EU:n vähävaraisille tarjoamat ruoka-aputuotteet maksettiin yrityksille interventioviljoilla

Sunnuntai 7.6.2020 - -Esko Erkkilä-

Taidan olla viimeisiä, jotka muistavat tai ainakin niitä viimeisiä, jotka olivat mukana operatiivisessa toiminnassa, kun maamme Euroopan Unioniin liittymisen jälkeen hyödynsi EU:n tarjoaman mahdollisuuden toimittaa rehuohraa maksuvälineenä käyttäen vähävaraisille erilaisia ruoka-aputuotteita.

 

******************

 

 

Suomi liittyi 16.10.1994 suoritetun neuvoa-antavan kansanäänestyksen perusteella Euroopan Unioniin 1.1.1995.

 

 

Kiitokseni Suomen viranomaisille, jotka heti liittymisen jälkeen päättivät hyödyntää EU:n ruoka-avun käyttämisen Suomessa – ruotsalaiset kokivat maansa niin hyvätuloiseksi, että eivät halunneet hyödyntää tässä asiassa EU:n tarjoamaa taloudellista apua!

 

 

Siirryin työnantajani Raisio Yhtymässä EU:hun liittymisen hetkellä myynti- ja markkinointitehtävistä raaka-ainehankinnan tehtäviin ja sain olla mukana, kun työnantajakonsernini oli keskeisellä sijalla EU-ruoka-apuun liittyvissä käytännön toimenpiteissä – uskallan todeta, että olin näistä asioista käytännön tasolla ehkä parhaiten perillä oleva henkilö koko maassa usean vuoden ajan.

 

 

*******************

 

 

Alkuvuosina vähävaraisten ruoka-aputuotteina olivat kuivat elintarvikkeet, joiden säilytyksessä ei ollut ongelmia.   Tuotteina olivat vehnäjauho, sämpyläjauho, puurohiutale, makaroni, näkkileipä, hapankorppu, keksit sekä myslit – lähes kaikki olivat tuotteita, joita Raisio valmisti.

 

 

Ruoka-aputuotteita toimittaneet yritykset eivät saaneet riihikuivaa rahaa, vaan maksuvälineenä olivat Euroopan Unionin omistamat interventioviljat!

 

 

Menettely sopi silloiselle Raisiolle hyvin, sillä työnantajayksikköni Rehuraisio Oy tarvitsi rehuviljaa ja konsernin elintarvikeyksiköt valmistivat ruoka-apuun tarvittavia tuotteita.

 

Aluksi menettelyä hallinnoi Maa- ja metsätalousministeriön interventioyksikkö ja myöhemmin valtion yhteishankintayksikkö Hansel – oli mielenkiintoista tehdä molempien kanssa kaupallista yhteistyötä!

 

 

 

Seuraavassa vuosikohtaiset volyymit (tonneina), joita Suomessa on jaettu Euroopan Unionin rahoittamana elintarvikeapuna vähävaraisille:

 

 

• 1996                                   1815 tonnia

• 1997                                   1605

• 1998                                   1520

• 1999                                     789

• 2000                                   1548

• 2001                                   2020

• 2002                                   2000

• 2003                                   1963

• 2004                                   2140

• 2005                                   1970

• 2006                                   2053

• 2007                                   1893

• 2008                                   1688

• 2009                                   2252

• 2010                                   2707

• 2011                                   3109

• 2012                                   1310

• 2013                                   1908

 

 

Oli oma taiteenlajinsa, kun vaikkapa 800 tonnin suuruiselle Elovena-kaurahiutale-erälle piti sorvata hinnaksi esimerkiksi 2.050 tonnia rehuohraa ajoneuvoon lastattuna vaikkapa Avena Siilot Oy:n Kokemäen viljavarastolla (kummatkaan tonnimäärät eivät ole todellisia, mutta kuvaavat homman etenemistä)!

 

 

No, taskulaskimellahan siitä selvittiin ja pientä bisneksenpoikasta hinnoitteluun piti tietysti ujuttaa.

