Vain saparopossua suomalaiseen ruokapöytään!

Tiistai 31.1.2017 - -Esko Erkkilä-

Juha Sipilän hallitus antoi 29.6.2016 periaatepäätöksen julkisten elintarvike- ja ruokapalvelujen arviointiperusteista.

 

Periaatepäätöksessä kiinnitetään huomiota ympäristömyönteisiin viljelytapoihin sekä elintarviketurvallisuutta ja eläinten hyvinvointia edistäviin tuotanto-olosuhteisiin.

 

 

**************************

 

VALTIONEUVOSTON PERIAATEPÄÄTÖS JULKISTEN ELINTARVIKE- JA RUOKAPALVELUHANKINTOJEN ARVIOINTIPERUSTEISTA (YMPÄRISTÖMYÖNTEISET VILJELYTAVAT, ELINTARVIKETURVALLISUUTTA JA ELÄINTEN HYVINVOINTIA EDISTÄVÄT TUOTANTO-OLOSUHTEET)

 

Valtioneuvoston tavoite Julkisten elintarvike- ja ruokapalveluhankintojen kriteerejä koskevan Valtioneuvoston periaatepäätöksen tavoitteena on ohjeistaa julkisissa elintarvike- ja ruokapalveluissa sellaisiin hankintoihin, joiden tuottamisessa on noudatettu hyviä tuotantotapoja. Tuotanto-olosuhteissa otetaan tehostetusti huomioon mm. pellon hyvät viljelymenetelmät, ravinteiden kierrätys, tarpeen mukainen kasvinsuojelu ja eläinten hyvinvointi ja terveys sekä elintarviketurvallisuus.

 

Periaatepäätös tukee pääministeri Juha Sipilän hallituksen ohjelman tavoitteita parantaa suomalaisen ruuantuotannon kilpailukykyä. Se täydentää muita, julkisiin elintarvikehankintoihin liittyviä strategioita.

 

 

Periaatepäätöksen tarkemmissa määräyksissä todetaan mm. näin:

 

 

- sioilla on saparo sekä tilaa enemmän kuin tietty vaadittu neliömäärä/lihasika

 

 - siipikarjasta saatavat tuotteet ovat peräisin tiloilta, joilla nokkia ei katkaista

 

 

 

*******************

 

 

Harmillista on, että Valtioneuvoston periaatepäätös koskee ainoastaan valtiota ja sen laitoksia, mutta toki…

 

 

…Valtioneuvosto suosittelee, että myös kaikki muut julkiset hankintayksiköt sekä valtion omistusohjauksen piirissä olevat yritykset noudattavat edellä mainittuja periaatteita ja tavoitteita eli Valtioneuvoston vahva suositus on, että myös kunnat noudattavat tämän periaatepäätöksen sisältöä.

 

 

*****************************

 

 

 

 

 

 

 

Kuntavaalit järjestetään 9.4.2017 ja ennen vaaleja on kuntalaisten syytä tarkistaa, että mikä on ehdokkaan kanta esim. siihen, että joutuvatko päiväkotilapset ja vanhainkodin asukkaat syömään sellaista ruokaa, jonka tuottaminen ei ole Suomessa laillista.

 

 

Olen ehdottomasti sitä mieltä, että suomalaisten ruokapöydässä on tarjoiltava vain saparopossua!

 

 

-Esko Erkkilä-

Julkisissa elintarvikehankinnoissa on nyt hankittava sellaista ruokaa, jonka tuottamista suomalaisilta viljelijöiltä vaadimme

Perjantai 1.7.2016 - -Esko Erkkilä-

Sipilän hallitus teki 29.6.2016 merkittävän päätöksen, kun se hyväksyi periaatepäätöksen julkisten elintarvike- ja ruokapalveluhankintojen vastuullisuudesta.

 

 

Päätös astui voimaan heti, joten sen vaikutukset tulevat näkymään välittömästi julkisissa elintarvike- ja ruokapalvelusopimuksissa.

 

Tasan neljäkymmentä vuotta suomalaisen maatalouden ja suomalaisen kotieläintalouden palveluksessa toimineena tervehdin hallituksen päätöstä suurella mielihyvällä.

