Eduards Pavuls - latvialainen teatteri- ja elokuvataiteilija

Sunnuntai 9.9.2018

Tänään esittelen Eduards Pavulsin, jonka tapasin vahanukkena von Münchhausenin museossa Latvian Duntessa heinäkuun 11. päivänä 2018.

 

 

 

 

 

 

Pavlus syntyi vuonna 1929 Latvian Jurmalassa ja kuoli 77-vuotiaana Jurmalassa vuonna 2006.

 

 

Pavlus sai elinaikanaan useita palkintoja taiteellisesta työstään ja vuonna 2006 hänet nimettiin Jurmalassa vuoden henkilöksi.

 

 

 

Olen muutaman kerran päässyt käymään Jurmalassa.

 

 

Jurmala on merenrantakaupunki ja sinne on Riikan keskustasta matkaa n. neljätoista kilometriä.

 

 

Jurmalaa kutsutaan Baltian Rivieraksi ja sitä se todellakin on!

 

 

 

Suosittelen aina sopivassa tilaisuudessa poikkeamaan Jurmalassa !

 

 

 

 

 

 

-Esko Erkkilä-

"Eniten elämäni houkuttelee Latviassa. Siellä otan inspiraation - iloni. En missään muualla?

Lauantai 8.9.2018 - -Esko Erkkilä-

Tämän päiväisen juttuni otsikossa oleva toteamus on latvialaisen näyttelijän ja kirjailijan Evald Walterin yhteenveto maallisesta vaelluksestaan.

 

 

”Tapasin” Evald Walterin, toki vain vahanukkena, paroni von von Münchhausenin museossa Latvian Duntessa heinäkuun alussa, kun matkasimme Baltiassa Kyröläismatkamme merkeissä.

 

 

 

 

 

Evald Walters sai elää pitkän elämän, sillä hän syntyi vuonna 1894 ja kuoli satavuotiaana vuonna 1994.

 

 

Walters oli mm. Latvian tiedeakatemian kunniajäsen.

 

 

 

 

 

Latvian tiedeakatemia toimii Riikassa sijaitsevassa Stalinin hampaassa eli yhdessä niistä jokseenkin samanlaisilla piirustuksilla tehdyissä pilvenpiirtäjissä, joista seitsemän sijaitsee Moskovassa, yksi Varsovassa sekä yksi Riikassa.

 

 

Olen matkoillani saanut vierailla Varsovassa ”Stalinin hampaassa”!

 

 

Neuvostoliiton diktaattori Josef Stalin halusi rakentaa ”Stalinin hampaaksi” kutsuttuja korkeita rakennuksia vastapainoksi USA:ssa rakennetuille pilvenpiirtäjille.

 

 

********************

 

 

Evald Walters on tuntematon valtaosalle suomalaisia, mutta Latviassa hänen toimintaansa osataan arvostaa.

 

 

 

-Esko Erkkilä-

Maailmankuulun valehtelijan paroni von Mynchausenin onnellisimmat vuodet kuluivat Latviassa

Torstai 6.9.2018 - -Esko Erkkilä-

Useimmat lukijani mieltävät minun tapaani hyväntuulisen suurvalehtelija paroni von Münchhausenin eli Karl Friedrich Hieronymus von Münchhausenin olleen saksalainen.

 

 

Mielikuvamme ja oletuksemme on aivan oikea, sillä Karl Friedrich Hieronymus von Münchhausen syntyi Hannoverissa vuonna 1720 ja kuoli vuonna 1797 Bodenwerderissä Saksassa.

 

 

 

 

 

Taannoisella heinäkuun alussa toteuttamallamme Baltiaan suuntautuneella Kyröläismatkallamme kävimme Latvian Duntessa sijaitsevassa von Münchhausenin museossa ja siellä saimme kuulla, että von Münchhausen vietti elämänsä ehkä onnellisimmat vuodet Latvian Duntessa.

 

 

Onnellisuus perustui siihen, että paronin vaimo Jacobine oli paronin vaimo kuolemaansa eli vuoteen 1790 saakka ja he asuivat Duntessa Latviassa.

 

 

 

 

 

Paroni von Münchhausenin museo taitaa olla todellinen ”onnellisuusmuseo”, sillä siltä ainakin tuntui, kun katseli matkanjohtajamme kenraali Lehtimäen ja museon oppaan keskinäistä keskustelua museovierailumme aluksi!

 

 

 

**************

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

Museon aulasta sai vuokrata museovierailun ajaksi erilaisia rooliasuja sopuhintaan eli 2 euroa per rooliasu – retkueemme kukaan jäsen ei kuitenkaan ryhtynyt rooliasujen kanssa keimailemaan.

 

 

 

***********************

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

Museon toisessa kerroksessa on huippukokoelma vahanukkeja, jotka tuovat elävästi katsojien eteen monet Latvian ja myös muiden maiden merkkihenkilöitä!

 

 

Lupaan alustavasti, että lähipäivinä esittelen tällä saitilla ainakin joitain merkkihenkilöitä, jotka ovat päässeet vahanukkeina esille Latvian Duntessa paroni von Münchhausenin museossa!

 

 

Jo tässä vaiheessa kuitenkin kannustan, että poiketkaapa paroni von Münchhausenin museossa, kun matkaatte Tallinnasta kohti Riikaa tai Riikasta kohti Tallinnaa!

 

 

 

-Esko Erkkilä-

Arvokas luottamustehtävä

Sunnuntai 2.9.2018 - -Esko Erkkilä-

Sain arvokkaan luottamustehtävän, kun olimme heinäkuun 11. päivänä palaamassa Latviassa Baltiaan suuntautuneella Kyröläismatkallamme kohti Tallinnaa ja kotiamme.

 

 

Kenraaliluutnantti Pentti Lehtimäki valitsi minut kukkalaitteen laskijaksi sille muistomerkille, joka on pystytetty 23.4.1943 maahan syöksyneen Suomen Ilmavoimien omistaman Junkers JK-274:n putoamispaikalle.

