Näyttävyyden lisäksi tuoksuelämys!

Sunnuntai 25.6.2023 - -Esko Erkkilä-

Juhannusruusu on puutarhakasveista todellinen moniosaaja, sillä näyttävyyden lisäksi se tuo seuraajalleen todellisen tuoksuelämyksen!

 

 

Juhannusruusu on ”pomminvarma” kukkija juhannuksena ja helppohoitoisena se on todella helppohoitoinen!

 

 

 

Meillä on useitakin juhannusruusuesiintymiä ja tässä kuva siitä juhannusruusupuskasta, joka toivottelee vieraat tervetulleiksi mökkimaailmaamme.

 

 

Muistan, kun jo pikkupenskana ihailin kahdenkin naapuritalomme juhannusruusupuskia ja olen iloinen, että nyt meillä itsellämme on muutamia sellaisia!

 

 

 

-Esko Erkkilä-

Pitkäliputus!

Lauantai 24.6.2023 - -Esko Erkkilä-

Juhannusaika merkitsee pitkää liputusta, sillä liputus alkaa juhannusaattona klo 18.00 ja päättyy juhannuspäivänä klo 21.00.

 

Olin liputuksen alkamisajasta tarkka, sillä…

 

 

 

…vedin siniristilipun salkoon eilen tasan klo 18.00 ja aion laskea sen tänään klo 21.00.

 

Huomasin eilen, että monissa paikoissa lippu oli vedetty salkoon jo paljon ennen iltakuutta, mutta ymmärrän, että liputus on ainakin monissa asunto-osakeyhtiöissä ulkoistettu ja silloin ”liian varhainen” liputtaminen on ymmärrettävää.

 

 

-Esko Erkkilä-

Aikataulussa ollaan!

Keskiviikko 19.4.2023 - -Esko Erkkilä-

Varhaisperunan kasvatuksessa ikiaikainen sääntö on se, että Vappuna vakoon ja Juhannuksena lautaselle!

 

Tammikuun viimeisenä päivänä kätkin Rosamundat sekä Siiklit multaan itämään ja eilen totesin, että hyvin ovat itäneet.

 

 

Eilen siirsin hyvin itäneet perunat lasiverannalle ja tavoitteena on istuttaa ne lopulliselle kasvupaikalleen Vappuna.

 

Vappuna istutetuilla varhaisperunoilla on mahdollisuus ehtiä Juhannuksena lautaselle!

 

Jos omat perunani eivät ehdi Juhannukseksi lautaselle, niin sekään ei ole katastrofi – aika näyttää!

 

 

-Esko Erkkilä-

Juhannusruusu antaa hienon kukintonsa lisäksi mahtavan tuoksukokemuksen

Torstai 30.6.2022 - -Esko Erkkilä-

Juhannus ja nyt jälleen kerran myös juhannuksen jälkeinen viikko ovat juhannusruusun kukinta-aikaa.

 

 

Lapsuudenkodissani ei ollut juhannusruusuja, mutta olen parhaani mukaan pyrkinyt korvaamaan tämän puutteen, sillä mökkimaailmassani ja Tampereen omakotitalotontilla on runsaastikin juhannusruusuja.

 

 

Kuten tämän juttuni otsikossa totean, niin juhannusruusut antavat hienon kukintonsa lisäksi mainion tuoksukokemuksen.

 

 

*****************

 

 

 

 

 

 

 

 

Mökkimaailmassamme juhannusruusuryhmä tervehtii tulijoita.

 

 

 

 

 

Tampereen omakotitalotontillamme juhannusruusut ovat tiheässä ryhmässä ja sellaisessa ryhmässä niiden tuoksuominaisuudet pääsevät hyvin esille!

 

 

 

 

 

Nyt on aika nauttia juhannusruusujen kukinnasta ja niiden hienosta tuoksusta!

 

 

 

-Esko Erkkilä-

Juhannusruusujen kukkiminen merkitsee, että on kesä!

Tiistai 22.6.2021 - -Esko Erkkilä-

Useiden kukkien ja kasvien kohdalla on harmittelun paikka, että niitä on tullut laitettua kasvuun aivan liian pienelle alueelle; juhannusruusun kohdalla osasimme aikoinaan varata tuolle hienolle kasville riittävästi tilaa!

