Kesko kusettaa

Lauantai 7.4.2018 - -Esko Erkkilä-

Elintarvikkeiden kotimaisuus on niin kova myyntivaltti, että se panee päivittäistavarakaupat kusettamaan asiakkaitaan puolitotuuksilla ja suoranaisilla valheilla.

 

 

Törmäsin Keskon puolitotuuteen, kun jouduin Rouvan laatiman ostoslistan perusteella ostamaan Ylöjärven Elon Citymarketista ”Herkkutilan parhaat” –yrityksen Suomessa pakkaamaa ”Perhe-kermajuustoa”!

 

 

 

 

 

Ylöjärven Uutisissa julkaistu mainos täyttänee juridisesti mainonnan perussäännöt, mutta aivan ilmeisesti kyseessä on tietoinen yritys harhaanjohtaa kuluttajaa.

 

 

 

 

 

Mainoksessa annetaan ymmärtää, että kyseessä on ”Herkkutilan” valmistama ”Perhe-juusto”.

 

 

Maininta ”Herkkutilan parhaat” antaa kuluttajalle luulon, että kyseessä on suomalainen juustoja valmistava yritys, mutta näin ei ole, sillä kyseessä on lainsäädännön rajoja kolkutteleva Helsingissä osoitteessa Latokartanontie 7 A:ssa sijainnikseen ilmoittava ”Herkkutilan Oy”!

 

 

Toivon, että Elintarviketurvallisuusvirasto Evira suorittaa auditoinnin kyseisen firman tiloihin.

 

 

 

 

 

Soitin pakkauksessa mainittuun puhelinnumeroon ja kysyin juuston valmistusmaata, sillä minulle ei riitä, että alkuperämaaksi ilmoitetaan EU.

 

 

Puheluuni vastannut naisääni kertoi, että valmistusmaa on Saksa. Kun ihmettelin, että miksi sitä ei uskalleta ilmoittaa pakkauksessa, sain vastauksen, että samalla tehtaalla on tuotantoa myös Hollannissa, ja sen vuoksi he eivät ilmoita valmistusmaata.

 

 ***************

 

Suurin syyllinen tähän sotkuun on ehdottomasti Kesko, joka sallii myymälöissään myytävän epämääräisiä tuotteita.

 

 

Kesko myöntää kyseiselle tuotteelle 2,00 euroa per kilo pirunkyytirahaa, kunhan asiakkaalla on esittää K-kortti eli Kesko tässä mähläilee!

 

**************

 

Luin facebookista, että eräät Keskon liikkeet myyvät samaa tuotetta ”Hyvää Suomesta”- logon alla – törkeää ja kuluttajia väheksyvää sekä tuomittavaa menettelyä!

 

 

 

-Esko Erkkilä-

Perinteinen rautakauppa on ajautumassa suuriin ongelmiin?

Perjantai 4.3.2016 - -Esko Erkkilä-

En ole pitkiin aikoihin joutunut asioimaan rautakaupassa, mutta tällä viikolla olen joutunut sen tekemään, kun omakotitalomme puukiuas tuli tiensä päähän ja piti alkaa metsästämään samoille sijoille sopivaa puukiuasta.

 

 

Rouva sanoi, että käy hakemassa Bauhausista uusi kiuas, mutta en suostunut sitä yksin tekemään ja oikein teinkin, sillä entiseen paikkaan ja olemassa olevaan savuhormiin sopivaa kiuasta ei niin vain ole löydettävissä.

 

 

Etsintämatkoillamme pääsin tutustumaan tamperelaisiin rautakauppoihin ja myös nettikauppoihin, sillä ne ovat nykypäivää myös rautakauppa-alalla.

 

 

Hämmästyi montaakin asiaa ja yksi niistä oli se, että Speden aikoinaan parodioimat rautakaupan myyjät ovat täyttä totta nykypäivänäkin.

 

 

Miten rautakaupoilla on varaa pitää sellaisia vätyksiä palkkalistoillaan, kuin tapasimme eräässäkin tamperelaisessa K-rautakaupassa?

 

 

Selvennykseksi pitää todeta, että löysimme saman kaupparyhmän Lahdesjärven K-raudasta todellisen rautakauppamyyjähelmen, jolta sitten ostimmekin kiukaan.  Hinta ei ollut halpa, mutta myyjän myyntitaidot olivat sellaiset kuin onnistuneen myyntimiehen ja myyntitapahtuman määritelmä on:

 

"Myyminen on sitä, että saat asiakkaan toimimaan haluamallasi tavalla ja pitämään siitä!"

