Yhteystiedot

Esko Erkkilä
Ruokomäenkatu 32
33840 Tampere
050 556 4878

Pikakysely

Mitä pidät uusista kotisivuistamme?

Asukastilaisuus turvapaikanhakijoiden hätämajoituskeskuksen sijoittumisesta melkein naapuriimme oli rakentava kokemus

Keskiviikko 7.10.2015 - -Esko Erkkilä-

Olin kuuntelijana eilen, kun Tampereen kaupunki järjesti asukastilaisuuden Multisillan koululle järjestetyn turvapaikanhakijoiden hätämajoituksesta.

 

 

Oikeastaan en ollut pelkkä kuuntelija, sillä osallistuin ennen tilaisuutta YLE-Tampereen Radion suoraan radiolähetykseen, jossa toimittaja Kai Pohjanen kyseli ennakkotunnelmia koordinaattori Marja Huttuselta sekä minulta.

 

 

Totesin, että turvapaikanhakijoiden hätämajoituskeskus sijaitsee 800 metrin etäisyydellä omakotitalostamme ja odotan saavani tilaisuudessa lisätietoja asiasta.

 

 

 

 

multi1.jpg

 

 

Tilaisuuden juontanut Tampereen kaupungin viestintäjohtaja Anna-Maria Maunu kertoi asukastilaisuuden aluksi, että Pirkanmaalle on nyt saapunut 850 turvapaikanhakijaa ja heistä on Tampereelle sijoitettu hätämajoitukseen n. 550 henkilöä.

 

 

 

 

multi2.jpg

 

 

Tampereen kaupungin koordinaattori Marja Huttunen selvitteli turvapaikanhakijoiden vastaanottokeskuksen ja hätämajoituskeskuksen eroja.

 

 

Hätämajoituskeskuksessa turvapaikanhakijat saavat katon päänsä päälle sekä patjamajoituksen hätämajoituskeskuksen lattialla.

 

 

Tampereen hätämajoituskeskuksiin ruuan toimittaa Tampereen Ateria ja ruoka on samaa, jota Tampereen Ateria toimittaa Tampereen eri laitoksille.

 

 

 

 

multi3.jpg

 

 

SPR:n Anu Rohima Mylläri…

 

 

 

 

multi4.jpg

 

 

…sekä rikoskomisario Ari Luoto Sisä-Suomen poliisilaitokselta jakoivat asukastilaisuudessa runsaasti tietoa – kiitos siitä heille!

 

 

 

 

multi5.jpg

 

 

Yleisökysymyksessä tiedusteltiin, että pitääkö suomalaisnaisten muuttaa esimerkiksi pukeutumiskäytöstään, jotta eivät anna virheellistä viestiä turvapaikanhakijamiehille.

 

 

Apulaispormestari Mikko Aaltonen vastasi kysyjälle selkeästi, että omaa pukeutumista tai käyttäytymistä ei tarvitse turvapaikanhakijoiden vuoksi muuttaa.

 

 

***********

 

Yleinen kysymys asukastilaisuudessa oli, että kuinka kauan hätämajoituskeskukset ja vastaanottokeskukset joutuvat toimimaan?

 

 

 

Kysymykseen vastanneet totesivat, että hätämajoituskeskusten toiminta-ajaksi on kaavailtu 2 – 4 viikkoa, mutta realismia on todennäköisesti se, että ajanjaksot tulevat olemaan pidempiä.

 

 

Vastaanottokeskusten toiminta-ajasta kun puhutaan, niin kyseessä saattaa olla vuosikausia.

 

 

Turvapaikanhakupäätökset ovat todennäköisesti pitkä prosessi ja mahdolliset valitukset turvapaikanhakupäätöksistä tulevat pidentämään vastaanottokeskusten toiminta-aikaa.

*************

 

 

 

Viestintäjohtaja Anne-Mari Maunon toteama vanha suomalainen toteamus…

 

 

Maltti on valttia

 

 

…tulee ilmeisesti olemaan hyvä ohjenuora, kun ennakoidaan turvapaikanhakijoiden asioiden lopullista ratkaisua!

 

 

 

-Esko Erkkilä-

Kommentoi kirjoitusta. Avainsanat: turvapaikanhakijat, hätämajoituskeskus, Multisilta, Multisillan hätämajoituskeskus, vastaanottokeskus, Multisillan koulu, Multisillan seurakuntakeskus, YLE-Tampere, Anna-Maria Maunu, viestintäjohtaja Anna-Maria Maunu, Anu Rohima Mylläri, Mikko Aaltonen,

Mielipide Tammervoiman hyötyvoimalaitoksen YVA-selostuksesta

Perjantai 22.4.2011 - -Esko Erkkilä-

Mielipiteitä Pirkanmaan Jätehuolto Oy:n sekä Tampereen Sähkölaitos-yhtiöiden hyötyvoimalaitos- sekä biokaasulaitoshankkeiden ympäristövaikutusten arviointiselostukseen voi antaa 29.4.2011 saakka.

 

Lähetin oman mielipiteeni Pirkanmaan ELY-keskukselle eilen ja se oli sisällöltään tämä:

MIELIPIDE TAMMERVOIMAN HYÖTYVOIMALAITOKSEN YMPÄRISTÖVAIKUTUSTEN ARVIOINTISELOSTUKSESTA

 

Yleistä              

 

On positiivista, että jätteiden hyötykäyttöön Tampereen alueella ollaan panostamassa.  

Suunnitteilla olevat hyötyvoimalaitos sekä biokaasulaitos ovat kannatettavia hankkeita. 

Ne ovat todennäköisesti taloudellisesti  kannattavia laitoksia – ekoprofiililtaan ne sitä ovat joka tapauksessa. 

Annan erityistä tunnustusta termin ”hyötyvoimalaitos” kehittäjille. Termi kuvaa hyvin materiaalien kierrätyskelpoisuutta. Mielestäni meillä ei käytännössä synny lainkaan materiaalia, jota voitaisiin kutsua jätteeksi – kaikki ovat hyödynnettävissä.

Filosofointi jätteiden vähentämiseksi on aina paikallaan, mutta filosofoinnilla jäteongelmaa ei ratkaista. Sen vuoksi on kannatettavaa, että Pirkanmaan Jätehuolto Oy ja Tampereen Sähkölaitos-yhtiöt ovat löytäneet synergiamahdollisuuden ja Tampereelle ollaan saamassa hyötyvoimalaitos sekä biokaasulaitos.

 

Sijoitusvaihtoehdot

On mainio asia, että jo suunnitelmissa todetaan biokaasulaitoksen ainoaksi sijoituspaikaksi Tarastenjärven jätteeenkäsittelykeskuksen länsiosa.

Biokaasulaitoksen sijoittuminen ratkaisee käytännössä myös hyötyvoimalan sijainnin, sillä kahden vain hieman erilaista jätettä hyödyntävän laitoksen sijoittaminen eri puolille kaupunkia ei olisi järkevää.

