Toista se oli ennen!

Tiistai 21.1.2020 - -Esko Erkkilä-

Eilinen juttuni perustui omakohtaisiin kokemuksiini siitä, että miten vähän pääministerin turvallisuusasioihin kiinnitettiin huomiota vielä alle kymmenen vuotta sitten.

 

Jatkan nyt samalla aiheella ja kerron omakohtaisia kokemuksiani ”tavallisten” ministereiden esiintymisestä ja sitä kautta heidän turvallisuuteensa liittyvien asioiden hoitamisesta vajaat kymmenkunta vuotta sitten.

 

**************

 

Meillä oli joskus yleisötilaisuus Kauppakeskus Duossa Tampereen Hervannassa ja olimme saaneet vieraaksemme ministeri Anu Vehviläisen.

 

Kello lähenteli sovittua aikaa ja sieltähän ministeri sitten saapuikin – yksinään polkua pitkin kävellen ja hyväntuulisena kuin vain Anu Vehviläinen osaa.

 

Ei ollut turvamiehiä ministerin mukana!

 

 

****************

Toinen muistelukseni koskee silloista ympäristöministeri Paula Lehtomäkeä, joka joskus oli juhlapuhujanamme Keskustan Vapputilaisuudessa Hämeenpuistossa Kirjastotalo Metson edessä.

 

Sama juttu tässäkin tapauksessa, että ministeri saapui juhlapaikalle yksikseen kävellen ja aikaa näistä levottomista ajoista on vain alle kymmenen vuotta!

 

Oli kai joku toinen kerta, kun Paula Lehtomäki ministerinä ollessaan oli Tampereen yleisötilaisuuden jälkeen puhumassa Ylöjärven kaupungintalolla. En muista, että olinko minä ministerillä kyytipoikana Ylöjärvelle, mutta sen muistan oikein hyvin, kun tulimme kaksistaan minun autollani tilaisuuden jälkeen Tampereelle ja kyyditsin ministerin Tampereen Rautatieasemalle Helsinkiin menevään junaan.

 

Ei ollut siis silloinkaan ministerillä turvamiehiä matkassa, sillä kaksistaan matkasimme Ylöjärveltä Tampereelle!

 

*********************

 

Nämä muistelukseni osoittavat, että ministereiden turvallisuusvartiointia ei käytännössä ollut laisinkaan vajaat kymmenen vuotta sitten, mutta nykyään tilanne on tyystin toinen.

 

 

-Esko Erkkilä-

"Sulla ne paimennettavat vaihtuvat"!

Sunnuntai 7.7.2019 - -Esko Erkkilä-

Olen kuluneiden kymmenkunnan vuoden aikana saanut aitiopaikalla seurata, että miten Suomessa ministereiden turvallisuuden vahtimistilanne on muuttunut.

 

 

Muistan vallan hyvin, kun muutama vuosi sitten ympäristöministeri Paula Lehtomäki saapui Keskustan vapputilaisuuteen yksikseen kahta kättä heilutellen Kirjastotalo Metson edessä järjestämäämme tilaisuuteen juhlapuhujaksi.

 

 

Samoin muistan oikein hyvin, kun silloinen liikenneministeri Anu Vehviläinen saapui tavallisena kadun kulkijana erääseen tilaisuuteemme, jonka järjestimme Tampereen Hervannassa DUO-kauppakeskuksessa.

 

 

Tänä päivänä tuo ei olisi mahdollista!

 

 

Olen vuosien aikana tullut kättelytutuksi erään turvamiehen kanssa, jolla on keskeinen rooli Tampereella ja Tampereen lähiseuduilla tapahtuvissa ministerivierailuissa.

 

 

Kyseinen kaveri on aina läsnä, kun kuka tahansa ministeri vierailee Tampereella tai lähikunnissa.

 

 

Viimeksi kättelin häntä 1.7.20129 Hämeenkyrön kirjastolla, kun hän oli kahden paikallisen poliisi kanssa varmistamassa liikenne- ja viestintäministeri Sanna Marinin esiintymistä.

 

 

Totesin tuntemalleni turvamiehelle kätellessämme, että Sulla ne paimennettavat vaihtuvat – turvamies, jonka nimeä en tunne ja sitä minun ei tarvitse tunteakaan – vastasi, että tämä on mielenkiintoista!

 

 **************

 

”Tavallisilla” ministereillä on nähdäkseni autonkuljettajan lisäksi vain yksi paikallinen turvamies, mutta pääministerin turvallisuudesta maakuntavierailuilla huolehtii puolenkymmentä turvamiestä.

 

 

Ministereiden turvamiehiin on kokemukseni mukaan mahdollista saada inhimillinen kontakti, mutta pääministerin turvamiehet ovat työssään tunteettomia – näin pitää ollakin!

 

 

Joskus jollain kepu-risteilyllä olin samassa kerroksessa laivalla kuin pääministeri Sipilän turvamiehet ja silloin sain pienen häivähdyksen verran kontaktia pääministerin turvamiehiin.

 

 

Hallituksen jäsenten turvajärjestelyt ovat kokemukseni mukaan oikein mitoitetut!

 

 

 

-Esko Erkkilä-