Viktor Orban ei tunne maansa historiaa

Sunnuntai 28.1.2024 - -Esko Erkkilä-

Unkarin pääministeri Viktor Orban on syntynyt vuonna 1963, joten hän ei omakohtaisesti tunne maansa historiaa, kun Neuvostoliitto vuonna 1956 kukisti Unkarin kansannousun.

 

Mikäli Unkarin poliittinen johtaja tuntisi vuoden 1956 tapahtumat, hän ei varmaan veljeilisi Neuvostoliiton perillisen Venäjän kanssa!

 

****************

 

Muistan vuoden 1956 Unkarin kansannousun, vaikka olinkin silloin alle kymmenvuotias nassikka.

 

Unkari kuului silloin – ainakin Neuvostoliiton mielestä – kommunistiseen yhteisöön ja se oli perusteena, kun Neuvostoliiton joukot murskasivat Unkarin kansannousun.

 

Imre Nagy oli unkarilainen poliitikko, josta vuonna 1956 tuli Unkarin kansanjohtaja Neuvostoliittoa vastaan.

 

Nagy tuomittiin kuolemaan ja teloitettiin kaksi vuotta myöhemmin.

 

 *****************

 

Olen käynyt kahdesti Unkarissa – kerran yksityismatkalla ja kerran asiakasmatkan vetäjänä etelä-pohjalaisten asiakkaidemme mukana – molemmat matkat ovat olleet ikimuistoisia.

 

Arvostan veljeskansaamme Unkaria, vaikka sen nykyinen pääministeri Viktor Orban pyrkiikin kaikin tavoin tuhoamaan sen arvostuksen, jota koko Euroopan Unioni antaisi Unkarille!

 

 

-Esko Erkkilä-

Viktor Orban ei tunne maansa historiaa

Sunnuntai 17.12.2023 - -Esko Erkkilä-

Unkarilainen Viktor Orban on maansa pääministeri ja todellinen häirikkö Euroopassa.

 

Orban on syntynyt vuonna 1963, joten hänellä ei ole omakohtaista kokemusta Unkarin kansannoususta vuodelta 1956 – on ihmeellistä, että hän ei ilmeisesti ole lainkaan perillä maansa historiasta.

 

Olin alle kymmenvuotias, kun Unkarin kansannousu tapahtui, mutta muistan sen hyvin. Neuvostoliiton verinen väliintulo merkitsi, että 3000 unkarilaista sai surmansa ja 229 unkarilaista tuomittiin kuolemaan.

 

Kansannousun ajan pääministerinä toiminut Imre Nagy teloitettiin hirttämällä kesäkuussa 1958.

 

***************

 

Olen päässyt muutaman kerran käymään Unkarissa ja pidän sitä Orbanista huolimatta Suomen veljesmaana. Näin siitä huolimatta, vaikka Orban pelaa Putiunin hyväksi ja vastustaa mm. Ruotsin Nato-jäsenyyttä.

****************

Viktor Orban ei ansaitse pienintäkään hyväksyntää!

 

 

-Esko Erkkilä-

On hienoa, että Eduskunta oli lähes yksimielinen Suomen Natoon liittymisestä!

Torstai 2.3.2023 - -Esko Erkkilä-

Kiitokset Eduskunnalle eilisestä äänestyksestä, jolla korkein päättävä elimemme päätti murskaluvuin eli 184 – 7 Natoon liittymisestä.  Tyhjää äänesti yksi kansanedustaja ja äänestyksestä oli poissa 7 kansanedustajaa.

 

Olen seurannut politiikkaa nelisenkymmentä vuotta ja koko ajan olen ollut Natoon liittymisen kannalla. Eilinen äänestystulos on siis todella mieluisa minulle.

 

Isyyslomaltaan puolustusministeriksi palannut Antti Kaikkonen totesi, että Nato-jäsenyys on Suomelle puolustuksellinen ratkaisu.

 

Nyt vaan jäämme odottamaan Unkarin ja Turkin päätöstä Suomen Natoon liittymisen puolesta!

 

 

-Esko Erkkilä-

Kaksi isoa asiaa vuodelta 2022

Sunnuntai 1.1.2023 - -Esko Erkkilä-

Vuosi on vaihtunut ja nyt on aika luoda katse viime vuoden suurimpiin tapahtumiin.

 

Katson asiaa ”isosta räppänästä” ja katseeni päätyy kahteen isoon asiaan, joista toinen on synkkä, mutta toinen puolestaan hyvinkin positiivinen.

 

Aluksi se synkkä ja se on ilman muuta Venäjän helmikuun 24. päivänä aloittama hyökkäyssota Ukrainaan.

 

On täysin käsittämätöntä, että maailman jonkinlaisena vaikuttajana itseään pitänyt maa aloitti barbaarisen hyökkäyksen itsenäistä naapurimaataan kohtaan!

 

Onneksi Venäjä on saanut todeta, että se on siirretty pois jokseenkin kaikesta sellaisesta toiminnasta, jota tehdään eri maiden kesken.

Hylkiömaa saa tekojensa mukaisen palkkion!

 

**************

Ja se positiivinen asia, joka paljolti on sidoksissa tuohon synkkään asiaan:

 

Positiivinen asia on luonnollisesti se, että Suomi päätti hakea Nato-jäsenyyttä toukokuun 17. päivä! 

 

Nato-maat allekirjoittivat Suomen Nato-jäsenyyttä koskevan liittymispöytäkirjan 5. heinäkuuta, ja Suomesta tuli Naton tarkkailijajäsen.

 

Olen ”aina” kannattanut Suomen Nato-jäsenyyttä ja olen tyytyväinen, että vuonna 2022 pääsimme asiassa pitkälle.

 

On surkuhupaisaa, että veljeskansamme Unkari ja sen ohella myös Turkki eivät vielä ole ratifioineet Nato-jäsenhakemustamme, mutta tähänkin sopii vanha suomalainen sananlasku, että ”perseelleen porsas kiusaa tekee, kun purtilonsa kaataa!”

 

 

-Esko Erkkilä-

Unkarinsyreeniaita laitettiin kierrätykseen!