Molempien laitosten sijoittaminen Tarastenjärvelle pystyy parhaiten hyödyntämään sen infran, joka Tarastenjärvelle jo nyt on muodostunut ja jonka käyttöä sekä hyödyntämistä kahden uuden laitoksen tulo alueelle tehostaa.

Sijoitusvaihtoehdoista Peltolammi ja Tarastenjärvi edustavat ääripäitä – Peltolammi sijoituspaikkana on täysin mahdoton ja Tarastenjärvi puolestaan ihanteellinen sekä kannatettava.

Epilä                  

Sijoituspaikkana Epilä kaatuu erityisesti liikenneongelmiin sekä tontin ahtauteen. Alueen kulttuuri- sekä virkistysarvot poissulkevat Epilän todellisista sijoitusvaihtoehdoista. Asutuksen läheisyys ei mahdollista hyötyvoimalaitoksen sijoittumista Epilään.

Elintarviketeollisuuden läheinen sijainti merkitsee sitä, että hyötyvoimala ei voi sijoittua Epilään, sillä silloin suomalaisen puhtaan ruuan todellisuus ja mielikuva kärsisivät. Tamperelaisen lähiruuan mainetta ei saa pilata sijoittamalla hyötyvoimalaitos Epilään.

Epilä-vaihtoehdon mahdolliset tekniset vahvuudet eivät riitä siihen, että Epilä voisi olla hyötyvoimalaitoksen sijoituspaikka.

Valmistelutyön osalta haluan kiinnittää huomiota siihen, että Epilää kutsutaan YVA:ssa Lielahdeksi. Halutaanko tällä hämärtää todellisuuskuvaa sijoituspaikasta?

Rusko                

Ruskon alueella ”jätekuormitus” on jo nykyisin liiallinen. Houkanojan saastuminen on alueella toimivan jäteyrityksen toimesta päässyt liian pitkälle ja sen toimintaan pitää Tampereen kaupungin puuttua. Puuttumista on luvattu useissa eri yhteyksissä, mutta mitään ei ole tapahtunut.

Olen enemmän kuin tyytyväinen, kun taannoin sain olla mukana toiminnassa, jossa Ruskossa toimivan jätealan yrityksen pääseminen Viljakkalaan pystyttiin estämään.

Kaakkois-Tampereelle suunniteltu Herukka-reitti on kaavailtu kulkemaan suunnitellun hyötyvoimala-alueen vierestä. Herukka-reitti on kunnianhimoinen hanke, jonka myös kauempana Tampereella asuvat soisivat toteutuvan. Se loisi uusia mahdollisuuksia virkistyskäyttöön kaikille kaupunkilaisille. 

Hyötyvoimalan sijoittuminen Ruskoon vaikeuttaisi Herukka-reitin suunnittelua, joten jo yksistään se tekee Rusko-vaihtoehdosta mahdottoman.

Rusko-vaihtoehdon mahdolliset positiiviset seikat jäävät niin paljon haittoja pienemmiksi, että Rusko ei ole todellinen sijoitusvaihtoehto hyötyvoimalaitokselle.

Peltolammi

Peltolammin sijoituspaikkaa kutsutaan YVA-selostuksessa hämäävästi Sarankulmaksi. Tuomittavaa toimintaa suunnittelijoilta! 

Liikenneolosuhteet tekevät Peltolammi-vaihtoehdosta mahdottoman. Etelästä rekkaliikenne jouduttaisiin ohjaamaan kapeille kaduille tai rakentamaan kokonaan uusi tieyhteys Sääksjärven eritasoristeyksestä metsien kautta Peltolammille.

Pohjoisen suunnasta olisi rakennettava kokonaan uusi tie Toivion asuntoalueen kautta! Peltolammin vaihtoehto on mahdoton liikenteellisesti siis Tampereen ja myös Pirkkalan osalta! 

Peltolammilta ”varattu” alue on hyötyvoimalaitokselle liian kapea, joten jo tontin muoto poissulkee Peltolammi-vaihtoehdon. 

Hyötyvoimalaitokselle ”kaavailtu” alue kuuluu voimakkaaseen arseeniesiintymäalueeseen, joten se jo yksistään estää hyötyvoimalaitoksen rakentamistyöt. 

Peltolammille suunniteltu hyötyvoimalaitos rakentuisi suositun Peltolammia kiertävän kunto- ja virkistysreitin viereen – ainoastaan Tampere-Helsinki –rata erottaisi ne toisistaan. Lähes puolet Peltolammista jää 500 metrin säteellä hyötyvoimalaitosta keskipisteenä piirretyn ympyrän sisään eli Peltolammin virkistyskäyttö rajoittuisi merkittävästi.

Havainnekuvasta selviää, että maisemanäkymät molemmilta Peltolammin uimarannoilta muuttuisivat radikaalisti tehdasmiljöömäisiksi – sitä Peltolammin, Multisillan ja Palokallion asukkaat eivät todellakaan halua! 

Tampere-Pirkkala –lentokentän itäinen laskeutumisreitti kulkee täsmälleen Peltolammin, Palokallion sekä suunnitellun hyötyvoimalaitoksen yli. Hornet-laskeutumisen aikana lentomelu laskeutumisreitillä kohoaa tasolle 100…105 dB. Melutaso on todettu Tampereen kaupungin suorittamissa melumittauksissa (mittaustulokset ovat saatavissa esim. allekirjoittaneelta). 

Samaa aluetta rasittaa VT3:n ”kumipyörämelu” sekä rautatiemelu ja –tärinä, joten alueen melukiintiö on varmasti täynnä ilman hyötyvoimalaitoksen lisämeluakin! Peltolammille sijoittuva hyötyvoimalaitos merkitsisi uutta ajoneuvoliikennettä neljän minuutin välein -mahdotonta! 

Peltolammin vaihtoehdosta ei löydy hyviä puolia, joten vertailu etujen ja haittojen kesken ei ole tarpeellista. Kaukolämpöputkiston sijaintia ”samalla hehtaarilla” ei kannata huomioida vaihtoehdon hyvänä puolena.

 

Tarastenjärvi

Tarastenjärven jätteenkäsittelykeskuksessa ”jäte osataan” jo nyt, joten se on ylivoimaisesti paras paikka myös hyötyvoimalaitokselle.

 Jättenkäsittelyn infran keskittyminen Tarastenjärvelle tuo tehokkuutta toimintaan. ”Vuosikertajätteiden” hyödyntämismahdollisuus hyötyvoimalassa vaikuttaa positiivisesti menneidenkin vuosien jätetaseeseen. Vuosikertajätteiden kuljettaminen jonnekin muualle Tampereella olisi anteeksiantamaton paikka – Tarastenjärvellä ne voidaan hyödyntää lähijätteenä.