**********************

Ruoka-aputuotteiden hinnoittelu oli siis tietynmoista ”oravannahkakauppaa”, kun suomalaisen elintarviketeollisuuden valmistamia tuotteita myytiin Huoltovarmuuskeskukselle ja saatiin hintana rehuohraa – loppuvaiheessa välikätenä oli Hansel Oy.

 

EU:n maksaman ruoka-avun tuotteina oli jossain vaiheessa myös sellaisia elintarviketuotteita, joita Raisio ei valmistanut ja tällöin hyvät sekä toimivat henkilökohtaiset suhteeni kilpaileviin elintarvike-alan yrityksiin olivat tärkeitä; joillakin kilpailijoilla oli halu ja kyky toimittaa elintarvikkeita, mutta ei kykyä hyödyntää maksuvälinettä eli rehuohraa. Joskus taas oman työnantajani rehuohran tarve oli jo tyydytetty ja silloin homma piti hinnoitella niin, että saatoin ohjata ”maksuvälineen” eli rehuohran rehualan kilpailijalle!

 

 

Huoltovarmuuskeskus ja/tai Hansel ohjasivat EU:n maksamat elintarvikkeet mm. eri kirkkokuntien jaettavaksi ja esimerkiksi Suomen Punainen risti oli merkittävä ruoka-avun jakelija.

 

 ***************

Tutkailin nettiä ja siellä kerrottiin, että EU:n maksaman ruoka-avun jakelu oli vuoden 2013 jälkeen tauolla, mutta vuonna 2015 se alkoi uudelleen.

 

Käsitän, että nykyisin EU maksaa vähävaraisille suunnatun ruoka-avun ”sileinä seteleinä”, joten entisenmoista interventioviljalla maksamista ei enää tapahdu ja miksi tapahtuisikaan, sillä viljojen interventiotoimintaa ei enää ole!

 

***************

Näin totesi ylitarkastaja Sari T. Niemi Ruokavirastosta 26.11.2019:

 

– Elintarvikkeita jaetaan vuosittain 3,5–4 miljoonan euron edestä. Koko ohjelmakauden 2014-2020 rahoitus Suomessa on 26,5 miljoonaa euroa, josta Suomen maksama osuus on 4 miljoonaa euroa.

– Kaikkiaan ruoka-apua toimitettiin viime vuonna eli vuonna 2018 1 939 tonnia. Siitä saatiin sisältöä 327 856 ruokapakettiin ja aineksia 47 396 ateriaan.

 

Tarkkaan on Ruokavirastossa tuo aterioiden lukumäärä osattu laskea – onkohan nyt varmasti oikein?

 

Tämmöinen muistelus tänään!

 

-Esko Erkkilä-

Tänään hieman erikoisempi blogikirjoitus ja näin se menee!

Maanantai 30.3.2020 - -Esko Erkkilä-

Hämeenkyrön Heiskalla riemukkaita kesäteatterinäytöksiä järjestävän Maaseudun Taiteellinen Teatteri ry:n hallituksen puheenjohtaja viljakkalalaissyntyinen – kuten minäkin - Aarre Aalto soitti eilen ja kertoi, että he päivittävät lähiajan toimintojaan.

Aarre pyysi, että liittäisin blogisivuilleni "kaikelle kansalle" suunnatun kyselylinkin, johon saatujen vastausten perusteella he saisivat yleisöpalautetta mahdollisimman paljon.

Mielelläni sen lupasinkin tehdä ja tässä kysely.

https://webropol.com/s/teatterinasiakaskysely

Maanantaina 30.3.2020 klo 0.18 kokeilin ja linkki toimii!!

 

 

Toivon, että edes pieni osa lukijoistani vastaisi kyselyyn, sillä siihen vastaaminen antaa pohjaa niille päätöksille, joita MTT tekee ensi kesän ja myös tulevien kesäkausien kesäteatterinäytöksistä.