Keskiviikko 4.5.2022 - -Esko Erkkilä-

On jo 32-vuotta, kun istutimme omakotitalotonttimme rajalle unkarinsyreeniaidan ja…

 

 

 

…nyt oli aika uudistaa se.

 

 

Pari peräkärrykuormallista päätyi Nokialle Koukkujärven jätekeskukselle risujätteeksi ja pääosan…

 

 

 

…sahasin polttopuiksi vaikka osa polttopuiksi päätyneestä tavarasta olikin lyijykynän paksuisia!

 

 

 

Laadukasta polttopuuta kuitenkin!

 

 

 

Käsityökaluina meillä on vain Fiskars-tuotteita, sillä kotimaisuus merkitsee laatua ja on arvo sinänsä.

 

 

 

Komeat pinot ja näillä keleillä kuivuminenkin on nopeaa!

 

 

-Esko Erkkilä-

Juri Andropovin patsas Petroskoissa tuo amatööritutkijalle mieleen ja tietoisuuteen uusia näköaloja Andropovin toiminnasta

Maanantai 22.7.2019 - -Esko Erkkilä-

Tapaan ulkomaanmatkoillani liikuskella kohdepaikkakunnalla ja tutkailla sellaisia lähihistoriaan liittyviä seikkoja, joista minulla itsellänikin on jonkinmoinen muistikuva.

 

 

Tässä mielessä tein yksityisen ja yksinäisen patsaskävelyn myös Petroskoissa 6.7.2019, kun Kyröläismatkallamme yövyimme Petroskoissa.

 

 

Löysin helposti kadun nimeltään Andropova ja päätin tarkemmin tutustua kadunvarren kohteisiin.

 

 

 

 

 

En pettynytkään, sillä löysinkin helposti Neuvostoliiton lyhytaikaisen NKP:n pääsihteerin Juri Andropovin (1914 – 1984) patsaan.

 

 

Andropov ehti olla Neuvostoliiton ykkösmies vain 15 kuukautta, mutta sitä ennen hän keräsi meriittinsä mm. KGB:n johtajana 1967–1982 ja politbyroon jäsen hän oli vuodesta 1973.

 

 

 

 

Ainakin minulle jäi Andropovin pääsihteeriajasta ”nallekarhumainen” olemus, mutta se saattoi olla hänen hiipivän sairautensa ilmentymä.

 

***

 

Muistan hämärästi Unkarin kansannousun vuonna 1956 ja sen, kun Neuvostoliitto päätti kansannousun verisesti.

 

 

Juri Andropov oli Neuvostoliiton suurlähettiläs Budapestissä, kun unkarilaiset nousivat vastustamaan neuvostokomentoa.

 

 

********************

 

 

Löysin pari aikalaiskommenttia netin syövereistä Juri Andropovista, kun Neuvostoliitto verisesti pysäytti Unkarin kansannousun:

 

 

***

 

György Heltai, Imre Nagyn hallituksen apulaisulkoministeri, sanoi:

 

"Älykkyys ja itsehillintä olivat Andropovin tärkeimmät tunnuspiirteet. Tämä mies oli varmuudella parhaiten tietoinen päätöksistä, keitä ja kuinka monia ihmisiä teloitettaisiin. Olen varma, että hänellä oli absoluuttinen valta kansannousuun osallistuneiden rankaisemisessa. Niinpä terrorin ajanjakso Unkarissa oli Juri Andropovin terrorin ajanjakso. Se yhdistyy hänen nimeensä ikuisesti."

 

 

Kenraalimajuri Béla Király, kansallisen turvallisuuden neuvoston entinen puhemies ja Unkarin kansalliskaartin komentaja

 

"25 vuotta on kulunut, mutta muistan edelleen Andropovin valheellisen hymyn, hänen kylmät harmaansiniset silmänsä, joissa ilmeisesti oli hypnoottista voimaa. Ne olivat inkvisiittorin silmät: Niistä ymmärsi heti, että hän saattoi joko hymyillä sinulle tai tuhota sinut. Hän oli mies, joka täydellisesti ymmärsi, mitä todellisuudessa tapahtui. Mutta silti viimeiseen hetkeen asti hän teeskenteli, minulle, pääministerille ja muille, että kaikki oli kunnossa, kuten tavallisesti. Jopa merirosvot nostavat sentään salkoon mustan lipun ennen kuin hyökkäävät laivaan. Andropov sen sijaan oli todellinen kyynikko. Unkarilaisille Andropov on sen terrorin symboli, joka seurasi neuvostomiehitystä. Hän syöksi Unkarin hautausmaan hiljaisuuteen. Hän karkotti tuhansia unkarilaisia Venäjälle ja teloitti satoja puolustuskyvyttömiä nuoria."

 

 

Se siitä nallekarhumaisuudesta!

 

 

-Esko Erkkilä-

Tampereen kehyskuntien pakkoliitoksia innokkaimmin vaatineet kokoomuslaiset itkevät, kun Tampereella toteutettiin seurakuntauudistus

Tiistai 21.1.2014 - -Esko Erkkilä-

Tampereella on käyty ja käydään vieläkin värikästä keskustelua, kun Kirkkohallituksen päättämä Tampereen seurakuntajako astui voimaan 7.1.2014.

 

Päätös merkitsee, että Tampereelle muodostetaan neljän suuren seurakunnan ja Ruotsalaisen seurakunnan muodostama seurakuntayhtymä.

 

Ratkaisu varmistui, kun Korkein hallinto-oikeus ei muuttanut Kirkkohallituksen 24.1.2012 Tampereen tuomiokapitulin aloitteesta tekemää päätöstä.

 

Tampereen ev.lut. seurakuntayhtymän muodostavat nyt:

• Harjun seurakunta; säilyy entisellään
• Messukylän seurakunta; entiset Aitolahden, Messukylän ja Teiskon seurakunnat
• Eteläinen seurakunta; entiset Hervannan, Härmälän ja Viinikan seurakunnat
• Tampereen tuomiokirkkoseurakunta; entiset Kalevan, Pyynikin ja Tuomiokirkkoseurakunnat
• Tampereen ruotsalainen seurakunta; säilyy entisellään

 

 

KHO:n päätös merkitsi, että 7.1.2014 vanhat seurakunnat lakkasivat olemasta.