Tarastenjärvellä on logistisesti ihanteellinen sijainti. Jäteliikenteen kanavoituminen suurelle liikenneväylälle – ysi-tielle – saattaa vauhdittaa sen kehittämistä. Jos näin tapahtuu, on se suuri edistysaskel eräälle Suomen vaarallisimmista tieosuuksista.

Tarastenjärveltä joudutaan kaukolämpöputkea rakentamaan muita vaihtoehtoja pidemmälti, mutta tulevaisuuteen tähtäävänä investointina se on todellista panostamista tulevaisuuteen.

                          

Yhteenveto

Kiitän Pirkanmaan Jätehuolto Oy:tä ja Tampereen Sähkölaitos-yhtiöitä mielenkiintoisen ja kannatettavan hankkeen suunnittelusta.

Esitän, että Tammervoiman hyötyvoimalaitos sijoitettaisiin Tarastenjärven jätteenkäsittelykeskuksen yhteyteen.

 

-Esko Erkkilä-

Kommentoi kirjoitusta. Avainsanat: Tammervoima, Pirkanmaan Jätehuolto Oy, Tampereen Sähkölaitos-yhtiöt, hyötyvoimalaitos, biokaasulaitos, Epilä, Lielahti, Rusko, Peltolammi, Palokallio, Multisilta, Sarankulma, Tarastenjärvi, Houkanoja, Herukka-reitti, lentomelu, Toivio, Pirkkala,

Palokalliolla ajoradat sekä jalankulkuväylät ovat mainiossa kunnossa talvellakin

Keskiviikko 2.3.2011 - -Esko Erkkilä-

Talvi on ollut poikkeuksellisen haastava ajo- sekä kävelyteiden ja jalkakäytävien talvikunnossapidosta vastaaville. 

Tilanne on johtanut siihen, että on ollut suorastaan muodikasta jakaa moitteita niille, jotka hoitavat kulkuväyliemme kunnossapitoa.

Aamulehti viritteli palstoillaan taannoin ilmianto-osastoa, jonne lukijat saattoivat lähettää kuvia ja kertoa tapauksista, joissa kaupungin kulkuväylät olivat heikosti hoidettuja.

Ilmiantoja on kertynyt melkoisesti ja ne on todennäköisesti kaikki julkaistukin.

Lähetin osastolle kokemuksia ja kuviakin Palokallion tilanteesta.

Palokalliolla tilanne on tyystin toinen kuin ilmiantoja pyytänyt toimittaja toivoi, sillä kulkuväylät ovat mainiossa kunnossa.

Kehujen jakamisessa pitää olla tietyllä tavalla kriittinen, mutta silloin kehuja on paikallaan jakaa, jos se on aiheellista.

Ruokomäenkatu on Palokallion alueen pääkatu ja se on sivukatuineen hyvässä kunnossa.

Lempääläntieltä Ruokomäenkatu 32:n kohdalle saakka myös jalkakäytävät on aurattu ja hiekoitettu moitteettomaan kuntoon.

Muutama valokuva selventää Palokallion hyvän tilanteen:

 

pict1147.jpg

 

Kuva on otettu Karpalokadun risteyksestä kohti Ruokomäenkatu 30:tä. Auto on pysäköity täsmälleen ajoradalle jalkakäytävän viereen ja nähdään, että auton oikealla puolella oleva jalkakäytävä on hyvin aurattu ja helppo kulkea. Myös ajorata on hyvässä kunnossa.

 

pict1150.jpg

 

Tämä kuva on Ruokomäenkadun mutkasta Ruokomäenkatu 30:n kohdalta. Auto on pysäköity ”nurmikolle” n. 5 metriä korkean lumikasan viereen. Lumet on kasattu niin kauas ajoradasta, että sulamisvedet valuvat metsään ja eivät pääse ajoradalle.

 

Kiitän Palokallion alueen talvikunnossapidosta vastaavia ja annan heille tunnustuksen hyvin hoidetusta työstä!

 

-Esko Erkkilä-

Kommentoi kirjoitusta. Avainsanat: Talvikunnossapito, Palokallio, Peltolammi, Multisilta,

Virkahenkilöiden viljelemä termi "kehittäminen" merkitsee kansalaisten näkökulmasta palvelujen lopettamista

Perjantai 25.2.2011 - -Esko Erkkilä-

Virkahenkilöiden ja kansalaisten kielenkäytössä samat sanat merkitsevät tyystin erilaista sisältöä.

Virkahenkilöt ja rahvas käyttävät puheessaan samoja sanoja, mutta he tarkoittavat eri asioita.

Sanapari ”palvelujen kehittäminen” on hyvä esimerkki tästä.

Virkahenkilöiden puheessa sanaparilla ”palvelujen kehittäminen” pyritään verhoamaan asukkaiden kannalta palveluiden tulevat heikennykset positiivisen ilmaisun taakse.

Asukkaat ovat oppineet lukemaan virkahenkilökieltä ja tiedämme, että sanapari ”palvelujen kehittäminen” merkitsee palvelujen heikennyksiä, jopa niiden loppumista kokonaan.

Saimme tästä malliesimerkin tiistaina tammikuun 25. päivänä Tampereen Keskusvirastotalolla, jossa virkahenkilöt esittelivät Etelä-Alvarin jäsenille ikäihmisten palveluja Tampereen eteläisellä alueella.

Virkahenkilöt – Sisko Hiltunen ja Sami Uusitalo –lipsauttivat, että Palokallion aikuisneuvolan toimintaa suunnitellaan ”kehitettäväksi”.

Tartuin kiinni asiaan ja kysyin suoraan, että aiotaanko se lopettaa. Saimme kuulla, että Palokallion aikuisneuvolan toimintaa ollaan siirtämässä Lakalaivaan rakennettavaan liikekeskukseen.

Asiassa on kuitenkin iso mutta ja se on se, että Lakalaivan alueen kaavoitustyötä ei ole vielä kunnolla edes aloitettu, joten liikekeskuksen rakentaminen toteutuu vasta monen vuoden päästä.

Nyt pelkäämme Palokallion aikuisneuvolan lopettamista, sillä sitähän virkahenkilöiden kielenkäytössä termi kehittäminen merkitsee.

Palokallion aikuisneuvola palvelee laajaa aluetta eli Multisillan, Peltolammin sekä Palokallion asukkaita. Se on avoinna maanantaisin ja tiistaisin sekä tarvittaessa perjantaisin.

Palokallion aikuisneuvolaa hoitava terveydenhoitaja huolehtii Koivistonkylän aikuisneuvolasta keskiviikkoisin ja torstaisin.

Soitin päivystävälle terveydenhoitajalle ja sain kuulla, että perjantain aukioloajat ovat suuren kysynnän vuoksi välttämättömiä ja nytkin runsaan viikon kuluttua olevalle perjantaille oli jäljellä enää yksi aika! Jonotusaika Palokallion aikuisneuvolaan on siis venymässä lähelle kahta viikkoa eli palvelulla on kysyntää.