 

 

Puhun suulla suuremmalla, kun kopion netistä Suomalaisen Klubin sivuilta löytämääni tietoa maahan syöksyneestä pommikoneesta:

 

 

****************

 

 

Junkers JK-274:n viimeinen lento

Suomen Ilmavoimat osti alkuvuodesta 1943 Saksasta 24 uudenaikaista Junkers Ju 88 A-4 -pommikonetta. Tehdas luovutti koneet tilaajalle huhtikuussa 1943 ja ne lennettiin Suomeen kahdessa erässä. Jälkimmäinen 12 koneen erä starttasi Pohjois-Saksasta Tutowista huhtikuun 22. päivänä. Yksi koneista oli JK-274, jonka miehistöön kuuluivat kersantti Urho Jääskeläinen ohjaajana, luutnantti Lauri Suhonen tähystäjänä ja kersantti Aimo Valkeeniemi radiosähköttäjänä. Lisäksi matkustajana oli alikersantti Erkki Horma, joka palveli suomalaisessa vapaaehtoispataljoonassa Saksassa ja oli lomamatkalla Suomeen. Koneen lentomatka päättyi traagisesti. Se sai moottorivian Riian pohjoispuolella ja syöksyi metsään lähellä Pabazin kylää, 40 km pohjoiskoilliseen Riiasta 23.4.1943 kello 11:35. Kone syttyi palamaan ja tuhoutui täysin. Kolmehenkinen miehistö ja matkustaja saivat välittömästi surmansa.

 

 

Muistomerkistä ja siihen liittyvästä muistomerkkihankkeesta kerrotaan samoilla nettisivuilla lisäksi näin:

 

 

Junkers JK-274:n ja sen maahansyöksyssä surmansa saaneiden neljän suomalaisen sotilaan muistomerkki sijaitsee lähellä vanhaa Saulkrasti-Riika -maantietä 40 km Riiasta, paikalla, jossa lentokone syöksyi maahan 23.4.1943. Betonisen muistomerkin metalliosaan on leikattu täsmälleen Junkers Ju 88 A-4 -pommikoneen siluetin mukainen kuvio. Muistomerkissä on metallikirjaimin teksti Junkers JK-274:n viimeinen lento päättyi tällä paikalla 23.4.1943 sekä surmansa saaneiden nimet ja syntymäajat. Muistomerkkialueen luona on opastaulu, jossa on latviaksi, suomeksi ja englanniksi kerrottu viimeisen lennon vaiheista ja esitetty mm. uhrien valokuvat sekä kuva onnettomuuspaikalta tapahtumapäivänä.

JK-274:n muistomerkki oli Lapin lennoston killan ja Saulkrastin kaupungin yhteishanke. Kilta oli ottanut hankkeen perinnetyön ohjelmaansa, kuuluihan Junkersien Pommituslentolaivue 44 Lentorykmentti 4:ään, joka on Lapin lennoston perinnejoukkoyksikkö. Saulkrastin kunta oli välittömästi kytkeytynyt hankkeeseen ja vastasi hankkeen käytännön toteutuksesta. Muistomerkin on suunnitellut latvialainen arkkitehdiksi valmistuva Dace Ungure ja sen on valmistanut saulkrastilainen yritys SIA ZK Celtnieciba. Hanketta ovat tukeneet rahallisesti suomalaiset ja latvialaiset yritykset ja yksityishenkilöt. Yksi tukijoista on SIA Neste Latvija, joka myös antoi luvan pystyttää muistomerkki yhtiön omistamalle maa-alueelle.

 

**************

 

Tässä muutama kuva kukkalaitteemme laskemistilaisuudesta ja muistomerkistä:

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

-Esko Erkkilä-

Talvisodan ja Jatkosodan taistelujen ansiosta Suomessa ei ole miehitysmuseota!

Perjantai 24.8.2018 - -Esko Erkkilä-

Neuvostoliitto hyökkäsi Suomeen marraskuun 30. päivänä 1939 ja alkoi 105 päivää kestänyt Talvisota.

 

 

Suomi menetti sodan lopputuloksena merkittävästi pinta-alastaan, mutta säilytti itsenäisyytensä.

 

 

Jatkosota alkoi Neuvostoliiton toimenpiteiden seurauksena kesäkuun 25. päivänä 1941 ja se päättyi rauhansopimukseen 19. syyskuuta 1944.

 

 

Myös Jatkosodan lopputuloksena Suomi säilytti itsenäisyytensä.

 

 

Baltianmaille eli Virolle, Latvialle sekä Liettualle kävi huonommin ja ne joutuivat Neuvostoliiton miehittämiksi aina vuoteen 1991 saakka.

 

 

*******************

 

 

Kaikissa Baltian maissa on miehitysmuseot, joissa kerrotaan Neuvostoliiton, mutta myöskin natsi-Saksan miehitysvuosista.

 

 

***

 

Tallinnassa sijaitseva miehitysmuseo on kooltaan pieni, mutta siihen kannattaa tutustua.

 

 

Viron miehityksestä kerrotaan myös Saarenmaan Kuressaaren museossa, jossa on hyvä ja informatiivinen kertomus Viron miehitysvuosista.

 

 

Saarenmaan kärjessä Sörvanniemessä sijaitsee yksityinen sotamuseo ja siihen kannattaa tutustua – googlaa ”Esko Erkkilä Saarenmaan Sotilasmuseo”.

 

 

Viron Sotamuseo Viimsissä kertoo myös omalla tavallaan Viron miehitysvuosista.

Googlaa: ”Esko Erkkilä Viron Sotamuseo”.

 

Myös Sinimäkien äärellä pohjois-Virossa sijaitseva yksityinen museo kertoo Viron neuvostomiehityksestä. Googlaa ”Esko Erkkilä Sinimäen sotamuseo”.