 

 

Tilanne onkin tähän saakka ollut useiden elintarvikkeiden osalta nurinkurinen, sillä päiväkoteihin, kouluihin, vanhainkoteihin, kaupunkien ja kuntien ruokaloihin sekä laitoksiin on voitu hankkia sellaisia elintarvikkeita, joiden tuottaminen Suomessa olisi laitonta.

 

 

Otan esimerkiksi sianlihan ja sellaiset lihajalosteet, joiden raaka-aineena on käytetty possunlihaa; Suomessa sikojen saparonleikkaamiset on kielletty jo vuonna 2002, mutta useimmissa sikatalousmaissa saparonleikkaukset ovat edelleen mahdollisia ja niin myös menetellään.

 

 

Nyt julkisia elintarvikehankintoja tekevien on varmistuttava siitä, että hankittava sianliha ja sianlihatuotteet on valmistettu sioista, joiden saparoa ei ole typistetty!

 

 

Päätös asettaa aivan uusia velvoitteita elintarvikkeita julkisiin hankintoihin myyvälle kaupalle sekä jalostavalle teollisuudelle, sillä niiden pitää kertoa julkisia hankintoja tekeville tahoille tuotteidensa alkuperästä paljon nykyistä tarkemmin.

Valitettavaa on se, että tavalliselle kuluttajalle voidaan edelleen myydä sellaista ruokaa ja sellaisia elintarvikkeita, joiden tuottaminen olisi Suomessa laitonta.

 

 

Hallituksen päätös parantaa ruuan alkutuottajan asemaa, se luo uusia työpaikkoja kotimaiseen elintarviketeollisuuteen ja lisää monin tavoin paikallista elinvoimaa.

 

 

Päätös on jälleen esimerkki nykyisen hallituksen ripeästä päätöksenteosta – Suomi nousuun!

 

 

Liitän tähän loppuun 29.6.2016 ilmestyneen asiaa koskevan Valtioneuvoston tiedotteen:

***************

 

Valtioneuvoston periaatepäätös

Valtioneuvoston yleisistunto 29.6.2016 13.00

Maa- ja metsätalousministeriö

Valtioneuvoston periaatepäätös julkisten elintarvike- ja ruokapalveluhankintojen arviointiperusteista (ympäristömyönteiset viljelytavat, elintarviketurvallisuutta ja eläinten hyvinvointia edistävät tuotanto-olosuhteet)

Ministeri
Anne Berner

Esittelijä
Anna-Leena Miettinen, Neuvotteleva virkamies p.029 5162409

Asia
Valtioneuvosto edellyttää, että julkisissa elintarvike- ja ruokapalveluhankinnoissa tavoitellaan korkeaa laatua ja kokonaistaloudellista kestävyyttä. Tähän päästään vaatimalla hankinnoissa sellaisten elintarvikkeiden ja ruokapalveluiden käyttöä, jotka on tuotettu ympäristön kannalta hyvillä viljely- ja tuotantomenetelmillä ja eläinten hyvinvointia ja elintarviketurvallisuutta edistävillä tavoilla. Perinteisten hankintojen lisäksi tulee hallitusohjelman mukaisesti edistää innovatiivisia julkisia hankintoja. Ne toteutetaan tiiviissä vuoropuhelussa tilaajan, tuottajan ja sidosryhmien kanssa, ja niillä haetaan esimerkiksi tuotannon tehostamista tai tuotteen hiilijalanjäljen tai elinkaarisen ympäristövaikutuksen tai kokonaiskustannusten alentamista. Valtioneuvoston periaatepäätöksessä tuodaan esille yksityiskohtaisia tuoteryhmittäisiä kriteereitä, joita voidaan esittää elintarvikkeen ominaisuuksille. Lisäksi esitetään myös muita, tarjoajien syrjimättömyyden huomioivia näkökohtia, joita voidaan tilanteen ja harkinnan mukaan hyödyntää hankintamenettelyssä.