Palokallion aikuisneuvola sijaitsee kohtuullisen matkan päässä Multisillasta, Peltolammilta sekä Palokalliolta. Osa sen asiakkaista pystyy kulkemaan sinne omatoimisesti. Omatoiminen kulkeminen kauas kotokulmilta ei onnistuisi ja alueemme väki ei halua täyttää kaukana olevien aikuisneuvoloiden ja muiden vastaavien paikkojen odotustiloja. Sairaana vuoron odottaminen ei ole leikintekoa.

Multisiltalaiset, peltolammilaiset ja palokalliolaiset odottavat Palokallion aikuisneuvolaa kehitettävän kaikkina arkipäivinä aukiolevaksi. Emme hyväksy virkahenkilöiden ilmeistä suunnitelmaa sen ”kehittämiseksi” eli toiminnan lopettamista!

-Esko Erkkilä-

Kommentoi kirjoitusta. Avainsanat: Palokallion aikuisneuvola, Multisilta, Peltolammi, Palokallio, Lakalaiva, Lakalaivan osayleiskaava, Alvari, Etelä-Alvari,

Aiheuttavatko Tampereen koulujen uudet nimet ongelmia äänestäjille?

Lauantai 22.1.2011 - -Esko Erkkilä-

Tampereen äänestyspaikat kevään eduskuntavaaleissa säilyvät samoina kuin EU-vaaleissa.

Hankaluutta saattaa aiheuttaa se, että joidenkin äänestyspaikkoina käytettävien koulujen viralliset nimet ovat muuttuneet.

Otan esimerkin eteläiseltä Tampereelta.

Äänestyspaikkoina säilyvät Peltolammin koulu ja entinen Multisillan koulu. Haasteellista on se, että Multisillan koulu on nykyisin viralliselta nimeltään "Peltolammin koulun Multisillan toimintayksikkö".

Vastaavia koulujen uusnimeämisiä on Tampereella useita muitakin ja monet uusnimetyistä kouluista toimivat äänestyspaikkoina.

Meneekö multisiltalainen äänestäjä, joka on jättänyt äänestyksenä viime minuutteihin, hoitamaan äänestystään Peltolammin koululle, koska se on ensimmäisenä äänioikeudesta kertovassa ilmoituslapussa? Peltolammilla sijaitseva koulu on väärä paikka, sillä hänen äänestyspaikkansa sijaitsee Multisillassa. Koulujen välimatkaa on runsas kilometri ja sitä matkaa ei viidessä minuutissa ainakaan kävellen pysty taittamaan.

Olen yksiselitteisesti sillä kannalla, että Keskusvaalilautakunnan on äänestyspaikkojen niminä käytettävä koulujen virallisia nimiä.

Vaaliviranomainen ei voi lähteä soveltamaan Tampereen kaupungin päättämiä koulujen virallisia nimiä.

Muuten kyseessä olisi loputon suo siitä, että milloin vaaliviranomainen suostuu ottamaan käyttöönsä äänestyspaikkojen viralliset nimet. Joko uusia nimiä sovelletaan presidentinvaaleissa, vaiko siirrytäänkö niiden käyttöön vasta syksyllä 2012 järjestettävissä kunnallisvaaleissa? Siihen suohon ei pidä sotkeentua.

Otan esimerkin yritysmaailmasta.

Monet yritykset ovat vuosien saatossa muuttaneet nimeään. Harva enää puhuu Itikan makkaroista, vaan ne ovat Atrian makkaroita. Nyt monet menevät hoitamaan pankkiasioitaan Nordeaan – ei KOP:iin tai muihin Nordean edeltäjiin.

Äänestyspaikkojen nimenmuutokset merkitsevät vaaliviranomaiselle, Tampereen kaupungille ja medialle tarvetta kertoa muuttuneista äänestyspaikkojen nimistä – ei se sen vaikeampaa ole!

-Esko Erkkilä-

Kommentoi kirjoitusta. Avainsanat: eduskuntavaalit 2011, Keskusvaalilautakunta, äänestyspaikkojen nimet, Peltolammi, Multisilta, Atria, Itikka, Nordea, KOP, Merita,

Pilotilla ja pilotilla on suuri ero - ainakin Hornet-laskeutumisessa

Maanantai 15.11.2010 - -Esko Erkkilä-

Tampere-Pirkkala -lentoaseman itäinen laskeutumisreitti aiheuttaa tavatonta lentomelua Tampereella.

 

Hornet-kalusto on oikeastaan ainoa todellinen lentomelun lähde, sillä matkustajalentokoneiden laskeutumismelu on kuin "kissan hyrinää" verrattuna sotakoneiden jylinään.

 

Tampere-Pirkkalan lentoaseman lentomelualuetta on virkamiesten pöydillä hallinnollisin keinoin supistettu naurettavan pieneksi. Virallisella lentomelurajauksella ei ole paljonkaan todellisuuspohjaa, sillä todellisuudessa asetusten mukaisen lentomelun alue on paljon suurempi kuin hallinnollisilla päätöksillä sorvattu lentomelualue.

 

Tampere-Pirkkalan lentokentän lentomelualue alkaa idässä jo Hallilan kaupunginosan kohdalla ja melu lisääntyy kiitorataa kohti mentäessä.

 

Tampereen kaupungin virallisten lentomelututkimusten mukaan esim. Palokalliolla lentomelu Hornet-laskeutumisen aikana ylittää reippaasti 100 dB.

 

Seurasin torstaina marraskuun 11. päivänä 2010 kuulohavainnoin kolmen Hornet´n laskeutumista ja tein hämmästyttäviä havaintoja. Tarkkailujaksoni ajoittui n. klo 17.45…17.53 väliseen aikaan. Tarkkailujakson aikana tapahtui kolme Hornet-laskeutumista.

 

Ensimmäinen Hornet piti laskeutuessaan hirvittävää melua. Metrin etäisyydellä olevan kaverin kanssa puhumisesta tai ainakaan hänen puheensa kuulemisesta ei olisi ollut pienintäkään toivoa.

 

Matkapuhelimen käyttö on pitkän tovin täysin mahdotonta Hornet-laskeutumisen aikana.

 

Toinen Hornet piti sekin kovaa ääntä, mutta ei läheskään samanlaista kuin ensimmäinen. Tuntui tosin, että se lisäsi desibelejään reippaasti sen jälkeen, kun se ylitti pääradan eli Helsingistä Tampereelle johtavan radan.

 

Kolmas ja havaintojaksoni viimeinen Hornet oli saanut pilotikseen jonkinmoisen herrasmiehen tai muuten taitavan pilotin, sillä nyt Hornet-melu jäi selvästi alle sadan dB:n.

 

Satakunnan Lennostolla oli todennäköisesti menossa pimeälentoharjoitukset, sillä Hornet-jylinää kuului Peltolammin ja Palokallion taivaalta vielä ainakin klo 22.41 saakka!

