Mielipide Tammervoiman hyötyvoimalaitoksen YVA-selostuksesta

Perjantai 22.4.2011 - -Esko Erkkilä-

Mielipiteitä Pirkanmaan Jätehuolto Oy:n sekä Tampereen Sähkölaitos-yhtiöiden hyötyvoimalaitos- sekä biokaasulaitoshankkeiden ympäristövaikutusten arviointiselostukseen voi antaa 29.4.2011 saakka.

 

Lähetin oman mielipiteeni Pirkanmaan ELY-keskukselle eilen ja se oli sisällöltään tämä:

MIELIPIDE TAMMERVOIMAN HYÖTYVOIMALAITOKSEN YMPÄRISTÖVAIKUTUSTEN ARVIOINTISELOSTUKSESTA

 

Yleistä              

 

On positiivista, että jätteiden hyötykäyttöön Tampereen alueella ollaan panostamassa.  

Suunnitteilla olevat hyötyvoimalaitos sekä biokaasulaitos ovat kannatettavia hankkeita. 

Ne ovat todennäköisesti taloudellisesti  kannattavia laitoksia – ekoprofiililtaan ne sitä ovat joka tapauksessa. 

Annan erityistä tunnustusta termin ”hyötyvoimalaitos” kehittäjille. Termi kuvaa hyvin materiaalien kierrätyskelpoisuutta. Mielestäni meillä ei käytännössä synny lainkaan materiaalia, jota voitaisiin kutsua jätteeksi – kaikki ovat hyödynnettävissä.

Filosofointi jätteiden vähentämiseksi on aina paikallaan, mutta filosofoinnilla jäteongelmaa ei ratkaista. Sen vuoksi on kannatettavaa, että Pirkanmaan Jätehuolto Oy ja Tampereen Sähkölaitos-yhtiöt ovat löytäneet synergiamahdollisuuden ja Tampereelle ollaan saamassa hyötyvoimalaitos sekä biokaasulaitos.

 

Sijoitusvaihtoehdot

On mainio asia, että jo suunnitelmissa todetaan biokaasulaitoksen ainoaksi sijoituspaikaksi Tarastenjärven jätteeenkäsittelykeskuksen länsiosa.

Biokaasulaitoksen sijoittuminen ratkaisee käytännössä myös hyötyvoimalan sijainnin, sillä kahden vain hieman erilaista jätettä hyödyntävän laitoksen sijoittaminen eri puolille kaupunkia ei olisi järkevää.

Molempien laitosten sijoittaminen Tarastenjärvelle pystyy parhaiten hyödyntämään sen infran, joka Tarastenjärvelle jo nyt on muodostunut ja jonka käyttöä sekä hyödyntämistä kahden uuden laitoksen tulo alueelle tehostaa.

Sijoitusvaihtoehdoista Peltolammi ja Tarastenjärvi edustavat ääripäitä – Peltolammi sijoituspaikkana on täysin mahdoton ja Tarastenjärvi puolestaan ihanteellinen sekä kannatettava.

Epilä                  

Sijoituspaikkana Epilä kaatuu erityisesti liikenneongelmiin sekä tontin ahtauteen. Alueen kulttuuri- sekä virkistysarvot poissulkevat Epilän todellisista sijoitusvaihtoehdoista. Asutuksen läheisyys ei mahdollista hyötyvoimalaitoksen sijoittumista Epilään.

Elintarviketeollisuuden läheinen sijainti merkitsee sitä, että hyötyvoimala ei voi sijoittua Epilään, sillä silloin suomalaisen puhtaan ruuan todellisuus ja mielikuva kärsisivät. Tamperelaisen lähiruuan mainetta ei saa pilata sijoittamalla hyötyvoimalaitos Epilään.

Epilä-vaihtoehdon mahdolliset tekniset vahvuudet eivät riitä siihen, että Epilä voisi olla hyötyvoimalaitoksen sijoituspaikka.

Valmistelutyön osalta haluan kiinnittää huomiota siihen, että Epilää kutsutaan YVA:ssa Lielahdeksi. Halutaanko tällä hämärtää todellisuuskuvaa sijoituspaikasta?

Rusko                

Ruskon alueella ”jätekuormitus” on jo nykyisin liiallinen. Houkanojan saastuminen on alueella toimivan jäteyrityksen toimesta päässyt liian pitkälle ja sen toimintaan pitää Tampereen kaupungin puuttua. Puuttumista on luvattu useissa eri yhteyksissä, mutta mitään ei ole tapahtunut.