Esitys
Valtioneuvosto tekee periaatepäätöksen julkisten elintarvike- ja ruokapalveluhankintojen arviointiperusteista (ympäristömyönteiset viljelytavat, elintarviketurvallisuutta ja eläinten hyvinvointia edistävät tuotanto-olosuhteet)

Vaikutukset
YMPÄRISTÖVAIKUTUKSET Ympäristön kannalta hyvät viljelymenetelmät vähentävät vesistöjen ja pohjavesien ravinnekuormitusta ja eroosiota sekä kasvinsuojeluainejäämiä maaperässä ja vesistöissä. Tuotantopanosten tarkka käyttö ja ravinteiden kierrätys säästää rajallisia luonnonvaroja. TALOUDELLISET VAIKUTUKSET Hankintojen pitkäjänteinen suunnittelu sekä ympäristön kannalta hyvien viljelytapojen ja eläinten hyvinvointia edistävien tuotanto-olosuhteiden vaatiminen ja kehittäminen yhteistyössä markkinoiden kanssa parantaa julkisten organisaatioiden valmiuksia vastata tulevaisuudessa hyvinvoinnin turvaamiseen sekä ympäristömuutoksiin ja luonnonvarojen riittävyyteen liittyviin haasteisiin. Periaatepäätöksen mukaisten toimenpiteiden toteuttamisesta aiheutuvat menot katetaan valtion talousarvioiden ja valtiontalouden kehyspäätösten mukaisten määrärahojen ja henkilötyövuosimäärien puitteissa. YRITYSVAIKUTUKSET Julkiset hankinnat luovat myös alueen pienille tuottajille uusia mahdollisuuksia ja työllisyyttä, mikä puolestaan kasvattaa verotuloja. Innovatiivisia ratkaisuja edelläkävijöinä hyödyntävät kunnat parantavat vetovoimaisuuttaan ja vahvistavat maatalouden aluetaloudellista merkitystä. TERVEYSVAIKUTUKSET Julkisissa elintarvike- ja ruokapalveluhankinnoissa tulee muistaa joukkoruokailun keskeinen rooli osana suomalaista ruokakulttuuria ja sen merkitys terveyden, työvireyden ja yleisen hyvinvoinnin ylläpitäjänä.

Päätös
Valtioneuvosto hyväksyi esityksen

 

******************

 

 

-Esko Erkkilä-

Saparopossu on suomalainen erikoisuus

Tiistai 21.6.2016 - -Esko Erkkilä-

Pidämme luonnollisena, että sialla on saparo pikkupossusta teurastusikään saakka.

 

 

Näin ei ole keski-Euroopan suurissa sikatalousmaissa, vaan siellä sikojen saparot leikataan jo pieninä.

 

 

Saparon typistäminen tehdään ilman kivunlievitystä ja voimme olla varmoja, että saparon leikkaaminen ilman puudutusta tekee kipeää.  Tutkijoiden mukaan on mahdollista, että saparon leikkaaminen aiheuttaa sialle pidempäänkin kipua.

 

 

Miksi suurissa sikatalousmaissa sikojen saparot leikataan?

 

 

Syynä on sikojen kärsimä stressi ja se, että stressisika puree kaveriltaan saparon poikki.

 

 

Stressiä aiheuttavat mm. liian pieni karsinatila eli ahtaus, riittämätön kaukalotila, jotta siat eivät pääse syömään yhtä aikaa vaan osa joutuu odottamaan ruuan saamista sekä ilman virikkeitä oleminen.

 

 

Kuivikkeet ovat yksi viriketekijä ja se merkitsee, että sioilla pitää olla karsinoissaan kuiviketta.

 

 

 

Suomen Sikatalousyrittäjien puheenjohtaja Martin Ylikännö – kuvassa Keskustan Seinäjoen puoluekokouksessa – isännöi muutama päivä sitten saksalaista Alasaksin osavaltioparlamentin maapäivien maatalousvaliokunnan ryhmää, johon kuului 15 kansanedustajaa eri puolueista – osa edustajista oli itse sikatilallisia.

 

 

Vieraat olivat halunneet tutustua saparollisiin sikoihin ja niihinhän Suomessa pääsee helposti tutustumaan.

 

 

Saksassakin pyritään saparollisiin sikoihin ja niistä maksetaan sikafarmarille extraa sikojen hyvinvointikorvauksena 16,50 €/sika.