 

Olen armeijassa saanut jalkaväkikoulutuksen, mutta jo varhaisessa vaiheessa minut siirrettiin Puolustusvoimissa Ilmavoimien miesvahvuuteen ja valtaosan kertausharjoituksistani olenkin palvellut Ilmavoimien riveissä.

 

RUK:n jälkeen saamani molemmat ylennykset menevät Ilmavoimien piikkiin, joten tunnen jonkin verran Ilmavoimien toimintaa.

 

Ilmavoimien tunteminen ei kuitenkaan vähennä sitä huolta, jota tunnen asuinympäristöäni vaivaavasta lentomelusta. Olen kuluneina vuosina pyrkinyt eri keinoin vaikuttamaan, että lentomelu alueellamme saataisiin siedettäväksi ja ehkä kokonaan loppumaan.

 

Myönnän, että alueemme kansalaistyö lentomelun vähentämiseksi on tuottanut tulosta, sillä ilmiselvästi Satakunnan Lennosto nykyisin ottaa entistä paremmin huomioon Hallilan, Koivistonkylän, Palokallion, Peltolammin, Multisillan ja Härmälän kaupunginosia sekä koko Pirkkalan itäpuolista aluetta riivaavan lentomelun. Liekö laskeutumissuuntaa painotettu enemmän lännestä tapahtuviksi laskeutumisiksi?

 

Kavahdettavia ovat ne suunnitelmat, jotka liittyvät Pirkkalan toisen kiitotien rakentamiseksi. Sitä päättäjät eivät saa kuvitella edes synkimpinä hetkinään.

 

Pääpaino suunnitelmissa pitää olla siinä, että milloin sotilaslentoliikenne saadaan loppumaan Tampere-Pirkkala -lentoasemalta.

 

-Esko Erkkilä-

Kommentoi kirjoitusta. Avainsanat: Lentomelu, Hornet, Hornet-lentomelu, Tampere-Pirkkala, Tampere-Pirkkala -lentoasema, Hallila, Koivistonkylä, Palokallio, Peltolammi, Multisilta, Härmälä, Pirkkala, Toivio,

Lahdesjärven osayleiskaava merkitsee tavatonta uhkaa Palokallion, Peltolammin ja Multisillan asukkaille

Sunnuntai 24.10.2010 - -Esko Erkkilä-

Tampereella Lahdesjärven-Lakalaivan osayleiskaava jaettiin virkamiesten vastustuksesta huolimatta kahtia Lahdesjärven ja Lakalaivan osayleiskaavoiksi. Luottamushenkilöt näyttivät, että mikä taho kaupungissa tekee päätökset.

 

Kaavat jakamalla eteläisen Tampereen kehittyminen on mahdollista, mutta runsaasti haasteita riittää jaetussakin kaavaratkaisussa.

 

Lahdesjärven alue käsittää moottoritien itäpuoliset alueet nykyisen Ikean tontin pohjois- ja eteläpuolella. Lähialueen asukkaiden kannalta suurimmat uhat ovat Ikean eteläpuolista aluetta koskevat suunnitelmat.

 

Alueella on louhittavaa kalliota paikoitellen jopa seitsemän (7) metrin paksuudelta ja louhittava määrä saattaa asettua tasolle 1.000.000 kiintokuutiometriä!

 

Kiintokuutiometrimäärä pitää kertoa kolmella, jotta päästään louhintamäärän tonneihin. Miljoona kiintokuutiometriä kalliolouhintaa merkitsee siis kolme miljoonaa tonnia louhetta!

 

Louhe on ajettava pois jatkokäsittely- tai loppusijoituspaikalle - Tampereella loppusijoituspaikat ovat vähissä ja sen vuoksi kalliolouhe joudutaan useimmiten varastoimaan jatkokäsittelypaikalle. Siellä louhe murskataan pienemmäksi ja sitten joskus myöhemmin ajetaan loppusijoituspaikalle.

 

Kalliolohkareitten murskaaminen on ympäröivän asutuksen kannalta suuri rasitus. Hydraulivasaroiden jatkuva säksätys lähes vuorokauden ympäri tuli meille palokalliolaisille tutuksi niiden runsaan kymmenen vuoden aikana, jona kalliolouheen "jatkojalostamista" tapahtui nykyisellä Ikean paikalla. Emme soisi vastaavaa kokemusta kenellekään toiselle.

 

Pahinta Lahdesjärven kaavan toteuttamisessa tulevat olemaan Tampereen massiivisimmat räjäytystyöt ehkä kautta aikain. Tuskin milloinkaan ennen samalla alueella Tampereella on louhittu kalliota miljoonaa kuutiometriä.

 

Miten Tampereen kaupunki aikoo korvata Multisillan, Peltolammin ja Palokallion alueelle rakennetuille omakotitaloille aiheutuvat Lahdesjärven alueen räjäytystöistä aiheutuvat vauriot? Kokemukset Ikea-räjäytysten korvaamisesta ovat perin heiveröiset, vaikka meillä olikin erillissopimus räjäytysvahinkojen korvaamisesta.

 

Vähin, miten alueen asukkaat voivat tuleviin talojensa vaurioihin varautua on se, että velvoitetaan Tampereen kaupunki suosittamaan ennakkotarkastukset taloissa, jotta ainakin syntyvät vahingot voidaan luotettavasti todentaa. Korvausten saaminen onkin sitten kokonaan toinen juttu, mutta vahinkojen todentaminen on korvausvaatimusten ehdoton edellytys.

 

-Esko Erkkilä-

Kommentoi kirjoitusta. Avainsanat: Lahdesjärven-Lakalaivan osayleiskaava, Lahdesjärven osayleiskaava, Lakalaivan osayleiskaava, Palokallio, Peltolammi, Multisilta, Ikea-räjäytykset, Ikea Tampere, räjäytysvahingot,

Jouduin olemaan eri mieltä pormestarin kanssa - asukkaat olivat samaa mieltä kanssani!

Tiistai 28.9.2010 - -Esko Erkkilä-

Tampereen kaupunki järjesti pormestarin asukasillan Peltolammin koululla 21.9.2010.

 

Tilaisuuteen oli erityisesti kutsuttu Peltolammin ja sen lähialueiden asukkaita, mutta paikalle sai tulla asukkaita kaikkialta Tampereelta.

 

Kutsua oli noudattanut kuutisenkymmentä asukasta pääosin Peltolammilta, Multisillasta sekä Palokalliolta.

 

Olin paikalla lähes tilaisuuden loppuun saakka - valitettavasti jouduin poistumaan hieman ennen tilaisuuden päättymistä, sillä oli kiirehdittävä seuraavaan palaveriin.

 

Pormestari Timo P. Nieminen avasi tilaisuuden.

 

Nieminen kosketteli eteläisen Tampereen viimeaikaisia tapahtumia ja näki ne asukkaiden vinkkelistä positiivisina.

