Eilinen juttuni perustui omakohtaisiin kokemuksiini siitä, että miten vähän pääministerin turvallisuusasioihin kiinnitettiin huomiota vielä alle kymmenen vuotta sitten.

 

Jatkan nyt samalla aiheella ja kerron omakohtaisia kokemuksiani ”tavallisten” ministereiden esiintymisestä ja sitä kautta heidän turvallisuuteensa liittyvien asioiden hoitamisesta vajaat kymmenkunta vuotta sitten.

 

**************

 

Meillä oli joskus yleisötilaisuus Kauppakeskus Duossa Tampereen Hervannassa ja olimme saaneet vieraaksemme ministeri Anu Vehviläisen.

 

Kello lähenteli sovittua aikaa ja sieltähän ministeri sitten saapuikin – yksinään polkua pitkin kävellen ja hyväntuulisena kuin vain Anu Vehviläinen osaa.

 

Ei ollut turvamiehiä ministerin mukana!

 

 

****************

Toinen muistelukseni koskee silloista ympäristöministeri Paula Lehtomäkeä, joka joskus oli juhlapuhujanamme Keskustan Vapputilaisuudessa Hämeenpuistossa Kirjastotalo Metson edessä.

 

Sama juttu tässäkin tapauksessa, että ministeri saapui juhlapaikalle yksikseen kävellen ja aikaa näistä levottomista ajoista on vain alle kymmenen vuotta!

 

Oli kai joku toinen kerta, kun Paula Lehtomäki ministerinä ollessaan oli Tampereen yleisötilaisuuden jälkeen puhumassa Ylöjärven kaupungintalolla. En muista, että olinko minä ministerillä kyytipoikana Ylöjärvelle, mutta sen muistan oikein hyvin, kun tulimme kaksistaan minun autollani tilaisuuden jälkeen Tampereelle ja kyyditsin ministerin Tampereen Rautatieasemalle Helsinkiin menevään junaan.

 

Ei ollut siis silloinkaan ministerillä turvamiehiä matkassa, sillä kaksistaan matkasimme Ylöjärveltä Tampereelle!

 

*********************

 

Nämä muistelukseni osoittavat, että ministereiden turvallisuusvartiointia ei käytännössä ollut laisinkaan vajaat kymmenen vuotta sitten, mutta nykyään tilanne on tyystin toinen.

 

 

-Esko Erkkilä-