Hienoa, että mahdottomasta tuli totta!

Tiistai 15.1.2019 - -Esko Erkkilä-

Viime lauantai eli 12.1.2019 oli suuri päivä suomalaisille kuluttajille, suomalaiselle lihantuotannolle, kotimaiselle elintarviketeollisuudelle, maamme huoltovarmuudelle ja monelle muullekin seikalla, sillä nyt suomalaisten ravintoloiden pitää ilmoittaa kirjallisesti, että mikä on tarjottavan lihan alkuperä.

 

 

Olen seurannut tilannetta vuosikaupalla ja ollakseni rehellinen, en uskonut hankkeen näin nopeaan läpimenoon.

 

 

Asia on kuitenkin nyt totta, sillä Euroopan komission olisi pitänyt ilmoittaa mahdollisista ristiriitaisuuksista viimeistään viime lauantaina, mutta niin ei tapahtunut.

 

 

Suomen ajama säädös koskee tarjoilupaikoissa käytettyä tuoretta, jäähdytettyä tai jäädytettyä lihaa muttei lihajalosteita.

 

 

Päätös on kuluttajien lisäksi suuri voitto Juha Sipilän hallitukselle ja erityisesti sen maa- ja metsätalousministeri Jari Lepälle ja MTK:lle, jonka ruoka-asiamies Anni-Mari Syväniemelle osoitan parhaimmat tunnustukseni siitä työstä, jota hän on vuosikaudet tehnyt asian eteen.

 

 

 

 

Tässä vajaan vuoden ikäinen kuva, kun olen ministeri Jari Lepän ja hämeenkyröläisen ex-kansanedustaja Klaus Pentin kanssa ”Juutas Käkriäinen” –säässä Tampereen Keskustorilla.

 

 

*******************

 

 

Asetus koskee naudan, sian, vuohen, lampaan sekä siipikarjan lihaa.

 

 

Lihan alkuperästä on kirjallisesti ilmoitettava ravintoloissa, lounasravintoloissa, laitosruokaloissa, kahviloissa, pikaruokaravintoloissa ja grillikioskeilla eli hyvin kattavasti.

 

 

Asetusluonnos on jo valmiina, joten se saataneen voimaan jo kuluvan hallituskauden aikana!

 

 

Vahva teko Juha Sipilän hallitukselta!

 

 

 

-Esko Erkkilä-

Lähiruoka yhdistää alkutuottajan, elintarviketeollisuuden, elintarviketeollisuuden työntekijät ja mikä tärkeintä - kuluttajan

Tiistai 25.9.2012 - -Esko Erkkilä-

MSL-Tampere ja MTK-Pirkanmaan Kasvukausi-hanke järjestivät lähiruokaillan Työväenmuseo Werstaan auditoriossa Tampereella tiistaina 18.9.2012.

 

MSL-Tampereen puheenjohtajana olin mukana suunnittelemassa ja myös toteuttamassa suosituksi osoittautunutta tilaisuutta.

 

Otimme tilaisuuden kattoteemaksi haastavasti;

 

Harhautetaanko kuluttajaa lähiruokatermillä?

 

Saimme tilaisuuteemme huippuluokan alustajat, sillä alustajina toimivat MTK:n ruokakulttuuriasiamies Anni-Mari Syväniemi, Elintarviketeollisuusliiton toimitusjohtaja Heikki Juutinen ja Suomen Elintarviketyöläisten Liiton liittopuheenjohtaja Veli-Matti Kuntonen.

 

 

Tilaisuuden avaajana ja sen sähköistäjänä toimi MTK-Pirkanmaan toiminnanjohtaja Visa Merikoski.

Visa osasi luoda sopivasti aineksia teräväänkin keskusteluun, mutta alustajat olivat kuitenkin yksimielisiä lähiruuan tärkeydestä, joten merkittäviä vastakkainasetteluja ei syntynyt.

 

Oli vahinko, että emme huomanneet kutsua päivittäistavarakaupan edustajaa alustajaksi – silloin ehkä olisimme saaneet keskusteluun myös lähiruoka-ajattelun torppaavan tahon!

 

 

MTK:n ruokakulttuuriasiamies Anni-Mari Syväniemi toi esille, että hallituksella on ihan kirjattuna illan aiheeseen liittyviä linjauksia.

Oli ehkä yllätys, että Syväniemi uskalsi sivaltaa hallitusta toimettomuudesta lähiruoka-asian eteenpäin viemisessä, kun hän totesi, että hallituksella aika alkaa kulua vähiin lähiruokaan liittyvien asioiden käytännön edistämisessä!