 

Ikean rakentuminen moottoritien toiselle puolelle, Ikano-tavaratalon rakentamissuunnitelmat Ikean viereen ja Peltolammin tiivistysrakentaminen ovat pormestarin mielestä asukkaiden kannalta positiivisia asioita.

 

Ne tulevat Timo P. Niemisen mielestä nostamaan asuntojen hintoja Peltolammilla ja lähiseudulla ja siten tuovat kaikkea hyvää asukkaille. Lakalaivan kaavoituksen eriyttämien Lahdesjärven kaavasta takaa hyvän kaavoituksen Peltolammin lähialueelle.

 

Sulkavuoreen suunniteltua jätevedenpuhdistamoa ja Peltolammille suunniteltua jätteenpolttolaitosta Nieminen ei sentään maininnut Peltolammille autuutta tuovina kohteina.

 

Pyysin illan edetessä puheenvuoron ja tilaisuuden puheenjohtajana toiminut pormestarin erityisavustaja Pauli Välimäki sen myös minulle antoi.

 

Annoin tunnustusta pormestari Timo P. Niemisen näkemyksille Tampereen kaupungin kehittämisestä. Sanoin kuitenkin puheenvuoroni alussa, että haluan tuoda esille asukkaiden mielipiteitä pormestarin mainioiksi kertomista hankkeista ja asukasmielipide ei niiden kohdalla ole lainkaan myötäsukainen.   

 

Totesin, että Ikean sullominen ahtaalle paikalla Tampereen rajojen sisäpuolelle oli hölmöä hommaa. Ikean tontin ja sen vaatimien liikenneväylien rakentaminen vaati älyttömät räjäytystyöt ja niiden aiheuttamat suurimmat vahingot ovat edelleen korvaamatta.

 

Kerroin, että Peltolammin vaihtoehto jätteenpolttolaitoksen sijoittamiseksi Peltolammille on varmaan pelkää vaihtoehtojen etsintää hankkeen YVA-tarkastelua varten ja siinä järki voittaa ja jätteenpolttolaitos rakennetaan Tarastenjärven kaatopaikalle.

 

 Totesin, että asukkailla on huoli Sulkavuoreen suunnitellun jätevedenpuhdistamon louheista, joita saattaa syntyä jopa 1.200.000 kuutiometriä. Välivarastoidaanko ne eteläisen Tampereen alueella ja missä? Räjäytetäänkö ne murskeeksi jossain Peltolammin, Multisillan, Palokallion, Härmälän tai Koivistokylän alueella? Mitkä ovat räjäytysten vaikutukset asunnoille ja omakotitaloille? Kysymyksiä Sulkavuoren tiimoilta riittää.

 

Kerroin Peltolammin tiivistysrakentamisesta asukkailla olevan tyystin toinen näkemys kuin pormestarilla. Peltolammilaiset eivät kaipaa alueensa rauhan häirintää ja siten torjuvat alueen tiivistysrakentamisen.

 

Painotin, että virkamiesten pitäisi lopettaa tiivistysrakentamissuunnitelmansa, sillä alue on lentomelualuetta ja siten asuinrakentaminen Peltolammille ei ole lainsäädännöllisestikään mahdollista. Miksi euroja hutlataan turhaan työhön?

 

Lopuksi esitin tiettyä hyvitystä sille, että eteläinen Tampere on joutunut ja joutuu kantamaan raskaan vastuun Tampereen kehittymisestä.

 

Peltolammi ja sen lähialueet ovat viihtyisiä asuinalueita. Alueiden kerrostalot, rivitalot ja omakotitalot sijaitsevat pääosin kaupungin vuokratonteille. Alkuperäiset vuokrasopimukset ovat katkolla lähivuosina ja silloin…

 

Tampereen kaupungin pitäisi pidättäytyä suurilta vuokrankorotuksilta.

 

Puheenvuoroni oli maltillinen, mutta sen sanoma oli selkeä. Halusin siinä tuoda esille laajan alueen asukasmielipiteen rakentavassa mielessä.

 

Uskon onnistuneeni, sillä mm. pormestari taisi kommentoida sitä tuoreeltaan myötämielisesti.

 

Korostan, että arvostan pormestari Timo P. Niemisen toimintaa Tampereen kehittämisessä ja toivon, että kommenttipuheenvuoroni edistää tamperelaisen asukasmielipiteen huomioimista lopullisia päätöksiä tehtäessä.

 

Läsnäollut yleisö kommentoi puheenvuoroani kättentaputuksin ja olen seuraavina päivinä saanut mukavasti kannustavia puhelinsoittoja ja teksti- sekä sähköpostiviestejä.

 

Toivo elää eteläisellä Tampereella synkistä pilvistä huolimatta!

 

-Esko Erkkilä-

Kommentoi kirjoitusta. Avainsanat: Tampere, pormestarin asukasilta, Peltolammi, Multisilta, Palokallio, Koivistonkylä, Härmälä, tiivistysrakentaminen, Timo P. Nieminen, Ikea, Ikano, Ikea-farssi, Lahdesjärven kaava. Lakalaivan kaava, Tarastenjärvi, Sulkavuoren jätevedenpuhdistamo,

Lumetta vai todellista asukasvaikuttamista?

Maanantai 27.9.2010 - -Esko Erkkilä-

Olen seurannut Tampereen kunnallispolitiikkaa aktiivisesti kymmenkunta vuotta ja viime vuodet ollut jopa pienenä osallisena siinä.

 

Kehitys on asukasvaikuttamisen kannalta mennyt parempaan suuntaan, mutta koko ajan pitää kysyä, että onko kyse sittenkin lumeesta. Onko asukasmielipiteellä vaikutusta kunnallisiin päätöksiin?

 

Omaan pientä kokemusta Tampereen kunnalliselämästä "pysähtyneisyyden ajalta", ajalta jolloin aseveliakseli hallitsi kaupunkia. Aseveliakselin muodostivat demarit ja kokoomus.

 

Kaupunginjohtaja oli perinteen mukaan demari. Tampereen viimeinen kaupunginjohtaja oli Jarmo Rantanen ja hänen aikanaan ei tunnettu käsitettä asukasvaikuttaminen.

 

Omaan siitä henkilökohtaista kokemusta, sillä Palokallion Omakotiyhdistys pyrki Rantasen puheille niiden kiemuroiden alkutahdeilla, jotka sitten päättyivät onnettomaan Ikea-ratkaisuun. Ei puhettakaan, että kulmahuoneen ovi olisi avautunut asukkaille!

 

Pormestarijärjestelmään siirtyminen on tuonut ainakin tiettyä avoimuutta ja ainakin instrumentteja asukasvaikuttamiseen.

 

Pormestarin asukasillat, kaupunginvaltuuston puheenjohtajan asukasillat ja erityisesti Alvari-toiminta ovat antaneet asukkaille välittömän mahdollisuuden keskustalla päättäjien kanssa sekä saada tietoa kaupungin päätöksenteosta.

