Yhteystiedot

Esko Erkkilä
Ruokomäenkatu 32
33840 Tampere
050 556 4878

Pikakysely

Mitä pidät uusista kotisivuistamme?

Onnittelut Timo Tukialle hänelle myönnetystä Suomen Leijonan ritarikunnan ansiorististä!

Keskiviikko 8.2.2017 - -Esko Erkkilä-

Olen toiminut agrologien koulukuntajärjestön luottamushenkilöpaikoilla vuodesta 1972 alkaen, jolloin tulin valituksi Etelä-Pohjanmaan Agrologit ry:n sihteeriksi.

 

Sitä aikaisemmin toimin Keski-Pohjanmaan Agrologit ry:n rivijäsenenä parisen vuotta.

 

 

Tampereelle tapahtuneen muuttomme jälkeen jatkoin aktiivista toimintaani koulukuntamme järjestötoiminnassa ja se olikin minulle sopivaa toimintaa, sillä agrologien järjestötoiminta on koulukuntatoimintaa, ei ammattiyhdistystoimintaa!

 

 

Nyt olen ollut jo kolmisenkymmentä vuotta rivijäsenenä Pirkanmaan Agrologit ry:ssä, mutta eilen sain pienoisen luottamustehtävän, kun yhdistyksemme vuosikokous valitsi minut puheenjohtajaksi vuosikokouksellemme.

 

 

Järjestimme vuosikokouksemme Villa Rauhasalossa Hämeenkyrössä – tuntematon paikka minulle aiemmin, mutta hieno tuttavuus eilen – voin suositella!

 

 

Tiiviin kunnallispoliittisen toiminnan välissä Pirkanmaan Agrologit ry:n vuosikokouksen puheenjohtajuus oli miellyttävä ja luonnikas kokemus.

 

 

 

IMG_7289.JPG

 

 

Pirkanmaan Agrologit ry jäsenmäärä on 243 agrologia ja puheenjohtajanamme on jo muutaman vuoden ajan toiminut hämeenkyröläinen Sastamalan kaupungin maatalousjohtaja Katariina Pylsy.

 

 

Vuosikokous valitsi nuorekkaan Katariinan jatkamaan puheenjohtajanamme myös seuraavaan vuosikokoukseemme saakka.

 

 

 

IMG_7301.JPG

 

 

Agrologien Liitto ry:n toiminnanjohtaja Esko Lappalainen oli taas kerran vuosikokouksemme vieraana ja hänen esitystään ajankohtaisista agrologiasioista kuuntelimme tarkkaavaisina.

 

 

Alkaneen vuoden toiminnasta Esko-kaimani kertoi, että maaliskuulla toteutettava opintomatka Portugaliin on jo nyt loppuunmyyty, mutta seuraava agrologimatka Douron alueelle pohjois-Portugaliin syksyllä on suunnitteilla.

 

 

Kerroin, että viime syksynä toteutettu samansisältöinen opintomatka oli täysmenestys ja suosittelinkin matkan varaamista välittömästi.

 

 

Kerroin, että laadin syksyn matkastamme omille nettisivuilleni yli parisenkymmentä matkaraporttia, jotka kukin saivat 800 – 1.200 lukijaa joka päivä.

 

 

IMG_7293.JPG

 

 

Vuosikokouksemme ”huippu” oli se, kun nuorekas puheenjohtajamme Katariina Pylsy ja liittomme toiminnanjohtaja Esko Lappalainen luovuttivat agrologi Timo Tukialle Tasavallan Presidentin myöntämän Suomen Leijonan ritarikunnan ansioristin.

 

 

Timo Tukialla on monia ”agrologimaisia” luottamustehtäviä kotikunnassaan Mänttä-Vilppulassa sekä koko Pirkanmaalla – hän toimii mm. Pirkanmaan maakuntahallituksen toisena varapuheenjohtajana perussuomalaisten mandaatilla.

 

 

 

IMG_7304.JPG

 

 

Vuosikokouksen puheenjohtajana sai minäkin onnitella agrologi-veli Timoa Tasavallan Presidentin hänelle myöntämästä ansiomerkistä.

 

 

Tunnen työelämäni ajoilta Timo ja Riitta Tukian nyt omistuksessa olevan maatilayrityksen Vilppulassa oikein hyvin ja toivotankin tätäkin kautta ”merkilliselle” agrologiveljelle parhainta menestystä!

 

 

 

-Esko Erkkilä-

Kommentoi kirjoitusta. Avainsanat: agrologit 2016 Portugalissa, agrologit2016, agrologi Timo Tukia, Agrologien liitto, Pirkanmaan Agrologit, Katariina Pylsy, Esko Lappalainen, Etelä-Pohjanmaan Agrologit, Suomen Leijonan ritarikunnan ansioristi,

Antonio Guterres - YK:n pääsihteeri 1.1.2017 alkaen

Sunnuntai 8.1.2017 - -Esko Erkkilä-

Ulkomaanmatkoilla harvoin ehtii paneutumaan kohdemaan päivänpoliittisiin kysymyksiin ja uutisiin, mutta lokakuisella Portugaliin suuntautuneella agrologimatkallamme ehdin torstaina 6.10.2016 seuraamaan hotellihuoneemme televisiosta, kun portugalilaiset saivat suuren tunnustuksen – jopa voiton - maailmanpolitiikassa!

 

 

Lokakuun 6. päivänä viime vuonna varmistui, että Portugalin entinen pääministeri Antonio Guterres on 1.1.2017 alkaen YK:n pääsihteeri.

 

 

Guterresin valinta alkoi varmistumaan jo edellispäivänä, kun Venäjän YK-lähettiläs Vitali Tsurkin kertoi kansainväliselle lehdistölle, että Guterres on turvallisuusneuvoston jäsenmaiden keskuudessa selkeä suosikki.

 

 

Rádio e Televisão de Portugal, eli suomeksi Portugalin radio ja televisio on Portugalin valtion tukema yleisradiotoimintaa harjoittava yritys. Yleensä se lyhennetään kirjaimin RTP.

 

 

Seurasin RTP:n televisiolähetystä Rouvan kanssa huoneessamme 6.10.2016 hieman iltaseitsemän jälkeen, kun Guterresin valinta varmistui.

 

 

Tässä muutama kuva hotellihuoneemme television ruudulta kuvattuna:

 

 

 

IMG_4078.JPG

 

 

 

IMG_4079.JPG

 

 

 

IMG_4080.JPG

 

 

 

IMG_4081.JPG

 

 

*******************

 

Guterres seuraa YK:n pääsihteerinä eteläkorealaista Ban-Ki-moonia.

 

 

 

Yhdistyneitten kansakuntien turvallisuusneuvosto valitsee YK:n pääsihteerin ja YK:n yleiskokous nimittää hänet viideksi vuodeksi.

 

 

YK:n pääsihteerin virka-asunto sijaitsee Manhattanilla New York´ssa.

 

 

YK:ssa on vakiintunut käytäntö, että pääsihteeriä ei valita turvallisuusneuvoston pysyvistä jäsenmaista, jotka ovat Britannia, Kiina, Ranska, Venäjä ja Yhdysvallat.

 

 ************

 

Portugalilla on aikaisemminkin ollut hyvä ”herraonni” kun jaetaan kansainvälisesti tärkeitä johtopaikkoja – muistamme, että Jose Manuel Barroso toimi kymmenen vuotta Euroopan komission puheenjohtajana vuodesta 2004 alkaen.

 

 

Mainittakoon, että Barroso toimi Portugalin pääministerinä vuosina 2002 – 2004 ja Guterres puolestaan häntä ennen eli vuosina 1995 – 2002.

 

 

Viikon verran YK:n pääsihteerinä toiminut Guterres vieraili YK:n pakolaisavun pääsihteerinä eli UNHCR:n johtajana Suomessa vuonna 2015.

 

 

 

-Esko Erkkilä-

Kommentoi kirjoitusta. Avainsanat: agrologit 2016 Portugalissa, agrologit2016, Antonio Guterres - YK:n pääsihteeri 1.1.2017 alkaen, Antonio Guterres, Jose Manuel Barroso, UNHCR, Rádio e Televisão de Portugal, RTP, Ban Ki-moon, YK:n turvallisuusneuvosto, YK:n yleiskokous,

Obidos - aikamatka menneisyyteen

Perjantai 6.1.2017 - -Esko Erkkilä-

Obidos on keskiaikainen linnoitettu kylä, joka sijaitsee n. 80 kilometriä Lissabonista pohjoiseen.