 

 

***

 

Liettuan pääkaupungissa sijaitseva Kansanmurhan uhrien museo on järkyttävä kokemus ja käynnistäni siellä olen kertonut jokin aika sitten tällä saitilla.

 

 

Googlaa ”Esko Erkkilä Kansanmurhien uhrien museo”.

 

***

 

Latvian pääkaupungissa Riikassa sijaitseva Miehitysmuseo on kuvassa näkyvä ”musta laatikko", joka sijaitsee Mustapäidentalon vierellä.

 

Nyt emme käyneet museossa, mutta siellä kannattaa käydä, jos Riikassa on hiemankaan enemmän aikaa.

 

 

Museokävijää tervehtivät maailman suurimmat surmaajat eli Adolf Hitler ja Josef Stalin – kummankaan surmasaldosta ei ole varmuutta, mutta Hitlerin sanotaan surmanneen 4 miljoonaa ihmistä ja Stalinin 10 miljoonaa!

 

 

 

 

 

Riikan miehitysmuseon äärellä on patsas, jossa kaksi puna-armeijan sotilasta valvoo ympäristöä. 

On annettava tunnustus latvialaisille, jotka ovat antaneet olla paikoillaan tämän tuskia mieleen palauttavan veistoksen!

 

 

Googlaa ”Esko Erkkilä Latvian miehitysmuseo”.

 

 

 

Kiitos Talvisodan ja Jatkosodan suomalaistaistelijoiden, että Suomessa ei ole miehitysmuseota!

 

 

 

-Esko Erkkilä-

Riikan tori - elämystori!

Torstai 23.8.2018 - -Esko Erkkilä-

Meidän Kyröläismatkaajien viimeinen aamu heinäkuisella Baltian matkallamme alkoi käynnillä Riikan torilla.

 

 

Olen saanut muutaman kerran käydä Riikan torilla, mutta aina siellä käyminen kiinnostaa.

 

 

Riikan torin muodostavat arkkitehtonisesti ainutlaatuiset paviljongit, jotka alkujaan ovat 1920-luvulla rakennettu ilmalaivojen eli zeppeliinien hangaareiksi ja vasta myöhemmin ne on muutettu toripaviljongeiksi.

 

 

Torin muodostavat viisi paviljonkia:

• vihannespaviljonki
• maitopaviljonki
• lihapaviljonki
• kalapaviljonki
• gastronomiapaviljonki

 

Olen joskus seurannut lihapaviljongissa, kun myyjät kantavat teurastettuja sianpuolikkaita harteillaan ja sitten pilkkovat isoilla lihakirveillään ruhot pienempiin osiin. Käy Latviassa, mutta kokeilepas Suomessa; ei onnistu, vaikka samassa EU:ssa olemmekin!

 

Nyt en ehtinyt käymään yhdessäkään paviljongissa, sillä vietin koko kolme varttia - joka torikäyntiimme oli varattu - kaikille avoimella maanviljelijöiden torilla paviljonkien välissä.

 

 

Tarkoitukseni oli ostaa valkosipuleita, jotka sitten syksymmällä saisin laittaa kasvamaan aitoina talvivalkosipuleina Viljakkalan Majajärven mökkitontillani ja siinä myös onnistuin.

 

 

Ensiksi kuitenkin kuvakimara Riikan torilla näkemästäni:

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

*************************

 

 

 

Niin, ne ostokseni:

 

 

 

 

 

Ostin viideltä eri myyjältä valkosipuleita ja oletan, että niitä ei ole käsitelty itämisen estoaineilla, joten toivon niistä saavani piristysruiskeen oman maani valkosipuleille, kun lokakuussa laitan ensi kesänä satoa tuottavan valkosipulimaani kasvukuntoon!

 

 

 

-Esko Erkkilä-

Bremenin lahja latvialaiselle ystävyyskaupungilleen Riikalle sisälsi vahvan poliittisen viestin

Keskiviikko 22.8.2018 - -Esko Erkkilä-

Riikan kaupunkikävelyyn pitää ehdottomasti sisällyttää tutustuminen Riikan saksalaisen ystävyyskaupungin Bremenin lahjoittamaan ”Bremenin soittoniekat” patsaaseen ja näin myös me Kyröläismatkaajat teimme heinäkuisena ehtoona 10.7.2018.

 

 

Bremenin soittoniekat –teos perustuu Grimmin satuun jossa aasi, koira, kissa ja kukko seikkailevat.

 

 

Eläimet eivät sadussa enää ole hyödyllisiä omistajilleen ja omistajat suunnittelevatkin niiden tappamista.

 

 

Eläimet pääsevät pakoon ja seuraavat niiden johtajan aasin ajatusta, että josko menisivät Bremeniin kaupunginmuusikoiksi.

 

 

Bremenin soittoniekat –alkuperäisveistos sijaitsee luonnollisesti Bremenissä, mutta sen mukaeltu versio sijaitsee Riikassa.

 

 

 

 

 

Bremen on Riikan ystävyyskaupunki ja se lahjoitti Riikaan vuonna 1990 riikalaisversion Bremenin soittoniekat –patsaasta.

 

 

Vuonna 1990 Latvia oli vielä Neuvostoliiton miehittämä ja patsaaseen liittyykin vahva poliittinen viesti, sillä eläimet katselevat maailmanmenoa rautaesiripun takaa!

 

 

Latvia uudelleenitsenäistyi 22.8.1991.

 

 

 

 

 

Eläinten ympärillä oleva teräsplootu kuvaa sitä rautaesirippua, joka vielä tuolloin oli Neuvostoliiton miehittämän Latvian ja vapaan lännen välillä.

Patsaan jalustassa oleva "selityslaatta".

 

 

 

 

 

Eläinten kuonojen koskettelun sanotaan tuovan koskettelijalle hyvää onnea!

