttelee Latviassa. Siellä otan inspiraation - iloni. En missään muualla?

Lauantai 8.9.2018 - -Esko Erkkilä-

Tämän päiväisen juttuni otsikossa oleva toteamus on latvialaisen näyttelijän ja kirjailijan Evald Walterin yhteenveto maallisesta vaelluksestaan.

 

 

”Tapasin” Evald Walterin, toki vain vahanukkena, paroni von von Münchhausenin museossa Latvian Duntessa heinäkuun alussa, kun matkasimme Baltiassa Kyröläismatkamme merkeissä.

 

 

 

 

 

Evald Walters sai elää pitkän elämän, sillä hän syntyi vuonna 1894 ja kuoli satavuotiaana vuonna 1994.

 

 

Walters oli mm. Latvian tiedeakatemian kunniajäsen.

 

 

 

 

 

Latvian tiedeakatemia toimii Riikassa sijaitsevassa Stalinin hampaassa eli yhdessä niistä jokseenkin samanlaisilla piirustuksilla tehdyissä pilvenpiirtäjissä, joista seitsemän sijaitsee Moskovassa, yksi Varsovassa sekä yksi Riikassa.

 

 

Olen matkoillani saanut vierailla Varsovassa ”Stalinin hampaassa”!

 

 

Neuvostoliiton diktaattori Josef Stalin halusi rakentaa ”Stalinin hampaaksi” kutsuttuja korkeita rakennuksia vastapainoksi USA:ssa rakennetuille pilvenpiirtäjille.

 

 

********************

 

 

Evald Walters on tuntematon valtaosalle suomalaisia, mutta Latviassa hänen toimintaansa osataan arvostaa.

 

 

 

-Esko Erkkilä-

Suomen presidentit Peras Evindas Svinhufduras, Lauris Relanderis sekä Kiosto Kaljo saivat aikoinaan Liettuan korkeimman kunniamerkin

Maanantai 6.8.2018

Trakai oli 1300-luvulla Liettuan järjestyksessään toinen pääkaupunki ja nykyään kaupungin tärkein turistikohde on siellä saarelle rakennettu Trakain linna.

 

 

Tutustuin omatoimisesti Trakain linnan eri kammioihin taannoisella Kyröläismatkallamme ja eräässä kammiossa löysin myös Suomen historiaan liittyvän tärkeän asian eli Liettuan ensimmäisen itsenäisyytensä aikana naapurivaltioiden päämiehille myöntämät korkeat kunniamerkit.

 

 

Liettua itsenäistyi helmikuun 16. päivänä vuonna 1918 ja itsenäisyyttä jatkui aina kesäkuun 15. päivään vuonna 1940 saakka, jolloin Neuvostoliitto miehitti maan.

 

 

Neuvostomiehitystä kesti vuoden 1990 maaliskuun 11. päivään saakka, jolloin Liettua vapautui puna-armeijan miehityksestä ja siitä tuli taas itsenäinen valtio.

 

 

Liettuan neuvostomiehitystä kesti siis lähes viisikymmentä vuotta!

 

 

 

*********************

 

 

 

Ensimmäisen itsenäisyytensä aikana Liettua myönsi ulkomaisille johtajille tarkoitetun korkeimman kunniamerkkinsä Suomen presidenteistä Per Edvin Svinhufvudille, Lauri Kristian Relanderille sekä Kyösti Kalliolle.

 

 

Kaikki nämä kunniamerkit ovat yleisön nähtävissä Trakain linnan eräässä kammiossa:

 

 

 

 

 

 

Nämä kolme kunniamerkkiä ovat esillä tässä ”kunniamerkkikammiossa”!.

 

 

 

 

 

 

Per Edvin Svinhuvud on saanut tämän kunniamerkin vuonna 1930 kuten….

 

 

 

 

 

 

... selitystekstistä ilmenee.

 

 

 

 

 

Lauri Kristian Relander on saanut olla tämän kunnian kohteena jo vuonna 1924.

 

 

 

 

 

 

 

Vuonna 1936 Kyösti Kallio sai vastaanottaa Liettuan korkeimman kunniamerkin, joka silloin myönnettiin ulkomaisille valtionpäämiehille.