 

 

 

IMG_4446.JPG

 

 

Pohjoisesta Lissabonia kohti ajettaessa Obidos näkyy ajosuunnassa oikealla korkean vuoren päällä.

 

 

 

IMG_4454.JPG

 

 

Obidoksen ”kylänraitin” muodostaa kapea katu, jota turistit kulkevat ylös linnoitukselle ja takaisin.

 

 

Katu kulkee harjanteella, joten pääkadun molemmin puolin olevat sivukujat ovat hyvin jyrkkiä.

 

 

 

IMG_4458.JPG

 

 

Kadun varrella on vieri vieressä myymälöitä, joissa…

 

 

 

IMG_4468.JPG

 

 

…myydään erilaisia koriste- ja matkamuistoesineitä.

 

 

 

IMG_4482.JPG

 

 

Obidos on kuuluisa ginja-likööristään ja sitä tavataan Obidosissa nauttia pienistä ”suklaamukeista”.

 

Kuvassa oppaamme kädessä pullo ”Ginja de Obidos” –likööriä ja toisessa kädessä pakkaus ”suklaamukeja”.

 

 

Ginja-likööri on valmistettu kirsikasta, se on väriltään rubiini ja sitä voidaan nauttia ennen ruokailua tai ruokailun jälkeen.

 

 

Obidoksen pääkadun varrella on toinen toisensa vieressä ”katubaareja”, joista voi ostaa suklaamukillisen Ginja-likööriä yhdellä eurolla.

 

 

***********

 

 

Olen käynyt kerran aikaisemminkin Obidoksen linnoituskylässä, mutta vasta nyt lokakuisella agrologimatkalla kiipesin linnoituksen huipulle.

 

 

Kiipeämisestä ja huipulta avautuvista näköaloista muutama kuva:

 

 

 

IMG_4490.JPG

 

 

Kuva portaista, joita pitkin sukulaismiehen kanssa kiipesimme linnoituksen huipulle.  Suomalaiset turvallisuusmääräykset eivät sallisi turistien kiivetä noita portaita, sillä minkäänlaisia turvakaiteita ei ollut!

 

 

******

 

 

IMG_4489.JPG

 

 

Näkymät linnoituksen huipulta olivat komeat!

 

 

 

IMG_4491.JPG

 

 

 

IMG_4492.JPG

 

 

 

IMG_4494.JPG

 

 

 

IMG_4496.JPG

 

 

*******

 

Alas kuitenkin pääsimme kunnialla ja saatoimme läheltä ihailla linnoitusta.

 

 

 

IMG_4497.JPG

 

 

 

IMG_4498.JPG

 

 

 

IMG_4499.JPG

 

 

******

 

 

Linnoituksella käynnin jälkeen aloimme palailla bussimme luo.

 

 

 

IMG_4503.JPG

 

 

 

IMG_4509.JPG

 

 

Hevosvaunut mahtuivat juuri ja juuri pääkadulle turistien joukkoon, mutta vahinkojakin sattui, sillä ollessamme eräässä liikkeessä ostoksilla kuului särkyvien lasien helinää, kun joko hevonen tai hevosta väistänyt turisti kaatoi myymälän ulkopuolella esillä olleita lasitavaroita kadulle ja rikkihän ne menivät!

 

 

 

Veikkaan, että jos olette turistimatkalla Lissabonista pohjoiseen, niin matkaohjelmaanne kuuluu Obidosissa poikkeaminen – kyllä sinne kannattaa poiketa, sillä siellä saa hyvän kuvan keskiaikaisesta portugalilaisesta kaupungista!

 

 

-Esko Erkkilä-

Kommentoi kirjoitusta. Avainsanat: agrologit 2016 Portugalissa, agrologit2016, Obidos, Ginja, Obidos - aikamatka menneisyyteen, Ginja de Obidos,

"Turistihevosten" lanta pitää ja kannattaa kerätä hyötykäyttöön

Torstai 5.1.2017 - -Esko Erkkilä-

Pääministeri Juha Sipilän hallitusohjelmassa on asetettu tavoitteeksi lisätä ravinteiden talteenottoa. Tavoitteena on, että vähintään puolet lannasta ja yhdyskuntajätevesilietteestä saadaan kehittyneen prosessoinnin piiriin vuoteen 2025 mennessä. Lisäksi hallitusohjelman tavoitteena on sallia hevosen lannan käyttö energiatuotannossa.

 

Asia on edennyt, sillä maa- ja metsätalousministeriö on käynnistänyt hevosenlannan hyötykäyttöhankkeen ja hankkeen vetäjäksi on yhdeksästä hakijasta valittu ympäristöliiketoimintaan erikoistunut yritys nimeltään Envitecpolis Oy.

 

 

*****************

 

 

 Saimme taannoisella Portugaliin suuntautuneella agrologimatkallamme tutustua turistihevosten lannankeruuseen!

 

 

Tutustuminen tapahtui Obidosin linnoitetussa keskiaikaisessa kylässä, jonne pysähdyimme matkalla Lissabonin lentokentälle.

 

 

 

IMG_4513.JPG

 

 

Jokseenkin kaikissa keski- ja etelä-Euroopan kaupungeissa turisteilla on mahdollisuus hevosvaunuajeluihin ja niin myös Obidoksessa.

 

 

 

IMG_4514.JPG

 

 

Hevosvaunuja oli koko ajan liikenteessä, mutta niiden lähtöpaikalla oli aina valmiina vaunuja ajoon.  Huomaa oikean takapyörän edessä tiilenkappale, joka toimii asiakkaita odottavan vaunun seisontajarruna!

 

 

 

IMG_4516.JPG

 

 
Tässä eräs hevosvaunu asiakkaita kyyditsemässä.

 

 

 

IMG_4511.JPG

 

 

Hevonen tuottaa lantaa vuodessa 8.000 – 10.000 kiloa ja on selvää, että lantaa ilmestyy myös kaduille, jos sen tuloon ei ole valmistauduttu.

 

 

Olen joskus ulkomailla nähnyt, että ajurilla on käden ulottuvilla eräänlainen haavi, jolla ajuri taitavasti ottaa ”kopin” lannasta, jos hevoselle tulee sontimisen tarve.

 

 

Obidos-ajurit olivat valmistaneet ”hevospotan”, johon lanta putoaa – kätevä ratkaisu!

 

 

 

IMG_4518.JPG

 

 
”Potan” tyhjentäminen tapahtui hevosvaunujen parkkipaikalla ajurien toimesta.

 

 

 

IMG_4519.JPG

 

 

Hevosenlanta on monipuolinen lannoite ja sen vuoksi sen kerääminen…

 

 

 

IMG_4517.JPG

 

 

…säkkiin on tärkeää ja lannankerääminen turistikylässä on hygieniankin kannalta välttämätön ja onhan se myös ympäristöteko.

 

 

 ***************************

 

 

Suomessa on n. 75.000 hevosta ja niistä poneja n. 10.000.

 

Jos lasketaan 65.000 hevosta x 8 tonnia lantaa per hevonen, päästään todella suuriin volyymeihin eli 520 miljoonaa kiloa.

 

 

Maassamme käytetään lannoitteita vuosittain suuruusluokkaa 580 – 640 miljoonaa kiloa vuodessa ja vuonna 2015 rehuseosten valmistusmäärä oli n. 1.400 miljoonaa kiloa.

 

 

********************

 

 

Yhteenvetona voidaan todeta, että hevosenlannan ja lannoitteiden volyymit ovat samalla tasolla ja rehuseoksia valmistetaan maassamme n. kolminkertainen määrä hevosenlantatuotokseen verrattuna.

 

 

Nämä luvut kertovat, että hevosenlannan hyötykäyttöprojekti on volyymimahdollisuuksiltaan mittava. Näin siitä huolimatta, vaikka hallituksen tavoitteena on saada hevosenlannasta prosessoinnin piiriin vain puolet eli n. 250 miljoonaa kiloa vuoteen 2025 mennessä.