 

K-Rauta Lahdesjärven myyntimies sai meidät toimimaan haluamallaan tavalla ja pidimme siitä!

 

 

Piti kuitenkin kertoa niistä ongelmista, joihin perinteinen rautakauppa on ajautumassa:

 

 

On päivänselvää, että perinteisissä rautakaupoissa on aivan liian paljon henkilökuntaa nykyiseen asiakasvirtaan ja myyntivolyymiin verrattuna.  Aika on ajanut ohi entisen ajan.

 

 

Vaikka ostimmekin kiukaan perinteisestä rautakaupasta, näkee vääjäämättömästi, että nettikauppa alkaa olla valttia myös raskaan rautakauppatavaran markkinoilla.  On helppoa käydä tutustumassa tuotteisiin perinteisessä rautakaupassa, ottaa tuotemerkki sekä –tyyppi tarkasti muistiin ja sen jälkeen tilata samainen tuote nettikaupasta.

 

 

Veikkaan, että esimerkiksi Tampereella Bauhaus pystyy jatkamaan toimintaansa ja jopa laajentamaan sitä, mutta K-ryhmän rautakaupoilla tulee olemaan Tampereella vaikeaa.

 

 

Vaikka hankimmekin kiukaamme Lahdesjärven K-Raudasta, niin Keskon investointi Lahdesjärvelle oli ilmeinen vikatikki, sillä muutaman henkilöauton esiintyminen liikkeen paikoitusalueella merkitsee, että toiminta ei voi olla kannattavaa.  Vähäisen asiakasmäärän havainnointini perustuu kolmeen käyntiin kyseisessä liikkeessä, sillä kertakäynnillä emme ostostamme päättäneet!

 

 

-Esko Erkkilä-

Tampereen bussiliikenteen linjastomuutoksessa ainakin kymmenen pienaluetta kokee jo nyt liitoskuntien kohtalon

Lauantai 3.3.2012 - -Esko Erkkilä-

Tampereen joukkoliikenne on laatinut alustavan suunnitelman talviaikataulukaudella 2012-13 toteutettavista linjastomuutoksista.

 

Toteutuessaan muutokset heikentävät Tampereella julkisen liikenteen palvelutasoa virkamiesten kertoman mukaan kymmenellä pienalueella. Suuntaus tuntuu kummalliselta, kun samaan aikaan puhutaan tarpeesta kasvattaa julkisen liikenteen kulkutapaosuutta.

 

Alueet, joilla muutokset heikentävät palvelutasoa, sijaitsevat pääosin läntisellä Tampereella, mutta myös esimerkiksi Peltolammi sekä Palokallio kuuluvat alueisiin, joilla julkisen liikenteen palvelutaso laskee.

 

Muutosta suunnitelleet virkamiehet kertovat, että palvelutason heikkeneminen koskee 4.000 – 5.000 tamperelaista, mutta kun virkamiesten suunnittelulukua korjataan näissä yhteyksissä tutulla korjauskertoimella kaksi, päästään todellisiin lukuihin eli 8.000 – 10.000 tamperelaista tulee kokemaan palvelutason heikennyksen.

 

Palvelutason heikennykset saavat aikaan muutaman kysymyksen:

 

• ovatko heikennykset seurausta Vuorekseen panostamisesta?

• aloitetaanko muutoksella ”pikaratikkarahaston” kartuttaminen?

• onko linjastomuutoksissa kyse sala-askeleesta siirtää bussiliikenteen palveluja enenevässä määrin kaupungin oman tuotannon ulkopuolelle?

• onko kyse Suur-Tampere –ajattelun varhaiskokeilusta, jossa kauempana ydinkeskustasta sijaitsevia alueita ja asukkaita rokotetaan?

 

Virkamiehet kertovat, että Tampereen seudun joukkoliikennelautakunta päättää mahdollisista muutoksista kokouksessaan 7.3.2012 tai viimeistään 4.4.2012.

 

Toivon, että luottamushenkilöt ottavat aikalisän ja laittavat linjastomuutosehdotuksen uuteen valmisteluun, jotta kohtuuttomilta ratkaisuilta vältytään.

 

-Esko Erkkilä-

Miksi itsestään selvää asiaa piti selvitellä YVA-prosessin kautta?

Keskiviikko 29.6.2011 - -Esko Erkkilä-

Pirkanmaan Jätehuolto Oy:n ja Tampereen Sähkölaitoksen yhteisesti omistaman Tammervoima Oy:n hyötyvoimalaitos sijoittuu Tarastenjärven jätteenkäsittelykeskukseen.