 

 

 

Kannattaa poiketa Trakain linnassa ja siinä kammiossa, jossa ovat esillä Liettuan ensimmäisen itsenäisyytensä aikana naapurivaltioiden päämiehille myöntämät kunniamerkit!

 

 

 

-Esko Erkkilä-

Kuvakertomus Trakain linnan kammioissa nähdystä!

Sunnuntai 5.8.2018 - -Esko Erkkilä-

Trakai oli Liettuan toinen pääkaupunki 1300-luvulla – sen edeltäjä oli Kernave ja seuraaja Liettuan nykyinen pääkaupunki Vilna.

 

 

Trakai sijaitsee 28 kilometrin päässä länteen Vilnasta ja sen merkittävin nähtävyys on saarelle rakennettu Trakain linna.

 

 

Taannoisella Baltiaan suuntautuneella Kyröläismatkallamme tutustuimme Trakain linnaan.

 

 

Tutustuimme linnaan ominpäin eli meillä ei ollut siellä mitään opastusta ja sen vuoksi tässä esittämäni kuvakertomus on ilman selityksiä ja jäsentelyjä.

 

 

Ainoana selityksenä osaan antaa sen, että nähtävää linnassa ja sen eri kammioissa riittää.

 

 

Mutta sitten hajanaiseen kuvakertomukseen:

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

Olipa siinä kuvia kerrakseen.

Huomasitte varmaan, että kuvia oli pätkittäin samaan aiheeseen liittyen. "Pätkäsarjat" liittyvät siihen, että eri kammioissa käsitellään samaa aihepiiriä.

 

 

Toivottavasti kuvat saivat Sinussa ajatuksen, että tuolla kannattaa käydä. 

Tee se!

PS:nä se, että eräässä kammiossa oli esillä jotain, joka liittyy läheisesti Suomen historiaan. Sen kammion annista joskus myöhemmin erikseen!

 

 

 

 

-Esko Erkkilä-

Trakain linna Liettuassa on todellinen nähtävyys

Perjantai 3.8.2018 - -Esko Erkkilä-

Trakai oli 1300-luvulla hetken aikaa Liettuan pääkaupunki.

 

 

Trakai sijaitsee n. 28 kilometriä länteen maan nykyisestä pääkaupungista Vilnasta.

 

 

Trakain ylivoimaisesti suosituin turistikohde ja nähtävyys on Trakain linna, johon taannoisella Kyröläismatkallamme sain tutustua.

 

 

Tutustuminen oli omatoimista, mutta netistä löytyy paljon tietoa linnan eri vaiheista.

 

 

 

 

Seuraavassa pieni kuvakollaasi ilman selityksiä Trakain linnassa näkemästäni:

 

 

 

 

 

Trakain linna sijaitsee saaressa, joten sinne mennään kävelysiltaa pitkin.

 

 

 

 

************************

 

 

 

Mutta sitten niitä kuvia linnan sisäpihalta:

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

Linnanpihalta pääsee lukemattomiin näyttelykammioihin, mutta niistä kuvia ehkä jo huomenissa.

 

 

 

-Esko Erkkilä-

Trakai - järjestyksessään Liettuan toinen pääkaupunki

Torstai 2.8.2018 - -Esko Erkkilä-

Heinäkuisella Kyröläismatkallamme kävimme Liettuan pääkaupungin Vilnan lisäksi kahdessa sen edeltäjäpääkaupungissa eli Trakaissa ja Kernaven kaupungissa.

 

 

Trakai sijaitsee 28 kilometriä länteen Vilnasta.

 

 

Asukkaita Trakaissa lienee nykyisin n. 5.000 henkeä, mutta erityisesti kesän turistiaikana kaupungin väkimäärä on täysin toisenlainen.

 

 

Trakain aika Liettuan pääkaupunkina jäi lyhyeksi, sillä suuriruhtinas Gediminas ehti neljännesvuosisataisen hallintoaikansa aikana muuttaa Liettuan pääkaupungin aluksi Kernavesta Trakaihin ja sitten Trakaista Vilnaan! Touhun mies!

 

 

 

 

Trakain ehdottomasti tärkein kohde ja nähtävyys on Trakain linna, mutta siitä ja siellä kokemastani joskus myöhemmin.