 

 

Projektin nimenä on ”HELMET – hevosenlanta menestystarinoiksi” ja toivotan projektille parhainta menestystä!

 

 

Juttu luiskahti hieman sivuraiteille Obidoksen hevosvaunuajeluista, mutta se sallittakoon, kun kuitenkin samalla tuli kaiveltua faktatietoa eräästä hallituksemme bioalueen kärkihankkeesta!

 

 

 

-Esko Erkkilä-

Kommentoi kirjoitusta. Avainsanat: agrologit 2016 Portugalissa, agrologit2016, Obidos, Envitecpolis Oy, HELMET - hevosenlanta menestystarinoiksi, HELMET-projekti, hevosenlannan hyötykäyttöprojekti, lannoitemyynti, rehuseosten valmistus 2015, Obidos horse drawing,

Centro de Talassoterapia da Nazare eli Nazaren merivesikylpylä oli mielenkiintoinen kokemus

Keskiviikko 4.1.2017 - -Esko Erkkilä-

Portugaliin suuntautuneen lokakuisen agrologimatkamme viimeinen Portugal-päivä valkeni tavanomaisen leppeänä hotellissamme Nazare´ssa.

 

 

 

IMG_4408.JPG

 

 

Aloitin päiväni hotellimme uima-altaassa…

 

 

 

IMG_4415.JPG

 

 

…aamu-uinnilla.

 

 

 

Aamu-uinnin ja aamupalan jälkeen ohjelmamme jatkui edelleen vetisissä merkeissä, sillä siirryimme hotellin pikkubusseilla Nazaren rannalla sijaitsevaan…

 

 

 

IMG_4423.JPG

 

 

...Centro de Talassoterapia da Nazare  –merivesikylpylään pulikoimaan.

 

 

 

IMG_4424.JPG

 

 

Talassokeskuksessa oli saatavana monenlaisia hoitoja sekä hierontoja ja eräät seurueemme jäsenet niitä olivatkin viikon aikana oppaamme välityksellä varanneet.

 

 

 

IMG_4422.JPG

 

 

Talassokylpylän vastaanotossa jouduimme täyttämään lomakkeen, jossa ruksaamalla kerroimme terveydentilamme ja sen, että meillä ei ollut sellaisia sairauksia, jotka rajoittaisivat merivesikylpylässä käyntiä.

 

 

Kylpylä oli niin höyryinen, että valokuvaaminen ei ollut siellä mahdollista.

 

 

******************

 

 

Nazaren talassokylpylä hyödyntää kivennäisrikkaan meriveden ominaisuuksia.

 

 

Kylpylä hankkii merivetensä 300 metrin päästä ja merivesi lämmitetään lisäämättä siihen mitään lisäaineita – vesi vaihtuu jatkuvasti.

 

 

Kylpylän sisäilmassakin on aistittavissa jodirikas meri-ilma, joka Portugalissa tunnetaan reumaattisia sairauksia ja hengitystieongelmia parantavasta vaikutuksestaan.

 

 

Kylpylävieraille on tarjolla uima-allas lämmitetyllä merivedellä, vastavirta, turkkilainen sauna, melko voimakkaita vedenalaisia suihkuja sekä jääallas – kaikki niitä piti kokeilla ja erityisesti pidin vedenalaisista suihkuista, jotka pehmittivät pohkeita ja sääriä.

 

 

*****************

 

Muutama kommentti Nazaren talassokylpylästä ja sen vertailusta suomalaisiin sekä virolaisiin kylpylöihin.

 

 

  • merivesi kylpyvetenä on selkeä seikka, joka puhuu merivesikylpylän puolesta
  • yleinen siisteys ja pukuhuoneiden väljyys ovat haaste merivesikylpylälle
  • erilaisia saunoja merivesikylpylässä saisi olla enemmän
  • merivesikylpylän kylpyaikaa moni olisi halunnut pidentää
  • kipattava kylmävesikiulu sekä kylmävesiallas olivat plussaa merivesikylpylälle

 

 

Ymmärrän niitä Portugalin-matkaajia, jotka varaavat matkansa siten, että voivat käydä Nazaren merivesikylpylässä useamman kertaa matkansa aikana.

 

 

 

-Esko Erkkilä-

Kommentoi kirjoitusta. Avainsanat: agrologit 2016 Portugalissa, agrologit2016, agrologimatka Portugaliin2016, Centro de Talassoterapia da Nazare, Nazaren merivesikylpylä, Talasso-merivesikylpylä, Nazare, Talasso-merivesikylpylä Nazare´ssa,

Porto on asukasluvultaan Portugalin toiseksi suurin kaupunki

Maanantai 2.1.2017 - -Esko Erkkilä-

Peso da Reguasta alkanut agrologimatkamme jokiristeily Douro-jokea pitkin päättyi Atlantin rannalla sijaitsevaan Portugalin toiseksi suurimpaan kaupunkiin Portoon.

 

 

Porto on asukasluvultaan Tampereen kokoinen kaupunki, sillä siellä on n. 230.000 asukasta.

 

 

Tutustumisemme Portoon jäi ainoastaan rantanäkymien ihailuun risteilyaluksemme kannalta.

 

 

Douro-jokea myöten kun saavuimme Portoon, niin ilmeeksi muodostui siltojen kaupunki!

 

 

 

Tässä muutamia siltoja, kun olimme saapumassa kaupungin keskustassa sijaitsevaan jokiristeilysatamaan.

 

 

 

IMG_4288.JPG

 

 

 

IMG_4294.JPG

 

 

 

IMG_4296.JPG

 

 

 

IMG_4298.JPG

 

 

 

IMG_4302.JPG

 

 

 

IMG_4306.JPG

 

 

 

IMG_4308.JPG

 

 

 

IMG_4312.JPG

 

 
Eräänlainen silta se on köysiratakin – ainakin jos se ylittää joen!

 

 

 

IMG_4314.JPG

 

 
Satamassa oli ankkuroituna vene, jossa oli mahdollisuus saada risteilyselostuksia 16:lla eri kielellä. Oli mukava havaita, että suomenkielikin oli huomioitu.

 

 

 

IMG_4301.JPG

 

 

Miehistö aloitti maihinnousun valmistelut jo hyvissä ajoin…

 

 

 

IMG_4333.JPG

 

 

…ja se sujuikin joutuisasti.

 

 

 

IMG_4335.JPG

 

 

Oppaamme huhuili joukkomme koolle, jotta ehtisimme lähtemään nopeasti kohti majapaikkaamme. 

 

 

Valitettavasti emme ehtineet lainkaan tutustua Porton kaupunkiin, joka on saanut nimensä portviinistä ja sanotaan, että myös Portugalin maannimi on saanut alkunsa Portosta!

 

 

****************

 

 

Jotain herkkää kuitenkin koimme Portossa, sillä saimme todistaa morsiusparin ensisuudelman!

 

 

 

IMG_4341.JPG

 

 

 

IMG_4340.JPG

 

 

 

*******************

 

 

IMG_4350.JPG

  

”Ajoneuvoon nouse” -komento kuului ja matkamme Nazaren kaupunkiin ja kohti fado-esitystä alkoi!

 

 

 

-Esko Erkkilä-

Kommentoi kirjoitusta. Avainsanat: agrologit 2016 Portugalissa, agrologit2016, Jokilaivalla Peso da Regua´sta Douro-jokea alavirtaan Portoon, Peso da Regua, Porto, Douro, Douro-joki,

Carrapatelo - Euroopan korkein sulku

Torstai 29.12.2016 - -Esko Erkkilä-

Kerroin eilen ”esteestä”, jonka kohtasimme, kun lokakuisella agrologimatkallamme matkasimme jokilaivalla Douro-jokea pitkin Paso da Reguasta kohti Portoa.

 

 

”Este” oli Carrapatelon sulku Douro-joessa.

 

 

Carrapatelo on Euroopan korkein sulku ja sillä on korkeutta 35,5 metriä.