 

 

*********

 

Seurakuntamuutos ei varmaankaan aiheutua muutosta tamperelaisten seurakuntaelämään, mutta paljon porua se on aiheuttanut.

 

Tuntuu hupaisalta, että kiihkeimmin seurakuntamuutosta ovat vastustaneet ne kokoomuslaiset, jotka ovat tiukimmin olleet Tampereen kehyskuntien pakkoliittämisen kannalla!

Luottamushenkilöpaikkojen menettäminen taitaa olla tärkein syy, jonka vuoksi kokoomuslaiset vastustavat tehtyä päätöstä!

 

 

 

**********

 

 

 

 

 

 

Pisimmälle julkisessa kritisoinnissa (ainakin tähän mennessä) meni lopetetun Pyynikin seurakunnan seurakuntaneuvoston jäsen Antti Punkari, kun hän Aamulehdessä eilen julkaistussa avoimessa kirjeessään moitti arkkipiispa Kari Mäkistä.

Avoin kirje oli otsikoitu: 

"Kirkon väärä päätös"

 

 

Luin Punkarin kirjoituksen ja huomasin, että muuttamalla muutamien sanojen kohdalle sanat ”seutukunta”, ”kehyskunnat” tai ”kuntayhteys”, saadaan oikein pätevä kirjoitus, joka rajuin sanakääntein käsittelisi kokoomuslaisten Jyrki Kataisen ja Henna Virkkusen kuntien pakkoliitossuunnitelmia!

 

 

**********

 

 

Olin ennen Tampereen seurakuntauudistusta Härmälän seurakunnan jäsen ja nyt kuulun Tampereen eteläiseen seurakuntaan.

 

Tampereen seurakuntamuutos sopii minulle oikein hyvin, sillä todellinen kotiseurakuntani on edelleen Viljakkalan seurakunta, vaikka sitä virallisesti nykyään kutsutaankin Viljakkalan seurakuntapiiriksi.

 

 

-Esko Erkkilä-

Unkarilla on EU:n myöntämä oikeus käyttää pálinka-nimeä hedelmistä tislatuille viinoille

Perjantai 27.4.2012 - -Esko Erkkilä-

Unkarissa kävijän lienee mahdottomuus olla tutustumatta pálinkaan eli hedelmistä kahdesti tislattuun viinaan.

 

Pálinkan raaka-aineina käytetään omenoita, kirsikoita, aprikooseja, päärynöitä tai luumuja.

 

Unkari sai vuonna 2004 EU:lta luvan käyttää pálinka-nimeä tavaramerkkinä. Unkarin lisäksi nimeä saa käyttää neljä Itävallan maakuntaa hedelmäviinoilleen.

 

Agardissa sijaitseva pálinka-tislaamo oli eräs kohteemme Unkarin matkallamme maaliskuun lopulla.

 

Agárdi Distillery on aloittanut toimintansa v. 2002 ja sen vuosituotanto on nyt 30.000 pullollista.

 

Sadasta kilosta hedelmiä saadaan 10 litraa pálinkaa.

 

 

Bussistamme noustuamme saimme heti käteemme pálinka-lasilliset ja pääsimme tutustumaan hedelmäviinan valmistuksen saloihin.

 

 

 

Tislaamon toimintaa meille esitteli yrityksen kaupallinen johtaja, joka tässä vasemmalla matkaoppaamme ja tulkkimme vierellä.

Kuvassa näkyvä kaakeloitu tila on se, johon tislaamolle saapuvat hedelmäkuormat puretaan.

Raaka-aineen vastaanottotilat olivat puhtaat, vaikka nyt ei hedelmiä vastaanotettukaan.

 

 

Hedelmäviinamäski valmistuu suurissa säiliöissä, jotka ovat ruostumatonta terästä.

 

 

 

Puhtausvaade on viinanvalmistuksessa korkea, sillä virhekäymisen vaara on aina vaanimassa.

 

 

 

Varsinaiset tislauslaitteet olivat kaikkien nähtävillä. Laitoksen puhtaus oli jokaisen havaittavissa.

 

 

 

Maistajaiset ovat aina elintarvikkeita valmistavien tuotantolaitosvierailujen kohokohta.  Näin erityisesti, kun on kyse panimosta tai tislaamosta.

Maistajaishuoneessa oli tarjolla edellisen pálinka-laadun maun häivyttämiseksi ”kotona” leivottuja maukkaita pullia.

 

 

 

Omenasta valmistettu pálinka muistuttaa ulkonäöltään ja myös aromiltaan Calvados`a.

 

 

 

Retkikuntamme on tässä arvioimassa erilaisia pálinka-laatuja.

 

 

 

Osa Agárdi Distillery`n saamista palkinnoista oli kävijöiden ihailtavana tislaamon esittelytasolla.

 

 

 

Tislaamovierailumme päätteeksi saimme ”maksaa” maistiaisemme tekemällä tislaamon myymälässä tuliaisostoksia!

 

Isäntämme kertoivat Unkarin alkoholin valmistuspolitiikasta, että kaikki voivat valmistaa viinaa 50 litraa vuodessa, mutta sitä ei saa myydä.

 

Kovin erilaista on veljeskansamme alkoholipolitiikka meihin verrattuna!

 

-Esko Erkkilä-

Harmaapoppeli soveltuu pioneeripuulajiksi Unkarin kuiville hiekkakankaille

Sunnuntai 22.4.2012 - -Esko Erkkilä-

Unkarin metsämaiden karu maaperä ja maan vähäinen sademäärä rajoittavat unkarilaisen metsän puulajivalikoímaa.

 

Saimme Unkarin matkallamme tutustua vähäravinteisen ja kuivan hiekkakankaan keinolliseen uudistamiseen.