 

 

 

 

Vaikka jokseenkin koko aika Trakain vierailullamme kuluikin linnassa, niin toki yhteen paikalliseen olueen riitti aikaa.

 

 

************************

 

Tässä muutama bussin ikkunasta otettuja kuvia, kun lähestyimme Trakaita – idyllisiä pienomakotitaloja:

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

**********************

 

Mutta se Trakain linna – se se on todellinen nähtävyys ja kokemus!

 

 

Siitä kuitenkin kuvakertomus joskus myöhemmin – jaksa odottaa!

 

 

 

 

-Esko Erkkilä-

Aamunkoiton portti on liettualaisille eräs maan pyhimmistä paikoista

Keskiviikko 1.8.2018 - -Esko Erkkilä-

Baltian maihin suuntautuneella Kyröläismatkallamme saimme Vilnan kaupunkikävelyllämme tutustua liettualaisten erääseen pyhimpään paikkaan eli Aamunkoiton porttiin.

 

 

 

 

 

Aamunkoiton portti eli Ausros vartai kuului aikoinaan Vilnaa ympäröivään muuriin ja se on ainoa jäljelläoleva, joka on säilynyt alkujaan kymmenestä portista.

 

 

Aamunkoiton portti on rakennettu Vilnan vaarallisimmalle ja hyökkäysalttiimmalla paikalle.

 

Portin yhteyteen on rakennettu pieni kappeli ja siellä on kultakehyksinen maalaus siunatusta Neitsyt Mariasta eli Armon Äidistä.

 

 

Neitsyt Mariasta on vain harvoja maalauksia, joissa hän esiintyy ilman käsivarsillaan lepäävää pientä lasta ja tämä on yksi niitä harvoista kuvista.

 

 

Valitettavasti emme käyneet Aamunkoiton portin yläpuolella sijaitsevassa kappelissa. ja kaikki tämän jutun kuvat olen kuvannut kadulta tuolla vanhalla ja jo monta vuotta sitten valokuvausliikkeessä korjauskelvottomaksi todetulla kamerallani.

 

 

 

 

 

Madonnan kuvalla uskotaan olevan ihmeitä tekeviä voimia.

 

 

Aamunkoiton portin yläpuolella sijaitsevaa Neitsyt Mariaa kutsutaan myös nimillä ”Aamunkoiton Madonna”, ”Vilnan Madonna” tai ”Musta Madonna”.

 

 

 

On merkittävää, että Vilnassa Aamunkoiton portin yläpuolella sijaitsevaa Madonnaa palvovat niin katoliset kuin myös ortodoksit.

 

 

Myös me evankelisluterilaiset voimme kunnioittaa Aamunkoiton portin yläpuolella sijaitsevaa Neitsyt Mariaa!

 

 

 

 

 

Pyhän Maarian kuva kerää paikalle paljon pyhiinvaeltajia, jotka konttaavat viimeiset kymmenet metrit kuvan luokse ja jättävät sinne votiivilahjoja, jotka ovat Jumalalle annettavia uhrilahjoja.

 

 

 

 

Kannustan, että Vilnassa käydessänne käytte tutustumassa Aamunkoiton porttiin ja poikkeatte myös siellä olevaan kappeliin!

 

 

 

-Esko Erkkilä-

Uzupisin perustuslaki sisältää 41 kohtaa

Tiistai 31.7.2018 - -Esko Erkkilä-

Uzupisin kaupunginosa Liettuan pääkaupungissa Vilnassa julistautui vuonna 1991 Uzupisin tasavallaksi eli Uzupio Res Publica.

 

 

Uzupisin tasavallalla on perustuslaki, joka on muistaakseni 37 eri kielellä nähtävissä erään rakennuksen seinällä Paupio-kadun varrella Uzupisissa.

 

 

 

 

 

Perustuslaki kiinnostaa kaikkia Uzupisissa kävijöitä ja niin myös meitä Kyröläismatkaajia, kun 9.7.208 vierailimme Uzupisin tasavallassa.

 

 

 

 

 

On suuri kunnia meille suomalaisille, että Uzupisin perustuslaki Paupio-kadulla on myös suomeksi.