 

 

Monet meistä ovat käyneet Saimaan kanavan kautta Viipurissa ja tässä vertailuksi Saimaan kanavan sulut sekä suluissa kunkin sulun pudotuskorkeudet:

 

 

  • Suomen puolella
    • Mälkiä (12,4 m)
    • Mustola (7,2 m)
    • Soskua (8,3 m)
  • Venäjän puolella
    • Pälli (11,7 m)
    • Lietjärvi (10,2 m)
    • Rättijärvi (5,5 m)
    • Särkijärvi (11,4 m)
    • Juustila (10,0 m)

 

*******************

 

Seuraavassa kuvakimara, kun laskeudumme Milenio do Douro –jokilaivalla alas  Carrapatelo –sulusta –pudotuskorkeus on siis Euroopan korkein eli 35,5 metriä!

 

 

Carrapatelo-sulku on pituudeltaan niin tilava, että perässämme tullut Barcadouro-laiva mahtui samaan sulutukseen.

 

 

 

IMG_4202.JPG

 

 

 

IMG_4204.JPG

 

 

 

IMG_4205.JPG

 

 

 

IMG_4207.JPG

 

 

 

IMG_4211.JPG

 

 

Saimme siis seuraksemme samaan sulutukseen ”Barcadouro” –aluksen.

 

 

 

IMG_4213.JPG

 

 

 

IMG_4216.JPG

 

 

 

IMG_4218.JPG

 

 

 

IMG_4219.JPG

 

 

 

IMG_4220.JPG

 

 

 

IMG_4222.JPG

 

 

 

IMG_4226.JPG

 

 

 

 

 

 

IMG_4227.JPG

 

 

 

IMG_4229.JPG

 

 

 

IMG_4230.JPG

 

 

 

IMG_4233.JPG

 

 

 

IMG_4235.JPG

 

 

Sulutus on onnellisesti ohi ja myös Barcadouro pääsi jatkamaan matkaansa!

 

 

 

-Esko Erkkilä-

Kommentoi kirjoitusta. Avainsanat: agrologit 2016 Portugalissa, agrologit2016, Carrapatelo, Mälkiä, Mustola, Soskua, Pälli, Lietjärvi, Rättijärvi, Särkijärvi, Juustila, Euroopan korkein sulku, Saimaan kanava, Douro,

Jokilaivalla Peso da Regua´sta Douro-jokea alavirtaan kohti Portoa

Keskiviikko 28.12.2016 - -Esko Erkkilä-

Portugaliin suuntautuneen agrologimatkamme eräs parhaista kokemuksistamme alkoi…

 

 

 

IMG_4139.JPG

 

 

…perjantaina 7. lokakuuta klo 11.00, kun aloimme matkata…

 

 

 

IMG_4134.JPG

 

 

…Milenio do Douro –jokilaivalla Peso da Regua´sta Douro-jokea alavirtaan kohti Porton kaupunkia.

 

 

******************

 

 

Oppaamme valisti meitä etukäteen, että Peso da Reguan laiturilla on paikallisia aktiivisia kauppiaita, jotka kauppaavat hellehattuja.

 

 

Tieto piti paikkansa sillä hellehattukauppiaita oli!

 

 

Kuten kuvistakin näkee, hellehattukauppiaat karttoivat valokuvaamista – miksiköhän?

 

 

 

IMG_4126.JPG

 

 

 

IMG_4125.JPG

 

 

 

IMG_4128.JPG

 

 

 

IMG_4131.JPG

 

 

********************

 

 

IMG_4132.JPG

 

 

Milenio do Douro on 250 hengen viihtyisä jokilaiva.  Varustamon esitteessä painotetaan laivan sekä miehistön turvallisuusorientoitumista. 

 

 

 

IMG_4143.JPG

 

 

Portugalin lippu liehui lähdön hetkellä lempeässä kesätuulessa, kun Peso da Reguan kaupunki jäi taakse.
 

 

 

IMG_4147.JPG

 

 

Douro-joki saa alkunsa kaukaa Espanjan puolelta, sillä sen pituus on 895 kilometriä.

 

 

Peso da Reguasta matkaa Atlantille on 180 kilometriä ja sen matkan me kuljimme.

 

 

 

***************

 

 

Seuraavassa kuvia – ilman selityksiä - , kun etenemme kohti Portoa:

 

 

 

IMG_4148.JPG

 

 

 

IMG_4149.JPG

 

 

 

IMG_4152.JPG

 

 

 

IMG_4153.JPG

 

 

 

IMG_4154.JPG

 

 

 

IMG_4155.JPG

 

 

 

IMG_4157.JPG

 

 

 

IMG_4159.JPG

 

 

 

IMG_4161.JPG

 

 

 

IMG_4163.JPG

 

 

 

IMG_4165.JPG

 

 

 

IMG_4169.JPG

 

 

 

IMG_4178.JPG

 

 

 

IMG_4182.JPG

 

 

 

IMG_4183.JPG

 

 

 

IMG_4188.JPG

 

 

 

IMG_4190.JPG

 

 

 

IMG_4194.JPG

 

 Mitä nyt?????

 

IMG_4201.JPG

 

 

Hetkinen, mikä este se siellä edessä näkyy?

 

 

Ehkä jo huomenna kerron tuosta ”esteestä”!

 

 

-Esko Erkkilä-

Kommentoi kirjoitusta. Avainsanat: agrologit 2016 Portugalissa, agrologit2016, Jokilaivalla Peso da Regua´sta Douro-jokea alavirtaan kohti Portoa, Peso da Regua, Porto, Douro, Douro-joki,

Viini on Portugalille tärkeä vientituote

Tiistai 27.12.2016 - -Esko Erkkilä-

Portugalin BKT:sta palvelut muodostavat 75 %, teollisuus 22 % ja maatalous 3 %.

 

 

Maatalous työllistää väestöstä kuudenneksen, mutta sen tuottavuus on heikko.

 

 

Tärkeimmät maatalouden viestituotteet ovat viini ja kalatuotteet.

 

 

Eräs kohteemme agrologimatkallamme oli yritys nimeltään Caves Santa Marta; yritys sijaitsee Santa Marta de Penaguiao´n kylässä.

 

 

 

IMG_4008.JPG

 

 

Caves Santa Marta on yritysmuodoltaan osuuskunta ja siihen kuuluu 1.850 jäsentä.  Yritys työllistää 69 henkilöä.

 

 

Yritys tuottaa vuodessa viinejä n. 13 miljoonaa litraa, joka edustaa kymmenesosaa Douron alueen viinintuotannosta.

 

 

Caves Santa Marta vie viinejään useisiin maihin, joista voidaan mainita mm.:

 

 

Espanja, Ranska, Belgia, Luxemburg, Andorra, Alankomaat, Sveitsi, Saksa, Yhdysvallat, Kanada, Brasilia, Japani, Kiina, Angola, Unkari, Tsekin tasavalta ja Italia.

 

 

Tutustumiskäynnillämme aloitimme tehdaskierroksen oikeaoppisesti valmiin tavaran varastoista eli viinikellareista ja etenimme valmistuksen vuokaaviossa vastavirtaan eli lopuksi näimme, kuinka viinirypäleitä vastaanotettiin prosessiin.

 

 

 

***************

 

Nukahdin bussissa ennen saapumistamme kohteeseemme ja kaverit tekivät minulle pienen jekun ehkä tahtomattaan ja eivät herättäneet minua.

 

 

Heräsin ja aloin etsimään porukkaamme, mutta se ei ollutkaan helppo tehtävä.

 

 

Kiertelin tyhjissä tuotantotiloissa, mutta ei jälkeäkään porukastamme.

 

 

 

IMG_4010.JPG

 

 

Vihdoin tapasin erään henkilön, joka olikin yrityksen tuotantopäällikkö ja hän aloitti jäljittämään, että missä etenee ”gruppa Finlandia”!

 

 

 

IMG_4014.JPG

 

 

No, viinikellareista sitten tavoitin ryhmämme!

 

 

 

IMG_4023.JPG

 

 

Viinit saavat loppuarominsa suurissa tammisäiliöissä.

 

 

 

IMG_4026.JPG

 

 

Viinikellareiden jälkeen saimme maistajaisten merkeissä tutustua yrityksen valmistamiin viineihin.

 

 

 

*******************


 

Ja sitten se raaka-ainepuoli, johon tutustuimme viimeiseksi:

 

 

 

IMG_4012.JPG

 

 

Tapasin jo ”harharetkillä ollessani” näytteenottopisteen, jossa viinirypälekonttiin upotettavalla kairalla selvitettiin kuorman laatutaso.

