Toista se oli ennen!

Tiistai 21.1.2020 - -Esko Erkkilä-

Eilinen juttuni perustui omakohtaisiin kokemuksiini siitä, että miten vähän pääministerin turvallisuusasioihin kiinnitettiin huomiota vielä alle kymmenen vuotta sitten.

Jatkan nyt samalla aiheella ja kerron omakohtaisia kokemuksiani ”tavallisten” ministereiden esiintymisestä ja sitä kautta heidän turvallisuuteensa liittyvien asioiden hoitamisesta vajaat kymmenkunta vuotta sitten.

**************

Meillä oli joskus yleisötilaisuus Kauppakeskus Duossa Tampereen Hervannassa ja olimme saaneet vieraaksemme ministeri Anu Vehviläisen.

Kello lähenteli sovittua aikaa ja sieltähän ministeri sitten saapuikin – yksinään polkua pitkin kävellen ja hyväntuulisena kuin vain Anu Vehviläinen osaa.

Ei ollut turvamiehiä ministerin mukana!

****************

Toinen muistelukseni koskee silloista ympäristöministeri Paula Lehtomäkeä, joka joskus oli juhlapuhujanamme Keskustan Vapputilaisuudessa Hämeenpuistossa Kirjastotalo Metson edessä.

Sama juttu tässäkin tapauksessa, että ministeri saapui juhlapaikalle yksikseen kävellen ja aikaa näistä levottomista ajoista on vain alle kymmenen vuotta!

Oli kai joku toinen kerta, kun Paula Lehtomäki ministerinä ollessaan oli Tampereen yleisötilaisuuden jälkeen puhumassa Ylöjärven kaupungintalolla. En muista, että olinko minä ministerillä kyytipoikana Ylöjärvelle, mutta sen muistan oikein hyvin, kun tulimme kaksistaan minun autollani tilaisuuden jälkeen Tampereelle ja kyyditsin ministerin Tampereen Rautatieasemalle Helsinkiin menevään junaan.

Ei ollut siis silloinkaan ministerillä turvamiehiä matkassa, sillä kaksistaan matkasimme Ylöjärveltä Tampereelle!

*********************

Nämä muistelukseni osoittavat, että ministereiden turvallisuusvartiointia ei käytännössä ollut laisinkaan vajaat kymmenen vuotta sitten, mutta nykyään tilanne on tyystin toinen.

-Esko Erkkilä-

Kommentoi kirjoitusta. Avainsanat: Ministereiden turvallisuus, Paula Lehtomäki, Anu Vehviläinen, Kirjastotalo Metso, Kauppakeskus Duo, Ylöjärven Kaupungintalo,

Santeri Alkio näki kauas

Keskiviikko 16.10.2013 - -Esko Erkkilä-

Olen luonteeltani toteuttaja ja syvälliset menneisyyteen pohjaavat pohdinnat eivät ole koskaan olleet sitä toimintaa, johon olisin jaksanut perehtyä..

Ikä ja kokemus ovat kuitenkin tuoneet kiinnostukseni piiriin ainakin ripauksen syvällisemmän pohdiskelun arvostamista.

Viittaan edelliseen, kun totean, että olen keskustalaisena kenttätoimijana huonosti perehtynyt Alkiooni eli Keskustan ja sen edeltäjien aatepohjan luojan ajatusmaailmaan.

Eilen koin pienoisen ahaa-elämyksen, kun sain olla kahdessakin tilaisuudessa, joissa kansanedustaja Paula Lehtomäki vieraili Pirkanmaalla ja taustoitti Euroopan Unionin syvimpiä saloja.

metso1

Sain toimia juontajana siinä Kirjastotalo Metsossa järjestetyssä tilaisuudessa, jossa Paula Lehtomäki alusti keskustalaisesta vinkkelistä EU-näköaloja.

********

Suhtaudun myönteisesti Euroopan Unioniin ja kerron nyt, että annoin aikoinaan jo EU-kansanäänestyksessä ääneni liittymisen puolesta

*******

Ilahduin, kun kansanedustaja Paula Lehtomäki kertoi keskustalaisen aatepohjan luojan

Santeri Alkion jo vuonna 1920 linjanneen visionäärisesti nykyisen EU:n tarpeellisuudesta!

metso2

Osoittaa Santeri Alkion kaukonäköisyyttä, kun hän 15.1.1920 julkaistussa ”Maan ääni”-lehdessä totesi näin:

”Kansojen liiton heimolaisajatuksena tulisi Euroopan niin ikään kiireesti ottaa harkitakseen kysymystä Euroopan yhdysvalloista.

On ilmeistä, että oman rauhan vuoksi Euroopan täytyy ruveta johtamaan politiikkaansa siihen, että valtojen väliltä katoaa tarve pitää yllä sotajoukkoja, tullirajoja ja eriarvoista rahaa.”