 

 

Saavuimme Pilisissä sijaitsevalle karulle n. kolmen hehtaarin suuruiselle ”Saharalle” ja pääsimme seuraamaan hiekkakankaan metsittämistä.

 

 

Unkarilaisen yksityismetsänomistajan arjen haasteista meille kertoi erään yhteismetsän osakas (keskellä) sekä metsänhoitoalalla toimivan yrityksen edustaja (oikealla).

Metsäalan yritys toimii varsinaisten metsänhoitotöiden lisäksi mm. puuntaimien taimikasvatuksessa ja jopa viljan varastointibisneksessä – todellinen monialayrittäjä siis!

 

 

Uudistettavalta alueelta olivat vanhat kannot ja hakkutähteet raivattu kahdelle karholle, joten varsinainen uudistettava ala oli täysin putipuhdasta hiekkakenttää.

 

 

Taimien istuttaminen tapahtui koneellisesti hieman suomalaista perunanistutuskonetta muistuttavalla laitteella. Koneen päällä istuneet istuttajat laittoivat vuorotellen taimen koneen vetämään vakoon, jonka sitten koneen lautasvantaat muovasivat hieman muuta maastoa korkeammaksi penkiksi.

 

 

Istutettavat taimet olivat harmaapoppelin taimia. Harmaapoppeli on metsähaavan ja hopeapoppelin luonnollinen risteymä.

 Meitä hieman ihmetytti, että harmaapoppelitaimien juuret olivat istuttajilla täysin ilman suojaa ja siten helle pääsi niitä kuivattamaan. Todennäköisesti harmaapoppeli on kuitenkin niin elinvoimainen, että sen juuret saivat olla ilman kosteuttavaa säkkikangasta tai jotain muuta hellesuojaa.

 

 

Harmaapoppelintaimet istutettiin n. 40 sentin taimivälillä.

 

 

Ihmetystä herätti sekin, että istutuskoneen perässä kulki mies, joka katkaisi jokaisen juuri-istutetun taimen maanpinnan alta ja tökkäsi katkaisemansa latvuksen taimen juuriosan viereen. Ilmeisesti harmaapoppeli on niin ”kasvuhaluinen”, että sekä juuriosa ja myös katkaistu latvus lähtevät kasvamaan!

 

 

Työvoimakustannus Unkarissa on vaatimaton ja siitä kertoi sekin, että istutustyössä oli mukana kuusi miestä niiden kolmen lisäksi, jotka työskentelivät työmaalla traktorinkuljettajana sekä istuttajina.

Työnjohto mukaanlukien työmaalla hääri siis kymmenen miestä!

 

Nyt istutettava harmaapoppelimetsä tullaan 40 vuoden kuluttua korjaamaan energiapuuksi, sillä harmaapoppeli ei sovellu muuhun käyttöön.

 

Hiekkamailla neljänkymmenen vuoden kierto merkitsee, että metsänomistaja pysyy omillaan, mutta rikastumaan karujen metsämaiden omistaja ei pääse.

 

Yhteismetsän osakas mainitsi osuvasti, että hoidettu metsä suojelee maata!

 

Metsänomistaja kertoi, että ns. luonnossuojelijat ovat yksityismetsänomistajien kannalta suuri ongelma.

 

Ns. luonnossuojelijoiden aiheuttama ongelma on kasvamassa ja he kiusaavat jo nyt mm. metsätyöntekijöitä. Näin siitä huolimatta, vaikka metsänomistajat ja metsätyöntekijät ovat suurimpia luonnossuojelijoita.

 

Mediaa kiinnostaa ns. luonnossuojelijoiden tempaukset.

 

Kysyimme, että ovatko ns. luonnonsuojelijat ryhmittyneet poliittiseksi puolueeksi tai tukeeko jokin puolue heitä erityisesti. Isäntämme vastasivat, että luonnonsuojelijat eivät ole ryhmittyneet puolueeksi ja mikään poliittinen puolue ei tue heitä erityisesti.

 

-Esko Erkkilä-

Unkarin vaikea taloudellinen tilanne luo haasteita myös maan hevosbisnekselle

Lauantai 21.4.2012 - -Esko Erkkilä-

Kerroin eilen Unkarin erään suurimman kotieläintilan - Enyingi Agro Private Limited Company´n nautakarja- sekä kasvinviljelytaloudesta.

Tilalla on myös kolmas tuotantosuunta ja se on hevostalous.

Enyingi Agro Private Limited Company´n hevostaloutta harjoittava yksikkö sijaitsee n. 30 kilometrin etäisyydellä päätilasta.

 

 

Ajomatkalla hevostilalle näimme sadontuottoikäisiä ja myös vastaistutettuja viinitarhoja.

 

 

Syysviljakylvökset näyttivät talvehtineen hyvin.

 

 

Unkarissa kylvötyöt olivat maaliskuun lopulla edenneet jo pitkälle. Tässä oli kylvettynä joko maissia tai sokerijuurikasta.

Maissista Unkarissa voi saada 12.000 kilon hehtaarisadon ja sokerijuurikassato nousee tasolle 60.000 kg/ha. Sokeripitoisuus kohoaa haarukkaan 21 – 24 %!

 

 

Saavuimme hevostilalle ja siellä oli tilan komea hevostenkuljetusauto valmiina lähtemään kilpailumatkalle.

 

 

Hevosia kuljetusautossa ei vielä ollut, mutta…

 

 

 

…niiden ”matkaeväät” oli jo pakattu mukaan.

 

Hevostilaa meille esitellyt tilan eläköitynyt ”hevosmaisteri” oli niin nopealiikkeinen ukko, että sain valokuvattua hänet vain tähän tallikuvaan. Hevosmaisteri häärii kuvan alareunassa toisena oikealta sininen lippalakki päässä!

 

Hevostilalla oli 70 hevosta ja 8 työntekijää. Tila toimi erillisenä osakeyhtiönä, mutta se oli samojen omistajien omistuksessa kuin Enyingi Agro Private Limited Company.

 

Unkarin heikon taloudellisen tilanteen johdosta ”hevosten ostajia ei ole jonossa”, vaikka tilan hevoset ovatkin Unkarin huippuja este- ja kouluratsastuksessa. Ravihevosia tilalle ei ole.