 

 

Summa tuntuu suomalaisista sianlihantuottajista ruhtinaallisen suurelta, mutta siitä huolimatta vain n. prosentti saksalaisista sianlihantuottajista on lähtenyt mukaan. 

 

 

Suomessa saparoiden leikkaamista ei ole merkittävästi tehty milloinkaan ja täydellinen leikkauskielto tuli voimaan jo vuonna 2002.

 

 

Olisi Suomen etu, jos saparoiden leikkauskielto tulisi voimaan koko EU:n alueella, sillä se olisi suuri edistysaskel sikojen hyvinvoinnin saralla koko EU:ssa ja se parantaisi suomalaisen sianlihan kilpailuasetelmia kotimaassa ja Suomen vientimaissa.

 

 

Tässä pointti kotimaisen ruuan puolestapuhujille ja suomalaisille EU-parlamentaarikoille!

 

 

-Esko Erkkilä-

Saparopossua kouluruokiin, vanhainkoteihin ja muihin laitoksiin!

Lauantai 9.4.2016 - -Esko Erkkilä-

Suomessa possut saavat pitää saparonsa, mutta lähes kaikissa muissa EU-maissa sikojen saparot typistetään jo porsasvaiheessa.

 

 

Saparoiden leikkaaminen on suurissa sikatalousmaissa välttämätöntä huonojen kasvatusolosuhteiden vuoksi, sillä stressaantuneet siat alkavat syödä samassa karsinassa olevien lajikavereidensa saparoita, kun stressi painaa päälle ja jotain järsittävää pitää löytää.

 

 

Siat, joilta saparot on leikattu, ovat rujon näköisiä ja suomalaisen käsityksen mukaan ne eivät enää ole sikoja.

 

 

Pääministeri Juha Sipilä oli ottanut saparopossukysymyksen esille Pellervo-Seura ry:n vuosikokouksen yhteydessä järjestetyssä Pellervon Päivän seminaarissa viime torstaina eli 7.4.2016.

 

Lehtitietojen mukaan Sipilä oli todennut, että hallitus on valmistelemassa julkisille ruokahankinnoille yhtenäistä vaatimustasoa.

 

 

On oikein, että tuontiruualle pitää asettaa yhtä kovat tuotantotapojen vaatimukset kuin kotimaiselle, kun julkisista elintarvikehankinnoista päätetään.

 

Sipilä oli todennut seminaarissa näin:

 

"Ruuantuotannon eettiset vaatimukset ja eläinten hyvinvointi ovat maassamme maailman huippua. On kohtuullista vaatia, että tuontiruoka täyttää samat ehdot kuin kotimainen. Jos me vaadimme omilta tuottajiltamme laatua, on sitä vaadittava myös muilta."

 

 

Oikeaa puhetta pääministeriltä!

 

 

Miksi Suomessa ei tarvitse leikata saparoita sioilta?

 

 

• Suomessa karsinatilaa on riittävästi, jotta sikojen ei tarvitse kärsiä ylitiheydestä aiheutuvaa stressiä.

 

• Suomessa käytetään karsinoissa kuivikkeita, jotta sioilla on mukava oleskella karsinoissa.

 

• Suomessa sioilla on käytettävissään erilaisia ”ajanvieteleluja”, jotta sioilla ei ole tarvetta pureskella kavereiden saparoita – esim. autonrenkaat sekä erilaiset katosta sopivalla korkeudella riippuvat ajanvietevälineet ovat tavanomaisia varusteita suomalaisissa sikaloissa.

 

• Suomessa sikojen ruokintakaukalot on mitoitettu siten, että kohtuutonta kilpailua ruuan saamisessa ei esiinny.

 

 

Näistä kaikista suomalaisen sikalan erityispiirteistä johtuu, että suomalaisille sioille ei tarvitse antaa ennaltaehkäiseviä eikä akuutteihin tilanteisiin tarvittavia lääkkeitä eikä antibiootteja, joten suomalaisella sianlihalla ei tarvitse pelätä lääke- tai antibioottijäämiä.

 

 

Arvoisa lukijani!

 

 

Varmistatko Sinä sianlihaa ostaessasi ja porsaankyljyksiä ravintolassa tilatessasi, että kyseessä on possunliha, joka on saparopossua?

 

 

 

-Esko Erkkilä-