 

Sijoituspaikka oli itsestäänselvyys koko ajan, mutta Tarastenjärven valikoituminen virallisesti hyötyvoimalan sijoituspaikaksi oli pitkä ja tuskallinen prosessi.

 

Prosessissa kului aikaa ja tupakkia. Turha prosessi työllisti melkoisen joukon Pirkanmaan elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskuksen (ELY) palkollisia ja myös Ramboll Finland Oy kietaisi melkoiset summat ”konsultoinneistaan”.

 

Hyötyvoimalaitoshankkeesta tehtiin siis laaja ympäristövaikutusten arviointi, jossa tarkasteltiin neljää voimalaitoksen sijaintipaikkavaihtoehtoa eli Lielahti, Peltolammi, Rusko ja Tarastenjärvi.

 

Harmittaa ja osin huvittaakin, että Peltolammin sijoituspaikkavaihtoehdosta käytettiin prosessin aikana nimeä ”Sarankulma”. Näin meitä tamperelaisia ”uunotetaan”!

 

Kannatan hyötyvoimalaitoksen rakentamista, mutta protestoin sitä, että yhteistä rahaa kulutettiin itsestään selvään lopputulokseen pääsemisessä.

 

Onko yhteiskuntamme niin rakennettu, että itsestäänselvyyksillekin on hankittava satoja tuhansia euroja maksavat vertailut. Minäkin osallistuin muutamaan tilaisuuteen, joissa yksiselitteisesti päädyttiin Tarastenjärvi-vaihtoehtoon. En saanut osallistumisestani sentinkään korvausta, mutta monet virkahenkilöt saivat hankkeen parissa kulumaan lukemattomia tunteja, päiviä, viikkoja ja kuukausia. Miksi moinen rumba?

 

Hanke tarvitsee vielä ympäristöluvan sekä Tampereen kaupungin investointipäätöksen. Toivon, että ne ovat läpihuutojuttuja, jotta Tarastenjärvellä päästään kaikkia hyödyntävään toimintaan mahdollisimman pian.

 

Mainittakoon, että Oulun Energia rakentaa parhaillaan Oulun Laanilaan hyötyvoimalaitosta, joka valmistuu kaupalliseen käyttöön runsaan vuoden kuluttua.

 

Oulun laitoksen polttokapasiteetti on hieman Tarastenjärvelle tulevaa laitosta pienempi, sillä Oulussa tullaa jätettä polttamaan 120.000 tonnia vuodessa, kun Tarastenjärvellä vastaava luku on 120.000...180.000 tonnia.

 

On huomattava, että Tarastenjärven vaihtoehtoon sisältyvässä biokaasulaitoksessa käsitellään 90 000 tonnia vuodessa pääasiassa asumisen ja palvelutoiminnan biojätteitä, jäteveden puhdistamoiden lietteitä, teurasjätettä, karjanlantaa tai muuta biomassoja, joista muodostuva metaani hyödynnetään energiantuotannossa.

Biokaasulaitos olisi joka tapauksessa rakennettu Tarastenjärvelle ja tämä tekee hyötyvoimalan sijoituspaikkarumban todella tarpeettomaksi.

Ei kai kukaan voinut todellisuudessa ajatella, että biokaasulaitos rakennetaan Tarastenjärvelle ja hyötyvoimalaitos jonnekin muualle?

 

-Esko Erkkilä-

Mielipide Tammervoiman hyötyvoimalaitoksen YVA-selostuksesta

Perjantai 22.4.2011 - -Esko Erkkilä-

Mielipiteitä Pirkanmaan Jätehuolto Oy:n sekä Tampereen Sähkölaitos-yhtiöiden hyötyvoimalaitos- sekä biokaasulaitoshankkeiden ympäristövaikutusten arviointiselostukseen voi antaa 29.4.2011 saakka.

 

Lähetin oman mielipiteeni Pirkanmaan ELY-keskukselle eilen ja se oli sisällöltään tämä:

MIELIPIDE TAMMERVOIMAN HYÖTYVOIMALAITOKSEN YMPÄRISTÖVAIKUTUSTEN ARVIOINTISELOSTUKSESTA

 

Yleistä              

 

On positiivista, että jätteiden hyötykäyttöön Tampereen alueella ollaan panostamassa.  

Suunnitteilla olevat hyötyvoimalaitos sekä biokaasulaitos ovat kannatettavia hankkeita. 

Ne ovat todennäköisesti taloudellisesti  kannattavia laitoksia – ekoprofiililtaan ne sitä ovat joka tapauksessa. 