Olen enemmän kuin tyytyväinen, kun taannoin sain olla mukana toiminnassa, jossa Ruskossa toimivan jätealan yrityksen pääseminen Viljakkalaan pystyttiin estämään.

Kaakkois-Tampereelle suunniteltu Herukka-reitti on kaavailtu kulkemaan suunnitellun hyötyvoimala-alueen vierestä. Herukka-reitti on kunnianhimoinen hanke, jonka myös kauempana Tampereella asuvat soisivat toteutuvan. Se loisi uusia mahdollisuuksia virkistyskäyttöön kaikille kaupunkilaisille. 

Hyötyvoimalan sijoittuminen Ruskoon vaikeuttaisi Herukka-reitin suunnittelua, joten jo yksistään se tekee Rusko-vaihtoehdosta mahdottoman.

Rusko-vaihtoehdon mahdolliset positiiviset seikat jäävät niin paljon haittoja pienemmiksi, että Rusko ei ole todellinen sijoitusvaihtoehto hyötyvoimalaitokselle.

Peltolammi

Peltolammin sijoituspaikkaa kutsutaan YVA-selostuksessa hämäävästi Sarankulmaksi. Tuomittavaa toimintaa suunnittelijoilta! 

Liikenneolosuhteet tekevät Peltolammi-vaihtoehdosta mahdottoman. Etelästä rekkaliikenne jouduttaisiin ohjaamaan kapeille kaduille tai rakentamaan kokonaan uusi tieyhteys Sääksjärven eritasoristeyksestä metsien kautta Peltolammille.

Pohjoisen suunnasta olisi rakennettava kokonaan uusi tie Toivion asuntoalueen kautta! Peltolammin vaihtoehto on mahdoton liikenteellisesti siis Tampereen ja myös Pirkkalan osalta! 

Peltolammilta ”varattu” alue on hyötyvoimalaitokselle liian kapea, joten jo tontin muoto poissulkee Peltolammi-vaihtoehdon. 

Hyötyvoimalaitokselle ”kaavailtu” alue kuuluu voimakkaaseen arseeniesiintymäalueeseen, joten se jo yksistään estää hyötyvoimalaitoksen rakentamistyöt. 

Peltolammille suunniteltu hyötyvoimalaitos rakentuisi suositun Peltolammia kiertävän kunto- ja virkistysreitin viereen – ainoastaan Tampere-Helsinki –rata erottaisi ne toisistaan. Lähes puolet Peltolammista jää 500 metrin säteellä hyötyvoimalaitosta keskipisteenä piirretyn ympyrän sisään eli Peltolammin virkistyskäyttö rajoittuisi merkittävästi.

Havainnekuvasta selviää, että maisemanäkymät molemmilta Peltolammin uimarannoilta muuttuisivat radikaalisti tehdasmiljöömäisiksi – sitä Peltolammin, Multisillan ja Palokallion asukkaat eivät todellakaan halua! 

Tampere-Pirkkala –lentokentän itäinen laskeutumisreitti kulkee täsmälleen Peltolammin, Palokallion sekä suunnitellun hyötyvoimalaitoksen yli. Hornet-laskeutumisen aikana lentomelu laskeutumisreitillä kohoaa tasolle 100…105 dB. Melutaso on todettu Tampereen kaupungin suorittamissa melumittauksissa (mittaustulokset ovat saatavissa esim. allekirjoittaneelta). 

Samaa aluetta rasittaa VT3:n ”kumipyörämelu” sekä rautatiemelu ja –tärinä, joten alueen melukiintiö on varmasti täynnä ilman hyötyvoimalaitoksen lisämeluakin! Peltolammille sijoittuva hyötyvoimalaitos merkitsisi uutta ajoneuvoliikennettä neljän minuutin välein -mahdotonta! 

Peltolammin vaihtoehdosta ei löydy hyviä puolia, joten vertailu etujen ja haittojen kesken ei ole tarpeellista. Kaukolämpöputkiston sijaintia ”samalla hehtaarilla” ei kannata huomioida vaihtoehdon hyvänä puolena.

 

Tarastenjärvi

Tarastenjärven jätteenkäsittelykeskuksessa ”jäte osataan” jo nyt, joten se on ylivoimaisesti paras paikka myös hyötyvoimalaitokselle.

 Jättenkäsittelyn infran keskittyminen Tarastenjärvelle tuo tehokkuutta toimintaan. ”Vuosikertajätteiden” hyödyntämismahdollisuus hyötyvoimalassa vaikuttaa positiivisesti menneidenkin vuosien jätetaseeseen. Vuosikertajätteiden kuljettaminen jonnekin muualle Tampereella olisi anteeksiantamaton paikka – Tarastenjärvellä ne voidaan hyödyntää lähijätteenä.