 

 

 

Olen muutaman kerran päässyt Riikassa koskettelemaan Bremenin soittoniekkojen kuonoja – toki vain aasin ja koiran kuonoja, sillä kissa ja kukko ovat aivan liian korkealla!

 

 

 

-Esko Erkkilä-

Richard Wagner, Riika ja Lentävä hollantilainen

Tiistai 21.8.2018 - -Esko Erkkilä-

Saksalainen säveltäjä, kapellimestari ja musiikin teoreetikko Richard Wagner syntyi vuonna 1813 Leipzingissä ja kuoli vuonna 1883 Venetsiassa.

 

 

Wagnerin menestys perustuu yhä edelleen hänen säveltämiinsä oopperoihin.

 

 

Saimme taannoisella Kyröläismatkallamme Riikassa tutustua Richard Wagneriin, sillä hänen kunniakseen Riikassa…

 

 

 

 

 

…on mm. Richard Wagner katu eli Riharda Vagnera iela.

 

 

 

Richard Wagner oli todellinen ”Eurooppa-kansalainen” – kuten huomataan hänen synnyin- sekä kuolinpaikkakunnistaankin - ja vuonna 1837 hän siirtyi kapellimestariksi Riikaan.

 

 

 

Wagnerin tavoitteena oli saada sävellyksiään esitetyksi Pariisissa ja hän matkustikin Riikasta Lontoon kautta Pariisiin vuonna 1839.

 

 

Merimatka oli myrskyisä ja siitä innoituksen saaneena Wagner sävelsi ”Lentävä hollantilainen” –oopperan eli ”Der fliegende Holländer”!

 

 

-Esko Erkkilä-

Iltakävelyllä Riikassa

Maanantai 20.8.2018 - -Esko Erkkilä-

Heinäkuisen Kyröläismatkamme viimeisen illan vietimme Riikassa ja teimme jo perinteeksi muodostuneen iltakävelyn kaupungin ydinkeskustassa.

 

 

 

 

 

Vapauden muistomerkki, jota puhekielessä kutsutaan nimellä Milda, pystytettiin vuonna 1935 ja se kesti mm. neuvostomiehityksen ajan. 

Muistan joskus kuulleeni, että neuvostomiehityksen aikana kukkien vieminen patsaan juurelle merkitsi menolippua Siperiaan.

 

 

 

 

 

Vapaudenpatsaan naishahmo – vapaudenjumalatar Milda – kannattelee päänsä yläpuolella kolmea tähteä ja ne merkitsevät kolmea Latvian eri alueita.

 

 

 

 

 

Ruotsalainen portti yhdistää keskustan esikaupunkeihin.

 

 

Sanotaan, että aina torvi törähtää, kun neitsyt kulkee portin läpi – en ole vielä milloinkaan kuullut torven törähtävän vaikka monesti ja erilaisten ryhmien mukana olenkin portista kulkenut!

 

 

 

 

 

Latvian yksikamarinen kansallinen parlamentti eli…

 

 

 

 

 

…Latvijas Republikas Saeima kokoontuu 1863 – 1867 rakennetussa Parlamenttitalossa.

Latvian ”eduskunnassa” on 100 jäsentä.

 

 

 

 

 

”Kolme veljestä” on Riikan vanhimmat keskiaikaiset asuinrakennukset. Vanhin on peräisin 1400-luvun loppupuolelta ja kaksi muuta 1600- ja 1700-luvuilta.

 

 

 

 

 

Muutama vuosi sitten Berliinissä tapaamani karhut…

 

 

 

 

 

 

 

 

…olivat nyt ehtineet kiertueellaan Riikaan!

 

 

 

 

 

Mustapäiden talo on Riikan kuuluisimpia nähtävyyksiä.

 

 

Talo rakennettiin jo 1300-luvun alkupuoliskolla ja ulkomaisten naimattomien kauppiaiden käyttöön talo tuli 1400-luvulla.

 

 

Talo vaurioitui pahasti toisessa maailmansodassa ja neuvostomiehittäjä purkikin talon vuonna 1948.

 

 

 

 

Latvialaiset rakensivat talon uudestaan Riikan kaupungin 800-vuotisjuhlien kunniaksi.

 

 

 

 

 

Riikalaiseen iltakävelyn lomaan kuuluu hyvä paikallinen olut ja sen jälkeen kävelyä voidaan taas jatkaa…

 

 

Ehkä jatkan riikalaisesta iltakävelystä kertomista lähipäivinä!

 

 

 

-Esko Erkkilä-

Liettua maatalousmaana bussin ikkunasta nähtynä

Sunnuntai 19.8.2018 - -Esko Erkkilä-

Liettua hyväksyttiin Euroopan Unionin jäseneksi vuonna 2004 ja voidaan katsoa, että silloin siitä tuli aito länsimainen valtio.

 

 

Neuvostoliiton miehitys alkoi vuonna 1940 ja sen jälkeen vuonna 1941 Saksa miehitti maan aina vuoteen 1944 saakka, jolloin Neuvostoliitto miehitti uudelleen Liettuan.

 

 

Liettua itsenäistyi ensimmäisen kerran vuonna 1918 ja se uudelleenitsenäistyi vuonna 1990 neuvostomiehityksen jälkeen.

 

 

Liettua liittyi Natoon vuonna 2004 ja se otti valuutakseen euron vuonna 2015.

 

 

Tunnen Liettuan huonosti maatalousmaana, mutta taannoisella Kyröläismatkallamme sain ainakin bussin ikkunasta nähdä, että Liettua on voimakas maatalousmaa.

 

 

 

 

Seuraavassa pieni kuvakimara, jossa bussin ikkunasta havainnoin Liettuaa maatalousmaana:

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

Hylätty kolhoosi ja niin tyypillinen vesitorni neuvostokolhoosilla!

 

 

 

Haikaranpesä!

