Yhteystiedot

Esko Erkkilä
Ruokomäenkatu 32
33840 Tampere
050 556 4878

Pikakysely

Mitä pidät uusista kotisivuistamme?

Unkarissa maatalouden EU-tuet kohoavat tänä vuonna vanhojen EU-maiden tasolle

Tiistai 3.4.2012 - -Esko Erkkilä-


Unkarin matkallamme ensimmäinen kohde oli Maatalousosuuskuntien ja maataloustuottajien kansallisen liiton eli MOSZ:n toimisto, jossa saimme kuunnella liiton pääsihteerin esityksiä Unkarin maataloudesta.


 

MOSZ-sisaankaynti

 

Liiton sisäänkäynnin yläpuolella komeili yhdistyksen nimilyhenne…

 

 

MOSZ-logo

 

 

…ja vieraiden vastaanottohuoneen seinällä yhdistyksen logo.

 

 

MOSZn_paasihteeri

 

MOSZ:n pääsihteeri on koulutukseltaan maatalousekonomisti ja hänellä oli työuraa edessään kolme vuotta ennen eläkkeelle pääsemistä.

Pääsihteerin 40 –vuotiseen työuraan on mahtunut sosialismia, kommunismia, kolhoosielämää ja nyt markkinataloutta.

 


Tyyne_ja_MOSZ

 

Paikallisoppaana ja tulkkina toimi koko matkan ajan Tünde Fodor eli ”Tyyne”, kuten hän halusi suomalaisten häntä kutsuman. Tünde tulkkasi myös pääsihteerin esitykset ja käänsi suomeksi esitetyt kysymykset unkariksi.

 

Unkarissa on kaksi maataloustuottajain etujärjestöä; MOSZ vastaa suurten osuuskuntien edunvalvonnasta ja sen kilpailija puolestaan perheviljelmien edunvalvonnasta. MOSZ:n pääsihteeri kertoi avoimesti, että perheviljelmien edunvalvontajärjestö on heidän kilpailijansa.

 

Osuuskuntien peltopinta-ala on keskimäärin 500 hehtaaria, mutta pinta-alahaarukka vaihtelee 100 hehtaarin ja 5.000 hehtaarin välillä.

 

Unkarissa tuli v. 1968 mahdolliseksi yksityinen maanomistus. Kehitys vapaampaan suuntaa oli ollut nopeaa, sillä v. 1956 tapahtuneen Unkarin kansannousun jälkeen olot tiukkenivat ja v. 1962 ihmiset pakotettiin liittymään kolhoosiin. Pakottaminen tapahtui mm. siten, että lapset eivät päässeet opiskelemaan, jos ei liittynyt kolhoosiin.

 

Molempien maataloustuottajien edunvalvontajärjestöjen neuvottelukumppani (=vastapuoli) on valtio.

 

Osuuskunnat tuottavat Unkarin nautakarjatuotteista 70 %, sianlihasta 2/3 ja viljasta puolet.

 

Osuuskuntien eduiksi MOSZ:n pääsihteeri mainitsi työpaikan, osuuden vuoden tuloksesta sekä mahdollisuuden neuvotella maanvuokraamisesta.

 

Unkarissa maa on kalliimpaa kuin työ oli pääsihteerin vastaus, kun kysyimme maanhinnasta ja työvoimakustannuksista.

 

Pääsihteeri totesi, että hän ei pidä kysymyksestä, jossa pyydetään vertailemaan osuuskuntien ja yksityisviljelmien tehokkuutta. Vastaus kertoo, että suurtilojen taloudenpidossa on tehostamisen varaa.

 

Villihanhet ovat merkittävä viljanviljelyn ongelma Unkarissa.

 

Pellon myyntiä tapahtuu koko ajan ja peltoa ostavat viljelijät sekä sijoittajat. Maan vuokraaminen ulkomaalaisille on mahdollista vuonna 2014 ja siitä eteenpäin.

 

Unkarissa maata voi omistaa 300 hehtaaria/henkilö eli viisi-henkinen perhe voi omistaa maata 1.500 hehtaaria.

 


MOSZn_kappyrat

 

Eri viljalajien satotasot vaihtelevat Unkarissa paljon.

Vehnän keskisato v. 2005 oli 7.500 kg/ha, mutta v. 2007 ainoastaan 4.000 kg/ha. Satotason vaihteluiden syynä on useimmiten kuivuus. Kuivuus on Unkarissa yleinen ongelma, sillä keskisadanta on vain n. puolet Suomen keskimääräisestä sademäärästä.

Kuvassa MOSZ:n pääsihteeri esittelee Unkarin viljasatoja eri vuosilta.

 

Unkari liittyi Euroopan Unioniin v. 2004 ja MOSZ:n pääsihteeri kertoi, että EU:hun liittyminen paransi unkarilaisen maatalouden mahdollisuuksia.

Tänä vuonna ensimmäisen kerran siirtymäajan jälkeen Unkarissa maatalouden EU-tuet kohoavat samalle tasolle kuin vanhoissa EU-maissa.

 

-Esko Erkkilä-

Avainsanat: Unkari, Unkarin maatalous, maataloustuet, EU:n maataloustuet, MOSZ, Tynde Fodor , Tünde Fodor,


Kommentoi kirjoitusta


Nimi:*

Kotisivun osoite:

Sähköpostiosoite:

Lähetä tulevat kommentit sähköpostiini