Vietämme tänään Juhannusta, vaikka oikea Juhannus oli jo eilen

Lauantai 25.6.2011 - -Esko Erkkilä-

Tänään on Juhannus – keskikesän juhla.

Juhannuksella on monta merkitystä. Juhannus on virallinen liputuspäivä eli se on Suomen lipun päivä.

Suomen lipun juhlapäivän ajankohtaa pohdittiin vuonna 1926. Kirjailija Maila Talvion ehdotus juhannuspäivästä voitti. Viralliseksi liputuspäiväksi Juhannus tuli vuonna 1934.

Uskonnolliselta merkitykseltään Juhannus on Johannes Kastajan päivä. Johanneksen alkuperäinen nimi oli Juhannus. Raamatun mukaan Johannes syntyi noin kuusi kuukautta ennen Jeesusta ja sen vuoksi Juhannuksen ”oikea” päivämäärä on kuusi kuukautta ennen Joulua. Se merkitsee, että Juhannuksen oikea päivä on kesäkuun 24. päivä.

Lapsuuden Juhannukseeni (kirjoitan tahallani ”Juhannuksen” ja ”Joulun” isoilla alkukirjaimilla, sillä ne ovat minulle suuria juhlapäiviä) kuului juhannuskoivut sekä suolta rappusten eteen haettu iso sammalmätäs. Sammalmätäs noudettiin suolta hevosreellä ja se sai olla paikallaan seuraavaan Juhannukseen saakka.

Juhannuskoivujen ja ”suotuoreen” sammalmättään haju merkitsivät, että kesä oli kukkeimmillaan.

Juhannuskoivut kuuluvat edelleen meillä Juhannukseen. Viime vuonna haimme myös sammalmättään, mutta nyt se jäi noutamatta.

 

Suomen lipun liehuminen lippusalossa luo juhlavaa tunnelmaa Juhannuksen viettämiselle. Lippu tuo arvokkuutta koko päivään ja se sopivasti rajoittaa esimerkiksi moottorisahan, traktorin tai jyrsimen käyttämistä Juhannuksena. Tänä vuonna Juhannusaattona oli tyyni sää ja Suomen lippu vain riippui lippusalossa.

 

 

Juhannusruusut kuuluvat Juhannukseen. Niiden tuoksu kertoo jostain syvällisemmästä kuin tavallisen kukan tuoksu. Tänä vuonna juhannusruusut ehtivät sopivasti kukkaan Juhannuksena.

 

 

Nyt Juhannuksena Luoja palkitsi Viherpeukalon (ja räkättirastaat) kesän ensimmäisillä mansikoilla. Ensimmäisten mansikoiden ilmestyminen on aina Juhlahetki!

 

 

Myös pionit ehtivät kukkaan Juhannuksena. Tuemme pionit erityisillä tuilla, mutta runsaat vesisateet saattavat kuitenkin piiskata puutarhan parhaat kukat poikki ja ruman näköisiksi. Nyt ne loistavat parhaimmillaan.

 

 

Keltakurjenmiekka pukkaa Juhannuksena hienoa keltaista kukkaansa ja luo osaltaan kuvaa keskikesän värirunsaudesta.

 

Juhannukselta alkaa matka kohti syksyä.

On levollista kuitenkin tietää, että pari kuukautta – jopa kolme kuukautta – tästä eteenpäin on parasta kesäaikaa.

Sadonkorjuuaika koittaa ja saamme korjata monenlaista hyvää.

 

Nauttikaamme siitä!

 

-Esko Erkkilä-