Mielipiteitä Pirkanmaan Jätehuolto Oy:n sekä Tampereen Sähkölaitos-yhtiöiden hyötyvoimalaitos- sekä biokaasulaitoshankkeiden ympäristövaikutusten arviointiselostukseen voi antaa 29.4.2011 saakka.

 

Lähetin oman mielipiteeni Pirkanmaan ELY-keskukselle eilen ja se oli sisällöltään tämä:

MIELIPIDE TAMMERVOIMAN HYÖTYVOIMALAITOKSEN YMPÄRISTÖVAIKUTUSTEN ARVIOINTISELOSTUKSESTA

 

Yleistä              

 

On positiivista, että jätteiden hyötykäyttöön Tampereen alueella ollaan panostamassa.  

Suunnitteilla olevat hyötyvoimalaitos sekä biokaasulaitos ovat kannatettavia hankkeita. 

Ne ovat todennäköisesti taloudellisesti  kannattavia laitoksia – ekoprofiililtaan ne sitä ovat joka tapauksessa. 

Annan erityistä tunnustusta termin ”hyötyvoimalaitos” kehittäjille. Termi kuvaa hyvin materiaalien kierrätyskelpoisuutta. Mielestäni meillä ei käytännössä synny lainkaan materiaalia, jota voitaisiin kutsua jätteeksi – kaikki ovat hyödynnettävissä.

Filosofointi jätteiden vähentämiseksi on aina paikallaan, mutta filosofoinnilla jäteongelmaa ei ratkaista. Sen vuoksi on kannatettavaa, että Pirkanmaan Jätehuolto Oy ja Tampereen Sähkölaitos-yhtiöt ovat löytäneet synergiamahdollisuuden ja Tampereelle ollaan saamassa hyötyvoimalaitos sekä biokaasulaitos.

 

Sijoitusvaihtoehdot

On mainio asia, että jo suunnitelmissa todetaan biokaasulaitoksen ainoaksi sijoituspaikaksi Tarastenjärven jätteeenkäsittelykeskuksen länsiosa.

Biokaasulaitoksen sijoittuminen ratkaisee käytännössä myös hyötyvoimalan sijainnin, sillä kahden vain hieman erilaista jätettä hyödyntävän laitoksen sijoittaminen eri puolille kaupunkia ei olisi järkevää.

Molempien laitosten sijoittaminen Tarastenjärvelle pystyy parhaiten hyödyntämään sen infran, joka Tarastenjärvelle jo nyt on muodostunut ja jonka käyttöä sekä hyödyntämistä kahden uuden laitoksen tulo alueelle tehostaa.

Sijoitusvaihtoehdoista Peltolammi ja Tarastenjärvi edustavat ääripäitä – Peltolammi sijoituspaikkana on täysin mahdoton ja Tarastenjärvi puolestaan ihanteellinen sekä kannatettava.

Epilä                  

Sijoituspaikkana Epilä kaatuu erityisesti liikenneongelmiin sekä tontin ahtauteen. Alueen kulttuuri- sekä virkistysarvot poissulkevat Epilän todellisista sijoitusvaihtoehdoista. Asutuksen läheisyys ei mahdollista hyötyvoimalaitoksen sijoittumista Epilään.

Elintarviketeollisuuden läheinen sijainti merkitsee sitä, että hyötyvoimala ei voi sijoittua Epilään, sillä silloin suomalaisen puhtaan ruuan todellisuus ja mielikuva kärsisivät. Tamperelaisen lähiruuan mainetta ei saa pilata sijoittamalla hyötyvoimalaitos Epilään.

Epilä-vaihtoehdon mahdolliset tekniset vahvuudet eivät riitä siihen, että Epilä voisi olla hyötyvoimalaitoksen sijoituspaikka.

Valmistelutyön osalta haluan kiinnittää huomiota siihen, että Epilää kutsutaan YVA:ssa Lielahdeksi. Halutaanko tällä hämärtää todellisuuskuvaa sijoituspaikasta?

Rusko                

Ruskon alueella ”jätekuormitus” on jo nykyisin liiallinen. Houkanojan saastuminen on alueella toimivan jäteyrityksen toimesta päässyt liian pitkälle ja sen toimintaan pitää Tampereen kaupungin puuttua. Puuttumista on luvattu useissa eri yhteyksissä, mutta mitään ei ole tapahtunut.

Olen enemmän kuin tyytyväinen, kun taannoin sain olla mukana toiminnassa, jossa Ruskossa toimivan jätealan yrityksen pääseminen Viljakkalaan pystyttiin estämään.

Kaakkois-Tampereelle suunniteltu Herukka-reitti on kaavailtu kulkemaan suunnitellun hyötyvoimala-alueen vierestä. Herukka-reitti on kunnianhimoinen hanke, jonka myös kauempana Tampereella asuvat soisivat toteutuvan. Se loisi uusia mahdollisuuksia virkistyskäyttöön kaikille kaupunkilaisille. 

