Tahkoa on pyöritetty ja viinirypäleitä poljettu!

Tiistai 10.10.2023 - -Esko Erkkilä-

Tahkon pyörittäminen oli lapsuusaikana homma, jota keskenkasvuinen pojannassikkakin pystyi tekemään ja monesti sitä kesäaikana joutuikin tekemään.

 

Meillä ohran ja kauran sadonkorjuu suoritettiin viikatteella niittämällä, sillä leikkuupuimureita ei ollut koko kylälläkään.

 

Niitetyt vilja laitettiin kuivumaan seipäille ja kuivuttuaan ne ajettiin hevosvetoisilla kumipyöräkärryillä puimakoneen vierelle.

 

Puimisessa tehtävänäni oli hangolla nostella jyväviljaa puimakoneen syöttöpöydälle, josta isä syötti viljan puimakoneen kitaan. Syöttöhomma oli vaarallista hommaa, sillä puimakoneen kidasta saattoi lentää vaikkapa kiviä syöttäjää ”päin näköä”!

 

Tahkon pyörittämisen lisäksi sain aikuisiälläni…

 

 

 

…vuonna 2016 osallistua viinirypäleitten poljentaan, kun osallistuin agrologien viinikorjuumatkalle pohjois-Portugaliin!

 

**********************

On siis tehty muutakin kuin väännetty tahkoa!

 

 

-Esko Erkkilä-

Viinirypäleitten korjuun ja viininpoljennan jälkeen piti syödä!

Tiistai 20.12.2016 - -Esko Erkkilä-

Agrologimatkamme ohjelma Quinta do Bucheiron –viinitilalla Celeiros´ssa ei päättynyt viininkorjuuseen eikä viininpoljentaan, vaan se jatkui tutustumisella tilanomistaja, enologi Antonio Dias Teixeiran yksityisasuntoon ja sen jälkeiseen perinteiseen viinitilan työläisten lounaaseen.

 

 

Antonio Dias Teixeiran omistama viinitila on omavarainen myös uskonnonharjoittamisen puitteiden osalta, sillä tilalla on oma kirkko.

 

 

 

 

 

Osoituksena oppaamme Mika Palon hyvistä suhteista oli se, kun pääsimme tutustumaan omistajan yksityisasuntoon.

 

 

 

 

 

Saimme nähdä tilan olohuoneessa kadunpuoleisella seinustalla ikkunan edessä olevat ”seurustelupenkit”, joilla istuen talon tyttäret saattoivat itsensä näytille kadulla kulkeville pojille ja mahdollisille sulhaskandidaateille.

 

 

 

 

 

Ennen ruokailua kiersimme vielä tuotantotiloissa ja siellä näimme mm. tilalaboratorion, jossa suoritetaan viinien laadunvalvontaa.

 

 

 

 

 

Viinit kypsyvät suurissa tammitynnyreissä.

 

 

 

 

 

Viinikellarissa tämä viinierä oli ”Vintage 2005” –laatua.

 

 

 

Mutta sitten kävi kutsu ruokailemaan!

 

 

 

 

 

Alkupaloiksi pientä suolaista, vettä ja toki viiniäkin oli heti alusta alkaen tarjolla.

 

 

 

 

 

Ohjelman mukaan kyseessä oli perinteinen viinitilan työläisen lounas. Lounas koostui vahvasta ja sakeasta keitosta sekä sen jälkeen tarjotusta peuranlihaa sisältävästä liharuuasta.

 

 

 

 

 

Viinit kuuluivat luonnollisesti tarjontaan.

 

 

 

 

 

Vierailupäivänämme oppaamme Mika Palo täytti vuosia ja sen kunniaksi saimme jälkiruuaksi herkullista täytekakkua.

 

 

 

 

 

Isäntämme tarjosi oppaamme synttäreiden kunniaksi meille oman tilansa ”Travela” –kuohujuomaa.

 

 

 

 

 

Tarjolla oli ostettavaksi erilaisia tilan viinituotteita.

 

 

 

 

 

Ruokailumme puitteet olivat arvokkaat, sillä talon lippusaloissa liehuivat (oikealta lukien):

 

• Quinta do Bucheiron eli tilan lippu

• Celeiros´n eli paikkakunnan lippu

• EU:n lippu

• Portugalin lippu

 

 

 

 

 

Teimme lähtöä ja pihassa näimme vielä isoissa konteissa juuripoimittuja viinirypäleitä.