 

 

 

IMG_4029.JPG

 

 

Näytteenottopiste muistutti pienoiskoossa sellaista näytteenottopistettä, joka Suomessa on käytössä kaikilla viljanvastaanottopisteillä.

 

 

IMG_4036.JPG

 

 

Viinirypäleitä tuova auto punnittiin ennen konttien tyhjentämistä ja toisen kerran sen jälkeen, kun rypälekontit oli tyhjennetty vastaanottoaltaaseen. Näin saatiin tietää kilolleen tehtaalle tuotujen viinirypäleitten määrä.

 

 

 

*****************

 

 

 

Kuljetuskontit tyhjennettiin…

 

 

 

IMG_4037.JPG

 

 

 

IMG_4038.JPG

 

 

 

IMG_4039.JPG

 

 

 

IMG_4040.JPG

 

 

 

IMG_4042.JPG

 

 

…vastaanottoaltaaseen, josta ne pohjakierukan avulla siirrettiin tuotantoprosessiin.

 

 

Hyvin tuttua tekniikkaa viljamaailmasta!

 

 

 

***************

 

 

 

IMG_4048.JPG

 

 

Oli luonnollista, että tehdasvierailun päätteeksi oli mahdollisuus ostosten tekemiseen tehtaanmyymälästä.

******************************

 

IMG_4045.JPG

 Oli aika kätellä isäntiämme ja tein sen oikein mielelläni sen tuotatopäällikön kanssa, joka johdatteli minut "eksyneen lampaan" porukkani kanssa yhteyteen!

************************

 

 

IMG_4028.JPG

 

 

Saimme koko matkamme aikana perin niukasti tietoa siitä, että miten EU tukee portugalilaista viininviljelijää ja vielä vähemmän saimme valaistusta siihen, että millaisia ovat Portugalin valtion kansalliset tukitoimenpiteet maan viininviljelijöille.

 

 

Varmuutta siitä, että tukea tulee EU:sta, saimme mm. tästä plakaatista, jossa kerrotaan Euroopan Unionin maataloutta koskevan ohjaus- ja tukirahaston ”läsnäolosta” tämän yrityksen toimintojen tukemisessa.

 

 

On selvää, että vierailumme kohteena ollut yritys on niin suuri, että sen toimintaa tuetaan kaikin mahdollisin keinoin ja myös se on varmaa, että näiden tukitoimien vaikutus yltää osuuskunnan jokaisen jäsenen viininviljelyksille.

 

 

Sopii hieman ihmetellä sitä salailua, joka selvästi oli vallalla, kun kyselimme EU:n tukitoimista portugalilaisen viininviljelijän hyväksi!

 

 

Kannattaa tiedostaa, että jokaisen nauttimamme viinipullollisen tuottamiseen on käytetty meidän yhteisiä varoja, jos viini on tuotettu EU-maissa!

Valtiollista tukea on luonnollisesti käytetty myös niiden viinien tuottamisessa, jotka on tuotettu EU:n ulkopuolella, mutta myydään meillä Suomessa - niiden tukemiseen käytettyjä rahoja me emme ole maksaneet, mutta tuottajavaltiot ovat maksaneet!

Ilmaisia tai puoli-ilmaisia viinejä tai muitakaan elintarvikkeita ei ole olemassa!

 

 

 

-Esko Erkkilä-

Kommentoi kirjoitusta. Avainsanat: agrologit 2016 Portugalissa, agrologit2016, viinintuotannon tukeminen, viinintuotannon EU-tuet, kansalliset viinintuotannon tuet, Caves Santa Marta, Santa Marta de Penaguiao´n kylä, Santa Marta de Penaguiao, viinirypäleitten näytteenotto, näytteenotto,

Viinitarhatyöläisen perinteinen lounas Fontesin kylässä Portugalissa

Maanantai 26.12.2016 - -Esko Erkkilä-

Portugaliin suuntautuneen agrologimatkamme ohjelmassa luki Casa de Mateus –palatsissa käynnin jälkeen torstaina 6.10.2016 näin:

 

 

”Ajamme Maraon vuoristomaisemien kautta Fontesin kylään, jossa syömme perinteisen lounaan.”

 

 

Tässä aluksi Maraon vuoristomaisemia bussin ikkunan läpi kuvattuna:

 

 

IMG_3974.JPG

 

 

 

IMG_3975.JPG

 

 

 

IMG_3977.JPG

 

 

 

IMG_3978.JPG

 

 

 

IMG_3982.JPG

 

 

 

IMG_3984.JPG

 

 

 

IMG_3986.JPG

 

 

 

IMG_3987.JPG

 

 

 

IMG_3988.JPG

 

 

 

 

Ja sitten kuvia siitä perinteisestä lounaasta.

 

 

Lounas vastasi tavallisen portugalilaisen viinitarhatyöntekijän lounasta ja siihen kuuluu luonnollisesti oleellisena osana viinit.

 

 

 

IMG_3989.JPG

 

 

Kylmät alkupalat

 

 

 

 

IMG_3992.JPG

 

 Lämminruoka

 

IMG_3993.JPG

 

Jälkiruoka

 

*****************

 

IMG_3994.JPG

 

 

Lounaskatoksen eräällä seinällä oli portugalilaiseen tapaan kerrottuna kaakelilaattakuvilla viininviljelyn eri vaiheita.

 

Lounaan jälkeen matkamme jatkui hienojen portugalilaismaisemien keskellä…

 

 

 

IMG_3999.JPG

 

 

 

IMG_4001.JPG

 

 

 

IMG_4003.JPG

 

 

 

IMG_4004.JPG

 

 

 

IMG_4006.JPG

 

 

 

IMG_4007.JPG

 

 

 

…kohti seuraavaa kohdettamme, joka oli Caves Santa Martan viininjalostamo, yrityksen viinikellarit sekä tietysti yrityksen museo, mutta niistä joskus toisella kerralla eri juttuna.

 

 

-Esko Erkkilä-

Kommentoi kirjoitusta. Avainsanat: agrologit 2016 Portugalissa, agrologit2016, Fontes Portugal, Portugal, perinteinen portugalilainen lounas, viinitarhatyöläisen lounas, Maraon vuoristo Portugal,

Viinirypäleitten korjuun ja viininpoljennan jälkeen piti syödä!

Tiistai 20.12.2016 - -Esko Erkkilä-

Agrologimatkamme ohjelma Quinta do Bucheiron –viinitilalla Celeiros´ssa ei päättynyt viininkorjuuseen eikä viininpoljentaan, vaan se jatkui tutustumisella tilanomistaja, enologi Antonio Dias Teixeiran yksityisasuntoon ja sen jälkeiseen perinteiseen viinitilan työläisten lounaaseen.

ruoka1.jpg

 

 

Antonio Dias Teixeiran omistama viinitila on omavarainen myös uskonnonharjoittamisen puitteiden osalta, sillä tilalla on oma kirkko.

 

 

 

ruoka2.jpg

 

 

Osoituksena oppaamme Mika Palon hyvistä suhteista oli se, kun pääsimme tutustumaan omistajan yksityisasuntoon.

 

 

 

ruoka3.jpg

 

 

Saimme nähdä tilan olohuoneessa kadunpuoleisella seinustalla ikkunan edessä olevat ”seurustelupenkit”, joilla istuen talon tyttäret saattoivat itsensä näytille kadulla kulkeville pojille ja mahdollisille sulhaskandidaateille.

 

 

 

ruoka4.jpg

 

 

Ennen ruokailua kiersimme vielä tuotantotiloissa ja siellä näimme mm. tilalaboratorion, jossa suoritetaan viinien laadunvalvontaa.

 

 

 

ruoka5.jpg

 

 

Viinit kypsyvät suurissa tammitynnyreissä.

 

 

 

ruoka6.jpg

 

 

Viinikellarissa tämä viinierä oli ”Vintage 2005” –laatua.

 

 

 

Mutta sitten kävi kutsu ruokailemaan!

 

 

 

ruoka7.jpg

 

 

Alkupaloiksi pientä suolaista, vettä ja toki viiniäkin oli heti alusta alkaen tarjolla.

