Keskusliikkeiden konttoriverkosto on onnistuttu saneeraamaan 1970-luvun jälkeen

Keskiviikko 2.1.2019 - -Esko Erkkilä-

Viime aikoina on hyvinkin aiheellisesti kritisoitu kaupan osuutta esim. päivittäistavaroiden hinnoittelussa – tunnustan, että olen ollut aktiivinen kritisoija minäkin!

 

 

Kaiken kritiikin keskellä on hyvä muistaa se rankka karsimistyö, jota keskeiset jakelutiemme eli K-ryhmä ja S-ryhmä ovat tehneet esimerkiksi konttoriverkostolleen vaikkapa kuluneiden runsaan neljänkymmenen vuoden aikana.

 

 

Aloitin bisneksessä vuonna 1970 ja jäin ”täysin palvelleena” eläkkeelle 2010. Sain noiden neljänkymmenen vuoden aikana läheltä seurata keskusliikkeiden konttoriverkoston alasajoa. Seurasin tilannetta ensisijaisesti agribisneksen kannalta, mutta tuntosarveni olivat tiiviisti mukana seuraamassa myös päivittäistavarakauppaa.

 

 

 

Keskolla oli parhaimmillaan tai pahimmillaan 23 konttoria Suomessa ja se on kyllä paljon, sillä konttoreiden henkilökunta ei koskaan nähnyt ”elävää asiakasta” vaan heidän toimintansa oli jotain muuta.

 

S-ryhmän osalta voin omakohtaisen kokemukseni perusteella todeta, että sen konttoriverkosto oli samaan aikaan Keskon konttoriverkoston tapainen lukumäärältään ja konttoreiden sijainniltaan.

 

Keskon ja SOK:n aluekonttoreiden lisäksi maakunnissa oli ainakin punapääoman eli ns. edistysmielisen osuustoiminnan sekä lukuisia tukolaisen kaupan konttoreita.

 

 

Nyt punapääoman bisnekset ovat jokseenkin kokonaan siirtyneet historiaan ja samoin on tapahtunut tukolaiselle eli T-ryhmän kaupoille.

 

 

Monissa kaupungeissa entiset tukkuliikkeiden konttorirakennukset ovat toisarvoisessa käytössä ja tilanteeseen ei ole tulossa muutosta.

 

 

*******************

 

 

Tämä juttuni ei missään tapauksessa ole synninpäästö päivittäistavarakaupan ylisuurille katteille, mutta on osoitus bisnesmaailman kyvystä leikata kustannuksiaan karsimalla sellaisia toimintoja, jotka eivät kasvata liiketoimintaketjun arvoa.

 

 

Milloinkahan kuntamaailmassa osataan asioita katsella samalla tavalla?

 

 

-Esko Erkkilä-

Ovatko tuottajien omistamat yritykset samalla tiellä, jolla punapääoman yritykset tuhoutuivat?

Tiistai 25.12.2018 - -Esko Erkkilä-

Vasemmistolaisen punapääoman yritykset Suomen Työväen Säästöpankki, Vakuutusyhtiö Kansa, rakentaja Haka sekä vähittäiskauppaa ja myös teollisuutta harjoittanut EKA-yhtymä ovat vajonneet suomalaiselta yrityskartalta unhon yöhön. EKA selvisi yrityssaneerauksen ansiosta jotenkuten ja siitä on nyt jäljellä Tradekan ravintolatoimintaa, ei muuta siitäkään.

 

 

Punapääoman vastapoolina oli aikoja sitten elinvoimainen pellervolaisen tuottajasiiven omistama liiketoimintaryhmä, johon kuuluivat ainakin Keskusosuusliike Hankkija, Munakunta, osuusteurastamot, Valio jäsenmeijereineen, Metsäliitto, Vakuutusyhtiö Tapiola, osuuspankit ja myös osuuskaupat.

 

 

Pellervolaisen ryhmän jäsenkunta on harventunut, kun osuuskaupat ja osuuspankit halusivat profiloitua koko kansan palvelijoiksi.

 

 

Surkein kohtalo mainituista yrityksistä on ollut Keskusosuusliike Hankkijalla, joka ajautui konkurssiin vuonna 1992.

 

 

Keskusosuusliike Hankkija oli tuottajajärjestö MTK:n sylikoira ainakin sen ajan, kun olin vuodesta 1970 alkaen mukana agribisneksessä.

 

 

Vakuutusyhtiö Tapiola ja erityisesti Metsäliitto ovat määrätietoisella toiminnallaan saavuttaneet paikkansa menestyvien yritysten joukossa. Myös Valio jäsenmeijereineen on osannut uudistua siten, että sillä on paikkansa suomalaisessa maidonjalostusketjussa myös tulevaisuudessa.