Annan erityistä tunnustusta termin ”hyötyvoimalaitos” kehittäjille. Termi kuvaa hyvin materiaalien kierrätyskelpoisuutta. Mielestäni meillä ei käytännössä synny lainkaan materiaalia, jota voitaisiin kutsua jätteeksi – kaikki ovat hyödynnettävissä.

Filosofointi jätteiden vähentämiseksi on aina paikallaan, mutta filosofoinnilla jäteongelmaa ei ratkaista. Sen vuoksi on kannatettavaa, että Pirkanmaan Jätehuolto Oy ja Tampereen Sähkölaitos-yhtiöt ovat löytäneet synergiamahdollisuuden ja Tampereelle ollaan saamassa hyötyvoimalaitos sekä biokaasulaitos.

 

Sijoitusvaihtoehdot

On mainio asia, että jo suunnitelmissa todetaan biokaasulaitoksen ainoaksi sijoituspaikaksi Tarastenjärven jätteeenkäsittelykeskuksen länsiosa.

Biokaasulaitoksen sijoittuminen ratkaisee käytännössä myös hyötyvoimalan sijainnin, sillä kahden vain hieman erilaista jätettä hyödyntävän laitoksen sijoittaminen eri puolille kaupunkia ei olisi järkevää.

Molempien laitosten sijoittaminen Tarastenjärvelle pystyy parhaiten hyödyntämään sen infran, joka Tarastenjärvelle jo nyt on muodostunut ja jonka käyttöä sekä hyödyntämistä kahden uuden laitoksen tulo alueelle tehostaa.

Sijoitusvaihtoehdoista Peltolammi ja Tarastenjärvi edustavat ääripäitä – Peltolammi sijoituspaikkana on täysin mahdoton ja Tarastenjärvi puolestaan ihanteellinen sekä kannatettava.

Epilä                  

Sijoituspaikkana Epilä kaatuu erityisesti liikenneongelmiin sekä tontin ahtauteen. Alueen kulttuuri- sekä virkistysarvot poissulkevat Epilän todellisista sijoitusvaihtoehdoista. Asutuksen läheisyys ei mahdollista hyötyvoimalaitoksen sijoittumista Epilään.

Elintarviketeollisuuden läheinen sijainti merkitsee sitä, että hyötyvoimala ei voi sijoittua Epilään, sillä silloin suomalaisen puhtaan ruuan todellisuus ja mielikuva kärsisivät. Tamperelaisen lähiruuan mainetta ei saa pilata sijoittamalla hyötyvoimalaitos Epilään.

Epilä-vaihtoehdon mahdolliset tekniset vahvuudet eivät riitä siihen, että Epilä voisi olla hyötyvoimalaitoksen sijoituspaikka.

Valmistelutyön osalta haluan kiinnittää huomiota siihen, että Epilää kutsutaan YVA:ssa Lielahdeksi. Halutaanko tällä hämärtää todellisuuskuvaa sijoituspaikasta?

Rusko                

Ruskon alueella ”jätekuormitus” on jo nykyisin liiallinen. Houkanojan saastuminen on alueella toimivan jäteyrityksen toimesta päässyt liian pitkälle ja sen toimintaan pitää Tampereen kaupungin puuttua. Puuttumista on luvattu useissa eri yhteyksissä, mutta mitään ei ole tapahtunut.

Olen enemmän kuin tyytyväinen, kun taannoin sain olla mukana toiminnassa, jossa Ruskossa toimivan jätealan yrityksen pääseminen Viljakkalaan pystyttiin estämään.

Kaakkois-Tampereelle suunniteltu Herukka-reitti on kaavailtu kulkemaan suunnitellun hyötyvoimala-alueen vierestä. Herukka-reitti on kunnianhimoinen hanke, jonka myös kauempana Tampereella asuvat soisivat toteutuvan. Se loisi uusia mahdollisuuksia virkistyskäyttöön kaikille kaupunkilaisille. 

Hyötyvoimalan sijoittuminen Ruskoon vaikeuttaisi Herukka-reitin suunnittelua, joten jo yksistään se tekee Rusko-vaihtoehdosta mahdottoman.

Rusko-vaihtoehdon mahdolliset positiiviset seikat jäävät niin paljon haittoja pienemmiksi, että Rusko ei ole todellinen sijoitusvaihtoehto hyötyvoimalaitokselle.

Peltolammi

Peltolammin sijoituspaikkaa kutsutaan YVA-selostuksessa hämäävästi Sarankulmaksi. Tuomittavaa toimintaa suunnittelijoilta! 