 

 

Uzupisin perustuslakiin kuuluu 41 pykälää ja ne ovat seuraavat:

 

 

 

 

1. Jokaisella on oikeus elää Vilnajoen rannalla ja Vilnajoella on oikeus virrata jokaisen ohi.

2. Jokaisella on oikeus kuumaan veteen, lämmitykseen talvella ja tiilikattoon.

3. Jokaisella on oikeus kuolla, mutta se ei ole velvollisuus.

4. Jokaisella on oikeus erehtyä.

5. Jokaisella on oikeus olla ainutlaatuinen.

6. Jokaisella on oikeus rakastaa.

7. Jokaisella on oikeus olla vailla rakkautta, mutta ei välttämättä.

8. Jokaisella on oikeus olla huomaamaton ja tuntematon.

9. Jokaisella on oikeus laiskotella tai vain olla tekemättä yhtään mitään.

10. Jokaisella on oikeus rakastaa ja hoitaa kissaa.

11. Jokaisella on oikeus huolehtia koirastaan, kunnes jompikumpi kuolee.

12. Koiralla on oikeus olla koira.

13. Kissan ei tarvitse rakastaa omistajaansa, mutta hädäntullen sen pitää auttaa tätä.

14. Jokaisella on oikeus olla joskus tietämättä velvollisuuksistaan.

15. Jokaisella on oikeus epäröidä, mutta se ei ole velvollisuus.

16. Jokaisella on oikeus olla onnellinen.

17. Jokaisella on oikeus olla onneton.

18. Jokaisella on oikeus olla hiljaa.

19. Jokaisella on oikeus uskoa.

20. Kenelläkään ei ole oikeutta väkivaltaan.

21. Jokaisella on oikeus tajuta oma pienuutensa ja suuruutensa.

22. Kenelläkään ei ole yksinoikeutta siihen, mikä on ikuista.

23. Jokaisella on oikeus ymmärtää.

24. Jokaisella on oikeus olla ymmärtämättä mitään.

25. Jokaisella on oikeus olla mitä tahansa kansallisuutta.

26. Jokaisella on oikeus juhlia syntymäpäiväänsä tai jättää juhlimatta.

27. Jokaisen on muistettava nimensä.

28. Jokainen voi jakaa toisille sitä, mitä omistaa.

29. Kukaan ei voi jakaa toisille sitä, mitä ei omista.

30. Jokaisella on oikeus veljiin, siskoihin ja vanhempiin.

31. Jokainen voi olla vapaa.

32. Jokainen on vastuussa vapaudestaan.

33. Jokaisella on oikeus itkeä.

34. Jokaisella on oikeus olla väärinymmärretty.

35. Kenelläkään ei ole oikeutta syyllistää toista.

36. Jokaisella on oikeus olla oma itsensä.

37. Jokaisella on oikeus olla ilman oikeuksia.

38. Jokaisella on oikeus olla pelkäämättä.

39. Älä voita.

40. Älä puolustaudu.

41. Älä anna periksi.

 

 

 

*****************************

 

 

 

Hyviä periaatteita kelle tahansa!

 

 

 

-Esko Erkkilä-

Suuriruhtinas Gediminas loi diplomatialla suur-Liettuan ja teki Vilnasta Liettuan pääkaupungin

Lauantai 28.7.2018 - -Esko Erkkilä-

 

 

Vilnan Tuomiokirkkoaukiolla on suurikokoinen patsas, joka esittää suuriruhtinas Gediminasta.

 

 

 

 

 

Gediminas hallitsi Liettuaa vuodesta 1316 alkaen aina kuolemaansa saakka eli vuoteen 1341.

 

 

Kaksikymmentäviisi vuotta kestäneen hallintokautensa aikana Gediminas loi suur-Liettuan, jonka valtapiiri ulottui Itämereltä Mustalle merelle saakka.

 

 

Gediminas liitti valtansa piiriin monia alueita sillä, että useat hänen lapsistaan tekivät naimakauppoja lähialueiden hallitsijoiden lasten kanssa – diplomaattista ja veretöntä valtausta!

 

 

Gediminas loi puitteet Liettuan maatalouden kehittämiselle, mutta hän toimi myös kaupunkien kehittämiseksi – Vilna, Trakai, Kernave ja Kaunas kehittyivät Gediminaksen aikana merkittäviksi.