 

 

 

On jo vuosia aikaa, kun teimme mökkitonttimme sisääntulon äärelle juhannusruusuryhmän ja siitä voimme nyt nauttia.

 

Tarkoituksemme oli valita tuohon ryhmään ainoastaan juhannusruusujen taimia, mutta eikös sinne sekaanjoukkoon vaan osunut muutama punakukkainenkin ruusuntaimi!

 

 

 

Kellarinpäädyssä on kaksikin juhannusruusuryhmää ja olen monena vuonna suunnitellut leikkaavani ne matalaksi ja siten uudistaisin ne.  Hanke on kuitenkin jäänyt suunnittelun asteelle.

 

Sen olen juhannusruusuryhmän uudistamisesta selvitellyt, että alasleikkaamisen pitäisi tapahtua keväällä koivunmahlan juoksemisen aikoihin ja ei niinkään syksyllä.

 

 

Näin Juhannuksen aikoina juhannusruusujen alasleikkaaminen ei tunnu lainkaan oikealta toimenpiteeltä, mutta saapa nähdä!

 

 

-Esko Erkkilä-

Sireenin kukinta-aika oli ja meni!

Torstai 17.6.2021 - -Esko Erkkilä-

Rakkaalla lapsella on monta nimeä ja niin on myös pihasireenillä jota myös pihasyreeniksi kutsutaan.

 

 

 

Olen tottunut käyttämään termiä ”sireeni” jota muotoa Kielitoimisto luonnehtii arkikielen ilmaisuksi. Syreeni nimitys on Kielitoimistonkin mukaan myös oikea, joten taas kerran voidaan todeta, että rakkaalla lapsella on monta nimeä.

 

 

 

Sireenille on ominaista hieno tuoksu jota ainakaan minä en jaksa olla ihailematta ja nuuskimatta.  Mielestäni vain juhannusruusun tuoksu vetää vertoja sireenin tuoksulle!

******************

Sireenin kukinta-aika ja sen hienot tuoksut ovat tältä vuodelta ohi, mutta juhannusruusu vasta aloittelee kukintaansa joten tuoksuja pihamaalla riittää!

 

 

-Esko Erkkilä-

Lippulaulu

Lauantai 20.6.2020 - -Esko Erkkilä-

Siniristilippumme, sulle käsin vannomme, sydämin: sinun puolestas elää ja kuolla on halumme korkehin.-

Kuin taivas ja hanki Suomen ovat värisi puhtahat. Sinä hulmullas mielemme nostat ja kotimme korotat.-

Isät, veljet verellään vihki sinut viiriksi vapaan maan. Ilomiellä sun jäljessäs käymme teit’ isäin astumaan.-

Sun on kunnias kunniamme, sinun voimasi voimamme on. Sinun kanssasi onnemme jaamme ja iskut kohtalon.-

Siniristilippumme, sulle valan vannomme kallihin: sinun puolestas elää ja kuolla on halumme korkehin.- Hyvää Juhannusta kaikille lukijoilleni! -Esko Erkkilä-

"Eikö sulla edes helmee oo?"

Perjantai 19.6.2020 - -Esko Erkkilä-

Tänään vietämme Juhannusaattoa ja niissä merkeissä muistelen 1950- ja ehkä myös 1960-luvun Juhannuksia viljakkalalaisella pientilalla.

 

 

Juhannusaaton hommiin kuului kaksi tärkeää toimintoa eli juhannuskoivujen noutaminen eteisen sisäänkäynnin vierelle ja rahkasammalmättään noutaminen omalta suolta niiden juhannuskoivujen väliin.

 

 

Rahkasammalmätäs noudettiin metsästä ja apuna kuljettamisessa oli hevonen ja sillä perässään sontareki.

 

 

Sammalmätäs pyrittiin saamaan kuokilla mahdollisimman suureksi, sillä se sai toimittaa ulko-oven edessä tärkeää työtään seuraavaan Juhannukseen saakka.

 

 

Juhannuskoivut ja varsinkin se sammalmätäs toivat Juhannuksen!