Liikenneolosuhteet tekevät Peltolammi-vaihtoehdosta mahdottoman. Etelästä rekkaliikenne jouduttaisiin ohjaamaan kapeille kaduille tai rakentamaan kokonaan uusi tieyhteys Sääksjärven eritasoristeyksestä metsien kautta Peltolammille.

Pohjoisen suunnasta olisi rakennettava kokonaan uusi tie Toivion asuntoalueen kautta! Peltolammin vaihtoehto on mahdoton liikenteellisesti siis Tampereen ja myös Pirkkalan osalta! 

Peltolammilta ”varattu” alue on hyötyvoimalaitokselle liian kapea, joten jo tontin muoto poissulkee Peltolammi-vaihtoehdon. 

Hyötyvoimalaitokselle ”kaavailtu” alue kuuluu voimakkaaseen arseeniesiintymäalueeseen, joten se jo yksistään estää hyötyvoimalaitoksen rakentamistyöt. 

Peltolammille suunniteltu hyötyvoimalaitos rakentuisi suositun Peltolammia kiertävän kunto- ja virkistysreitin viereen – ainoastaan Tampere-Helsinki –rata erottaisi ne toisistaan. Lähes puolet Peltolammista jää 500 metrin säteellä hyötyvoimalaitosta keskipisteenä piirretyn ympyrän sisään eli Peltolammin virkistyskäyttö rajoittuisi merkittävästi.

Havainnekuvasta selviää, että maisemanäkymät molemmilta Peltolammin uimarannoilta muuttuisivat radikaalisti tehdasmiljöömäisiksi – sitä Peltolammin, Multisillan ja Palokallion asukkaat eivät todellakaan halua! 

Tampere-Pirkkala –lentokentän itäinen laskeutumisreitti kulkee täsmälleen Peltolammin, Palokallion sekä suunnitellun hyötyvoimalaitoksen yli. Hornet-laskeutumisen aikana lentomelu laskeutumisreitillä kohoaa tasolle 100…105 dB. Melutaso on todettu Tampereen kaupungin suorittamissa melumittauksissa (mittaustulokset ovat saatavissa esim. allekirjoittaneelta). 

Samaa aluetta rasittaa VT3:n ”kumipyörämelu” sekä rautatiemelu ja –tärinä, joten alueen melukiintiö on varmasti täynnä ilman hyötyvoimalaitoksen lisämeluakin! Peltolammille sijoittuva hyötyvoimalaitos merkitsisi uutta ajoneuvoliikennettä neljän minuutin välein -mahdotonta! 

Peltolammin vaihtoehdosta ei löydy hyviä puolia, joten vertailu etujen ja haittojen kesken ei ole tarpeellista. Kaukolämpöputkiston sijaintia ”samalla hehtaarilla” ei kannata huomioida vaihtoehdon hyvänä puolena.

 

Tarastenjärvi

Tarastenjärven jätteenkäsittelykeskuksessa ”jäte osataan” jo nyt, joten se on ylivoimaisesti paras paikka myös hyötyvoimalaitokselle.

 Jättenkäsittelyn infran keskittyminen Tarastenjärvelle tuo tehokkuutta toimintaan. ”Vuosikertajätteiden” hyödyntämismahdollisuus hyötyvoimalassa vaikuttaa positiivisesti menneidenkin vuosien jätetaseeseen. Vuosikertajätteiden kuljettaminen jonnekin muualle Tampereella olisi anteeksiantamaton paikka – Tarastenjärvellä ne voidaan hyödyntää lähijätteenä.

Tarastenjärvellä on logistisesti ihanteellinen sijainti. Jäteliikenteen kanavoituminen suurelle liikenneväylälle – ysi-tielle – saattaa vauhdittaa sen kehittämistä. Jos näin tapahtuu, on se suuri edistysaskel eräälle Suomen vaarallisimmista tieosuuksista.

Tarastenjärveltä joudutaan kaukolämpöputkea rakentamaan muita vaihtoehtoja pidemmälti, mutta tulevaisuuteen tähtäävänä investointina se on todellista panostamista tulevaisuuteen.

                          

Yhteenveto

Kiitän Pirkanmaan Jätehuolto Oy:tä ja Tampereen Sähkölaitos-yhtiöitä mielenkiintoisen ja kannatettavan hankkeen suunnittelusta.

Esitän, että Tammervoiman hyötyvoimalaitos sijoitettaisiin Tarastenjärven jätteenkäsittelykeskuksen yhteyteen.