 

 

 

ruoka8.jpg

 

 

Ohjelman mukaan kyseessä oli perinteinen viinitilan työläisen lounas. Lounas koostui vahvasta ja sakeasta keitosta sekä sen jälkeen tarjotusta peuranlihaa sisältävästä liharuuasta.

 

 

 

ruoka9.jpg

 

 

Viinit kuuluivat luonnollisesti tarjontaan.

 

 

 

ruoka10.jpg

 

 

Vierailupäivänämme oppaamme Mika Palo täytti vuosia ja sen kunniaksi saimme jälkiruuaksi herkullista täytekakkua.

 

 

 

ruoka11.jpg

 

 

Isäntämme tarjosi oppaamme synttäreiden kunniaksi meille oman tilansa ”Travela” –kuohujuomaa.

 

 

 

ruoka12.jpg

 

 

Tarjolla oli ostettavaksi erilaisia tilan viinituotteita.

 

 

 

ruoka13.jpg

 

 

Ruokailumme puitteet olivat arvokkaat, sillä talon lippusaloissa liehuivat (oikealta lukien):

 

  • Quinta do Bucheiron eli tilan lippu

  • Celeiros´n eli paikkakunnan lippu

  • EU:n lippu

  • Portugalin lippu

 

 

 

ruoka14.jpg

 

 

Teimme lähtöä ja pihassa näimme vielä isoissa konteissa juuripoimittuja viinirypäleitä.

 

 

 

ruoka15.jpg

 

 

Kiitokset Quinta do Bucheiron viinitilalle – opimme Teillä viininviljelystä paljon!

 

 

 

-Esko Erkkilä-

Kommentoi kirjoitusta. Avainsanat: agrologit 2016 Portugalissa, agrologit2016, Quinta do Bucheiro, Quinta do Bucheiron viinitila, enologi, winemakar, Celeiros, Antonio Dias Teixreira, viininkorjuu, viininpoljenta,

Viininpolkeminen on totta ja se käy työstä

Maanantai 19.12.2016 - -Esko Erkkilä-

Olen pitänyt juttuja viininpolkemisesta vain juttuina, joilla ei ole todellisuuspohjaa, mutta lokakuisen pohjois-Portugaliin suuntautuneen agrologimatkamme tuloksena tiedän, että viinirypäleiden polkeminen on täyttä totta.

 

 

Näimme viininpoljentaa matkamme aikana useitakin kertoja ja minäkin pääsin kerran osallistumaan viinirypäleiden poljentaan.

 

 

Viininpoljenta, johon osallistuin, tapahtui Quinta do Bucheiron viinitilalla Celeiros-nimisellä paikkakunnalla.

 

 

Olen jo aiemmin kertonut viininrypäleiden korjuustamme samalla tilalla ja nyt pieni kuvakertomus seurueemme korjaamien viinirypäleitten polkemisesta:

 

 

 

pol1.jpg

 

 

Korjaamamme viinirypäleet, joita kertyi 900 kiloa, kuljetettiin avolava-autolla poljentasammioiden äärelle.

 

 

 

pol2.jpg

 

 

Riuskat työmiehet…

 

 

 

pol3.jpg

 

 

…kantoivat täysinäiset viinirypälesaavit sisälle poljentasammioiden äärelle…

 

 

 

pol4.jpg

 

 

…ja kaatoivat vastapoimimamme viinirypäleet esimurskaimeen.

 

 

 

pol5.jpg

 

 

Esimurskatut viinirypäleet pumpattiin poljentasammioon…

 

 

 

pol6.jpg

 

 

…jossa ne erityisellä haravalla tasoitettiin poljentasammioon tasaiseksi kerrokseksi.

 

 

 

Ja sitten alkoi varsinainen polkeminen!

 

 

Kengät ja sukat pois jaloista, pienen vesipaljun kautta poljentasammioon ja siitä se alkoi.

 

 

Viininpolkeminen on rankkaa hommassa, sillä rypäleitä on sammiossa lähes polveen saakka.

 

 

Viininpolkijat tukevat toisiaan tiukassa käsikynkässä, jotta kaatumisia ei pääse tapahtumaan.

 

 

 

pol7.jpg

 

 

 

pol8.jpg

 

 

 

pol9.jpg

 

 

Polkemistamme vauhditti katselijoiden virittämä Mustialan ajoilta tuttu laulu eli ”Jos mie saisin jouten olla”:

 

 

Jos mie saisin jouten olla
hei, jos mie saisin jouten olla kesäkauven.

 

Kesäkauven voita syyvä
hei. kesäkauven voita syyvä
sit mie naimaan.

 

Sit mie naimahan menisin
hei, sit mie naimahan menisin
Revon Kaisaa.

 

Revon Kaisan tyttäristä
hei. Revon Kaisan tyttäristä
sitä Ievaa.

 

Anni mulle annettaisiin
hei, Anni mulle annettaisiin
syltä pitkä.

 

Syltä pitkä toista paksu
hei, syltä pitkä toista paksu
eipä jaksa.

 

Eipä jaksa hepo veellä
hei, eipä jaksa hepo veellä
liinaharja.

 

Liinaharja liikutella
hei, liinaharja liikutella
vesi tippui.

 

Vesi tippui vempeleestä
hei, vesi tippui vempeleestä
rasva rahkeen.

 

Rasva rahkehen nenästä
hei, rasva rahkehen nenästä
nyt se loppu.

 

Nyt se loppui tämä laulu

hei, nyt se loppui tämä laulu

tulee piste.

 

Tulee piste laulun päähän

hei, tulee piste laulun päähän

nyt se loppui!

 

 

 

*******************

 

 

 

Viininpoljennan jälkeen jalkojen peseminen ja olimme taas yhtä kokemusta rikkaampia!

 

 

-Esko Erkkilä-

Kommentoi kirjoitusta. Avainsanat: agrologit 2016 Portugalissa, agrologit2016, viininpoljenta, viinirypäleitten polkeminen, Quinta do Bucheiro, Quinta do Bucheiron viinitila, Celeiros, Portugal, pohjois-Portugal, Douro, Douro-jokilaakso, Jos mie saisin jouten olla,

Agrologien viininkorjuumatka pohjois-Portugaliin oli suuri menestys

Sunnuntai 18.12.2016 - -Esko Erkkilä-

Joulukuussa ilmestynyt Luonnonvarassa-lehti...

luva11.jpg

...julkaisi agrologien pohjois-Portugaliin suuntautuneesta viininkorjuumatkastamme...

luva2.jpg

...laatimani matkakertomuksen.

********************

Tässä otsikkoaiheinen juttuni siinä muodossa, kuin se lehdessä julkaistiin:

*************

Agrologien Liiton yhdessä matkatoimisto SUBLU Tour Portugal´n kanssa lokakuun alussa toteuttama viininkorjuumatka pohjois-Portugaliin oli kokeneellekin matkaajalle hieno kokemus. Mukana matkalla oli yli 30 agrologia ja heidän läheistään. Matkaohjelmassamme oli n. 25 erilaista kohdetta, mutta matkan aikana kohteita kertyi kymmenkunta lisää, joten kahdeksan päivän ohjelma oli tupaten täynnä mielenkiintoisia kokemuksia.

 

Lensimme Helsinki-Vantaalta suoraan Lissaboniin, josta jatkoimme Nazaren-kaupunkiin – kaupunkiin, jonka rannat ovat syksyin surffaajien mielipaikkoja, sillä siellä on tavattu jopa 32 metrisiä aaltoja. Viiden yön verran tukikohtamme oli kaupunki nimeltään Vila Real, josta teimme päivämatkoja viineistään kuuluisan Douro-jokilaakson eri kohteisiin.

 

 

Rypäleitten polkeminen on kovaa työtä

 

 

Viininkorjuumatkamme eräs kokokohta ajoittui keskiviikolle 5.10.2016, kun saimme osallistua Caleirosissa Quinta do Bucheiron viinitilalla viinirypäleiden poimintaan ja sen jälkeen viinirypäleiden polkemiseen.

