Asumistukena maksettava summa ylittää tänä vuonna maataloustukien kokonaissumman

Sunnuntai 12.11.2017 - -Esko Erkkilä-

Sain eilen osallistua mielenkiintoiseen seminaariin, jossa puhujana oli mm. asunto-, energia- ja ympäristöministeri Kimmo Tiilikainen.

 

 

 

 

 

Olen aina arvostanut Kimmo Tiilikaista sekä hänen toimintaansa ja tapaamisemme oli tälläkin kerralla miellyttävä.

 

 

 

*****************

 

 

 

Entisenä maa- ja metsätalousministerinä Tiilikainen tuntee hyvin maatalousasiat ja kun hänelle nyt kuuluvat asuntoasiat, on molempien asioiden kokonaiskuvan hallitseminen hänelle helppoa.

 

 

 

 

 

Julkisuudessa puhutaan paljon suurista maataloustuista ja siitä, että miten paljon ne perustuvat kansallisiin tukiin.

 

 

Ministeri Tiilikainen vertasi asuntotukien ja maataloustukien määrää kun hän totesi, että tänä vuonna asumistuen määrä ohittaa Suomessa maksettavien maataloustukien määrän!

 

 

Tilanne oli ainakin minulle suuri yllätys vaikka tiedänkin, että asumistukien määrä on voimakkaasti kasvanut!

 

 

Asumistuet maksetaan verotuksella kerätyistä varoista, kun maataloustuista n. puolet tulevat EU:lta.

 

 

On luonnollista, että EU:n kautta tulevat maataloustuet ovat ainakin osiltaan niitä rahoja, joita maksamme EU:lle, mutta asumistuet ovat kokonaan suomalaisten maksamia tukia.

 

 

Tätä tietoa kannattaa jakaa, jotta mahdolliset virheelliset käsitykset tulevat oikaistua!

 

 

 

-Esko Erkkilä-

Unkarissa maatalouden EU-tuet kohoavat tänä vuonna vanhojen EU-maiden tasolle

Tiistai 3.4.2012 - -Esko Erkkilä-

Unkarin matkallamme ensimmäinen kohde oli Maatalousosuuskuntien ja maataloustuottajien kansallisen liiton eli MOSZ:n toimisto, jossa saimme kuunnella liiton pääsihteerin esityksiä Unkarin maataloudesta.

 

 

Liiton sisäänkäynnin yläpuolella komeili yhdistyksen nimilyhenne…

 

 

 

 

…ja vieraiden vastaanottohuoneen seinällä yhdistyksen logo.

 

 

 

MOSZ:n pääsihteeri on koulutukseltaan maatalousekonomisti ja hänellä oli työuraa edessään kolme vuotta ennen eläkkeelle pääsemistä.

Pääsihteerin 40 –vuotiseen työuraan on mahtunut sosialismia, kommunismia, kolhoosielämää ja nyt markkinataloutta.

 

 

Paikallisoppaana ja tulkkina toimi koko matkan ajan Tünde Fodor eli ”Tyyne”, kuten hän halusi suomalaisten häntä kutsuman. Tünde tulkkasi myös pääsihteerin esitykset ja käänsi suomeksi esitetyt kysymykset unkariksi.

 

Unkarissa on kaksi maataloustuottajain etujärjestöä; MOSZ vastaa suurten osuuskuntien edunvalvonnasta ja sen kilpailija puolestaan perheviljelmien edunvalvonnasta. MOSZ:n pääsihteeri kertoi avoimesti, että perheviljelmien edunvalvontajärjestö on heidän kilpailijansa.

 

Osuuskuntien peltopinta-ala on keskimäärin 500 hehtaaria, mutta pinta-alahaarukka vaihtelee 100 hehtaarin ja 5.000 hehtaarin välillä.

 

Unkarissa tuli v. 1968 mahdolliseksi yksityinen maanomistus. Kehitys vapaampaan suuntaa oli ollut nopeaa, sillä v. 1956 tapahtuneen Unkarin kansannousun jälkeen olot tiukkenivat ja v. 1962 ihmiset pakotettiin liittymään kolhoosiin. Pakottaminen tapahtui mm. siten, että lapset eivät päässeet opiskelemaan, jos ei liittynyt kolhoosiin.

 

Molempien maataloustuottajien edunvalvontajärjestöjen neuvottelukumppani (=vastapuoli) on valtio.

 

Osuuskunnat tuottavat Unkarin nautakarjatuotteista 70 %, sianlihasta 2/3 ja viljasta puolet.

 

Osuuskuntien eduiksi MOSZ:n pääsihteeri mainitsi työpaikan, osuuden vuoden tuloksesta sekä mahdollisuuden neuvotella maanvuokraamisesta.

 

Unkarissa maa on kalliimpaa kuin työ oli pääsihteerin vastaus, kun kysyimme maanhinnasta ja työvoimakustannuksista.

 

Pääsihteeri totesi, että hän ei pidä kysymyksestä, jossa pyydetään vertailemaan osuuskuntien ja yksityisviljelmien tehokkuutta. Vastaus kertoo, että suurtilojen taloudenpidossa on tehostamisen varaa.

 

Villihanhet ovat merkittävä viljanviljelyn ongelma Unkarissa.

 

Pellon myyntiä tapahtuu koko ajan ja peltoa ostavat viljelijät sekä sijoittajat. Maan vuokraaminen ulkomaalaisille on mahdollista vuonna 2014 ja siitä eteenpäin.

 

Unkarissa maata voi omistaa 300 hehtaaria/henkilö eli viisi-henkinen perhe voi omistaa maata 1.500 hehtaaria.

 

 

Eri viljalajien satotasot vaihtelevat Unkarissa paljon.

Vehnän keskisato v. 2005 oli 7.500 kg/ha, mutta v. 2007 ainoastaan 4.000 kg/ha. Satotason vaihteluiden syynä on useimmiten kuivuus. Kuivuus on Unkarissa yleinen ongelma, sillä keskisadanta on vain n. puolet Suomen keskimääräisestä sademäärästä.

Kuvassa MOSZ:n pääsihteeri esittelee Unkarin viljasatoja eri vuosilta.

 

Unkari liittyi Euroopan Unioniin v. 2004 ja MOSZ:n pääsihteeri kertoi, että EU:hun liittyminen paransi unkarilaisen maatalouden mahdollisuuksia.

Tänä vuonna ensimmäisen kerran siirtymäajan jälkeen Unkarissa maatalouden EU-tuet kohoavat samalle tasolle kuin vanhoissa EU-maissa.

 

-Esko Erkkilä-

Suomalainen talonpoika luottaa tulevaisuuteen

Maanantai 22.3.2010 - -Esko Erkkilä-

Viljanviljelijää on koeteltu, sillä viljasta ja muista pellontuotteista saatava tulo ei ole monena vuotena täyttänyt tuotantopanoksiin tarvittavaa rahamäärää. Tuottaminen on merkinnyt aikaisemmin kerätyn pääoman nakertamista.

 

Maataloustuotannon tuet ovat välttämättömiä, jotta elintarvikkeiden tuottaminen olisi mahdollista. Osa kansalaista ei ymmärrä maataloustukien merkitystä elintarvikehintojen alentajana, vaan väittävät, että ne olisivat perusteettomia - suurta tietämättömyyttä!

 

Näköalat ensi kesän osalta ovat entistä surkeammat, sillä viljanviljelyn turvaverkko - interventiojärjestelmä - on poistumassa. Siirrytään kylmään markkinatalouteen, jossa ei tunneta vähäisintäkään armoa.

 

Sain osallistua...

Lue lisää »