 

 

******************

 

 

Kolmas tekijä Juhannukseen Viljakkalassa oli juhannussahti, mutta sitä meillä tehtiin kovin harvakseltaan – toki sen verran, että Rouva oppi isältäni sahdintekotaidon, mutta eipä sitä meillä ole ainakaan kymmeneen vuoteen tehty.

 

Monissa naapuritaloissa sahtia tehtiin ja useasti myös Juhannukseksi

 

Kulmakunnalla oli tuttuja miehiä, jotka istuivat sahtitalossa niin kauan, että ”saivat sahtitynnyrintapin taskuunsa”!

 

 

Kyllä meilläkin näitä kavereita kävi ja he menivät ominpäin katsomaan kaivolle ja kyselivät näin:

 

 

”Eikö sulla edes helmee oo”?

 

 

 

-Esko Erkkilä-

Koivut ovipieliin ja rahkasammalmätäs portaiden eteen

Lauantai 22.6.2019 - -Esko Erkkilä-

Olen päivän myöhässä, kun vasta nyt muistelen lapsuusaikojeni juhannusaaton hommia.

 

 

Juhannusaattona metsästä haettiin kaksi koivua, jotka rautakangen avulla laitettiin pystyyn molemmin puolin ulko-ovea.

 

 

Viljakkalalainen tapa juhannuskoivujen lisäksi oli se, kun hevosreellä haettiin suolta iso rahkasammalmätäs ulkorappujen eteen. Tämä tapa oli Viljakkalassa yleinen, mutta muualla sitä ei tunneta.

 

 

Rahkasammalmätäs irrotettiin kuokalla ja kuljetettiin reellä paikoilleen, jossa se saikin olla seuraavaan juhannukseen saakka.

 

 

En tarkemmin tunne sammalmättään alkuperää, mutta mukava siihen oli pyyhkiä likaiset saappaat!

 

 

Juhannuskoivujen ja sammalmättään hakujen lisäksi juhannusaattona tehtiin tavanomaisia maalaistalon töitä pelloilla ja navetassa.

 

 

-Esko Erkkilä-

Eilen oli kesäpäivän seisaus...

Perjantai 22.6.2018 - -Esko Erkkilä-

…eli päivä oli eilen pisimmillään ja tänään vietämme Juhannusaattoa – kirjoitan Juhannusaaton tarkoituksella isolla alkukirjaimella, sillä arvostan Juhannusaattoa.

 

 

Juhannus on kesän juhlahetki, sillä silloin luonto on kukkeimmillaan ja ympärillämme on parasta, mitä voimme luonnolta odottaa.

 

 

Juhannukseen liittyy myös melkoista haikeutta, että siinäkö se kesä taas kerran oli!

 

 

Vaikka kesä nyt kallistuukin syksyä kohti, niin monia iloja meillä on edessämme.

 

 

Sadonkorjuun aika koittaa pian ja silloin saamme nauttia kesän hedelmistä ihan kirjaimellisistikin.

 

 

Sadonkorjuun osalta joudumme nyt vakavoitumaan, sillä alkukesän kuivuus tulee verottamaan viljelijän kukkaroa rajusti ja verottaa se myös tavallisen viherpeukalon satonäkymiä. Viherpeukalon murheet ovat kuitenkin pieniä viljelijän tilanteeseen verrattuna, sillä viljelijöillä on kyse elinkeinosta ja toimeentulosta.

 

 

******************

 

 

Tänään nostamme siniristilipun lipputankoomme iltakuudelta ja saamme pitää sen siellä yöttömän yön yli ja vielä Juhannuspäivänkin ajan!  Se on todellista juhlaa!

 

 

Tänään aamupäivällä voimme vielä ”käydä kierroksilla”, mutta iltapäivän koittaessa toivottavasti saamme rauhoittua ja alkaa keskittyä Mittumaarian juhlimiseen.

 

 

Mukavaa Juhannusta kaikille lukijoilleni - tunnen Teistä vain muutaman, mutta kokemuksesta ja lukijalaskurin perusteella tiedän, että juttujani lukee jo aamuneljään mennessä melkoinen lukijajoukko!

 

 

-Esko Erkkilä-

Niittyleinikki - kälviäläisittäin juhannuskukka!