 

Pormestarin asukasilta Peltolammin koululla 21.9.2010 oli esimerkki osin hyvästä, mutta osin myös heikosti toteutetusta asukastilaisuudesta.

 

Pormestari Timo P. Nieminen osaa nähdä asiat positiivisena ja se oli hänen vahvuutensa myös tässä asukasillassa. Niemisen tapa sanoa asiansa lyhyesti on suuri plussa.

 

Timo P. Nieminen osasi käsitellä avauspuheenvuorossaan Peltolammin ja sen lähialueiden asioita eli juuri niitä asioita, jotka kiinnostivat illan yleisöä.

 

Illan toinen onnistuja oli liikenneinsinööri Jukka Kyrölä. Hänen täsmälliset ilmaisunsa olivat poikkeus illan jaarittelija-esiintyjien jorinoista ja siten kiinnostavia, vaikka läheskään kaikkiin Kyrölän esittämiin mielipiteisiin ei voinut yhtyä.

 

Apulaispormestari Perttu Pesä oli illan epäonnistujia ja nimenomaan esitysteknisesti. Tämä on hämmästyttävää, sillä näyttelijän ja esiintyvän taiteilijan taustalla olevalta henkilöltä odottaisi toista.

 

Perttu jaaritteli esittämiään asioita tavattoman pitkään ja kuulijoita alkoi nukuttamaan. Pääosassa Pertun esitystä oli se, että hänellä oli kiire poikien Suomi-Ranska -maaotteluun, jota samaan aikaan pelattiin Tampereella.

 

Osansa Pertun epäonnistumisesta saa kantaa tilaisuuden puheenjohtajana toiminut pormestarin "oikea käsi" Pauli Välimäki. Välimäen olisi pitänyt puuttua pöydän takana olleiden esiintyjien jaaritteluun ja ohjata heitä asiaan.

 

Melkein puuta heinää puhui myös apulaispormestari Kristiina Järvelää tuurannut suunnittelupäällikkö Aila Salmelin. Salmelin ei tuntenut aluetta lainkaan ja sen vuoksi hän jaaritteli latteuksia kaupungin toimista apulaispormestari Järvelän vastuualueella. Salmelinin esiintyminen ei antanut vakuuttavaa kuvaa virkamiesten kyvyistä.

 

Apulaispormestari Anna-Kaisa Ikonen esiintyi tapansa mukaan pirteästi ja iloisen oloisesti. Peltolammin alue on maantieteellisesti hänellekin outo ja sen vuoksi Ikonen keskittyi Tampereen kaupungin linjauksiin ja kosketteli korkeintaan eteläisen Tampereen asioita pintapuolisesti.

 

Peltolammin asukastilaisuudesta jäi mieleen kaksijakoinen tunnelma. Esiintyneistä virkamiehistä toinen - Jukka Kyrölä - tunsi alueen asiat, mutta toiselle - Aila Salmelin - ne olivat hepreaa.

 

Pormestari Timo P. Nieminen tuntee Tampereen kaupungin eri alueet kuin omat taskunsa. Se on suuri vahvuus, kun hän on asukkaiden tentittävänä.

 

Apulaispormestarit Pesä ja Ikonen eivät ilmeisesti paljon liiku kaupungin virastotalolta, sillä perin ohut tuntuma heillä tuntui olleen alueen asioihin. He pyrkivät peittämään tietämättömyytensä latelemalla vastuualueeltaan Tampereen kaupungin kokonaisnäkymiä. Ne eivät asukkaita kovin paljon kiinnostaneet.

 

Puheenjohtajana toiminut Pauli Välimäki onnistui hyvin. Hänen olisi kuitenkin pitänyt patistaa esiintyjiä lyhyempiin puheenvuoroihin, jotta asukkaiden kiinnostus olisi säilynyt.

 

Kokonaisuutena pormestarin asukasilta oli kohtuullisen onnistunut tapahtuma. Kehitettävää on edelleen, mutta oikealla tiellä ollaan.

 

-Esko Erkkilä-

Kommentoi kirjoitusta. Avainsanat: pormastarin asukasilta, asukasilta, Timo P. Nieminen, Jukka Kyrölä, Perttu Pesä, Pauli Välimäki, Aila Salmelin, Anna-Kaisa Ikonen, Peltolammi, Multisilta, Palokallio, Koivistonkylä, Härmälä,

Yleisötilaisuus Tammervoiman hyötyvoimalaitoksen sijoituspaikkavaihtoehdoista

Perjantai 3.9.2010 - -Esko Erkkilä-

Pirkanmaan Jätehuolto Oy ja Tampereen Sähkölaitos-yhtiöt suunnittelevat jätepolttoainetta käyttävän hyötyvoimalaitoksen rakentamista Tampereelle.

 

Hanke sai vauhtia, kun Hämeenkyröön suunnitellun vastaavan laitoksen rakennushankkeesta luovuttiin.

 

Olen ollut ja olen edelleenkin sillä kannalla, että hanke on kannatettava ja nyt sitä ollaan toteuttamassa oikealle alueelle. Hämeenkyrö sijoituspaikkana olisi ollut virheratkaisu monestakin syystä.

 

Hanke edellyttää ympäristövaikutusten arviointia (YVA). YVA:ssa sijoitusvaihtoehtoina ovat Lielahti, Rusko, Sarankulma ja Tarastenjärvi.

 

YVA-ohjelmasta oli kaikille avoin yleisötilaisuus 31. elokuuta 2010 klo 18.00 Tampereen Yliopistolla - osallistuin tilaisuuteen.

 

Hankkeesta vastaaville tahoille on annettava tunnustus perusteellisesta valmistautumisesta sekä prosessin avoimuudesta. Laajat hankeasiakirjat ovat kaikkien nähtävissä hankkeesta vastaavien yritysten nettisivujen kautta ja luonnollisesti niihin pääsee myös Pirkanmaan elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskuksen nettisivujen kautta.

 

Yleisötilaisuudessa oli kuutisenkymmentä kuulijaa ja runsas joukko henkilöitä hankkeen parissa toimivista yrityksistä sekä Pirkanmaan ELY-keskuksesta ja Tampereen kaupungilta.

 

Tilaisuuden johdattelijana toimi Leena Ivalo Pirkanmaan ELY-keskuksesta - hän toimii myös yhteysviranomaisen yhteyshenkilönä YVA-prosessissa.

 

Etelä-Alvarin puheenjohtaja Juhani Skogberg ehdotti, että hankkeessa eräänä vaihtoehtona olevan Sarankulman nimi muutettaisiin paremmin totuutta vastaavaksi eli Peltolammin vaihtoehdoksi.

 

Istuimme Skogberg´n kanssa rinnakkain ja keskustelimme asiasta, jonka Skogberg sitten esitti.

 

Hankevastaavat hyväksyivät nimenmuutosesityksen, joten Sarankulman vaihtoehto on jatkossa Peltolammin vaihtoehto.