 

Varsinainen korjuuaika tilalla oli jo loppusuoralla, mutta meitä varten oli jätetty riittävästi viinirypäleitä korjaamatta. Voitte uskoa, että itse puutarhasaksilla viiniköynnöksistä leikatut rypäleet maistuivat herkullisilta! Kypsät rypäletertut kerättiin poimintasankojen avulla keräilytynnyreihin, jotka sitten täysinä kuljetettiin avolavapakettiautolla pihapiirissä sijaitseville poljentasammioille. Saimme vajaan tunnin aikana kerättyä viinirypäleitä 900 kiloa ja niistä kerrottiin saatavan 750 litraa viiniä.

 

Viinirypäleiden poiminnan ja polkemisen jälkeen saavuimme Vila Realiin hotellille ja saimme kokea matkamme vaikuttavimman extra-ohjelman, kun hotellimme ohitse kulki vajaan kahden tunnin ajan sadonkorjuun onnistumista juhliva kulkue. Kulkueessa oli lukemattomia kuorma-autoja ja traktoreita, joiden lavoilla ja peräkärryissä maanviljelijät, vaimot ja lapset esittivät erilaisia kuvaelmia viljelytoimenpiteistä ja sadonkorjuusta.

 

Tanssivia, laulavia ja soittavia ryhmiä oli kulkueessa jatkuvasti. Viljelijät tarjosivat katselijoille viiniä leileistään, juustonviipaleita ja erilaisia hedelmiä. Pitkäsarviset härät ja niiden vetämät vankkurit toivat tiettyä arvaamattomuutta kulkueen käyttäytymiseen. Kulkueen perässä kulkevat uskonnolliset osastot ja ryhmät muistuttivat, että maanviljelyssä tarvitaan myös uskoa asioiden onnistumiseen. Kerrassaan mahtava kokemus!

 

 

Douro-jokea alavirtaan

 

 

Matkamme viimeistä edellisenä päivänä teimme 180 kilometrin mittaisen jokilaivaristeilyn Douro-jokea alavirtaan. Lähdimme jokilaivaristeilylle Peso da Reguasta ja päädyimme valtameren äärelle Portoon. Leppoisa tuulenvire ja muutenkin hieno sää tekivät laivamatkastamme nautittavan.

 

Melkein heti Peso da Reguasta lähdettyämme huomasimme, että hedelmällinen Douro-joen viininviljelyalue loppui ja kohti valtamerta edetessämme rantamaisemat muuttuvat karuiksi. Douro-jokilaakson viinit kuljetettiin Portoon ennen rabelos-laivoilla ja matka kesti alavirtaan 6 – 8 päivää – nousu Portosta Douron alueelle kesti 14 päivästä jopa kolmeen kuukauteen.

 

Agrologien viininkorjuumatkalle osallistuneet kiittävät Agrologien Liittoa ja matkaopastamme Mika Paloa hienosta kokemusviikosta. Uskallamme suositella samanlaisen matkan järjestämistä jo vaikkapa syyskesällä 2017!

 

 

**********************

 

 

Ja sitten jutun kuvituksena olleet kuvat ja niiden selitykset:

 

 

 

luva31.jpg

 

 

Peso da Reguan ja Porton välillä on kaksi sulkua – Euroopan korkein sulku eli Carraptelon on sulutuskorkeudeltaan 35 metriä ja Crestuma-Lever –sulku, jonka sulutuskorkeus on 14 metriä. Molempien sulkujen sulutukset onnistuivat nopeasti ja olivat nekin matkamme eräät elämykset!

 

 

 

luva4.jpg

 

 

Ensimmäiset innokkaat viininpolkijamme pääsivät Don Miitun johdolla Quinta da Avessadan viinitilan Enotecassa eli viini-infokeskuksessa kokeilemaan viinirypäleiden polkemista! Polkijoilla ja meillä katselijoilla oli hauskaa! Viinirypäleiden polkeminen on raskas taitolaji.  Polkijat työskentelevät tiiviissä ”käsikynkkäketjussa” ja tukevat näin toisiaan, jotta kukaan ei kaadu poljentasammioon.

 

 

 

luva5.jpg

 

 

Poiminta- ja poljentarupeaman jälkeen talo tarjosi talkooväelle viinitilan perinteisen työläisten lounaan.
 

 

 

IMG_3213.JPG

 

 

Saimme matkallamme useita hyviä elämänviisauksia ja yksi niistä oli Quinta da Varzean viinitilan emännän varakreivitär Maria Manuel Cyrnen toteamana: ”Älkää koskaan lakatko unelmoimasta!” Varakreivitär tässä yhdessä mainion oppaamme Mika Palon seurassa.

 

 

 

luva6.jpg

 

 

Viininkorjuumatkamme huipentui viimeisenä iltana Fado-esitykseen – fado-musiikki on vuonna 2011 lisätty Unescon aineettoman kulttuuriperinnön luetteloon.

 

 

 

 

**********

 

 

Omien kuvieni lisäksi kuvituksena oli yksi mainio agrologi-veli Pertti Keltalan ottama kuva hienosta viiniköynnösviljelmästä ja sen selitystekstinä oli laatimani selitys eli

 

 

”Hyvät – paljolti EU:n rahoituksella rakennetut tiet ja henkeäsalpaavat näkymät tekivät matkastamme nautittavan.”

 

 

 

********************

 

 

 

Kiitän matkamme aikana minulle tuntemattomassa ja salaisessa paikassa kokoontunutta Ikivanhojen Veljien Neuvostoa vuosimallia 1965, joka velvoitti minut Nuorena Veljenä laatimaan matkastamme matkakertomuksen joulukuussa 2016 ilmestyvään LUVA-lehteen.

 

 

Tämmöinen siitä sitten tuli!

 

 

 

-Esko Erkkilä-

Kommentoi kirjoitusta. Avainsanat: agrologit 2016 Portugalissa, agrologit2016, Luonnon varassa, Luonnon varassa-lehti, Agrologien Liitto, Douro, Douro-joki, Carraptelo, rabebos, Crestuma-Lever, Quinta da Avessada, Peso da Regua, Porto, viinirypäleiden polkeminen,

Saako tavallinen portugalilainen viininviljelijä EU-tukia?

Maanantai 12.12.2016 - -Esko Erkkilä-

Celeiros on pikkupaikkakunta Portugalissa Douron alueella ja lokakuisen agrologimatkamme eräs pääkohteista oli Celeiroksessa sijaitseva Quinta do Bucheiron viinitila.

 

 

Kyseinen viinitila oli eräs matkamme pääkohde sen vuoksi, että saimme siellä osallistua viininkorjuuseen ja halukkaat pääsivät osallistumaan viinirypäleiden polkemiseen.

 

 

 

enologi1.jpg

 

 

Vierailutilamme isäntä on aikoinaan ollut Portugalin ensimmäisiä ja on yhä edelleen maan johtavia enologeja.

 

Enologia on suomeksi viinitutkimus ja viinioppi. Se on viinien ja viinivalmistuksen tutkimusta tai tuntemusta rypäleiden korjaamisesta pullotukseen saakka. Sana on peräisin kreikan kielen viiniä tarkoittavasta sanasta, johon on liitetty –logia-termi. Enologian asiantuntija on enologi.

 

 

Odotuksemme olivat suuret, että josko nyt saisimme perinpohjaisen selvityksen Euroopan Unionin viinitiloille maksamista tuista sekä tietoa myös niistä kansallisista tukitoimenpiteistä, joita Portugali saa maksaa ja pystyy maksamaan maan viininviljelijöille.

 

 

Petyimme, sillä isäntämme oli kovin haluton kertomaan viininviljelijöiden saamista EU-tuista ja vielä vähemmän isäntämme oli innostunut kertomaan niistä tuista, joita Portugali maksaa maansa viininviljelijöille.

 

 

Emme saaneet mitään vastausta siihen, että millaisia tukia viininviljelijät tilatasolla Portugalissa saavat.

 

 

Isäntämme mainitsi kuulemamme tulkkauksen perusteella, että Portugalin EU:lta saamat tuet menevät suurten viinintuotantotilojen hyväksi ja tavallinen viininviljelytila ei niitä saa.

 

 

En jaksa uskoa isäntämme väitettä, mutta jos niin on, on pikaisesti ryhdyttävä toimenpiteisiin, jotta tavallinen portugalilainen viininviljelijä saa meidän EU:lle maksamista tukieuroista oikeudenmukaisen osuuden itselleen ja tilansa kehittämiseen.