 

 

 

 

 

 

Ja taas haikaranpesä - nyt ollaan myös kotona!

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

Toivottelen Liettuan tervetulleeksi Euroopan Unioniin myös maatalousbisneksen osalta!

 

 

 

-Esko Erkkilä-

Lidossa lähtee nälkä!

Perjantai 17.8.2018 - -Esko Erkkilä-

Taisi olla jo kolmas kerta, kun heinäkuun alussa sain Kyröläismatkallamme ruokailla Riikassa Lidossa, tarkemmin sanottuna Lido Atputas Centrs`ssä.

 

 

 

 

 

Tässä saavumme Lidoon.

 

 

Lido on latvialainen ravintolaketju, jonka omistaa Gunars Kirsons.

 

 

Lidon päämarkkina-alue on Riika, mutta kymmenkunta vuotta sitten se avasi ensimmäisen ravintolansa Viroon.

 

 

Lidon toiminta perustuu siihen, että asiakkaat saavat kerätä tarjolla olevasta runsaasta valikoimasta tarjottimilleen ruokia ja maksu tapahtuu kassalla painon perusteella.

 

 

Pieni kuvakertomus Lidon ruoka-annostarjonnasta:

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

****************

 

 

 

 

 

 

Kylläisinä lähdimme Lidosta…

 

 

 

 

 

…ja siinähän se taas eli Stalinin hammas!

 

 

 

-Esko Erkkilä-

Riikassa Radio- ja televisiotorni sekä "Stalin hammas" näkyvät kauas ja molemmista näkee kauas!

Sunnuntai 12.8.2018 - -Esko Erkkilä-

Liettuan pääkaupungista Vilnasta Latvian pääkaupunkiin Riikaan kun tullaan, bussin ikkunoista näkyvät kaksi Riikan korkeaa rakennusta eli Radio- ja televisiotorni sekä ”Stalinin hammas”.

 

 

 

 

 

Radio- ja televisiotorni sijaitsee Daugavajoen eli Väinänjoen Zakusala-saarella ja on korkeudeltaan 368,5 metriä.

 

 

Torni on Euroopan kolmanneksi korkein rakennus, sillä sitä korkeampia ovat vain Moskovan Ostankinon ja Kiovan televisiotornit.

 

 

Torni rakennettiin vuosina 1979 – 1986 ja tavoitteena silloin oli, että rakennus kestäisi 250-vuotta.

 

Mainittakoon, että Näsinneulan korkeus on 168 metriä!

 

 

En ole milloinkaan käynyt Riikan Radio- ja televisiotornissa vaikka tietojen mukaan siellä on hieno näköalatasanne – tarttis joskus käydä!

 

 

 

 

 

Pian Radio- ja televisiotornin jälkeen bussin ikkunasta voi nähdä Stalinin hampaan eli Latvian tiedeakatemian rakennuksen.

 

 

Rakennus rakennettiin vuosina 1951 – 1961 ja nykyään se tunnetaan yksinomaan näköalatornina.

 

 

Vuosina 1947 – 1953 Josef Stalin rakennutti jokseenkin samanlaisia rakennuksia Moskovaan seitsemän kappaletta ja niiden tarkoituksena oli osoittaa muulle maailmalle, että myös Moskovassa on pilvenpiirtäjiä.

 

 

Stalin ”lahjoitti” samanlaiset rakennukset myös Riikaan sekä Puolan pääkaupunkiin Varsovaan.

 

 

En ole käynyt Riikan Stalinin hampaassa, mutta olen aikoinaan tutustunut Varsovassa Stalinin hampaaseen ja laatinut käynnistä pitkähkön ja monilla valokuvilla varustetun blogikirjoituksen.

 

 

Blogikirjoitukseni löytyy, jos googlaa ”Esko Erkkilä Stalinin hammas”.

 

 

 

Saavuimme Riikaan siis etelästä ja näimme Radio- ja televisiotornin sekä Stalinin hampaan – nyt pääsimme syömään Lidoon, mutta siitä myöhemmin!

 

 

 

-Esko Erkkilä-

Täysperävaunuyhdistelmätkin pyyhältävät ohitse, kun bussin eturengas alkaa kuorimaan!

Perjantai 10.8.2018 - -Esko Erkkilä-

Renkaiden kuoriminen on tuttu juttu, jos seuraa Formula ykkös-kilpailuja.

 

 

Sama ongelma hidastaa vauhtia myös turistibussilla, jos ongelma sattuu kohdalle – näin meillä sattui heinäkuisella Baltiaan suuntautuneella Kyröläismatkallamme!

 

 

***************

 

 

Aina sattuu ja tapahtuu, mutta yllättävän vähän niillä 15:llä Kyröläismatkalla, joille kaikille olen saanut osallistua.

 

 

Kerran Venäjällä bussin pyörästä irtosi pölykapseli, mutta vakikuljettajamme Raivo huomasi tilanteen ja pysäytti bussimme. Koko porukka bussista ulos ja etsimään pölykapselia nokkospuskista ja löytyihän se!

 

 

Toisella kerralla Kivennavan betonitiellä Raivo ajoi hieman liian lähellä maantien oikeaa laitaa ja bussin oikeanpuoleinen peili helähti hajalle, kun osui tielle tunkevaan pajupuskaan.  Siinä meni Vihdin Liikenteeltä matkan kate!

 

 

Joskus bussin rengas räjähti paluumatkalla Venäjältä Nastolassa ja Raivo sekä kenraali joutuivat renkaanvaihtohommiin. Hyvin se onnistui ja matka jatkui.

 

 

Olikohan kerran Sortavalassa, kun navigointimme hieman epäonnistui ja jouduimme erään venäläistalon takapihalle, jossa pahaksi onneksemme oli iso halkokasa, joka vaikeutti bussimme kääntymistä takaisin tulosuuntaan.