 

Hevosmaisteri kertoi, että Unkarin karsinnat Lontoon olympiakisoihin ovat vielä kesken ja tilan hevosilla on tietyt mahdollisuudet päästä ensi kesän olympialaisiin.

 

Hevosille tilalla on aluetta 150 hehtaaria.

 

 

Tallit on sijoitettu väljästi tilakeskuksen liepeille.

 

Muutamia kuvia ilman yksityiskohtaisia selityksiä hevosista:

 

 

 

 

 

 

 

 

 

Varsat ovat aina hellyttävä näky:

 

 

Hevosmaisterin kutsusta eräs tamma saapui varsansa kanssa lähietäisyydelle.

 

 

Toinen tamma varsoineen jäi hieman etäämmälle, mutta kauko-objektilla sain sen ”lähelle”.

 

 

 

Saimme nähdä myös edellispäivänä syntyneen varsan. Tomerasti se imi emänsä maitoa!

 

 

 

Tilalla on oma maneesi, jolla erityisesti kouluratsastuksen osalta järjestetään harjoituksia sekä kilpailuja.

 

 

Maneesin päädyssä lattiatason yläpuolella on korkeatasoinen baari, josta kilpailujen seuraaminen vaikkapa Palinka-lasillisen ääressä on mukavaa.

 

 

Maneesibaarin seinillä on esillä lukuisia tilan hevosten saavuttamia palkintoja.

 

Enyingi Agro Private Limited Company´n omistajien omistama hevostila tekee tällä hetkellä nolla-tulosta ja Unkarin yhä kiristyvä taloustilanne ei lupaa tuloksen nopeaa kohentumista.

Hienosta ja mielenkiintoisesta harrastuksesta ovat omistajat kuitenkin valmiit maksamaan ja päätös siitä on yksinomaan heidän!

 

-Esko Erkkilä-

Unkarilaisen maidontuotantotilan - Enyingi Agro Private Limited Company - Magda-lehmä lypsi 14. laktaatiokauden aikana 152.000 kiloa maitoa!

Perjantai 20.4.2012 - -Esko Erkkilä-

Läntisten MTK-liittojen – Pirkanmaa, Satakunta ja Varsinais-Suomi – maaliskuun lopulla Unkariin järjestämän opintomatkan toinen kotieläinkohde oli yksi maan suurimmista ja vanhimmista maatalousyrityksistä eli Enyingi Agro Private Limited Company.

 

Kohde oli joillekin retkikuntamme jäsenistä jo aikaisemmilta käynneiltä tuttu, sillä tila on suosittu käyntikohde ulkomaisille retkikunnille.

 

Tilalla on 9.000 hehtaaria viljelypinta-alaa ja niillä viljellään mm. maissia, syysvehnää, syysohraa, kevätohraa, hernettä, sinimailasta ja sokerijuurikasta. Taloudellisista syistä öljykasvien eli soijapavun ja rapsin viljelystä on luovuttu.

 

Sokerijuurikkaan osalta tila on Unkarin suurin ja se toimittaa sokerijuurikasta jalostukseen vuodessa n. 50 miljoonaa kiloa. Mainittakoon, että viime vuonna Suomessa sokerijuurikkaan sato oli 675 miljoonaa kiloa eli tämä unkarilainen tila tuottaa sokerijuurikasta n. 7,5 % Suomen kokonaissadosta.

 

Unkarissa maissin keskisato on 9.000 kg/ha, mutta tällä tilalla päästään 12.000 kilon hehtaarisatoihin.

 

Sokerijuurikkaan hehtaarisato on 60.000 kg ja sokeripitoisuus vaihtelee 21…24 %:n välillä. Unkarilaisen jurtin sokeripitoisuus vahvistaa vanhan ja koetun säännön eli sen, että 100 kilometriä etelään nostaa sokeripitoisuutta 1 %-yksiköllä – opin säännön jo siihen aikaan, kun Suomessa oli kaksi sokerijuurikastehdasta eli Salossa ja Säkylässä.

 

Tilan vilja-alasta n. 40 % on siementuotannossa.

 

Yrityksen toiminta jakaantuu kolmelle toimialalle; maidontuotantoon, kasvinviljelyyn ja hevostalouteen.

 

Tilakäynnille tutustuimme maidontuotantoon ja sen jälkeen ajoimme n. 30 kilometrin päähän ja tutustuimme tilan hevostalouteen – hevostaloudesta huomenissa oma juttunsa.

 

Tilan karja oli alun perin kokonaan holsteinia, mutta nyt holsteinin osuus on 35 % ja holsteinin ja friisiläisen risteytystä on 65 %.

 

Nautakarjaa tilalla on 3.500 ja niistä lypsylehmiä 1.800. Lehmät ovat karjan koko huomioiden korkeatuottoisia. Kaikkiaan 14 lehmää on yltänyt satatonnareiksi ja paras lehmä – Magda – on 14:n maidontuotantokauden tuloksena yltänyt 152.000 kilon maidontuotantoon!

 

Lehmien ruokinta perustuu luserni-, sinimailas- ja maissisäilörehuun sekä viljaväkirehuna maissin, ohran ja vehnän käyttämiseen. Ruokinta toteutetaan seosrehuruokintana ja tarvittava valkuais-, kivennäis- sekä vitamiinitäydennys hankitaan premixeinä. Peltopinta-alaa rehuntuotannolle on 2.000 hehtaaria.

 

Alkionsiirto-ohjelma on ollut käytössä yli 20 vuotta, mutta nyt siitä on luovuttu maidon epävakaan markkinatilanteen ja siitoseläinten heikon kysynnän vuoksi.

 

Tilalla on viljalle varastointitilaa 50 miljoonalle kilolle ja tilalla on myös viljankuivuri, jonka kuivausteho on 50 tonnia tunnissa.

 

Tilan traktorit ovat merkiltään New Holland. Isoja traktoreita (yli 200 hv) on 9 kpl ja keskikokoisia (100 – 200 hv) 7 kpl.