 

 

 

 

 

Kiitokset Quinta do Bucheiron viinitilalle – opimme Teillä viininviljelystä paljon!

 

 

 

-Esko Erkkilä-

Viininkorjuuta Quinta do Bucheiron viinitilalla Celeiros´ssa pohjois-Portugalissa

Tiistai 13.12.2016 - -Esko Erkkilä-

Portugaliin suuntautuneen agrologimatkamme keskeinen kohokohta oli vierailumme Quinta do Bucheiron viinitilalla, sillä siellä pääsimme tositoimiin eli viininkorjuuseen ja viinirypäleiden polkemiseen.

 

 

Nyt pieni kuvakertomus viininkorjuusta.

 

 

Tavanomainen viininkorjuun ajankohta oli jo ohi, mutta kun tilalla tiedettiin tulostamme, viininviljelyksille oli jätetty korjaamatta meitä varten riittävä ala.

 

 

 

 

 

Rypäletertut irrotetaan viiniköynnöksistä tavallisilla sekatööreillä eli puutarhasaksilla ja niitä oli meille varattuna sakset jokaiselle.

 

 

 

 

 

Hajaannuimme viiniköynnösrivien väliin niin, että vai lakit ja puserot vilkkuivat rivien välissä.

 

 

 

 

 

Rypäletertut olivat houkuttelevan näköisiä viiniköynnöksissä.

 

 

 

 

 

Isäntä varoitteli terävistä oksasaksista, mutta kun me agrologit olemme käytännönläheistä koulukuntaa, meille ei sattunut lainkaan vahinkoja.

 

 

 

 

 

Mukavahan näitä on esitellä!

 

 

 

 

 

Rouva oli oikein tehokas viinirypäleitten kerääjänä.

 

 

 

 

 

Kelpasi näitä maistella!

 

 

 

 

 

Keräilyastioina toimineet muovisangot täyttyivät melkein heti.

 

 

 

 

***************

 

 

Muovisankoihin kertynyt saalis tyhjennettiin ajoväylän reunalla olleisiin muovisaaveihin…

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

…jotka viinitilan vakituiset työntekijät tulivat sitten noutamaan.

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

***************

 

 

Saimme kolmenkymmenen hengen voimin kerättyä tunnin aikana 900 kiloa viinirypäleitä, joista isäntäväki ennakoi saatavan 750 litraa viiniä!

 

 

 

 

 

Palasimme onnistuneen korjuutyön jälkeen laaksosta viinitilan pihapiiriin ja katselimme, kun…

 

 

 

 

 

 

 

 

…juurikorjaamiamme viinirypäleitä kuljettava auto kipusi laakson viljelyksiltä pihapiiriin.

 

 

 

Viininkorjuumatkamme osio, jossa pääsimme viinirypäleitten korjuuseen, oli koettu mutta paljon saimme vielä kokea Quinta do Bucheiron viinitilalla. 

Niistä lisää kuitenkin ehkä jo huomenna!

 

 

 

 

-Esko Erkkilä-

Portugalissa Alcobacan torilla riittää tarjontaa ja myös ostavia asiakkaita

Tiistai 11.10.2016 - -Esko Erkkilä-

Agrologien viininkorjuumatkalla ensimmäinen tutustumiskohde Lissabonin lentokentältä lähdettyämme oli Alcobacan kaupunki ja se torielämään tutustuminen.

 

 

 

Alcobaca muodostaa yhden kulman kolmiosta, jonka kaksi muuta kulmaa ovat valtameren rannalla sijaitseva Nasaren kaupunki ja Obidosin linnoitettu keskiaikainen kylä.

 

 

Poikkesimme ensimmäisen matkapäivämme aamuvarhaisella Alcobacan torilla ja tässä muutama kuva torilla vallinneesta tunnelmasta sekä tavara- ja väenpaljoudesta:

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

***************

 

 

 

 

 

Pitihän torilta tehdä kauppaakin ja on luonnollista, että ostin valkosipulien siementä.