 

 Tapansa mukaan kenraali ei päästänyt meitä matkalaisia auttamaan, vaan siirsi itse halkokasan toiseen paikkaan ja taas matka jatkui!

 

 

 

********************

 

 

Heinäkuisella Kyröläismatkallamme meillä oli Riikaan matkaa vajaat parisensataa kilometriä, kun bussimme vasen eturengas alkoi kuorimaan.

 

 

 

 

 

Raivo hiljensi nopeutemme kuuteenkymppiin ja silloin tukkirekatkin pyyhälsivät ohitsemme.

 

 

 

 

 

 

Ensimmäisellä korjaamolla leviteltiin vain käsiä – kuten Raivokin tässä - mutta,…

 

 

 

 

 

…toisella korjaamolla hommat onnistuivat.

 

 

Kyseessä oli Kadex-niminen yritys ja sen palvelut ovat varsin kattavat, kuten tästä heidän netti-ilmoituksensa suomennoksesta ilmenee:

 

***

 

 

Palvelu on avoinna arkisin klo 8.00-20.00.

Yrityksemme ei ainoastaan ​​tuota ja myy läntisiä kuorma-autoja, busseja vaan myös kuorma-autojen, perävaunujen ja linja-autojen teknistä huoltoa ja korjausta.

Teemme seuraavia palveluita ja tarjoamme palveluja:

• linja-autot, kuorma-autot (kuorma-autot), moottorit ja puoliperävaunut
• säiliöiden puhdistus, sisätankin puhdistus ja kuivaus
• Tekninen tuki kuorma-autoille 24 tuntia vuorokaudessa , soittamalla numeroon +370 612 21111
• kuljettaa jopa 40 tonnia kuorma-autoja, perävaunuja, puoliperävaunuja, linja-autoja asiakkaan haluamaasi paikkaan, onnettomuustapauksessa tai onnettomuustapauksessa
• Ajoneuvon avaaminen (jälleenrakentaminen) ja venyttäminen tien päällä onnettomuuden jälkeen
• ajoneuvon varastointi ja korjaus onnettomuuden jälkeen
• Varaosien toimittaminen tien vikojen sattuessa
• pienet korjaukset tiellä
• kansainvälisen teknisen avun antamista
• kuorma-autojen korjaus, asennus, tasapainotus, maatalouskoneiden ja metsätyökoneiden renkaat
• pyörän suuntaus
• All-wheel drive, common rail -polttopumppu, suuttimien tarkistus ja korjaus Boschin tietokoneen seisomaan
• pieniä ja kuorma-autojen moottoreita
• Traktoreiden ja puoliperävaunujen jarrutusohjaus akselin kuormitusta simuloivalla telineellä
• kaikki mallit kuorma-autojen moottorit, vaihdelaatikot: ZF, Eaton, MB, MAN, Volvo, taka-akselin vaihdelaatikon korjaus
• Mercedes-Benz, Scania, Volvo, MAN ja IVECO kuorma-diagnostiikka
• jarrurumpu, levyasema
• jarrupäällyste niittaamalla
• Jarrujärjestelmän diagnostiikka ja korjaus WABCO-tietokoneen seisomalla
• ilmajärjestelmän vianmääritys ja korjaus
• auton turvajärjestelmien asennus
• ajovalaisimien tarkistus ja säätö
• Myymme ja vaihdamme Shell-brändiöljyjä
• kuorma-autojen ja perävaunujen sähkölaitteet

 

 

 

***

 

 

 

 

Odotusaikamme jäi sopivan pituiseksi jaloittelutauoksi  ja pääsimme jatkamaan matkaamme kohti Riikaa…

 

 

 

 

 

…jonne olikin matkaa vielä n. 150 kilometriä!

 

 

 

-Esko Erkkilä-

Kernave oli Liettuan suurherttuakunnan keskiaikainen pääkaupunki

Torstai 9.8.2018 - -Esko Erkkilä-

Heinäkuisen Kyröläismatkamme eräs kohde Liettuassa oli…

 

 

 

 

 

…Kernave, joka oli Liettuan suuriruhtinaskunnan keskiaikainen pääkaupunki ja sen sanotaankin olevan Liettuan ensimmäinen pääkaupunki ennen Trakaita ja nykyistä pääkaupunkia Vilnaa.

 

 

Kernave sijaitsee n. 35 kilometriä luoteeseen Vilnasta itäisessä Liettuassa.

 

 

 

 

 

Tässä näkymä Kernave´n näköalapaikalta Neris-joelle ja tämän näköalan sanotaan olevan yksi kauneimmista näköaloista Liettuassa.

 

 

 

 

 

 

 

 

 

Kernave´n kirkko on rakennettu vuonna 1920 ja…

 

 

 

 

 

…sen vieressä olevan kirkon perustukset muistuttavat kirkosta, joka rakennettiin tälle paikalle vuonna 1739.

 

 

Valitettavasti emme vierailleet kirkossa.

 

 

 

 

 

Oppaamme kertoi, että on herättänyt melkoista ihmetystä, että taannoin seurakunnan kirkkoherra sai rakentaa komean talonsa aivan kirkon läheisyyteen.

 

 

 

 

 

Vytautas Suuri (1350 – 1430) oli Liettuan kansallinen johtaja ja hänen patsaitaan on useita Liettuassa – tämä patsas sijaitsee Kernaven kirkon äärellä.

 

 

 

 

 

Kernave´ssa on komeannäköinen arkeologinen museo.

 

 

Ovet olivat avoinna ja pääsimme eteisaulaan sekä vessoihin, mutta kun paikalla ei ollut ristin sielua, niin emme menneet ominpäin tutustumaan museoon.

 

 

Kernave´ssa on nykyisin vain hieman alle 300 asukasta, joten siellä varmaan luullaan, että heidän museonsa ei kiinnosta ketään!

 

 

Väärin luulevat, sillä Kyröläismatkaajia museo olisi kiinnostanut!