 

 

Gediminas vaihtoi Liettuan pääkaupungin ensiksi Kernavesta Trakaihin ja sen jälkeen Trakaista Vilnaan.

 

 

Gediminas toimi diplomaattisin keinoin ja vahvisti Liettuan asemaa naapureiden suuntaan, mutta toisaalta Liettuan laajentuminen vei sen pitkäaikaiseen konfliktiin Moskovan, Puolan ja Unkarin kanssa.

 

 

Gediminas kuoli vallankaappausyrityksessä vuonna 1341.

 

 

***********************

 

 

 

 

 

Gediminaksen patsaan kilvessä lukee:

 

 

 

 

Kiitokset Kyröläismatkojemme johtaja kenraali Lehtimäelle tästäkin ”oppitunnista” – Viljakkalassa Hanhijärven kansakoulussa ei kerrottu mitään Liettuan historiasta!

 

 

 

-Esko Erkkilä-

Pyhän Pietarin ja Pyhän Paavalin kirkko Vilnassa...

Perjantai 27.7.2018 - -Esko Erkkilä-

…oli Kyröläismatkamme ensimmäinen kohde maanantaina 9.7.2018.

 

 

Matkanjohtajamme kenraali Lehtimäki opasti meitä, että varmin arvaus Baltian ja keski-Euroopan kirkkoja tunnistettaessa on todeta, että kyseessä on Pietari-Paavalin kirkko!

 

 

Tämä toteamus pätee myös Vilnassa!

 

 

Pietari-Paavalin kirkkoa Vilnassa pidetään Puolan ja Liettuan liittovaltion barokin mestariteoksena.

 

 

 

Tässä muutamia kuvia Pietari-Paavalin kirkon kirkkosalista:

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

*************************

 

 

 

 

Paavi Johannes Paavali II kävi Liettuan kierroksellaan vuonna 1993 myös tässä kirkossa ja vierailun muistoksi kirkossa on hänen kuvansa sekä muistolaatta vierailusta:

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

***********************

 

 

Jätimme Vilnan Piotra i Pawla –kirkon ja jatkoimme seuraaviin kohteisiin.

 

 

 

-Esko Erkkilä-

Kansanmurhan uhrien museossa Vilnassa kerrotaan myös muista kuin Neuvostoliiton hirmuteoista

Keskiviikko 25.7.2018 - -Esko Erkkilä-

 

 

Neuvostoliitto ja Natsi-Saksa jakoivat etupiirinsä elokuun 23. 1939 päivätyllä sopimuksella, jonka allekirjoittivat Natsi-Saksan puolelta Joachim von Ribbentrop ja Neuvostoliiton puolelta Vyacheslav Molotov.

 

 

Sopimuksella sopijaosapuolet sopivat, että Baltian maat sekä Suomi kuuluvat Neuvostoliiton etupiiriin.

 

 

 

 

 

Näyttelyssä palautetaan katsojien mieliin myös ne Liettuan uudelleenitsenäistymiseen liittyvät tapahtumat, jotka tapahtuivat tammikuun 11 – 13 päivinä 1991.

 

 

Tuolloin Neuvostoliitto tappoi kolmetoista liettualaista.

 

 

**************************

 

 

 

 

 

Myös Gestapon Liettuassa harjoittamia juutalaisvainoja käsitellään museossa.

 

 

 

***************************

 

 

 

 

Liettualaisten Metsäveljien partisaanitoiminta neuvosto-miehittäjää vastaan saa merkittävän osuuden museon näyttelyissä.

 

 

Seuraavassa muutama kuva tästä osiosta:

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

**********************

 

 

 

Palaan vielä Neuvostoliiton KGB:n tuossa nykyisessä museorakennuksessa suorittamiin liettualaisten teloituksiin:

 

 

 

 

 

 

Jälkipolville onneksi Neuvostoliitto piti tarkkaa kirjanpitoa teloittamiensa liettualaisten lukumäärästä ja tästä kirjanpidosta ilmenee, että vuosina 1944 – 1947 nykyisessä museotalossa surmattiin 767 liettulaista.

 

 

Kun otetaan huomioon myös muilla paikkakunnilla ja tuon em. aikajakson ulkopuolella teloitetut liettualaiset, päästään lukumäärään 1.038 liettualaista.