 

Nimenmuutoksen jälkeen Peltolammin välittömään läheisyyteen kaavailtu sijoitusvaihtoehto kuvaa sijoituspaikkaa hyvin. Toivottavasti nimenmuutos myös aktivoi Peltolammin, Palokallion, Multisillan ja Härmälän asukkaita ottamaan kantaa Peltolammin sijoitusvaihtoehtoon.

 

Sarankulma-nimen ujuttamisyritys erään sijoituspaikkaehdokkaan nimeksi luo tietyn varjon hankkeen takana olevien suuntaan. Onko teollisuusalueen nimen valinnalla pyritty vähentämään asukkaiden kiinnostusta hankkeeseen? Mahdollinen ujuttamisyritys ei onnistunut, sillä asia on nyt korjattu.

 

Palaan myöhemmin yleisötilaisuuden muuhun antiin.

 

-Esko Erkkilä-

Kommentoi kirjoitusta. Avainsanat: Tammervoima, hyötyvoimalaitos, jätteenpolttolaitos, Hämeenkyrön jätteenpolttolaitos, Pirkanmaan Jätehuolto Oy, Tampereen Sähkölaitos, Tampereen Sähkölaitos-yhtiöt, Pirkanmaan ELY-keskus, Peltolammi, Peltolammiseura, Palokallio, Multisilta, Härmälä,

Ikea on tuhonnut Automiehenkadun läpikulkumahdollisuuden

Lauantai 3.7.2010 - -Esko Erkkilä-

Tampereelle suurella kohkaamisella haalittu ruotsalaisjätti Ikea on saanut paljon pahaa aikaan.

 

Tampereen kaupungin keräämiä verorahoja on syydetty Ikean vaatimiin katujärjestelyihin yli 30 milj. euroa! Ikean vaatimat salaiset tukitoimenpiteet julkistuvat tuskin koskaan.

 

Ikean rakentaminen Lakalaivan-Lahdesjärven alueelle on siirtämässä kaupan painopistettä pois keskustasta. Tampereen keskustan kauppa on kuihtumassa ja tämän vuoksi keskustan elävöittämiseksi tarvitaan kalliita panostuksia.

 

Ikea jouduttiin sullomaan aivan liian pienelle alueelle - kas kun kuntien yhteistoiminta ei Tampereen kaupunkiseudulla pelaa. Oikea sijoituspaikka Ikealle olisi ollut jossain Lempäälän, Pirkkalan, Nokian, Ylöjärven tai Kangasalan puolella. Se piti kuitenkin hinnalla millä hyvänsä sijoittaa Tampereen kaupunginrajojen sisäpuolelle!

 

Ikean rakentamisen ja sen vaatimien liikennejärjestelyiden aikana suoritettujen räjäytystöiden vahingot uhkaavat jäädä asukkaiden kontolle.

 

Pitkään on ollut nähtävissä, että Ikean tonttia sivuava Automiehenkatu muuttuu suureksi ongelmaksi. Uhkakuvat ovat nyt toteutumassa.

 

Automiehenkatu on toiminut mainiona väylänä Lahden ja Jyväskylän suuntaan matkaaville etelä-tamperelaisille. Sitä ovat Lempääläntieltä Lahdesjärven ABC-huoltamolle saakka käyttäneet Peltolammin, Multisillan, Palokallion, Sarankulman ja jopa Härmälän asukkaat.

 

Automiehenkatu oli ennen mielekäs ja vetävä linja Tampereen eteläiselle ohikulkutielle, mutta eipä ole enää. Keinotekoiset mutkat, kaistojen yht´äkkiset päättymiset ja monet kiertoliittymät huolehtivat siitä, että ohikulkutielle pääsemiseksi on etsittävä uudet väylät - ja bensaa palaa!

 

Mitä Ikea-casesta voitaisiin oppia?

 

Kuntarajat pitäisi pystyä kaupan suuryksikköjä suunniteltaessa unohtaa. Suuryksikön sullominen liian pieneen tilaan on karhunpalvelus kaikille - tähän Tampereella on Ikean kohdalla syyllistytty.

 

Ulkomaista tavaraa myyvän liikkeen haaliminen Tampereelle ei täytä kestävän kehityksen periaatteita.

 

Keskustan näivettäminen suosimalla maailman rikkaimpiin kuuluvan henkilön bisnestä ei ole eettisesti oikein.

 

Verovarojen rajoittamaton syytäminen tänä aikana kyseenalaisen bisneksen tukemiseen ei ole oikein.

 

Lähiseudun asukkaiden elinolosuhteiden heikentäminen ei luo hyviä edellytyksiä hedelmälliselle vuorovaikuttamiselle kaupunkilaisten ja virkamiesten välillä.

 

-Esko Erkkilä-

Kommentoi kirjoitusta. Avainsanat: Ikea, Ikea Tampere, Automiehenkatu, Tampere Peltolammi, Multisilta, Palokallio, Sarankulma, Härmälä Lahdesjärvi, Lahdesjärven ABC, Lakalaiva

Tampereen Peltolammin tiivistysrakennussuunnitelma on kelvoton

Torstai 24.6.2010 - -Esko Erkkilä-

Peltolammin seurakuntakeskuksessa oli 22.6.2010 Tampereen kaupungin järjestämä yleisötilaisuus, jossa Tampereen kaupungin virkahenkilöt esittelivät suunnitelmiaan Peltolammin alueen täydennysrakentamiseksi. Kyseessä on alueen yleissuunnitelma.

 

Tilaisuudessa oli n. 120 alueen asukasta ja osallistuin tilaisuuteen.

 

Asukastilaisuuden tekniset järjestelyt oli toteutettu alokasmaisesti, sillä mm. kovaäänisjärjestelyt sekä diaesitysten esittäminen auringon valaisemalle seinälle ontuivat pahasti.

 

Etelä-Alvarin touhunaisen Pirkko Maatraivan ja Etelä-Alvarin puheenjohtajan...

Lue lisää »

Kommentoi kirjoitusta. Avainsanat: Tampere, Peltolammi, Palokallio, Multisilta, Pirkko Maatraiva, Juhani Skogberg, Hervanta, Vuores, Peltolamminkatu, Lempääläntie, TKL, lentomelu

Mistä niitä asioita oikein tulee?

Torstai 19.11.2009 - -Esko Erkkilä-

Saunalahden mainoksessa sanotaan, että mistä niitä senttejä oikein tulee!

 

Tamperelainen asukasaktivisti joutuu nyt toteamaan, että mistä niitä asioita oikein tulee!

 

Asioiden runsaus on nähtävä pääsääntöisesti positiivisena seikkana, sillä XL-ryhmä on saanut kaupunkiin vauhtia. On toki myönnettävä, että...

Lue lisää »

Kommentoi kirjoitusta. Avainsanat: Rantaväylän YVA, Sulkavuori, Peltolammi, Multisilta