Lauantai 25.6.2016 - -Esko Erkkilä-

Saan suoda itselleni synninpäästön ja levollisen olon, kun sain tietää, että Rouvan synnyinkunnassa Kälviälle niittyleinikkiä kutsutaan juhannuskukaksi.

 

 

Synninpäästön sen vuoksi, että olen suorastaan hävennyt, kun meillä mökillä on mansikkamaan ja rannan välillä melkoinen niittyleinikkiesiintymä.

 

 

Nyt voin kutsua tuota erästä pahinta rikkakasvia juhannuskukaksi !

 

 

***************

 

 

Tässä muutama kuva ”juhannuskukkaviljelmästäni”, josta en kyllä olisi tohtinut kirjoittaa, kuvata tai puhua, jos en olisi saanut tietää tuota kälviäläistä sanontaa!

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

Kasvintuntemukseni on vuosien saatossa ruostunut ja en osaa sanoa, että onko ”juhannuskukkaviljelmälläni” kyse rönsyleinikistä vaiko niittyleinikistä.

 

 

No, joka tapauksessa kyse on ainakin kälviäläisittäin juhannuskukasta!

 

 

 

-Esko Erkkilä-

Sammalmätäs rappujen edessä kuuluu viljakkalalaiseen juhannusperinteeseen

Perjantai 24.6.2016 - -Esko Erkkilä-

 Verestin eilen viljakkalalaista juhannusperinnettä, kun hain mökin ulkorapun eteen sammalmättään.

 

 

Sammalmätäs juhannuksena ulkorapun edessä on vanha viljakkalalainen tapa ja halusin verestää kotini perinnettä.

 

 

Entisaikaan sammalmätäs haettiin juhannusaattona tai jo aatonaattona läheiseltä suolta ja se noudettiin hevosen vetämällä aisareellä portaiden pieleen.

Isä irrotti mättään suolta kuokalla ja nostimme sen miesvoimin aisarekeen.

 

 

Mätäs laitettiin edellisenä juhannuksena noudetun mättään päälle – edellisvuoden mätäs oli kulunut melkein olemattomiin.

 

 

*************

 

 

Tässä muutama kuva eilisestä juhannusmättään noutamisestani:

 

 

 

 

 

Otin mättään kuivalta maalta ja jätin suomättäät odottamaan seuraavia vuosia. 

Minulla ei ole hevosta, mutta Valmet on ja sillä noudin juhannusmättääni omasta metsästä.

 

 

 

 

 

Kuivanmaan mätäs ei luonnollisesti ole läheskään kunnon suomättään veroinen, mutta ehkä kuivanmaan mätäskin nyt kelpaa.

 

 

 

 

 

Suomätäs oli hieno tervetulotoivotus kaikille vieraille ja samaa merkitsee tämä vaatimaton kuivanmaan juhannusmätäskin!

 

 

Tänään juhannuskoivut metsästä paikoilleen ja Juhannus voi tulla!

 

 

 

-Esko Erkkilä-

Miten juhannussalko saadaan miesvoimin pystytettyä ja koristeltua?

Torstai 29.5.2014 - -Esko Erkkilä-

Juhannussalko mielletään ruotsalaiseen ja Suomessa ruotsinkieliseen perinteeseen kuuluvaksi koristeelliseksi saloksi.

 

Samanlaisia salkoja tapaa mm. Saksassa juhlistamassa erilaisia juhlia ja markkinatapahtumia.

 

Kyseessä on yli kymmenmetrinen salko, joka on koristeltu erilaisin köynnöksin, nauhoin ja monilla muilla eri tavoilla.

 

Saimme taannoisella Dresdenin matkallamme tutustua juhannussalkotyyppisen rakennelman pystyttämiseen.

 

 

 

 

 

Sukulaismiehen kanssa tekemämme matka Dresdeniin ajoittui Dresdner Frühjahrsmarkt`n aikaan eli Dresdnerin Kevätmarkkinoiden aikaan.

 

Kevätmarkkinat alkoivat samana päivänä, kuin saavuimme Dresdneriin eli huhtikuun 25. päivä ja ne päättyivät vasta toukokuun 18. päivä!