Ainakaan minulle hallituksen toimettomuus ei tullut yllätyksenä, sillä sain kesällä Oripäässä OKRA-näyttelyssä kuunnella maa- ja metsätalousministeri Jari Koskisen saamattomuutta nykyisen hallituksen maatalous- ja elintarvikelinjauksista.

 

 

Anni-Mari Syväniemi esitti MTK:n käsityksen lähiruuan määritelmästä.

 

Se kuuluu näin:

 

Lähiruoka on mahdollisimman lähellä tuotettua suomalaista ruokaa, jonka alkuperä, tuottaja ja valmistaja tiedetään.

 

Olen aina kannattanut MTK:n lähiruokamääritelmää.

 

 

Elintarviketeollisuusliiton toimitusjohtaja Heikki Juutinen asemoi luomun ja lähiruuan elintarvikebisneksessä.

 

Luomun osuus on 2 % ja lähiruuan vastaavasti 10 %.

 

Juutinen totesi Suomen elintarviketeollisuuden rakenteesta, että 28 yritystä vastaa maamme elintarvikevalmistuksen volyymistä 80 % ja loput 20 % tapahtuu 1.866 yrityksen toimesta.

 

Heikki Juutinen muistutti, että jos elintarviketeollisuuden raaka-aineita ei saada Suomesta, ei ole kohta myöskään suomalaista elintarviketeollisuutta!

 

Suomalaisen elintarviketeollisuuden nokkamies Heikki Juutinen muistutti, että kotimaisen elintarviketeollisuuden eräät peruspilarit ovat terveyspoliittisia ja turvallisuuspoliittisia. Pidin hyvänä, että Juutinen muistutti kotimaisen elintarviketeollisuuden turvallisuuspoliittisesta aspektista!

 

 

Keskustelin ennen tilaisuuden alkamista Suomen Elintarviketyöläisten Liiton liittopuheenjohtaja Veli-Matti Kuntosen kanssa ja voin todeta, että maamme elintarviketyöläisillä on todella fiksu puheenjohtaja.

Heinolassa syntynyt Kuntonen teki ennen liittopuheenjohtajaksi valintaansa melkoisen rupeaman Pirkanmaalla, kun hän toimi Saarioinen Oy:n luottamusmiehenä ja pääluottamusmiehenä.

 

Kuntonen painotti, että toimiva suomalainen alkutuotanto on perusta sille, että Suomessa on kotimaista elintarvikejalostusta.

 

Kuntosen mukaan tuotantoeläinten kohtelusta on huolehdittava samalla tavalla kuin elintarviketeollisuuden tuotantoväen kohtelusta. Hän painotti myös kestävien tuotantotapojen välttämättömyyttä.

Hienoa puhetta elintarviketyöläisten puheenjohtajalta!

 

Kuntonen totesi, että elintarviketyöläisille samat asiat ovat tärkeitä kuin alkutuottajalle ja elintarviketeollisuudelle. Pienet painotuserot eivät saa hämärtää yhteistä näkemystä.

 

SEL:n liittopuheenjohtaja totesi selkeästi, että elintarviketyöläiset eivät tee työtään yhtä suurella ilolla, jos tietävät ruuan raaka-aineiden olevan tuontitavaraa!

 

Elintarvikkeiden kotimaiseksi pesuun Kuntosella oli jyrkkä linja. Hän totesi, että sillä liataan omaa pesää. Oli hienoa kuulla, että Suomen Elintarviketyöläisten Liitto suhtautuu kriittisesti elintarvikkeiden ”kotimaiseksi pesuun”.

 

Pyrin tällä palstalla myöhemmin käsittelemään yrityskohtaisesti Kuntosen paljastamia tapauksia, joissa suomalainen elintarviketeollisuus on ryssimässä yrityksen ja jopa koko elintarviketeollisuuden maineen.

Mikäli Kuntosen puheet pitävät paikkansa, ryssijänä on myös entinen työnantajani. Surkeaa!

 

 

Tilaisuutemme lopuksi oli kolme varttia kestänyt paneelikeskustelu, johon alustajien lisäksi osallistui kuluttajien edustajana tamperelainen Titta Mattila.

 

Toivottavasti kiireiden keskellä ehdin joskus palaamaan paneelikeskustelun antiin.

 

 

Sain lausua tilaisuuden päätössanat.

Yleisön aplodeista päätellen taisin onnistua kiteyttämään tilaisuuden annin muutamaan lauseeseen!

 

Lähiruoka rulettaa!

 

-Esko Erkkilä-

Lähiruokatilaisuus puhuttaa jo etukäteen

Sunnuntai 16.9.2012 - -Esko Erkkilä-

MTK-Pirkanmaa ja MSL-Tampere järjestävät lähiruokaillan Työväenmuseo Werstaassa Tampereella (osoite: Väinö Linnan aukio 8) tiistaina 18.9.2012 klo 17.30 - 20.00.