Tarastenjärvellä on logistisesti ihanteellinen sijainti. Jäteliikenteen kanavoituminen suurelle liikenneväylälle – ysi-tielle – saattaa vauhdittaa sen kehittämistä. Jos näin tapahtuu, on se suuri edistysaskel eräälle Suomen vaarallisimmista tieosuuksista.

Tarastenjärveltä joudutaan kaukolämpöputkea rakentamaan muita vaihtoehtoja pidemmälti, mutta tulevaisuuteen tähtäävänä investointina se on todellista panostamista tulevaisuuteen.

                          

Yhteenveto

Kiitän Pirkanmaan Jätehuolto Oy:tä ja Tampereen Sähkölaitos-yhtiöitä mielenkiintoisen ja kannatettavan hankkeen suunnittelusta.

Esitän, että Tammervoiman hyötyvoimalaitos sijoitettaisiin Tarastenjärven jätteenkäsittelykeskuksen yhteyteen.

 

-Esko Erkkilä-

Herukka-reitti pitää turvata kaavoituksessa

Perjantai 15.10.2010 - -Esko Erkkilä-

Kaupunginvaltuuston puheenjohtajan asukasillassa Hervannassa tiistaina 5. lokakuuta kuultiin selvitys Herukka-reitin suunnittelusta.

 

Kyseessä on 13 kilometriä pitkä ulkoilureitti, joka nimensä mukaisesti kulkee Hervannan, Ruskon ja Kaukajärven alueella. Laajasti Hervannan ympäri kulkevasta reitistä on valmiina 5 kilometriä.

 

Reitin uhkana on kolme tai neljä kaavasuunnitelmaa, jotka toteutuessaan tekisivät reitistä torson.

 

Kaupunginvaltuuston puheenjohtajan Irene Roivaisen johtamassa raadissa olivat edustajat kaikista Tampereen kaupunginvaltuustossa olevista puolueista ja kaikki läsnä olleet valtuutetut sekä varavaltuutetut lupasivat tehdä töitä, jotta Herukka-reitin tulevaisuus saadaan kaavaratkaisuissa turvattua. Hyvä ja mainio asia!

 

Herukka-reitti saa lisää kannattajia ja käyttäjiä, jos sen "syöttöreitit" turvataan tulevissa kaavaratkaisuissa.

 

Tärkein Herukka-reitin syöttöreitti on Koivistonkylän Prismalta ja Nirvasta Suolijärvelle johtava ulkoilureitti. Se on pituudeltaan viitisen kilometriä ja erittäin vilkkaassa käytössä.

 

Tunnen suurta huolta Koivistonkylästä Suolijärvelle johtavan ulkoilureitin tulevaisuudesta, sillä yletön into ahtaa monet Tampereen ja jopa ympäröivän maakunnan toiminnot eteläiselle Tampereelle ei lupaa hyvää.

 

On tärkeää, että Herukka-reitin toteutuminen huomioidaan kaavaratkaisuissa.

 

Samassa yhteydessä on huolehdittava myös se, että Koivistonkylän Prismalta Suolijärvelle johtava ulkoilureitti turvataan tulevissa kaavaratkaisuissa.

 

Esko Erkkilä

 

--------------------------------------------

Aamulehti julkaisi tämän kirjoitukseni mielipidepalstallaan torstaina lokakuun 14. päivä 2010.

 

-Esko Erkkilä-

 

Herukka-reitille kaavoituksessa tilaa ja Toivosen Rauta Oy ojennukseen

Keskiviikko 6.10.2010 - -Esko Erkkilä-

Tampereen kaupunginvaltuuston puheenjohtaja Irene Roivainen ja valtuuston jäsenet tapaavat tamperelaisia asukastilaisuuksissa. Kaupungin nettisivuilla luvataan, että tilaisuuksiin kaikki ovat tervetulleita esittämään kysymyksiä ja keskustelemaan ajankohtaisista, kaupunkia koskevista asioista.

Olin mukana tiistaina 5.10. 2010 klo 18.00-20.00 Pohjois-Hervannan koulun juhlasalissa, kun kaupunginvaltuuston puheenjohtaja Roivainen ja kahdeksan kaupunginvaltuutettua tapasivat kuntalaisia.