 

-Esko Erkkilä-

Nokia sotkeutuu asioihin, jotka sille eivät todellisuudessa kuulu!

Keskiviikko 13.4.2011 - -Esko Erkkilä-

Hämmästyin monien tamperelaisten tavoin, kun Aamulehti uutisoi tiistaina 12.4.2011, että Nokian kaupunki pitää Lielahtea parhaana sijoituspaikkana Pirkanmaan Jätehuolto Oy:n ja Tampereen Sähkölaitoksen Tammervoiman hyötyvoimalaitokselle.

Kyseessä on ilmiselvästi Nokian puuttuminen asiaan, joka kuuluu Tampereen kaupunginvaltuustolle.

En hyväksy Nokian sorkkimista asiaan.

Myönnän toki, että Nokialla lienee oikeus antaa lausunto asiasta, sillä onhan Nokian kaupunki Pirkanmaan Jätehuolto Oy:n osakas.

Hämmästelen Nokian kantaa, sillä Lielahti on eri sijoituspaikkavaihtoehdoista toiseksi huonoin – huonoin on Peltolammille kaavailtu sijoituspaikka.

Aamulehden uutisen mukaan laitoksesta ei arviointiselostuksen mukaan aiheutuisi mitään merkittäviä vaikutuksia Nokian kaupungin alueelle.

Tämä Nokian toteamus antaa todella perustellun aiheen kysyä:

Miksi Nokia sotkeutuu asioihin, jotka eivät sille vaikuta tuon taivaallista?

-Esko Erkkilä-

Hyötyvoimalan rakentaminen on oikea päätös ja sijoituspaikaksikin näyttää muodostuvan ainoa järkevä paikka

Torstai 24.3.2011 - -Esko Erkkilä-

Tampereelle rakennettava hyötyvoimalaitos on ristitty Tammervoiman hyötyvoimalaitos -hankkeeksi ja sen toteuttamisen yhteistyökumppanit ovat Pirkanmaan Jätehuolto Oy sekä Tampereen Sähkölaitos –yhtiöt.

Kannatan lämpimästi hanketta, sillä sen myötä jätteiden energiahyötykäyttö monipuolistaa pirkanmaalaisen energiantuotannon polttoainevalikoimaa, ja samalla päästään eroon jätteiden kaatopaikkasijoittamisesta. Ilmastokuormitus vähenee, kun biohajoavat jätteet eivät enää tuota metaania kaatopaikalla.

Tunnistan, että eräät tahot ”jäkättävät” hyötyvoimalaitoksen rakentamista vastaan ja puhuvat taivaanrannanmaalareina jätteiden vähentämisestä ensisijaisena jätepolitiikan toimintamuotona. Mielestäni taivaanrannanmaalarit puhuvat toki asiaa, mutta eivät elä todellisuusmaailmassa.

On ihmeellistä ja sinänsä positiivista, että hallituksen ilmastopoliittinen asiantuntija Oras Tynkkynen on asian puolesta. Tynkkysen rooli Pirkanmaan Jätehuolto Oy:n hallituksen puheenjohtajana tuo vihreidenkin käytännön toimintaan järkevyyttä!

Pirkanmaan elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus (Pirkanmaan ELY-keskus) on antanut lausuntonsa Tammervoiman hyötyvoimalaitos -hankkeen ympäristövaikutusten arviointiohjelmasta.   

­Arvioitavat neljä hyötyvoimalaitoksen sijaintivaihtoehtoa ovat Lielahti (Epilä), Rusko, Sarankulma (Peltolammi) ja Tarastenjärvi. Tarastenjärven vaihtoehdossa on mukana Biokaasutuslaitos, joka voidaan toteuttaa myös itsenäisenä hankkeena.

On positiivista, että Pirkanmaan ELY-keskuksen lausunnossa puhutaan nyt Epilän ja Peltolammin vaihtoehdoista (vaikkakin sulkeissa).  Lielahdesta Epilän kohdalla ja Sarankulmasta Peltolammin kohdalla pyrittiin ilmiselvästi sumuttamaan paikallisia asukkaita sijoituspaikkavaihtoehtojen kohdalla. Kerrassaan tuomittavaa toimintaa virkamiehiltä, mutta Alvari-kokoontumisissa asia saatiin korjattua.

 

Olen enemmän kuin tyytyväinen, että Tammervoiman hyötyvoimalaitoksen sijoituspaikaksi on nyt ilmeisesti muotoutumassa Tarastenjärvi.

 

Olen ollut koko ajan Tarastenjärvi-vaihtoehdon kannalla ja se selviää mm., jos Googleen laittaa hakusanaksi ”Tampereen hyötyvoimalaitos”, niin melkein kärjessä on blogikirjoitukseni asiasta.