 

Tilaisuuden kattoteemana on haastavasti...

 

Harhautetaanko kuluttajaa lähiruokatermillä?

 

 

MSL-Tampereen puheenjohtajana olen ollut mukana ideoimassa ja toteuttamassa tapahtumaa.

 

 

 

Ilmoitimme tapahtumasta Aamulehdessä eilen eli 15.9.2012.

Tilaisuudessa alustavat MTK:n ruokakulttuuriasiamies Anni-Mari Syväniemi, Elintarviketeollisuusliiton toimitusjohtaja Heikki Juutinen sekä Suomen Elintarviketyöläisten Liiton liittopuheenjohtaja Veli-Matti Kuntonen.

Paneelissa on alustajien lisäksi mukana Titta Mattila kuluttajien edustajana.

 

 

 

Tilaisuuden avaajana ja illan lopuksi järjestettävän paneelin johdattelijana toimii MTK-Pirkanmaan toiminnanjohtaja Visa Merikoski. Hän kirjoitti Aamulehdessä vierailijana 15.9.2012 tilaisuutta pohjustaen ja otsikoi juttunsa ”Kohta Brasilian broilerikin on lähiruokaa”.

 

 

 

Visa Merikosken kirjoitus ja sen keräämät kommentit ovat nähtävillä Aamulehden nettisivuilla (www.aamulehti.fi/puheenaihe)

 

 

Tervetuloa kauempaakin!

 

 

-Esko Erkkilä-

Pirkanmaalla tuotettu ruoka julkisten keittiöiden hankinnoiksi on kannattava investointi maakunnan aluetalouden ja elinkeinoelämän kannalta

Lauantai 12.5.2012 - -Esko Erkkilä-

Palaan tänään asiaan, jota jo eilen käsittelin eli lähiruuan hankintaan julkisiin keittiöihin.

 

Aihe on minulle monellakin tapaa läheinen, sillä toimin elintarviketeollisuudessa eri tehtävissä yli 40 vuotta ja keskustalaisena kunnallispolitiikkaa harrastavana ruoka-asiat ja erityisesti kotimainen ruoka ovat sydäntäni lähellä.

 

Strategiset päätökset valtakunnan tasolla lähiruuan puolesta on tehty, sillä sitä koskevia linjauksia on iso joukko. Luettelen niistä tärkeimmät:

 

Kestävät valinnat – periaatepäätös VNP 4/2009

Valtioneuvoston selonteko ruokapolitiikasta VNS 6/2010

EUROOPPA 2020 – strategia 2011

MMM luomutavoitteet 2012

Hallituksen lähiruoka- ja luomuohjelmat 2012

KULTU 2

 

Lähiruuan etenemiselle on siis valtakunnan tasolla luotu vankka pohja jo edellisen hallituksen aikana ja nykyhallitus on ainakin julistusten tasolla jatkanut sen eteenpäin viemistä.

 

Nyt kuntapäättäjien asia on viedä lähiruoka kuntastrategiaan ja sitä kautta kuntien hankintastrategioihin.

 

Kunnan strategisten päätösten jälkeen ruokapalvelun ammattilaiset jalkauttavat lähiruuan ruokalistasuunnitteluun. Vasta sen jälkeen kuntien hankinnoista vastaavat organisaatiot lähettävät tavarantoimittajille tarjouspyynnöt ja päästään tekemään toimitussopimuksia.

 

Käsittelimme lähiruoan käytön lisäämistä julkisissa ruokapalveluissa seminaarissa, joka järjestettiin Tampereen Ahlmanilla keskiviikkona 9.5.2012.

Kerroin jo eilen alustuksissa kuulluista seikoista ja nyt valotan ryhmätöidemme tuloksia:

 

 

Ryhmätyötämme veti Pro-Hankinta Oy:n toimitusjohtaja Kati Myllyniemi.

 

 

Tilaisuuden viitisentoista osanottajaa jakaantuivat kolmeen ryhmään ja tässä ryhmien saamat tehtävät.

 

Vastauksemme toimitettiin terveisinä 11.5.2012 pidettyyn Pirkanmaan kuntajohdon tilaisuuteen.

 

Ykkösryhmä…

 

…etsi ruokahuollon reseptisuunnittelusta juttua, joka parantaisi lähiruuan asemaa.

 

He onnistuivat mielestäni hyvin, sillä ideana oli pirkanmaalaisen kalan nykyistä vankemman aseman saaminen maakunnan julkisiin keittiöihin ja sitä kautta pirkanmaalaisten ruokavalioon. Prosessi vaatii toimintatapojen muuttamista, kehitystyön käynnistämistä sekä tiivistä yhteistyötä tuottajien (= kalastajien) kanssa.