 

 

 

 

 

 

Pääsimme seuraamaan markkinoiden avauspäivän tärkeintä tapahtumaan eli juhlasalon pystyttämistä aivan vierestä.

 

 

 

 

 

Juhlasalon pystyttäminen oli mielenkiintoinen tapahtuma, sillä pystyttäminen tapahtui täysin miesvoimin.

 

 

 

 

 

Juhlasalon tukirakenteet olivat samanlaiset kuin tapaa olla lipputangoilla.

 

 

 

 

 

Kuvassa oikealla näkyvät kuoritut nostosalot olivat keskeisessä roolissa juhlasalon pystyttämisessä.

 

 

 

 

 

 

Juhlasalon pystyttämiseen osallistui lähemmäs kuutisenkymmentä kansallispukuista miestä ja kaikki he olivat tarpeellisia salon pystyttämisessä.

 

 

 

 

 

Tässä näkyy se tapa, jolla nostosalot oli vetoliinalla kiinnitetty toisiinsa, jotta juhlasalon nostotyö oli mahdollista.

 

On luonnollista, että entiseen aikaan ei ollut käytössä vetoliinoja vaan silloin vetoliinojen tehtävä hoidettiin varmaan vitsaksilla.

 

 

 

 

 

Nostosalkojen lipeäminen torikiveyksellä oli joka hetki vaarana ja sen vuoksi homma piti hoitaa varmistellen.

 

 

 

 

Nostotyö kesti parisen tuntia ja sen edetessä ehdimme vallan hyvin käydä nauttimassa saappaalliset hyvää saksalaista olutta!

 

 

 

 

 

Runsaan parin tunnin työskentelyn jälkeen juhlasalko oli saatu pystyyn…

 

 

 

 

 

…ja voitiin ryhtyä sen koristeluun.

 

 

 

 

Juhlasalon yläpäässä olleet koristenauhakerät päästettiin avautumaan…

 

 

 

 

…ja kansallispukuiset tanssijat ryhtyivät sopivasti ja suunnitellusti kiertämään nauhat käsissään salkoa sekä toisiaan,…

 

 

 

 

 

 

…jotta taidokas punoskuvio alkoi muodostua juhlasalon ympärille!

 

Mitä torilla tämän jälkeen tapahtui – siitä saatan kertoa jo huomenissa!

 

 

 

-Esko Erkkilä-

"Juna kulkee Hämeenkyrössäkin"

Keskiviikko 11.7.2012 - -Esko Erkkilä-

Hämeenkyrön Sanomien päätoimittaja Katri Linnikko laati toimitukseen lähettämäni aineiston pohjalta jutun, jonka liitteenä oli Juhannusjunasta aattoiltana ottamani valokuva.

 

 

Linnikon juttu julkaistiin 26.6.2012 ilmestyneessä Hämeenkyrön Sanomien numerossa ja sen otsikkona oli tämän kirjoituksen otsikko. Julkaistu juttu kuului näin:

 

Komissa mökkeilevä Esko Erkkilä lähetti toimitukseen kuvia juhannusjunan matkasta Hämeenkyrön ja Viljakkalan rajalla Majajärvellä. Kuvat on otettu juhannusaattoiltana noin kello 22.

 

– Aika harva taitaa tietää, että junien päärata kulkee Hämeenkyrön alueella. Matka ei ole kuin puolisentoista kilometriä, mutta kuitenkin. Viljakkalan puolella rata kulkeekin huomattavasti pidemmän matkan, Erkkilä kertoo.

 

Majajärven kohdalla on liikennepaikka, jossa tavarajunat odottavat nopeampia henkilöjunia ja sen vuoksi siellä on kaksi raidetta.

 

– Kauko-objektiivilla otetut kuvat ehkä hieman valehtelevat, kun juhannusjuna näyttää saapuvan Hämeenkyröstä Viljakkalaan lukuisten opastinlaitteiden viidakossa - mitään ei kuitenkaan ole manipuloitu, vaan kaikki on totisinta totta. Aikasmoinen opastinviidakko on pitäjiemme rajalla, Erkkilä tuumaa.

 

Junaliikenne on Erkkilälle tuttua vuosien varrelta, sillä junaraide kulkee hänen mökkimaidensa halki.