 

 

 

 

 

On mielenkiintoista nähdä, että taipuuko portugalilainen valkosipuli syysistutukseen!

 

 

 

 

 

Portugalilainen papu tarvitsee varmaan lämpimän kasvukauden – ostin puoli kiloa ja saa nyt nähdä, että millaiset säät ovat Viljakkalan Majajärvellä kesällä 2017? Myös päivän pituus on Majajärvellä toinen kuin Portugalissa.

 

 

 

 

Tamperelaisena minun olisi tietysti pitänyt ostaa pätkä cacholeiraa, mutta ostamatta jäi.

 

 

Cacholeira on tavallaan alcobacalainen mustamakkara, sillä myös sen valmistamisessa on käytetty sianverta.

 

 

Oli hieno kokemus vierailla alcobacalaisella torilla!

 

 

 

-Esko Erkkilä-

Yölennoilla on puolensa

Maanantai 10.10.2016 - -Esko Erkkilä-

Agrologien Liiton jäsenet osallistuivat SUBLU Tour Portugal, Lda –nimisen matkatoimiston järjestämälle viininkorjuumatkalle pohjois-Portugaliin 1.-9.10.2016.

 

 

Olin Rouvan kanssa mukana mielenkiintoisella matkalla – seurueessamme oli kaikkiaan 31 matkalaista.

Matkaohjelmassamme oli valmisteltuna n. 25 tutustumiskohdetta, mutta kun mielenkiintoisia tapahtumia osui matkan varrelle, oli todellisia tapahtumia  matkallamme kolmisenkymmentä!

 

 

Oletan, että tämän saitin seuraajat saavat lähiaikoina lukea useankin jutun, jonka ainekset on saatu em. matkalta. Valitan.

 

 

Vastuullisen matkanjärjestäjän oppaana toimi suomalaissyntyinen Mika Palo – erä parhaista oppaista, jonka vetämällä matkalla olen milloinkaan ollut. Suosittelen SUBLU Tour Portugal, Lda – matkatoimiston käyttämistä.

 

 

Jouduimme lähtemään matkalle jo 30.9.2016, sillä yölento Lissaboniin lähti Helsinki-Vantaan lentoasemalta klo 04.45 ja viimeinen junavuoro Tampereelta Helsinki-Vantaan lentoasemalle lähti jo edellispäivänä klo 22.07.

 

 

Paluulento Lissabonista Helsinkiin oli myös suora ja se lähti Lissabonista klo 21.25 – laskeuduimme Helsinki-Vantaalle klo 04.00.

 

 

Molemmat lennot olivat siis yölentoja ja harvat rakastavat yölentoja, mutta niillä on myös positiivinen puolensa.

 

 

Yölento saapui Lissaboniin paikallista aikaa klo 07.40 ja se merkitsi, että saatoimme tutustua Portugalin nähtävyyksiin jo koko saapumispäivän ajan.

 

 

Paluulennon myöhäinen lähtöaika Lissabonista puolestaan merkitsi, että saimme kokea ”täyspäiväisen” kokemuspäivän Portugalissa myös lähtöpäivänämme.

 

 

On selvää, että yölento kohteeseen merkitsee pitkää ja rasittavaakin ensimmäistä päivää, mutta eihän toimintalomaturisti lähde makaamaan matkakohteeseensa.

 

 

Yölento paluumatkalla merkitsee tiettyjä poikkeusjärjestelyjä kotiin saavuttua – meillä se merkitsi aamuvarhaisella saunan lämmitystä, saunomista sekä runsaan parin tunnin päivänokosia kotiintulopäivän aamupäivällä.

 

 

Yölennot pidentävät tehollista tutustumisaikaa kohdemaassa kahdella päivällä, joten on helppo suositella sellaisia matkoja, joilla matkustaminen tapahtuu yölennoilla.

 

 

Yölentoja kannattaa mielestäni käyttää toimintalomilla eli juuri sellaisilla lomamatkoilla, jollainen agrologi-matkamme oli.

 

 

Löhölomat rannoilla – löhölomista minulla ei tosin ole kokemusta - , niillä ehkä päivälennotkin ovat sopivia!

 

 

Tapaamisiin Portugalin kokemuksia odottaville!

 

 

 

-Esko Erkkilä-