 

En siis ole muuttanut kantaani, vaan kannatan Tampereen hyötyvoimalaitoksen rakentamista ja sen sijoittamista Tarastenjärvelle.

 

Valitettavasti en ehtinyt asiasta järjestettyyn YVA-selostustilaisuuteen, joka oli kaikille avoin yleisötilaisuus keskiviikkona 16. maaliskuuta 2011 klo 18–20 Tampereen yliopiston päätalolla, 2. krs, luentosali A1, Kalevantie 4.

Toivomukseni oli, että yleisö käyttäisi tilaisuudessa puheenvuoroja, jotka puoltavat hyötyvoimalan sijoittamista Tarastenjärvelle. Näin myös tietääkseni tapahtui, vaikka taivaanrannanmaalaritkin olivat äänessä.

 

-Esko Erkkilä-

Tampereen hyötyvoimalaitos pitää rakentaa Tarastenjärvelle

Lauantai 11.9.2010 - -Esko Erkkilä-

Taustaa

 

Pirkanmaan Jätehuolto Oy:n ja Tampereen Sähkölaitos -yhtiöiden hyötyvoimalaitoshankkeen ympäristövaikutusten arviointiin liittyvä yleisötilaisuus järjestettiin tiistaina 31.8.2010 klo 18-21. Paikkana oli Tampereen yliopiston päärakennuksen sali A1.

 

Tilaisuus oli kaikille avoin ja olin tilaisuudessa läsnä. Paikalla oli hankkeesta vastaavien yhtiöiden, yhteysviranomaisen sekä hankkeen konsulttina toimivan Ramboll Finland Oy:n edustajia.

 

Tampereen hanke tuli ajankohtaiseksi sen jälkeen, kun Hämeenkyröön kaavailtu jätteenpolttolaitoshanke kariutui asukkaiden vastustuksen vuoksi.

 

Esitykset

 

Toimitusjohtaja Pentti Rantala, Pirkanmaan Jätehuolto Oy

• Pirkanmaan Jätehuolto Oy:n toiminta-alueen asukasmäärä ylittää 500.000 henkeä vuoteen 2025 mennessä

 

Toimitusjohtaja Jussi Laitinen, Tampereen Sähkölaitos-yhtiöt

• hyötyvoimalaitos edustaa vastuullista lähienergiaa
• maakaasun energiavero viisinkertaistuu
  • huomautan nyt, että Pöyryn selvitys Gasum Oy:n toimeksiannosta saattaa muuttaa Laitisen tilaisuudessa esittämää tietoa
• jätteenpoltto ei kuulu päästökaupan piiriin
• kaukolämmön lähteet Tampereella
  • turve 17 %
  • maakaasu 72 %
• jätteellä on laitokselle toimitettuna negatiivinen hinta
• investoinnin arvo 90…100 M€
• henkilöstötarve 15…20 henkilöä
• 150.000 tonnia jätettä merkitsee 10 % Tampereen Sähkölaitoksen energianhankinnasta
• Tampere on kooltaan ihanteellinen suunnitellun kokoisen laitoksen kannalta
  • koko polttolaitoksen teho pystytään hyödyntämään myös kesäaikana, jolloin energiantarve on alhaisimmillaan
• rakentamisen suunnitellaan tapahtuvan v. 2010…2014 ja käyttöönoton v. 2014…2015
• hanke toteutetaan Pirkanmaan Jätehuolto Oy:n ja Tampereen Sähkölaitoksen yhteistyönä

 

Dosentti, FT Joonas Hokkanen, Ramboll

• tarvittava asemakaavoitus aloitetaan vuoden 2010 aikana
• hankkeeseen liittyvää biokaasulaitosta ei rakenneta muualle kuin Tarastenjärvelle. Jos hyötyvoimalaitos rakennetaan muualla, niin biokaasulaitos voidaan rakentaa erillisprojektina Tarastenjärvelle.
• hyötyvoimalaitoksen teho on 1/5 Naistenlahden voimalan tehosta
• Tampereen hyötyvoimalaitos on merkittävä hanke valtakunnankin mittakaavassa
• YVA:ssa arvioitavat sijoitusvaihtoehdot ovat
  • Lielahti
  • Sarankulma
  • Rusko
  • Tarastenjärvi

 

Keskustelussa esiintulleita seikkoja

 