 

 

 

Jutun kuvituksena oli tämä Juhannusjunasta ottamani kuva.

 

 

-Esko Erkkilä-

Juhannusruusujen myöhään venynyt kukinnan alkaminen kertoi kesän viivästymisestä

Tiistai 10.7.2012 - -Esko Erkkilä-

Juhannusruusujen kukinta-aika kertoo kesän varhaisuudesta tai viivästymisestä.

 

Sääoloiltaan normaalina vuonna juhannusruusut kukkivat Tampereen seudulla juhannuksena tai jopa hieman ennen keskikesän juhlaa.

 

Kesä on tänä vuonna vähintään kaksi viikko myöhässä tavanomaisesta, sillä juhannusruusujen kukinta siirtyi pari viikkoa juhannuksen jälkeen.

 

 

Juhannusruusu on todellinen talonpoikainen kulttuurikasvi, sillä sen paikka oli ja on yhä edelleen maalaistalojen kuistin vierellä.

 

Olen aina ihaillut juhannusruusua sen kukkiessa. Ihailuni johtuu varmaan osaltaan siitä, että meillä kotonani ei lapsuudessani ollut juhannusruusuja!

 

Mökillämme olemme pitäneet huolen, että meillä on mökin ympärillä muutama juhannusruusuryhmä.

 

Olemme saaneet oman juhannusruusukantamme naapuritalon kuistin viereltä ja kamarin ikkunan alta.

 

Juhannusruusun kukissa pörräävät kimalaiset täydentävät juhannustunnelman. On varottava, kun laittaa nenänsä nauttimaan oikein läheltä juhannusruusun aitoa tuoksua, että ei samalla saa kimalaisen pistoa nenänpäähänsä!

 

-Esko Erkkilä-

Suomen lippu juhlistaa keskikesän juhlaa - Juhannusjunan etenemisen seuraaminen luo uutta kulttuuria!

Lauantai 23.6.2012 - -Esko Erkkilä-

Eilen kello 18.00 lukemattomat siniristiliput kohosivat lipputankoihin juhlistamaan keskikesän juhlaa – Juhannusta.

 

Siniristilippu kohosi salkoon myös meillä.

 

 

Mökkimme lipputangossa on muutaman päivän ajan kesän aikana ehtinyt liehua isännänviirinä Agrologi-viiri eli koulukuntani tunnusviiri sen merkiksi, että isäntäväki on paikalla.

 

 

Agrologi-viirin tunnuskuviossa on lyhde kuvaamassa sitä tietämystä, jonka koulukuntani jäsenet omaavat maa-, metsä- sekä kotieläintaloudesta. 

Siinä on myös rataskuvio ja se kuvaa sitä käytännön kokemusta, jota agrologikunta omaa. Rataskuvio tulkitsee sitä monipuolista kokemusta ja tietämystä, jota agrologikoulutus tuo tullessaan lukuisiin yhteiskunnan eri tehtäviin.

 

Laskin isännänviirin lippusalosta klo 18.00…

 

 

…ja nostin lipputankoon Suomen lipun.

 

 

Pienten juhannusvieraidemme toivomuksesta laskimme vesille tänä kesänä ensimmäisen kerran soutuveneemme ja vieraamme tekivät isäntäväen edustajien kanssa souteluretken järvellä.

 

*******

 

Juhannusjuna on Yleltä hieno idea ja sen toteuttaminen sopii mainiosti juhannukseen.

 

Idean esimerkkinä on ollut mm. norjalainen Hurtigruten ja ohjelma on Ylen sekä keskieurooppalaisen ARTE-kulttuurikanavan yhteishanke. 

Mökkimme vierellä ja maittemme keskellä kulkee Tampere-Parkano-Seinäjoki –rautatie.

 

Sen alle joutui aikoinaan neljä hehtaaria metsäämme. Tiedän siis omakohtaisesti, että mitä merkitsee oman tilan pirstoutuminen teiden ja rautateiden rakentamisen seurauksena. Radan rakentaminen ja metsälohkon silpoutuminen oli kova paikka isälleni, joka oli hankkinut metsäpalstan synnyinkodinsa maista.