Kaupunginvaltuutetut olivat:

• Olli-Poika Parviainen (vihr.)
• Heikki Luoto (ps.)
• Mikko Kriikku (kesk.)
• Leena Rauhala (kd.)
• Sofia Vikman (kok.)
• Laila Räikkä (SKP)
• Ilpo Sirniö (sdp)
• Anna Kontula (vas.)

Kuntalaisia oli paikalla harvinaisen paljon eli 25 asukasta - toki muutama "asukas" oli paikalla virkansa puolesta eli esim. alue-Alvareiden vetäjinä.

Asukastilaisuuden aluksi Hervanta-aktiivi Ari Hyvärinen esitteli Kaakkois-Alvarin ideoiman Herukka-reitin. Herukka-reitin alkusanat on kaupunginvaltuuston puheenjohtaja Irene Roivaisen mukaan lausunut kymmenkunta vuotta sitten hänen miehensä Pauli Välimäki - reitin nimi oli silloin Hervanta-reitti.

Joka tapauksessa Herukka-reitti on nyt saamassa ilmaa siipiensä alle. Vakaana todisteena se, että tässä asukastilaisuudessa kaikki valtuutetut lupasivat toimia Herukka-reitin puolesta.

Herukka-reitti on maastoon muodostettava kävely- ja hiihtoreitti, joka tulee kiertämään Hervannan.

Reitille kertyy pituutta 13 kilometriä. Reitistä on nyt valmiina 5 kilometriä ja toivotaan, että reitti valmistuu pienissä palasissa. Jokseenkin kaikki reitin alle tuleva maa on Tampereen kaupungin omistuksessa.

Herukka-reitin uhkana on ainakin kolme kaavahanketta. Asukastilaisuudessa toivottiin, että uhkana olevat kaavahankkeet toteutettaisiin siten, että Herukka-reitti voisi toteutua.

Mainittakoon, että sana Herukka pohjautuu tässä tapauksessa kolmen kaupunginosan nimeen; Hervanta, Rusko ja Kaukajärvi.

Toinen tilaisuuden keskeinen asia oli Toivosen Rauta Oy:n toiminta Houkanjoen, Vihinojan ja sitä kautta aina Pyhäjärven pilaamiseksi.

Toivosen Rauta Oy:n toiminta oli edellisen kerran esillä kaupunginvaltuuston puheenjohtaja Roivaisen asukasillassa Kaukajärvellä 13.04.2010.

Olin paikalla siinäkin tilaisuudessa ja muistan vallan hyvin, kun kaupunginvaltuuston puheenjohtaja sekä läsnä olleet kaupunginvaltuutetut lupasivat "heti huomenna" puuttua asiaan. Laila Räikkä osoitti huonomuistisuutensa, kun totesi, että hänellä on hämärä muistikuva asiasta. Tarkistin laatimastani muistiosta, että ainoastaan Laila Räikkä oli Roivaisen lisäksi valtuutetuista paikalla Kaukajärvellä ja nyt.

Toivosen Rauta Oy:n saamasta lisäluvasta oli Ilpo Sirniöllä selkeä kuva, kun hän muisti lupaehtojen ehtona olleen jätteenkäsittelylaitoksen pihan "kaukaloinnin" sekä aluetta ympäröivän aidan korottaminen. Onkohan lupaukset hoidettu?

Sauli Sidoroff otti asian esille nyt ja samoin hän teki Kaukajärvellä 13.04.2010. Esko Vuoristo käytti asiallisen puheenvuoron ja totesi, että Kaukajärvellä luvattiin puuttua asiaan.

Myös minä käytin asiasta puheenvuoron ja totesin olevani hyvilläni, kun pystyimme taannoin estämään saman yrityksen pyrkimykset aloittaa jätteenkäsittely Viljakkalan vanhalla kaatopaikalla. Aiemmin sama jätealan yritys sai pakit Ruoveveltä.

Toivosen Rauta Oy on pilannut Houkanjoen, jonka vettä monet vierasmaalaiset käyttävät kasteluvetenään joen läheisyydessä olevilla kasvimaillaan. Sidoroff´n mukaan myös jotkut suomalaiset käyttävät Houkanjoen vettä kasteluvetenä, mutta useimmat noutavat puutarhavihannestensa kasteluveden muualta.

Kaakkois-Alvarin vetäjä Sirpa Koivu totesi aiheellisesti yhteenvedossaan, että kaupunginvaltuutetut ovat nyt lupautuneet hoitamaan Herukka-reitin kaavoitusasiat kuntoon sekä huolehtimaan, että Toivosen Rauta Oy:n toiminta muuttuu lupaehtojen mukaiseksi.

-Esko Erkkilä-