 

 

-Esko Erkkilä-

Korona-virustilanne vaikuttaa jo Suomessakin

Keskiviikko 11.3.2020 - -Esko Erkkilä-

Olen ollut keskeinen toimija, kun Eläkeliiton Tampereen yhdistys on suunnitellut osallistuvansa yleisönä seuraamaan Eduskunnan kyselytuntia torstaina 12.3.2020 klo 16.00.

 

Sain eilen iltapäivällä tiedon, että Eduskunnan puhemiesneuvosto keskusteli koronatilanteesta tiistaina.

 

Eduskunnan työskentelyn turvaamiseksi puhemies Matti Vanhanen sanoi päättäneensä lopettaa opastetut vierailut Eduskuntatalossa torstaista lähtien toistaiseksi.

 

Päätös merkitsee, että huomiselle suunniteltu osallistumisemme Eduskunnan kyselytunnille yleisönä peruuntuu.

 

Suunnitelma kyselytunnille osallistumisesta sai suuren suosion, sillä meille luvattu 50 hengen kiintiö täyttyi nopeasti ja varalle jäi paljon yhdistyksemme jäseniä.

 

Matkan peruttamiselle ei ollut mitään vaihtoehtoja ja nyt ainoaksi tehtäväksemme jäikin kertoa muuttunut tilanne matkaan ilmoittautuneille ja matkan maksaneille. Onneksi lähes kaikkien sähköpostiosoitteet ovat tiedossa, joten nyt toivomme, että jäsenemme lukevat sähköpostejaan.

 

Teemme tänään vielä varmistuksia, että tieto mielenkiintoisen matkan peruuntumisesta on tavoittanut kaikki ilmoittautuneet.

 

Olen päättänyt, että kaikesta huolimatta menen Tampereen Vanhalle kirkolle torstaina 12.3.2020 klo 8.30 ja kerron kaikille paikalle saapuville, että matkamme on korona-viruksen vuoksi jouduttu perumaan.

 

Toivottavasti paikalle ei saavu kukaan, mutta ainahan voi olla, että kaikki eivät ole lukeneet sähköpostejaan!

 

Kiitokset kansanedustaja Arto Pirttilahdelle, joka oli lupautunut isännäksemme kyselytuntivierailullemme!

Kiitokset myös Artsin eduskunta-avustaja Jukka Saarimäelle, joka on ansiokkaasti ollut puuhaamassa vierailuamme Eduskunnassa!

 

 

-Esko Erkkilä-

Terveenä on mukava sairastaa!

Sunnuntai 9.2.2020 - -Esko Erkkilä-

Kotiuduin hetki sitten eli sunnuntaina 9.2.2020 sairaalasta ja sen vuoksi blogillani vierailleet ”aamupäivälukijat” eivät ole vielä nähneetkään blogiani.

 

Pääsin sairaalaan sen vuoksi, että alkuperäinen vasemman alaraajani valtimon puhdistusleikkaus ei onnistunut ”haavanhoitovinkkelistä”, vaan sen osalta jouduttiin tekemään uusintaleikkaus.

 

No, nyt sekin on tehty ja tuntuu, että se onnistui.

 

Uusintaleikkauskin tehtiin selkäydinpuudutuksessa ja kahden kokemuksen perusteella pystyn sitä suosittelemaan.

 

 

Puhun ”suulla suuremmalla”, kun alle olen lainannut Mehiläisen tekstiä selkäydinpuudutuksesta eli spinaalipuudutuksesta; kas näin:

 

****************

 

Selkäydinpuudutuksessa saadaan aikaan kokonaisvaltainen puutuminen vatsan alueelle ja jalkoihin. Sitä käytetään yleisimmin vyötärön alapuolisiin leikkauksiin. Spinaalipuudutus on paljon käytetty, yksinkertainen, turvallinen ja varma puudutusmenetelmä. Sen tarkoituksena on puuduttaa leikattava alue.