Hyötyvoimalan sijoittuminen Ruskoon vaikeuttaisi Herukka-reitin suunnittelua, joten jo yksistään se tekee Rusko-vaihtoehdosta mahdottoman.

Rusko-vaihtoehdon mahdolliset positiiviset seikat jäävät niin paljon haittoja pienemmiksi, että Rusko ei ole todellinen sijoitusvaihtoehto hyötyvoimalaitokselle.

Peltolammi

Peltolammin sijoituspaikkaa kutsutaan YVA-selostuksessa hämäävästi Sarankulmaksi. Tuomittavaa toimintaa suunnittelijoilta! 

Liikenneolosuhteet tekevät Peltolammi-vaihtoehdosta mahdottoman. Etelästä rekkaliikenne jouduttaisiin ohjaamaan kapeille kaduille tai rakentamaan kokonaan uusi tieyhteys Sääksjärven eritasoristeyksestä metsien kautta Peltolammille.

Pohjoisen suunnasta olisi rakennettava kokonaan uusi tie Toivion asuntoalueen kautta! Peltolammin vaihtoehto on mahdoton liikenteellisesti siis Tampereen ja myös Pirkkalan osalta! 

Peltolammilta ”varattu” alue on hyötyvoimalaitokselle liian kapea, joten jo tontin muoto poissulkee Peltolammi-vaihtoehdon. 

Hyötyvoimalaitokselle ”kaavailtu” alue kuuluu voimakkaaseen arseeniesiintymäalueeseen, joten se jo yksistään estää hyötyvoimalaitoksen rakentamistyöt. 

Peltolammille suunniteltu hyötyvoimalaitos rakentuisi suositun Peltolammia kiertävän kunto- ja virkistysreitin viereen – ainoastaan Tampere-Helsinki –rata erottaisi ne toisistaan. Lähes puolet Peltolammista jää 500 metrin säteellä hyötyvoimalaitosta keskipisteenä piirretyn ympyrän sisään eli Peltolammin virkistyskäyttö rajoittuisi merkittävästi.

Havainnekuvasta selviää, että maisemanäkymät molemmilta Peltolammin uimarannoilta muuttuisivat radikaalisti tehdasmiljöömäisiksi – sitä Peltolammin, Multisillan ja Palokallion asukkaat eivät todellakaan halua! 

Tampere-Pirkkala –lentokentän itäinen laskeutumisreitti kulkee täsmälleen Peltolammin, Palokallion sekä suunnitellun hyötyvoimalaitoksen yli. Hornet-laskeutumisen aikana lentomelu laskeutumisreitillä kohoaa tasolle 100…105 dB. Melutaso on todettu Tampereen kaupungin suorittamissa melumittauksissa (mittaustulokset ovat saatavissa esim. allekirjoittaneelta). 

Samaa aluetta rasittaa VT3:n ”kumipyörämelu” sekä rautatiemelu ja –tärinä, joten alueen melukiintiö on varmasti täynnä ilman hyötyvoimalaitoksen lisämeluakin! Peltolammille sijoittuva hyötyvoimalaitos merkitsisi uutta ajoneuvoliikennettä neljän minuutin välein -mahdotonta! 

Peltolammin vaihtoehdosta ei löydy hyviä puolia, joten vertailu etujen ja haittojen kesken ei ole tarpeellista. Kaukolämpöputkiston sijaintia ”samalla hehtaarilla” ei kannata huomioida vaihtoehdon hyvänä puolena.

 

Tarastenjärvi

Tarastenjärven jätteenkäsittelykeskuksessa ”jäte osataan” jo nyt, joten se on ylivoimaisesti paras paikka myös hyötyvoimalaitokselle.

 Jättenkäsittelyn infran keskittyminen Tarastenjärvelle tuo tehokkuutta toimintaan. ”Vuosikertajätteiden” hyödyntämismahdollisuus hyötyvoimalassa vaikuttaa positiivisesti menneidenkin vuosien jätetaseeseen. Vuosikertajätteiden kuljettaminen jonnekin muualle Tampereella olisi anteeksiantamaton paikka – Tarastenjärvellä ne voidaan hyödyntää lähijätteenä.

Tarastenjärvellä on logistisesti ihanteellinen sijainti. Jäteliikenteen kanavoituminen suurelle liikenneväylälle – ysi-tielle – saattaa vauhdittaa sen kehittämistä. Jos näin tapahtuu, on se suuri edistysaskel eräälle Suomen vaarallisimmista tieosuuksista.

Tarastenjärveltä joudutaan kaukolämpöputkea rakentamaan muita vaihtoehtoja pidemmälti, mutta tulevaisuuteen tähtäävänä investointina se on todellista panostamista tulevaisuuteen.

                          

Yhteenveto

Kiitän Pirkanmaan Jätehuolto Oy:tä ja Tampereen Sähkölaitos-yhtiöitä mielenkiintoisen ja kannatettavan hankkeen suunnittelusta.

Esitän, että Tammervoiman hyötyvoimalaitos sijoitettaisiin Tarastenjärven jätteenkäsittelykeskuksen yhteyteen.

 

-Esko Erkkilä-