Jutun lopuksi muutama valokuva selityksineen:

 

Unkarilaiseen maatilaympäristöön oleellisena osa kuuluva vesitorni oli tällä tilalla tämän näköinen.

 

 

 

Asiantunteva karjamestari kertoi kokeneen opastajan rutiinilla tilan nautakarjataloudesta. Oppaamme Tünde oppi tilakäynnin aikana runsaasti uusia karjatalouteen liittyviä suomenkielisiä sanoja.

 

Tilan päärakennuksen kattoterassilta oli hyvät näköalat karjarakennusten suuntaan.

 

 

 

Amerikalaisvalmisteinen ja Xpressway-merkkinen lypsyasema oli kooltaan 2 x 32 paikkaa.

 

Lypsyasemalla työskentelee 3 lypsäjää työvuorossa ja neljäs henkilö tuo lehmiä lypsypaikalle sekä suorittaa lypsypaikan desinfioinnin aina lypsämisen jälkeen.

 

Lypsyasema toimii pesutaukoja lukuun ottamatta 24 tuntia vuorokaudessa.

 

Ihmistyövoimalla suoritettava lypsytyö on halvan työvoimakustannuksen vuoksi edullisempaa kuin lypsyrobottien hankkiminen.

 

Lehmät lypsetään kolme kertaa päivässä. Maitoa tulee päivässä 40.000 – 50.000 litraa ja sen jäähdyttäminen tapahtuu nopeasti – maitoauto käy tilalla kahdesti päivässä.

 

Maidon rasvapitoisuus on 4,2 % ja valkuaispitoisuus 3,6 %.

 

Maidosta saatava hinta on 60 HUF/litra eli n. 0,20 €/litra.

 

 

Ulkosalla oli lukuisia puurakenteisia vasikkaigluja…

 

 

 

…mutta lasikuiturakenteiset vasikkaiglut olivat valtaamassa alaa.

 

 

 

Igluissa vasikoiden oli ilmiselvästi mukava köllötellä.

 

 

 

Saimme vilkaista myös poikimaosastolle, jossa vasikka oli parhaillaan näkemässä ensimmäistä kertaa päivänvaloa.

 

 

 

Pukeuduimme asianmukaisesti valkoisiin suojatakkeihin, mutta jalkinesuojia ei riittänyt kaikille.

 On muistettava, että ulkomaisella kotieläintilalla käynnin jälkeen ei saa mennä kotimaisella kotieläintilalla karjasuojiin kuin vasta 72 tunnin pituisen varoajan jälkeen.

 

 

Kaikki satatonnarit olivat saaneet kunniakirjat sekä seppeleet ja niillä oli arvoisensa kunniapaikka kokoushuoneen seinillä.

 

 

Elinaikanaan 152.000 kilon maitotuotokseen yltäneen Magdan kuva oli tilaa esitelleen karjamestarin ylpeydenaihe.

 

 

Satatonnareiden komeita pyttyjä sekä…

 

 

 

…kauniita lehmäveistoksia oli kokoushuoneessa ja käytävillä runsaasti.

 

 

 

Tilalta lähdettäessä kuvaamani voikukka toi mieleen kohta Suomeenkin ehtivän kevään!

 

 

-Esko Erkkilä-

Unkarin kansannousun jälkiä on Budapestissä yhä nähtävissä

Keskiviikko 11.4.2012 - -Esko Erkkilä-

Kuulun ikäluokkaan, jolla on hataria omakohtaisia muistoja Unkarin vuonna 1956 tapahtuneesta kansannoususta.

 

Nimi Imre Nagy jäi silloin pienen pojan muistoihin pysyvästi. Vasta myöhemmin hänen roolinsa Unkarin historiassa on pikkuhiljaa selvinnyt.

 

Neuvostojoukot kukistivat verisesti Unkarin pyrkimyksen päästä pois miehitysvallan ikeestä.

 

Unkarin kansannousun muistopäivää (Az 1956-os forradalom emléknapja) vietetään lokakuun 23. päivänä.

 

Kansannousun muistopäivä on Unkarin nuorin juhlapäivä ja sitä juhlitaan paitsi vuoden 1956 muistojuhlana myös Unkarin vuonna 1989 tapahtuneen tasavallaksi julistautumisen juhlana.

 

Juhla alkaa muiden valtiollisten juhlien tapaan lipunnostolla Parlamenttitalon edessä, iltapäivällä siirrytään Uudelle hautausmaalle, jossa lasketaan muistoseppeleet palstalle 301 aikoinaan nimettömiin hautoihin haudatuille kansannousun uhreille.

 

Juhlapäivän symboli on kansannousun aikana käytetty "reikälippu", josta tuolloin oli leikattu pois stalinistinen vaakuna.

 

Jälkeenpäin on helppo todeta, että unkarilaisten uhraukset eivät olleet turhia, sillä itäisen Euroopan vapautuminen Neuvostoliiton miehityksestä alkoi tavallaan jo Unkarin kansannoususta v. 1956.

 

Kuulimme Unkarin matkallamme, että miehittäjä kiristi unkarilaisten elämää monin tavoin sen jälkeen, kun se kukisti Unkarin kansannousun.

 

Neuvostoliiton tukahduttamispolitiikka kansannousua seuranneina vuosina oli kovaa; ”ihmiskasvoista sosialismia” kannattanut pääministeri Imre Nagy teloitettiin, kuolemantuomioita jaettiin myös muille unkarilaisille ja poliittiset vangit täyttivät vankilat.

 

Vaikka 1950-luvun loppupuoli olikin Unkarissa miehittäjän toimesta vankkaa koston aikaa, se ei pystynyt lannistamaan kansaa.

 

Unkarin johtoon Neuvostoliiton marionettina nostettu Janos Kadar osasi ”lukea” unkarilaisten syvimmät tunnot ja hän pyrki kansalaisten hyvinvointia kehittämällä saamaan unkarilaisten hyväksynnän.