 

 

 

 

 

No, me jatkoimme matkaamme seuraaviin seikkailuihin!

 

 

 

-Esko Erkkilä-

Euroopan maantieteellinen keskus sijaitsee paikassa 54 astetta 54 minuuttia pohjoista leveyttä ja 25 astetta 19 minuuttia itäistä pituutta

Keskiviikko 8.8.2018 - -Esko Erkkilä-

Monenlaista saimme kokea heinäkuun alussa, kun me Kyröläismatkaajat teimme kenraali Pentti Lehtimäen johdolla matkan Baltiaan.

 

 

Eräs kohteemme oli Euroopan maantieteellinen keskus n. 26 kilometriä Vilnasta pohjoiseen.

 

 

Paikka sijaitsee lähellä Purnuskes-kylää.

 

 

 

 

 

Paikkaan on ohjausviittoja…

 

 

 

 

 

…jotka ohjaavat kulkijan…

 

 

 

 

 

…todelliseen Euroopan keskipisteeseen!

 

 

 

 

 

Vuonna 2004 kuvanveistäjä Gediminas Jokubonisin luoma muistomerkki rakennettiin Euroopan maantieteellisen keskuksen paikkaan. Monumentti on valkoinen graniittipylväs, jonka yläpäässä on tähtien kruunu.

 

 

 

 

 

Merkkikiven ja monumentin ympärillä on iso viherkenttä ja sen laidalla on eurooppalaisten maiden lippurivistö.

 

 

 

********************

 

 

On vielä todettava, että Euroopan keskipisteen sijainnista on olemassa myös toisenlaisia mielipiteitä ja erilaiset mielipiteet johtuvat mm. siitä, että Euroopan ja Aasian välisen rajan määrittelyssä on erilaisia koulukuntia.

 

 

Myös erilaiset bisnesnäkökohdat vaikuttavat siihen, että mitä kohtaa pidetään Euroopan maantieteellisenä keskipisteenä.

 

 

******************

 

 

 

 

 

 

 

On selvää, että käyntiä Euroopan maantieteellisessä keskuspaikassa piti hieman juhlia ja kenraali sekä mainio kuljettajamme Raivo. joka on ollut mukana kuljettajana kaikilla 15:llä Kyröläismatkallamme, olivat tuoneet mukanamme muutaman samppanjapullon ja niiden voimalle me juhlimme käyntiämme paikassa 54 astetta 54 minuuttia pohjoista leveyttä ja 25 astetta 19 minuuttia itäistä pituutta!

 

 

 

Ja matka jatkui!

 

 

 

-Esko Erkkilä-

Aina se hirvittää vaikka se siellä onkin luvallista!

Tiistai 7.8.2018 - -Esko Erkkilä-

Suomessa liikennevaloissa punaisia valoja vasten ajaminen on yksiselitteisesti kielletty.

 

 

Kaikkialla näin ei ole ja siihen sain taas kerran tutustua taannoisella Kyröläismatkallamme mm. Liettuassa.

 

 

Liettuassa, kuten niin monissa muissakin maissa, liikennevaloissa oikealle kääntyvä saa ajaa punaisia päin, mutta luonnollisesti suurta varovaisuutta noudattaen.

 

 

Punaisia päin ajamisen salliminen oikealle käännyttäessä ilmaistaan ainakin Liettuassa punaisen liikennevalon rinnalle asennetulla pienellä lisäkilvellä.

 

 

 

Seuraavat pari kuvaa otin Vilnassa, kun olimme pienellä porukalla tutustumassa kaupunkiin:

 

 

 

 

 

Punaiset palavat, auto lähestyy suojatietä ja nainen ylittää katua, sillä hänelle palavat vihreät.

 

 

 

 

 

Tilanne jatkuu; nainen on edennyt suojatiellä ja auto ajaa päin punaisia, sillä se on kääntymässä oikealle ja punaisen liikennevalon vieressä on pieni vihreä nuoli, joka ilmaisee, että ajaminen punaisia päin on sallittua.

 

 *******************

 

Liikennevaloista oikealle kääntymistä punaisia päin ovat poliitikot aika ajoin lämmitelleet ja on olemassa jopa ehdotuksia kokeilukunniksi!

 

 

Asiasta on tehty jopa kansalaisaloite, mutta se ei saanut suurtakaan kannatusta ja aloite raukesikin tänä vuonna kesäkuun alussa.

 

 

En kannata mahdollisuutta, että liikennevaloissa saisi kääntyä punaisia päin missään tilanteissa piste!

 

 

 

-Esko Erkkilä-

Kuvakertomus Trakain linnan kammioissa nähdystä!

Sunnuntai 5.8.2018 - -Esko Erkkilä-

Trakai oli Liettuan toinen pääkaupunki 1300-luvulla – sen edeltäjä oli Kernave ja seuraaja Liettuan nykyinen pääkaupunki Vilna.

 

 

Trakai sijaitsee 28 kilometrin päässä länteen Vilnasta ja sen merkittävin nähtävyys on saarelle rakennettu Trakain linna.

 

 

Taannoisella Baltiaan suuntautuneella Kyröläismatkallamme tutustuimme Trakain linnaan.

 

 

Tutustuimme linnaan ominpäin eli meillä ei ollut siellä mitään opastusta ja sen vuoksi tässä esittämäni kuvakertomus on ilman selityksiä ja jäsentelyjä.

 

 

Ainoana selityksenä osaan antaa sen, että nähtävää linnassa ja sen eri kammioissa riittää.

 

 

Mutta sitten hajanaiseen kuvakertomukseen:

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

Olipa siinä kuvia kerrakseen.

Huomasitte varmaan, että kuvia oli pätkittäin samaan aiheeseen liittyen. "Pätkäsarjat" liittyvät siihen, että eri kammioissa käsitellään samaa aihepiiriä.