• Sarankulmaan olisi rakennettava uusi tieyhteys
• Sarankulman nimeksi muutettiin yleisötilaisuudessa Peltolammi
• 180 milj. kilon (180.000 tonnia) raaka-ainetoimitukset merkitsevät, että hyötyvoimalaitokselle johtavalla tiellä liikkuu täysperävaunuautoja tai pakkaavia roskankuljetusautoja keskimäärin neljän minuutin välein arkipäivisin klo 07.00 ja 22.00 välillä (laskelmassa on EE:n muistuttamisen jälkeen huomioitu se, että autojen on palattava kuorman purkamisen jälkeen tyhjänä takaisin samaa tietä).
• eri vaihtoehtopaikkojen sosiaaliset vaikutukset on arvioitava
  • miten hankkeen myönteisiä vaikutuksia voidaan vahvistaa?
• Epilänharjun asukkaat yrittivät muuttaa Lielahden vaihtoehdon nimeksi Epilän vaihtoehto, mutta sitä ei hyväksytty
• Peltolammin vaihtoehto sijaitsee luontonäkökohtien kannalta arvokkaalla kallioalueella. Alueen pienvesistöjä ei ole vielä pilattu.
• Peltolammin vaihtoehto sijaitsee Peltolammin pohjoispään kohdalla heti radan länsipuolella
• Sulkavuoreen suunniteltu keskusjätevedenpuhdistamo ja hyötyvoimalaitos eivät mahdu samaan kalliotilaan Sulkavuoressa
• jos hyötyvoimalaitos rakennetaan Tarastenjärvelle, joudutaan kaukolämpöverkkoa rakentamaan 7 kilometriä, jotta päästään Tampereen nykyiseen kaukolämpöverkkoon. Rakentamismahdollisuudet selvitetään YVA:ssa.

 

Muuta

 

Vaihtoehdoista järjestetään syksyn aikana asukastyöpajoja, joihin kutsutaan kunkin alueen asukasyhdistysten edustajat. Palokallion Omakotiyhdistys ry saa kutsun Peltolammin vaihtoehtoa käsittelevään asukastyöpajaan.

 

Muita kutsuttavia tahoja ovat mm. Etelä-Alvari, Peltolammiseura ja Härmälän Omakotiyhdistys.

 

Asukastyöpajatoimintaa vetää Seela Sinisalo Ramboll´sta.

 

Vielä…        

 

Oletan, että hyötyvoimalaitos ja biokaasulaitos rakennetaan Tarastenjärvelle. Kannatin tätä vaihtoehtoa jo silloin, kun Hämeenkyrön suunnitelmat kariutuivat asukkaiden painostuksen vuoksi.

 

Tarastenjärvi-vaihtoehto ei kuitenkaan ole varma, joten muistutukset muiden vaihtoehtojen torppaamiseksi ovat paikallaan. Jokaisella mielipiteellä on vaikutusta, jotta järkevään ratkaisuun päädyttäisiin.

 

Pidän Tarastenjärveä hyvänä ratkaisuna senkin vuoksi, että toteutuessaan hanke vauhdittaisi 9-tien parannustöitä ainakin Atalan ja Tarastenjärven liittymän välillä. 9-tien parantaminen tulee aiheelliseksi myös sen vuoksi, että Nurmi-Sorilan rakennustyöt alkavat muutaman vuoden kuluessa.

 

Tarastenjärven vaihtoehtoa kannattaen

 

-Esko Erkkilä-

Hyvä idea?

Sunnuntai 21.3.2010 - -Esko Erkkilä-

Kaupungilla kerrotaan hyvästä ideasta hyödyntää Tampereen kaksi lumivuorta, jotka ovat syntyneet kaduilta ja kadunvarsilta kuljetetusta lumesta.

 

Lumivuoret sijaitsevat Lielahdessa sekä Aarikkalankadulla. Vuoret tavoittelevat käsittämätöntä kahdenkymmenen metrin korkeutta.

 

Ainakin Lielahdessa lumivuoren täyttämiseen tarvitaan isoja koneita kolmessa eri kerroksessa - ensimmäisenä työn tekee maan tasolla iso kauhakuormaaja, joka nostaa kuorma-autojen kippaaman lumen jonnekin kolmen…neljän metrin korkeuteen, toisen vaiheen suorittaa vajaan kymmenen metrin korkeudella kasalla työskentelevä kaivuri, joka nostaa lumen yli kymmenen metrin korkeuteen ja ylimpänä koneena lähes lumikasan päällä toimiva kaivuri nostaa lumen maanpinnasta n. parinkymmenen metrin korkeuteen.

 

On ennakoitu, että...

Lue lisää »