 

Unkarin armeija ei ollut miehittäjän näkökulmasta luotettava, sillä se oli kansannousun aikana mennyt kansan puolelle. Mm. tämä merkitsi, että Unkarin ei tarvinnut panostaa sotateollisuuteen samalla painoarvolla kuin muiden Neuvostoliiton vasallimaiden.

 

Voidaan tietyllä tavalla nähdä yhtäläisyyksiä Unkarin Imre Nagyn, Tsekkoslovakian Alexander Dubček´n sekä Puolan Lech Wałęsan kesken.

 

Miehittäjä tosin teloitti Nagyn ja myös Dubček kärsi toiminnastaan - vasta Wałęsa pystyi kunnolla selättämään Neuvostoliiton. Siitä huolimatta ainakin minä uskallan ruohonjuuritason tapahtumaseurailijana vetää yhtäläisyysmerkin näiden kolmen ansiokkaan valtiomiehen välille.

 

Unkarin kansannoususta muistuttavia paikkoja on Budapestissä varmaan useitakin.

 

 

Me näimme niistä yhden eli Budan puolella olevan rakennuksen, jonka seinissä on useita raskaiden aseiden luodiniskemiä.

 

 

Toivottavasti tämä rakennus saa luodiniskemineen olla paikoillaan muistuttamassa syksyn 1956 tapahtumista!

 

-Esko Erkkilä-

Risteily Tonavalla kuuluu oleellisena osana vierailuun Budapestissa

Torstai 5.4.2012 - -Esko Erkkilä-

Joki-, järvi-, saaristo- tai kanavaristeilyt kuuluvat oleellisena osana turistien ohjelmaan ”vesistökaupungeissa”.

 

Sääntö pätee Suomessa sekä ulkomailla.

 

Suomessa olen osallistunut lukuisille risteilyille, mutta ulkomailla risteilykokemukseni ovat harvalukuiset. Ulkomaisista risteilyistäni tulee nopeasti mieleen ainoastaan risteilyt Pietarissa Nevalla ja Amsterdamissa toteutetut kanavaristeilyt.

 

Unkariin suuntautuneella MTK-matkallamme oli heti ensimmäisen illan ohjelmassa jokiristeily Tonavalla.

 

Risteilymme Tonavalla painottui hyvästä unkarilaisesta ruuasta nauttimiseen sekä hienosti valaistujen kohteiden ihailuun Tonavan rannoilla.

 

 

Risteilyaluksemme oli nimeltään Millenium I ja risteilymme alkoi aivan hotellimme läheisyydestä.

Hotellimme kohdalla ollut laituri oli yllättävän heikkokuntoinen ja totesimmekin sen olevan Petroskoissa Äänisen rannalla olevien laiturien tasoinen.

 

 

Risteilymme ohjelma painottui hyvän ruuan nautiskeluun. Tässä kuva laivamme leikkelepöydästä.

 

 

 

Kahvi- ja teekupit odottivat noutopöydän toisessa päässä.

 

 

 

Herkullisen näköiset jälkiruokaleivokset osoittautuivat myös todellisuudessa herkullisiksi!

 

 

 

Oppaamme ”Tyyne” opasti meitä herkkupöydän antimien nautiskeluun.

 

 

 

Tonavan yli Budapestin kohdalla on 9 siltaa. Tässä Margitsaaren eteläpäässä sijaitseva silta iltavalaistuksessaan.

 

 

 

Budapestin sillat ovat kaikki upeita valaistuina.

 

 

 

Budapestin yleisin postikortti taitaa kuvata iltavalaistua Parlamenttitaloa. Se sijaitsee Pestin puolella ja tässä se on minun ikuistamanani.  

Unkarin Parlamenttitalo on rakennettu huokoisesta kalkkikivestä ja se merkitsee, että talo on jatkuvan remontoinnin kohde. Nyt Tonavan puoleinen sivu on saatu kunnostettua ja remonttihommat keskittyvät tällä hetkellä talon kaupungin puoleiselle osalle.

 

 

Elisabetin silta on yksi kauneimmista Budapestin silloista.

 

 

 

Kuninkaanlinna sijaitsee Budan puolella.

 

 

 

Maittavan risteilyillallisen ja hienojen näkymien jälkeen risteily Tonavalla päättyi ”kotilaiturille”.

Hotellin aulassa ravintolamme soittoniekat soittivat daameille hienoja kappaleita nimellisarvoltaan melkoista, mutta suomalaisittain kohtuullisen hintaista setelinippua vastaan.

 

Ensimmäinen päivä Budapestissa oli ehtinyt iltaan ja oli aika mennä omaan hotellihuoneeseen keräämään voimia tuleviin koitoksiin.

 

-Esko Erkkilä-

PS. Aineistoa Unkarista on paljon jäljellä, mutta välillä muutama juttu muistakin asioista.

Unkarissa maatalouden EU-tuet kohoavat tänä vuonna vanhojen EU-maiden tasolle

Tiistai 3.4.2012 - -Esko Erkkilä-

Unkarin matkallamme ensimmäinen kohde oli Maatalousosuuskuntien ja maataloustuottajien kansallisen liiton eli MOSZ:n toimisto, jossa saimme kuunnella liiton pääsihteerin esityksiä Unkarin maataloudesta.

 

 

Liiton sisäänkäynnin yläpuolella komeili yhdistyksen nimilyhenne…

 

 

 

 

…ja vieraiden vastaanottohuoneen seinällä yhdistyksen logo.

 

 

 

MOSZ:n pääsihteeri on koulutukseltaan maatalousekonomisti ja hänellä oli työuraa edessään kolme vuotta ennen eläkkeelle pääsemistä.

Pääsihteerin 40 –vuotiseen työuraan on mahtunut sosialismia, kommunismia, kolhoosielämää ja nyt markkinataloutta.

 

 

Paikallisoppaana ja tulkkina toimi koko matkan ajan Tünde Fodor eli ”Tyyne”, kuten hän halusi suomalaisten häntä kutsuman. Tünde tulkkasi myös pääsihteerin esitykset ja käänsi suomeksi esitetyt kysymykset unkariksi.