Kakkosryhmä…

 

…pohti paikallisten elintarvikkeiden aseman vankistamista kilpailutuksissa.

 

Lähiruuan oikea asemointi kuntastrategiassa ja sen jälkeen sen jalkauttaminen tuottajien kanssa neuvotellen konkreettisiksi tavoitteiksi oli ryhmän linjaus. Neuvottelutulos pitää luonnollisesti kirjata palvelu- sekä toimitussopimuksiin.

 

Kolmas ryhmä…

 

…- jonka työskentelyyn osallistuin – sai tehtäväkseen etsiä näkökohtia lähiruuan eduista alueen elinkeinoelämälle ja kansalaisten hyvinvoinnille.

 

Tehtävämme oli helppo, sillä lähiruuan aseman vankistaminen tuo lukemattomia etuja alueen elinkeinoelämälle ja kansalaisille.  

 

Koska kuntapäättäjien kokous, jonka päätöksiin oli tarkoituksemme vaikuttaa,  oli arvatenkin tiivistahtinen, niin päätimme kristalloida mielipiteemme täsmälleen tämän jutun otsikon muotoon eli

 

Pirkanmaalla tuotettu ruoka julkisten keittiöiden hankinnoiksi on kannattava investointi maakunnan aluetalouteen ja elinkeinoelämään

 

-Esko Erkkilä-

Julkisten ruokapalvelujen elintarvikekustannuksista ei ole leikattavaksi

Perjantai 11.5.2012 - -Esko Erkkilä-

EkoCentria eli Savon ammatti- ja aikuisopisto sekä Parasta Pöytään Pirkanmaalta –projekti järjestivät keskiviikkona 9.5.2012 yhdessä Euroopan maaseudun kehittämisrahaston, Pirkanmaan elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskuksen, Ahlmanin, Tampereen kaupungin ja Maa- ja metsätalousministeriön rahoituksella Pirkanmaan ruokapalvelupäälliköille ja ostamisen ammattilaisille seminaarin, jonka teemana oli ”Lähiruuan hankinta julkisiin keittiöihin – konkreettiset toimet”.

Osallistuin ainoana kunnallisena luottamushenkilönä mielenkiintoiseen seminaariin.

 

Seminaari oli ensisijaisesti suunnattu ruokapalvelupäälliköille, mutta MTK-Pirkanmaan kautta saamani kutsu toivoi mukaan mm. kuntien päättäjiä sekä alkutuottajia. MTK-Pirkanmaan välittämän kutsun saatesanoissa tuottajajärjestön projektikoordinaattori Päivi Fallström totesi nasevasti näin:

 

 ”Lähiruoka joukkoruokailuissa pitää verorahat lähellä!”

 

 

MTK:n ruokakulttuuriasiamies Anni-Mari Syväniemi totesi alustuksessaan, että julkiset ruokapalvelut ovat iso juttu kansallisesti, pieni juttu paikallisesti ja pikkujuttu poliitikoille. Toki Syväniemen toteamuksissa oli kysymysmerkki jokaisen väitteen perässä!

 

Politiikan harrastajana totean, että keskustalaisille julkiset ruokapalvelut eivät ole pikkujuttu. Ne ovat meille eräs tärkeimmistä politiikan lohkoista ja julkiset ruokapalvelut sekä niiden kunnollinen hoitaminen ovat meille tärkeitä.

 

 

Anni-Mari Syväniemi - joka tässä yhdessä MTK-Pirkanmaan Päivi Fallström´n kanssa – totesi aivan oikein, että julkiset ruokapalvelut ovat Suomessa merkittävässä roolissa osana koko yhteiskuntaa.

 

Ne ovat sitä ravitsemusosaamisen, kulutuskäyttäytymisen, talouden ja erityisesti aluetalouden kannalta – julkisilla ruokapalveluilla on merkittävä rooli jopa koko kansakuntamme kilpailukyvylle.

 

 

Ruokakulttuuriasiamies Anni-Mari Syväniemi havainnollisti julkisten ruokapalvelujen osuutta kuntatalouden menoista, kun hän kertoi niiden edustavan kunnan budjetista 2 – 4 prosenttia.

 

Kokonaissummasta henkilöstö-, hallinto-, käyttö- ja kiinteistökustannukset merkitsevät 68 % ja elintarvikekustannuksille jää ainoastaan 32 % eli n. 0,5 % kunnan budjetista!

MISTÄ VOI tai edes kannattaa ENÄÄ LEIKATA...

...kysyi aiheellisesti ruokakulttuuriasiamies Anni-Mari Syväniemi!

 

-Esko Erkkilä-