 

Juhannusjuna – kuten kaikki pääradalla kulkevat junat – kulki maidemme halki ja sen vuoksi kävelinkin 150 metrin matkan mökiltämme ratapenkalle seuraamaan Juhannusjunan kulkemista.

 

Pohjoiseen matkaavat matkustajajunat tapaavat  ohittaa mökkimme 18 minuutin kuluttua siitä, kun ne lähtevät Tampereelta.

 

Juhannusjuna oli kuitenkin liikkeellä verkkaisesti, sillä se saapui kohdallemme huomattavasti myöhemmin.

 

 

Otin saapuvasta Juhannusjunasta kuvia aluksi ”sarjatulella” ja tässä muutama lähestymiskuva. Juna on näissä kuvissa saapumassa Hämeenkyröstä Viljakkalaan.

 

 

 

 

Junan ohjaamosta tervehdittiin myös meitä, jotka metsätaipaleella olimme katsomassa Juhannusjunan etenemistä.

 

Kiirettä piti, sillä junan vauhti oli tavanomaiset 160 kilometriä tunnissa ja jossain välissä piti valokuvata myös Juhannusjunaa seurannut helikopteri! 

 

Juhannusjuna matkalla kohti Rovaniemeä, jonne se saapuu tänään aamusella.

 

 

 

”Kiskot vievät pohjoiseen” Majajärven kohdalla Viljakkalassa.

 

 

Radalla käynnin jälkeen kävin vielä mökkilaiturillamme ja kuvasin järvimaiseman Viljakkalasta Hämeenkyrön sekä rautatien suuntaan.

Järven pohjukassa rautatie kulkee aivan rannalla, joten laituriltamme voi seurata kaikkea rautatieliikennettä pääradallamme!

Onkin mukava seurata harvinaisempien mökkivieraiden ryntäämistä laiturille, kun junia kulkee radalla.

Juhani Ahon kertoma Matin ja Liisan ihmettely junia kohtaan elää edelleen!

 

 

Hyvää Juhannusta kaikille!

 

 

-Esko Erkkilä-

Vietämme tänään Juhannusta, vaikka oikea Juhannus oli jo eilen

Lauantai 25.6.2011 - -Esko Erkkilä-

Tänään on Juhannus – keskikesän juhla.

Juhannuksella on monta merkitystä. Juhannus on virallinen liputuspäivä eli se on Suomen lipun päivä.

Suomen lipun juhlapäivän ajankohtaa pohdittiin vuonna 1926. Kirjailija Maila Talvion ehdotus juhannuspäivästä voitti. Viralliseksi liputuspäiväksi Juhannus tuli vuonna 1934.

Uskonnolliselta merkitykseltään Juhannus on Johannes Kastajan päivä. Johanneksen alkuperäinen nimi oli Juhannus. Raamatun mukaan Johannes syntyi noin kuusi kuukautta ennen Jeesusta ja sen vuoksi Juhannuksen ”oikea” päivämäärä on kuusi kuukautta ennen Joulua. Se merkitsee, että Juhannuksen oikea päivä on kesäkuun 24. päivä.

Lapsuuden Juhannukseeni (kirjoitan tahallani ”Juhannuksen” ja ”Joulun” isoilla alkukirjaimilla, sillä ne ovat minulle suuria juhlapäiviä) kuului juhannuskoivut sekä suolta rappusten eteen haettu iso sammalmätäs. Sammalmätäs noudettiin suolta hevosreellä ja se sai olla paikallaan seuraavaan Juhannukseen saakka.

Juhannuskoivujen ja ”suotuoreen” sammalmättään haju merkitsivät, että kesä oli kukkeimmillaan.

Juhannuskoivut kuuluvat edelleen meillä Juhannukseen. Viime vuonna haimme myös sammalmättään, mutta nyt se jäi noutamatta.

 

Suomen lipun liehuminen lippusalossa luo juhlavaa tunnelmaa Juhannuksen viettämiselle. Lippu tuo arvokkuutta koko päivään ja se sopivasti rajoittaa esimerkiksi moottorisahan, traktorin tai jyrsimen käyttämistä Juhannuksena. Tänä vuonna Juhannusaattona oli tyyni sää ja Suomen lippu vain riippui lippusalossa.