 

 

Toivottavasti kuvat saivat Sinussa ajatuksen, että tuolla kannattaa käydä. 

Tee se!

PS:nä se, että eräässä kammiossa oli esillä jotain, joka liittyy läheisesti Suomen historiaan. Sen kammion annista joskus myöhemmin erikseen!

 

 

 

 

-Esko Erkkilä-

Trakain linna Liettuassa on todellinen nähtävyys

Perjantai 3.8.2018 - -Esko Erkkilä-

Trakai oli 1300-luvulla hetken aikaa Liettuan pääkaupunki.

 

 

Trakai sijaitsee n. 28 kilometriä länteen maan nykyisestä pääkaupungista Vilnasta.

 

 

Trakain ylivoimaisesti suosituin turistikohde ja nähtävyys on Trakain linna, johon taannoisella Kyröläismatkallamme sain tutustua.

 

 

Tutustuminen oli omatoimista, mutta netistä löytyy paljon tietoa linnan eri vaiheista.

 

 

 

 

Seuraavassa pieni kuvakollaasi ilman selityksiä Trakain linnassa näkemästäni:

 

 

 

 

 

Trakain linna sijaitsee saaressa, joten sinne mennään kävelysiltaa pitkin.

 

 

 

 

************************

 

 

 

Mutta sitten niitä kuvia linnan sisäpihalta:

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

Linnanpihalta pääsee lukemattomiin näyttelykammioihin, mutta niistä kuvia ehkä jo huomenissa.

 

 

 

-Esko Erkkilä-

Trakai - järjestyksessään Liettuan toinen pääkaupunki

Torstai 2.8.2018 - -Esko Erkkilä-

Heinäkuisella Kyröläismatkallamme kävimme Liettuan pääkaupungin Vilnan lisäksi kahdessa sen edeltäjäpääkaupungissa eli Trakaissa ja Kernaven kaupungissa.

 

 

Trakai sijaitsee 28 kilometriä länteen Vilnasta.

 

 

Asukkaita Trakaissa lienee nykyisin n. 5.000 henkeä, mutta erityisesti kesän turistiaikana kaupungin väkimäärä on täysin toisenlainen.

 

 

Trakain aika Liettuan pääkaupunkina jäi lyhyeksi, sillä suuriruhtinas Gediminas ehti neljännesvuosisataisen hallintoaikansa aikana muuttaa Liettuan pääkaupungin aluksi Kernavesta Trakaihin ja sitten Trakaista Vilnaan! Touhun mies!

 

 

 

 

Trakain ehdottomasti tärkein kohde ja nähtävyys on Trakain linna, mutta siitä ja siellä kokemastani joskus myöhemmin.

 

 

 

 

Vaikka jokseenkin koko aika Trakain vierailullamme kuluikin linnassa, niin toki yhteen paikalliseen olueen riitti aikaa.

 

 

************************

 

Tässä muutama bussin ikkunasta otettuja kuvia, kun lähestyimme Trakaita – idyllisiä pienomakotitaloja:

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

**********************

 

Mutta se Trakain linna – se se on todellinen nähtävyys ja kokemus!

 

 

Siitä kuitenkin kuvakertomus joskus myöhemmin – jaksa odottaa!

 

 

 

 

-Esko Erkkilä-

Aamunkoiton portti on liettualaisille eräs maan pyhimmistä paikoista

Keskiviikko 1.8.2018 - -Esko Erkkilä-

Baltian maihin suuntautuneella Kyröläismatkallamme saimme Vilnan kaupunkikävelyllämme tutustua liettualaisten erääseen pyhimpään paikkaan eli Aamunkoiton porttiin.

 

 

 

 

 

Aamunkoiton portti eli Ausros vartai kuului aikoinaan Vilnaa ympäröivään muuriin ja se on ainoa jäljelläoleva, joka on säilynyt alkujaan kymmenestä portista.

 

 

Aamunkoiton portti on rakennettu Vilnan vaarallisimmalle ja hyökkäysalttiimmalla paikalle.

 

Portin yhteyteen on rakennettu pieni kappeli ja siellä on kultakehyksinen maalaus siunatusta Neitsyt Mariasta eli Armon Äidistä.

 

 

Neitsyt Mariasta on vain harvoja maalauksia, joissa hän esiintyy ilman käsivarsillaan lepäävää pientä lasta ja tämä on yksi niitä harvoista kuvista.

 

 

Valitettavasti emme käyneet Aamunkoiton portin yläpuolella sijaitsevassa kappelissa. ja kaikki tämän jutun kuvat olen kuvannut kadulta tuolla vanhalla ja jo monta vuotta sitten valokuvausliikkeessä korjauskelvottomaksi todetulla kamerallani.

 

 

 

 

 

Madonnan kuvalla uskotaan olevan ihmeitä tekeviä voimia.

 

 

Aamunkoiton portin yläpuolella sijaitsevaa Neitsyt Mariaa kutsutaan myös nimillä ”Aamunkoiton Madonna”, ”Vilnan Madonna” tai ”Musta Madonna”.

 

 

 

On merkittävää, että Vilnassa Aamunkoiton portin yläpuolella sijaitsevaa Madonnaa palvovat niin katoliset kuin myös ortodoksit.

 

 

Myös me evankelisluterilaiset voimme kunnioittaa Aamunkoiton portin yläpuolella sijaitsevaa Neitsyt Mariaa!

 

 

 

 

 

Pyhän Maarian kuva kerää paikalle paljon pyhiinvaeltajia, jotka konttaavat viimeiset kymmenet metrit kuvan luokse ja jättävät sinne votiivilahjoja, jotka ovat Jumalalle annettavia uhrilahjoja.

 

 

 

 

Kannustan, että Vilnassa käydessänne käytte tutustumassa Aamunkoiton porttiin ja poikkeatte myös siellä olevaan kappeliin!

 

 

 

-Esko Erkkilä-