 

Unkarissa on kaksi maataloustuottajain etujärjestöä; MOSZ vastaa suurten osuuskuntien edunvalvonnasta ja sen kilpailija puolestaan perheviljelmien edunvalvonnasta. MOSZ:n pääsihteeri kertoi avoimesti, että perheviljelmien edunvalvontajärjestö on heidän kilpailijansa.

 

Osuuskuntien peltopinta-ala on keskimäärin 500 hehtaaria, mutta pinta-alahaarukka vaihtelee 100 hehtaarin ja 5.000 hehtaarin välillä.

 

Unkarissa tuli v. 1968 mahdolliseksi yksityinen maanomistus. Kehitys vapaampaan suuntaa oli ollut nopeaa, sillä v. 1956 tapahtuneen Unkarin kansannousun jälkeen olot tiukkenivat ja v. 1962 ihmiset pakotettiin liittymään kolhoosiin. Pakottaminen tapahtui mm. siten, että lapset eivät päässeet opiskelemaan, jos ei liittynyt kolhoosiin.

 

Molempien maataloustuottajien edunvalvontajärjestöjen neuvottelukumppani (=vastapuoli) on valtio.

 

Osuuskunnat tuottavat Unkarin nautakarjatuotteista 70 %, sianlihasta 2/3 ja viljasta puolet.

 

Osuuskuntien eduiksi MOSZ:n pääsihteeri mainitsi työpaikan, osuuden vuoden tuloksesta sekä mahdollisuuden neuvotella maanvuokraamisesta.

 

Unkarissa maa on kalliimpaa kuin työ oli pääsihteerin vastaus, kun kysyimme maanhinnasta ja työvoimakustannuksista.

 

Pääsihteeri totesi, että hän ei pidä kysymyksestä, jossa pyydetään vertailemaan osuuskuntien ja yksityisviljelmien tehokkuutta. Vastaus kertoo, että suurtilojen taloudenpidossa on tehostamisen varaa.

 

Villihanhet ovat merkittävä viljanviljelyn ongelma Unkarissa.

 

Pellon myyntiä tapahtuu koko ajan ja peltoa ostavat viljelijät sekä sijoittajat. Maan vuokraaminen ulkomaalaisille on mahdollista vuonna 2014 ja siitä eteenpäin.

 

Unkarissa maata voi omistaa 300 hehtaaria/henkilö eli viisi-henkinen perhe voi omistaa maata 1.500 hehtaaria.

 

 

Eri viljalajien satotasot vaihtelevat Unkarissa paljon.

Vehnän keskisato v. 2005 oli 7.500 kg/ha, mutta v. 2007 ainoastaan 4.000 kg/ha. Satotason vaihteluiden syynä on useimmiten kuivuus. Kuivuus on Unkarissa yleinen ongelma, sillä keskisadanta on vain n. puolet Suomen keskimääräisestä sademäärästä.

Kuvassa MOSZ:n pääsihteeri esittelee Unkarin viljasatoja eri vuosilta.

 

Unkari liittyi Euroopan Unioniin v. 2004 ja MOSZ:n pääsihteeri kertoi, että EU:hun liittyminen paransi unkarilaisen maatalouden mahdollisuuksia.

Tänä vuonna ensimmäisen kerran siirtymäajan jälkeen Unkarissa maatalouden EU-tuet kohoavat samalle tasolle kuin vanhoissa EU-maissa.

 

-Esko Erkkilä-

Säilöttyjä juttuja

Sunnuntai 1.4.2012 - -Esko Erkkilä-

Terveisiä Unkarista!

 

Olen ollut poissa tietokoneeni ääreltä runsaan viikon ajan ja se on merkinnyt, että näiden sivujen lukijat ovat joutuneet lukemaan ”säilöttyjä juttuja” eli viime päivinä julkaistut jutut ovat olleet kirjoitettuina jo useita päiviä ennen niiden julkaisemista.

 

Poissaoloni tietokoneen näppäimistön ääreltä alkoi jo maaliskuun 24. päivänä, sillä silloin alkoivat Tampereella Suomen Keskustan politiikka- ja toimintapäivät. Kaksipäiväinen tapahtuma oli mielenkiintoinen sekä tulevaisuuteen tähtäävä ja sieltä riittää kerrottavaa runsaasti.

 

Pyrin lähiaikoina käsittelemään politiikka- ja toimintapäivien runsasta antia myös näillä sivuilla.

 

Välittömästi Keskustan politiikka- ja toimintapäivien jälkeen alkoikin Unkarin-matkamme, joten aiheita riittää!

 

Unkarin-matka oli kolmen MTK-liiton jäsenilleen järjestämä opintomatka, jolle osallistui viitisenkymmentä MTK:n jäsentä Pirkanmaalta, Satakunnasta sekä Varsinais-Suomesta. Tutustuimme matkalla laajasti Unkarin maatalouteen, metsätalouteen, kotieläintalouteen, kasvinviljelyyn sekä maatalouden sivuelinkeinoihin. Unkarin vahva kulttuuripohja ja maan keskeinen rooli Euroopan myllerryksissä merkitsee, että pystyimme hieman perehtymään myös Unkarin värikkääseen historiaan – jopa sotahistoriaan – sekä kulttuuriin. Aineistoa matkalta kertyi paljon ja tarkoitukseni on käsitellä lähiaikoina matkan antia myös näillä sivuilla.

 

Paluu Suomeen Unkarista oli säiden osalta ankea, sillä saavuimme kesäisistä olosuhteista suoraan takatalveen.

 

Unkarissa aloiteltiin kylvötöitä ja puistoihin istutetut kukat kukkivat. Samaan aikaan Suomessa hanget kasvavat, joten tasan eivät käy onnenlahjat ainakaan säiden osalta.

 

Unkarilaiset arvostavat Suomea ja suomalaisia – sen oli helppo havaita tiukan ohjelmamme aikana. Olimme kaikkiin kohteisiin tervetulleita ja meille esiteltiin asioita perusteellisesti.

 

Palaamisiin Keskustan politiikka- ja toimintapäivien sekä Unkarin-matkamme kokemusten tiimoilta!

 

-Esko Erkkilä-