 

 

Juhannusruusut kuuluvat Juhannukseen. Niiden tuoksu kertoo jostain syvällisemmästä kuin tavallisen kukan tuoksu. Tänä vuonna juhannusruusut ehtivät sopivasti kukkaan Juhannuksena.

 

 

Nyt Juhannuksena Luoja palkitsi Viherpeukalon (ja räkättirastaat) kesän ensimmäisillä mansikoilla. Ensimmäisten mansikoiden ilmestyminen on aina Juhlahetki!

 

 

Myös pionit ehtivät kukkaan Juhannuksena. Tuemme pionit erityisillä tuilla, mutta runsaat vesisateet saattavat kuitenkin piiskata puutarhan parhaat kukat poikki ja ruman näköisiksi. Nyt ne loistavat parhaimmillaan.

 

 

Keltakurjenmiekka pukkaa Juhannuksena hienoa keltaista kukkaansa ja luo osaltaan kuvaa keskikesän värirunsaudesta.

 

Juhannukselta alkaa matka kohti syksyä.

On levollista kuitenkin tietää, että pari kuukautta – jopa kolme kuukautta – tästä eteenpäin on parasta kesäaikaa.

Sadonkorjuuaika koittaa ja saamme korjata monenlaista hyvää.

 

Nauttikaamme siitä!

 

-Esko Erkkilä-

Juhannus - keskikesän ja Suomen lipun päivä

Lauantai 26.6.2010 - -Esko Erkkilä-

Vietämme tänään Juhannusta.

 

Harva muistaa Juhannuksen kirkollista merkitystä. Kirkollisessa kalenterissa juhannuspäivä on Johannes Kastajan päivä. Juhlan nimi juhannus tulee Johannes-nimen vanhasta muodosta Juhannus.

 

Tänä päivänä Juhannus mielletään keskikesän juhlapäiväksi. Se, että Juhannus on Suomen Lipun päivä lisää Juhannuksen juhlavuutta.

 

Juhannusaattona Suomen lippu nousee lipputankoon klo 18.00 ja liputus kestää läpi yön, sillä lippu lasketaan salosta vasta Juhannuspäivänä klo 21.00.

 

Kahden lippusalon taloudet joutuvat painiskelemaan itsensä kanssa, sillä liputus vakituisen kodin ja kesämökin lipputangoissa on käytännössä vaikeaa. Välimatkat ovat useinkin pitkiä ja liputuksesta huolehtivan saaminen on vaikeaa. Valitettavasti ainakin meillä kaupunkikodin lipputanko on Juhannuksena usein tyhjä.

 

Juhannuksena mielet valtaa tietty haikeus - joko kesä kääntyi kohti syksyä? Toki kalenterimatka kohti syksyä alkoi, mutta toivottavasti kesän parhaat hetket ovat vielä edessä. Vedet lämpiävät ja pääsee nauttimaan uiden järven pehmoisista aalloista.

 

Juhannus tuo monille myös surua, sillä liikenne- ja vesionnettomuudet kohtaavat monta kotia Juhannuksena. Onnettomuuksiin liittyy usein alkoholi. Kiire pois, veneilyliivit veneessä päälle ja raittiina rattiin; siinä nuotit turvalliselle Juhannukselle.

 

Juhannuksen onnettomuudet merkitsevät, että monien Juhannus on tiivistä työntekoa. Virkavalta, vapaaehtoisjärjestöt, liikenne, sairaalat ja sairaanhoitohenkilöstö - kaikki he työskentelevät suurena kesän juhlana muista huolehtien.

 

Juhannukselta moni aloittaa kesälomansa, alkaa akkujen lataamisen jakso. Työssä monet asiat jäävät odottamaan, jotta työtoveri tai yhteistyökumppani palaa kesälaitumilta. Toisaalta muiden loma-aika on mainiota aikaa siivota työpöytä, työsalkku tai toimittaa "turhat" sähköpostiviestit bittien taivaaseen. Niitäpä alan Juhannuksen jälkeen tekemäänkin!

 

Mukavaa Juhannusta!

 

-Esko Erkkilä-