Spinaalipuudutuksessa on selvät edut nukutukseen verrattuna. Selkäydinpuudutus vaikuttaa nukutusta vähemmän hengitykseen ja keuhkojen toimintaan sekä vähentää lääkkeiden tarvetta. Puudutuksessa tehdyn toimenpiteen jälkeen ei myöskään esiinny nukutusaineiden joskus aiheuttamaa väsymystä, pahoinvointia tai oksentelua.

Puuduttamalla saadaan aikaan hyvät leikkausolosuhteet, ja tarvittaessa kivuttomuutta voidaan jatkaa kestopuudutusten avulla toimenpiteen jälkeen. Parhaiten puudutuksiin sopivat ortopediset, urologiset, gynekologiset ja synnytystaudilliset toimenpiteet sekä kehon ääreisosiin kohdistuvat verisuonileikkaukset. Myös polven, nilkan tai lonkan tähystyksissä käytetään yleisesti spinaalipuudutusta.

Miten spinaalipuudutus tehdään?

Selkäydinpuudutus laitetaan alaselän alueelta lannenikamien välistä joko potilaan istuessa tai maatessa kylkiasennossa. Spinaalipuudutuksessa puudute ruiskutetaan kovakalvon ja lukinkalvon muodostaman yhtenäisen kalvorakenteen läpi suoraan selkäydinnesteeseen. Selkänikamanvälien avaamiseksi selkää täytyy hieman pyöristää, jotta nikamavälit aukeavat hyvin ja puudutuksen laittaminen helpottuu. Hoitaja on koko ajan auttamassa potilasta oikeaan asentoon ja on muutoinkin koko puudutuksen ajan potilaan tukena.

Selkäydinnesteeseen sekoittunut puudute on välittömässä yhteydessä paljaisiin hermojuuriin, jonka seurauksena puutuminen tapahtuu hyvin nopeasti. Tällä pienellä puudutemäärällä saadaan aikaan hyvä kirurginen puudute koko alavartalon alueelle. Lääke alkaa vaikuttaa yleensä noin viidessä minuutissa, jonka jälkeen jalat alkavat tuntua lämpimiltä ja raskailta. Myös kivun ja kylmän tunto sekä lihasvoimat häviävät jaloista.

Puudutus annetaan kertapistoksena. Puudutuksen vaikutus kestää 1-2 tuntia, jonka jälkeen liikuntakyky palautuu.

Milloin spinaalipuudutuksen vaikutus häviää?

Puudutus häviää itsestään vähitellen, eikä sitä voi nopeuttaa. Puudutteen poistuminen riippuu puudutusaineesta ja sen määrästä, sekä potilaan yksilöllisistä eroista. Yleisimmin puudutus kestää noin 1-2 tuntia. Virtsaamiskyky ja kyseessä olevan alueen tunto palautuvat hitaammin, noin 2-4 tunnin kuluessa.

Liikkeelle voi lähteä vasta, kun puutuminen on lähes kokonaan poissa. Hoitajan on hyvä olla mukana ensimmäistä kertaa liikkeelle lähtiessä turvallisuussyistä.

 

*****************************

 

Olin molempien selkäydinpuuduksessa tehtyjen leikkausten aikana täysin hereillä ja kuulin kaikki ne keskustelut, joita leikkaukseen osallistunut henkilökunta kävi.

 

Uskallan tosiaan todeta, että terveenä sairastin!

 

 

-Esko Erkkilä-

On oikein, että Suomi on heti EU:hun liittymisen jälkeen hyödyntänyt EU-ruoka-avun!

Sunnuntai 29.12.2019 - -Esko Erkkilä-

Kuten eilen jutussani kertasin, Suomi liittyi 16.10.1994 suoritetun kansanäänestyksen perusteella Euroopan Unioniin 1.1.1995.

 

 

Kiitokseni Suomen viranomaisille, jotka heti liittymisen jälkeen päättivät hyödyntää EU:n ruoka-avun käyttämisen Suomessa – ruotsalaiset kokivat maansa niin hyvätuloiseksi, että eivät halunneet hyödyntää tässä asiassa EU:n tarjoamaa taloudellista apua!

