Munamiehen valan pystyy tekemään turvallisesti vain Suomessa

Torstai 28.3.2019 - -Esko Erkkilä-

Elintarvikkeiden turvallisuus on nykypäivänä entistä tärkeämpi asia ja hyvä meidän suomalaisten kannalta, sillä suomalaiset elintarvikkeet ovat turvallisia.

 

 

Otan esimerkiksi suomalaisen kananmunan, sillä se on maailmanlaajuisestikin tarkastellen ainoa, joka taatusti on salmonellavapaa.

 

 

**************

 

 

Työskentelin suomalaisen rehuteollisuuden palveluksessa päivälleen neljäkymmentä vuotta ja sain sinä aikana tehdä kahdesti munamiehen valan.

 

 

Munamiehen vala kuuluu jokaisen tehdä, joka työskentelee kananmunatuotannon parissa ja vaade koskee myös niitä rehuteollisuuden henkilöitä, jotka myyvät kananmunantuottajille rehuseoksia.

 

 

Munamiehen vala tehdään siten, että suuhun laitetaan kokonainen tuore kananmuna, ja muna murskataan suussa ja koko ”latinki” syödään kertaheitolla operaation seuraajien hurratessa vierellä!

 

Kokemuksesta voin kertoa, että munamiehen valan tekeminen oikeuttaa valantekijän täysivaltaiseksi kananmunatuotannon asiantuntijaksi!

 

 

*****************

 

 

Kokemuksesta kerron myös sen, että valantekemisen jälkeen vielä viikonkin kuluttua poskipielistä löytyy kananmunankuoria, mutta nehän on helppo pureskella ja saattaa ruuansulatuskanavassa eteenpäin.

 

 

Rehualan ”yleismiehenä” sain tehdä munamiehen valan vain kahdesti, mutta esimerkiksi kananrehujen tuotepäälliköt saivat erilaisissa munantuotantoon liittyvissä tilaisuuksissa tehdä munamiehen valan useita kertoja kuukaudessa.

 

 

Totuuden nimessä on todettava, että munamiehen vala tehtiin tavallisesti sen jälkeen, kun rehuasiakkaita oli koulutettu alan hienouksiin ja sen jälkeen nautittu muutama tilkallinen virvokkeita!

 

 

 

Munamiehen valan turvallinen tekeminen on eräs esimerkki suomalaisten elintarvikkeiden puhtaudesta ja turvallisuudesta, sillä se ei olisi mahdollista vaikkapa Saksassa tai Tanskassa, joissa maissa ei ole mitään takeita, että tuore kananmuna olisi salmonellavapaa!

 

 

 

-Esko Erkkilä-

On Ruokarouvan ansiota, että Suomi on salmonellavapaa maa

Tiistai 28.3.2017 - -Esko Erkkilä-

Aamulehti tituleeraa maa- ja metsätalousministeriön kansliapäällikkö Jaana Husu-Kalliota Ruokarouvaksi eilen ilmestyneessä lehdessään.

 

 

Tunnen ”Ruokarouvan” vuodesta 1997 alkaen, jolloin ensimmäisen kerran kävin tuoreena Raision rehuteollisuuden raaka-ainepäällikkönä Maa- ja metsätalousministeriössä neuvottelussa.

 

 

Pidän Aamulehden Husu-Kalliolle ”myöntämää” arvonimeä oikeutettuna.

 

 

Ruokarouvan rooli on ollut keskeinen siinä työssä, jonka ansiosta Suomi on pystytty pitämään salmonellasta vapaana maana.

 

 

Suomen säilyminen salmonellavapaana maana pohjautuu paljolti sille, että rehuteollisuutta valvova viranomainen eli Elintarviketurvallisuusvirasto Evira ja alan teollisuus tekevät tiivistä yhteistyötä, jotta salmonella ei ole saanut jalansijaa maamme elintarvikeketjussa.

 

 

***************

 

 

Jaana Husu-Kallio toimi Euroopan komission terveysosaston varapääjohtajana 2002-2006.

 

 

Brysselistä vapauduttuaan hän toimi elintarviketurvallisuusvirasto Eviran pääjohtajana 2006-2012 ja tältä ajalta tunnen hänet parhaiten.

 

 

Nyt Jaana Husu-Kallio toimii maa- ja metsätalousministeriön kansliapäällikkönä ja viimeksi tapasin hänet Helsingin Senaatintorilla MTK:n traktorimarssin aikana.

 

 

***************

 

 

Olen sanonut monta kertaa ja sanon sen myös nyt, että kun Sirkka-Liisa Anttila toimi Suomen maa- ja metsätalousministerinä ja Jaana Husu-Kallion Eviran pääjohtajana, saattoivat suomalaiset luottaa, että maamme ruokaturvallisuus oli varmoissa käsissä!

 

 

Sain Raision rehuteollisuuden raaka-ainepäällikkönä seurata aitiopaikalta niitä toimenpiteitä, joilla varmistettiin silloin ja varmistetaan myös nyt Suomen ruokaturvallisuus.

 

 

Ruokaturvallisuuden takaamisessa salmonellavalvonnalla on keskeinen rooli, mutta rehuraaka-aineiden ja elintarvikkeiden dioksiinivalvonnat, hometoksiini- ja vierasainejäämien seuranta sekä monet muut seikat ovat keskeisillä sijalla, jotta Suomen ruokaturvallisuus toteutuu.

 

 

Ruokaturvallisuus ja viranomaisvalvonnan tiukkuus ovat taas ajankohtaisia, kun Brasiliasta on Eurooppaankin tuotu mädäntynyttä ja salmonellasaastunutta lihaa.

 

 

On paljolti Ruokarouvan ansiota, että tilanteemme on ruokaturvallisuuden osalta niin hyvä kuin se on.

 

 

Tiukinkaan valvonta ei kuitenkaan poista sitä tosiasiaa, että vain kotimaisia elintarvikkeita käyttämällä takaamme esimerkiksi julkisessa ruokailussa turvallisen ruuan.

 

 

 

-Esko Erkkilä-