 

 

Kananmunapakkaaja Munakunta on ajautunut tanskalaisen Danish Agro-konsernin omistukseen, joten sen suomalainen tuottajaomistuksellisuus on historiaa sekin.

 

 

Pellervolaisen osuustoiminnan – jos sellaisesta nyt enää voidaankaan puhua – ongelmalapsi on teurastamoteollisuus.

 

 

Tarkasti ottaen ongelmalapsi sielläkin vain LSO:sta eli Lounais-Suomen Osuusteurastamosta historiansa löytävä HKScan.

 

 

HKScan on vaihtanut toimitusjohtajaansa niin tiheään tahtiin, että esimerkiksi Wikipedian sivuilla sen toimitusjohtajaksi vielä 24.12.2018 kerrotaan potkut saanut Jari Latvanen – näin kertoo Wikipedia :

 

 

***********

 

 

HKScan Oyj on Helsingin pörssissä noteerattu elintarviketeollisuusyhtiö, jolla on toimintaa kymmenessä Euroopan maassa. Konsernin pääkonttori on Turussa Kupittaalla. HK viittasi alkuaan yritysnimeen Helsingin Kauppiaat.

Toimitusjohtaja: Jari Latvanen (31.lokak. 2016-)

Emo-organisaatio: LSO Osuuskunta

 

***********

 

Tuottajaomisteisten yritysten epäonnistujiin joudutaan liittämään myös nelikymmenvuotinen työnantajani Raisio Oyj.

 

Muistan hyvinkin ajan, jolloin Raisiolla oli tuhat työntekijää Raisiossa, tuhat työntekijää muualla Suomessa ja tuhat työntekijää ulkomailla. Hämmästykseni oli suuri, kun huomasin Raision yritysesittelystä, että nyt työntekijöitä on koko konsernissa vain 330 henkilöä!

 

On selvää, että 330 työntekijän yritys ei voi tehdä kummoistakaan taloudellista tulosta, joten siinä mielessä Raision 13.12.2018 antama tulosvaroitus on hyvinkin ymmärrettävissä.

 

 ***************

 

Mutta tuohon otsikkooni:

 

 

Tuottajien omistamien yritysten tulevaisuus saattaa olla hyvinkin samanlainen kuin oli aikoinaan punapääomistamien yritysten kohtalo.

 

 

Atria Oyj ja varauksin myös Valio osuusmeijereineen ovat uhan ulkopuolella. Ulkopuolella ovat myöskin Metsäliitto ja Tapiola sekä aikoinaan oman polkunsa valinneet osuuspankit ja osuuskaupat.

 

 

Valitan, jos jonkun mielestä olen pahanilman lintu, mutta näin minä näen tilanteen!

 

 

 

-Esko Erkkilä-

Keskinäinen Vakuutusyhtiö Turva haluaa entisestään yksipuolistaa asiakasrakennettaan?

Tiistai 23.2.2016 - -Esko Erkkilä-

Asiahan ei minulle OP-Pohjola –ryhmän vakuutuksenottajana sinänsä kuulu, mutta ihmetyttää, että Keskinäinen Vakuutusyhtiö Turva haluaa entisestään yksipuolistaa asiakasrakennettaan, kun se voimallisesti kampanjoi ammattijärjestöjen suuntaan.

 

 

 

 

Turva tarjoaa näyttävällä kampanjallaan ammattiliittojen jäsenille kotivakuutuksesta ensimmäisenä vuonna peräti 31,6 % alennusta…

 

 

 

 

 

 

…ja jatkuvasta matkavakuutuksesta 14,5 % alennusta!

 

 

En ole ollut milloinkaan ammattiliittojen jäsen, joten houkutus ei koske minua, mutta ajattelen Turvan menettelyä yrityksen liikkeenjohdon kannalta ja en osaa pitää yhtiön menettelyä viisaana.

 

Toisaalta se voi olla viisastakin, sillä jos yritys saisi kaikkien niiden ammattiliittojen jäsenet asiakkaikseen, jotka ovat Turvan takuupääoman asettajina, niin olisihan siinä melkoinen asiakaskunta. 

 

 

En tiedä Turvan asiakaskunnan rakennetta, mutta ihmettelen, että mitä ajattelevat ne Turvan asiakkaat, jotka eivät ole ammattiliittojen jäseninä?

 

 

 

Keskinäinen Vakuutusyhtiö Turvaa voidaan kai perustellusti pitää niinä punapääoman harvoina yrityksinä, jotka ovat vielä mukana yrityskentällä.

 

 

Ehkä Suomeen kuitenkin vielä mahtuu yksi punapääoman omistama yritys, vai mitä?

 

 

-Esko Erkkilä-