 

 

**********************

 

 

On monesti todettu, että Stalin oli paljon katalampi diktaattori kuin Hitler, jos huomioidaan molempien eri tavoin likvidoimat ihmiset.

 

 

Tämä liettualaisdokumentti puhuu omaa kieltään Stalinista.

 

 

Mitä olisikaan tapahtunut suomalaisille, jos Talvisodan ja Jatkosodan lopputulos olisi ollut sellainen, että Neuvostoliitto olisi pystynyt valloittamaan Suomen?

 

 

 

-Esko Erkkilä-

Järkyttävä kokemus - Kansanmurhan uhrien museo Vilnasssa

Tiistai 24.7.2018 - -Esko Erkkilä-

Kyröläismatkamme järkyttävin kokemus oli tutustumiskäynti Vilnassa sijaitsevassa Kansanmurhan uhrien museossa.

 

 

Liettuan kansa on menneinä vuosikymmeninä saanut kokea kovia, sillä miehittäjien rautasaappaat ovat runnelleet liettualaisia moneen kertaan.

 

 

 

 

 

Museon edessä sijaitseva muistokivi johdattelee kävijät tutustumaan Liettuan natsimiehitykseen, Neuvostoliiton KGB:n rakennuksessa tekemiin hirmutekoihin ja siellä on myös osastot Liettuan Metsäveljien toiminnan kuvaamiseen.

 

 

 

 

 

Rakennus on juhlava, mutta sen historiaan liittyy suunnaton määrä liettualaista kärsimystä - …

 

 

 

 

 

…nyt kuitenkin sen katolla liehuu ylväänä Liettuan lippu!

 

 

 

 

 

Keskityin tutustumaan KGB:n rakennuksessa tekemiin hirmutekoihin.

 

 

 

**********************

 

 

 

 

 

Matkanjohtajamme, kenraali Lehtimäki lunasti kassalta liput ja aloimme tutustumaan rakennuksen synkkään historiaan.

 

 

 

******************

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

Näissä tiloissa suoritettiin vangeiksi joutuneille vastaanotto sekä alustavat kuulustelut.

 

 

 

 

 

Eräässä huoneessa on vielä nyt silputtuja asiapapereita paperisäkeissä, jotka neuvosmiehittäjät silppusivat, kun alkoi paljastumaan, että rakennuksen synkkä historia on Liettuan vapautumisen ansiosta päättymässä. 

 

 

Tutkijat olettavat, että vielä joskus voidaan silputtujen asiakirjojen salat paljastaa ja tietää tarkemmin niistä kauheuksista, joita talossa on tapahtunut.

 

 

 

 

 

Vankisellien…

 

 

 

 

 

…karuutta.

 

 

 

 

 

Pakkopaita kuului pakkovallan keinovalikoimaan.

 

 

 

 

 

Eräässä kuulusteluhuoneessa oli keskellä lattiaa pieni koroke, jolla kuulusteltavan piti pysyä seisomassa, jotta ei molskahtanut koroketta ympäröivään jääkylmään veteen.

 

 

 

 

 

Tässä kenraali on johdattelemassa meitä tutustumaan teloitushuoneeseen.

 

 

 

 

 

Teloitushuoneessa on yhä edelleen nähtävissä luodiniskemiä seinillä.

 

 

 

 

 

Teloitushuoneen hiekkapohjan päälle on nyt rakennettu lasikäytävä, jonka alla on mahdollista nähdä mm. niitä esineitä, jotka…

 

 

 

 

 

…ovat kuuluneet…

 

 

 

 

 

…teloitetuille.

 

 

 

 

 

Teloituksissa syntynyt veri ohjattiin tämän lattiakaivon kautta teloituskammion ulkopuolelle.

 

 

 

 

 

 

Käteni osoittaa teloituskammion seinässä olevaa kuoppaa, johon teloittaja asetti teloitettavan pään, jotta pystyi ampumaan uhrin kammion ulkopuolelta ja täten välttyi katsekontaktilta teloitettavan kanssa.

 

 

 

 

 

Ovi, jota kautta teloitettujen ruumiit kuljetettiin haudattavaksi joukkohautoihin.

 

 

 

Jatkan juttuani Kansanmurhan uhrien museosta joskus lähipäivinä!

 

 

 

 

-Esko Erkkilä-