 

 

 

-Esko Erkkilä-

Kommentoi kirjoitusta. Avainsanat: agrologit 2016 Portugalissa, agrologit2016, enologi, Celeiros Portugal, Quinta do Bucheiron viinitila, Quinta do Bucheiro, Portugalin saamat viininviljekyn EU-tuet, Viininviljelyn EU-tuet,

Retkikunnat pitää elintarvikeyrityksissä aina kuljettaa puhtaalta puolelta likaiselle puolelle

Torstai 8.12.2016 - -Esko Erkkilä-

Tehdasvierailujen ehdoton sääntö elintarviketeollisuudessa on, että retkikuntien tehdasvierailut pitää aina aloittaa prosessin puhtaalta puolelta ja päättää ns. likaiselle puolelle.

 

 

Alaa tuntematon saattaa ajatella, että tehdasvierailu toteutettaisiin samalla vuokaaviolla, kuin tuotteen valmistus tapahtuu eli raaka-ainepuolelta valmiiden tuotteiden osastolle. Ei, näin ei saa tehdä.

 

 

”Vastavirtaan” eteneminen perustuu hygieniasyihin eli emme saa tehdasvierailuilla vaarantaa yrityskohteemme tuotteiden hygieniaturvallisuutta.

 

 

Vierailimme lokakuisella agrologimatkallamme Quinta do Bomfimin portviiniä valmistavalla tehtaalla Pinhao´ssa ja isäntämme kuljettivat meitä aivan oikein eli puhtaalta puolelta likaiselle puolelle.

 

 

 

q1.jpg

 

 

Quinta do Bomfim on Symington-perheen omistama neljännen polven sukuyritys, joka tuottaa viinirypäleitä 27 viinitilalla ja viinitarha-alaa on tuotannossa yhteensä 940 hehtaaria.

 

 

 

q2.jpg

 

 

Oppaanamme tehdaskierroksella oli parrakas Antonio, jonka selostukset oppaamme Mika Palo suomensi.

 

 

 

q3.jpg

 

 
Aloitimme tehtaaseen tutustumisen avarasta esittelyhallista, jossa oli mm. esillä…

 

 

 

q4.jpg

 

 

…pienoismalli ”rabelos”-veneestä, jollaisilla Douron alueella tuotetut viinit entisaikaan kuljetettiin Douro-jokea pitkin Portoon ja sieltä edelleen maailmanmarkkinoille.

 

 

*******************

 

 

Quinta do Bomfim`n tuotanto-ohjelmassa on seitsemän erilaista portviinilaatua ja tunnetuimmat merkit ovat…

 

 

 

q5.jpg

 

 

…Dow´s…

 

 

 

q6.jpg

 

 

…sekä Graham´s.

 

 

 

q7.jpg

 

 

Tehtaanmyymälässä huomasi hinnastosta, että tarjolla oli erilaisia pullokokoja yli kymmenen eri tuotetta molemmista merkeistä.

 

 

 

****************

 

 

Tässä muutama kuva tuotantohallitilasta – kaikesta näki, että tilat olivat puhtaat ja tuotantotilojen hygieniataso oli moitteeton.

 

 

 

q81.jpg

 

 

 

q9.jpg

 

 

 

q10.jpg

 

 

 

q11.jpg

 

 

 

Kuten jo totesinkin, etenimme oikeaoppisesti tuotantoprosessia vastavirtaan ja tehdasvierailumme lopussa saimme nähdä, kun…

 

 

 

q12.jpg

 

 

…tehtaalle tuotiin viinirypäleitä…

 

 

 

q13.jpg

 

 

…ja tilan kuljetuslaatikot tyhjennettiin suuriin muovilaatikkoihin.

 

 

 

q14.jpg

 

 

Laatikoiden sisältö tyhjennettiin kuljettimelle, jossa miesvoimin – naisia ei työntekijöissä ollut – suoritettiin esipuhdistus,…

 

 

 

q15.jpg

 

 

…rypäleet riivittiin koneellisesti irti tertuista,…

 

 

 

q16.jpg

 

 

 

…tertuista irtiriivityt rypäleet ohjattiin putkea pitkin prosessiin…

 

 

q17.jpg

 

 

…ja karat ohjattiin eläinten rehuksi tai vietiin pellolle lannoitteeksi.

 

 

*************

 

 

 

q18.jpg

 

 

Yhä edelleenkin Douron alueen viinit kuljetetaan Portoon, jossa viinien loppukypsytys tapahtuu, mutta nykyään kuljetus tapahtuu säiliöautoilla.

 

 

*****************

 

 

 

q19.jpg

 

 

 

q20.jpg

 

 

Tehtaanmyymälässä oli vierailijoiden ihailtavana ja ilmeisesti myös ostettavissa hieman tavallista kokoa suurempiakin viinipulloja, jotka suuren kokonsa lisäksi olivat ”Vintage”-mallia ja laatua!

 

 

**********************

 

 

 

q21.jpg

 

 

 

q22.jpg

 

 

On luonnollista, että tehdaskierroksen jälkeen oli portviinin maistajaiset ja täytyy todeta, että kielenkannat kertoivat kyseessä olevan laadukkaat tuotteet.

 

 

 

-Esko Erkkilä-

Kommentoi kirjoitusta. Avainsanat: agrologit 2016 Portugalissa, agrologit2016, Quinta do Bomfim, Pinhao, Porto, Douro, Symington, Dow´s, Graham´s, rabelos, elintarvikehygienia, viininmaistajaiset, portviini,

Museu do Espumante - kuohuviinimuseo Dalvadesin kylässä Portugalissa

Keskiviikko 30.11.2016 - -Esko Erkkilä-

Viinintuotanto on ollut kautta aikain tärkeä elinkeino Portugalissa ja se merkitsee, että maassa on monia museoita, jotka liittyvät viininvalmistukseen.

 

 

Eräs sellainen sijaitsee pohjois-portugalilaisessa Dalvaresin kylässä – pääsimme tutustumaan museoon taannoisella agrologien viininkorjuumatkallamme Portugaliin.

 

 

Kyseinen museo on nimeltään

Museu do Espumante

ja se on erikoistunut kuohuviinimuseoksi.

 

 

Kuohuviinimuseo on rakennettu kunnan omistamaan jo rappeutumaan päässeeseen kiinteistöön, joka on museoksi muuttamisen jälkeen saanut uuden elämän.

 

 

 

Museossa on kuohuviininvalmistuksessa tarvittua esineistöä, joista tässä muutama kuva:

 

 

 

kuohu1.jpg

 

 

 

kuohu2.jpg

 

 

 

kuohu3.jpg

 

 

 

kuohu4.jpg

 

 

 

kuohu5.jpg

 

 

 

kuohu6.jpg

 

 

 

***************

 

 

Museossa oli ”pölysinetin” alla takavuosina valmistettuja laadukkaita vuosikertakuohuviinejä.

 

 

 

kuohu7.jpg

 

 

 

kuohu8.jpg

 

 

 

***************

 

 

 

kuohu9.jpg

 

 

Museon nauttimasta arvostuksesta kertoo, että Portugalin pääministerinä ja sittemmin EU-komission puheenjohtajana toiminut Jose Manuel Barroso on vieraillut museossa.

 

 

 

kuohu10.jpg

 

 

Saimme vierailla saman pöydän äärellä, jolla Barroso on aikanaan kirjoittanut nimensä museon vieraskirjaan.

 

 

 

*****************

 

 

 

 

Kuohuviinin valmistamiseen liittyy tiettyä gloriaa ja siitä kertovat mm. ne hienot puvut, merkit ja arvokkaat liput, joilla on paikkansa kuohuviinimuseossa.

kuohu12.jpg

kuohu13.jpg

kuohu14.jpg

************************

 

 

 

 

kuohu11.jpg

 

 

 

On luonnollista, että kuohuviinimuseossa vierailumme huipentui ja päättyi kuohuviinien maistajaisiin!

 

 

 

-Esko Erkkilä-

Kommentoi kirjoitusta. Avainsanat: agrologit 2016 Portugalissa, agrologit2016, Museu do Espumante, Kuohuviinimuseo Dalvades, Jose Manuel Barroso,