 

 

Siirryin työnantajani Raisio Yhtymässä EU:hun liittymisen hetkellä myynti- ja markkinointitehtävistä raaka-ainehankinnan tehtäviin ja sain olla mukana, kun työnantajakonsernini oli keskeisellä sijalla EU-ruoka-apuun liittyvissä käytännön toimenpiteissä – uskallan todeta, että olin näistä asioista käytännön tasolla ehkä parhaiten perillä oleva henkilö koko maassa usean vuoden ajan.

 

 

*******************

 

 

Alkuvuosina vähävaraisten ruoka-aputuotteina olivat kuivat elintarvikkeet, joiden säilytyksessä ei ollut ongelmia.   Tuotteina olivat vehnäjauho, sämpyläjauho, puurohiutale, makaroni, näkkileipä, hapankorppu, keksit sekä myslit – lähes kaikki olivat tuotteita, joita Raisio valmisti.

 

 

Ruoka-aputuotteita toimittaneet yritykset eivät saaneet riihikuivaa rahaa, vaan maksuvälineenä olivat Euroopan Unionin omistamat interventioviljat!

 

 

Menettely sopi silloiselle Raisiolle hyvin, sillä työnantajayksikköni Rehuraisio Oy tarvitsi rehuviljaa ja konsernin elintarvikeyksiköt valmistivat ruoka-apuun tarvittavia tuotteita.

 

Aluksi menettelyä hallinnoi Maa- ja metsätalousministeriön interventioyksikkö ja myöhemmin valtion yhteishankintayksikkö Hansel – oli mielenkiintoista tehdä molempien kanssa kaupallista yhteistyötä!

 

 

 

Seuraavassa vuosikohtaiset volyymit (tonneina), joita Suomessa on jaettu elintarvikeapuna vähävaraisille:

 

 

• 1996                                   1815 tonnia

• 1997                                   1605

• 1998                                   1520

• 1999                                     789

• 2000                                   1548

• 2001                                   2020

• 2002                                   2000

• 2003                                   1963

• 2004                                   2140

• 2005                                   1970

• 2006                                   2053

• 2007                                   1893

• 2008                                   1688

• 2009                                   2252

• 2010                                   2707

• 2011                                   3109

• 2012                                   1310

• 2013                                   1908

 

 

Oli oma taiteenlajinsa, kun vaikkapa 800 tonnin suuruiselle Elovena-kaurasuurimoerälle piti sorvata hinnaksi esimerkiksi 2.050 tonnia rehuohraa ajoneuvoon lastattuna vaikkapa Avena Siilot Oy:n Kokemäen viljavarastolla (kummatkaan tonnimäärät eivät ole todellisia, mutta kuvaavat homman etenemistä)!

 

 

No, taskulaskimellahan siitä selvittiin ja pientä bisneksenpoikasta hinnoitteluun piti tietysti ujuttaa!

 

 

Vuonna 2014 alkoi uusi vähävaraisten avun rahaston FEAN (The Fund for European Aid to the Most Deprived) uusi ohjelmakausi, mutta siitä ehkäpä jo huomenna tällä saitilla lisää!

 

 

 

-Esko Erkkilä-

Vähänkin merkittävien hankkeiden kilpailutus on välttämätöntä!

Perjantai 20.12.2019 - -Esko Erkkilä-

Vastasin bisnesmaailmassa toimiessani vuosittain 550 miljoonan kilon raaka-ainehankinnoista ja oli selvää, että monet hankinnat kannatti kilpailuttaa.

 

 

Kilpailutuksessa hinta oli tärkeä elementti, mutta ei suinkaan ainoa.

 

 

*****************

 

 

Kuten eilen kerroin, toissapäivänä omakotitalotontiltani kaadettiin yksi koivu ja yksi mänty.

 

 

Oli luonnollista, että kilpailutin palveluntuottajat ja on todettava, että kilpailutus – tai oikeammin tarjousten pyytäminen kannatti.

 

 

Kaikki tarjoajat kävivät tutkailemassa työmaansa eli kaikille oli täysin selvää, että millaisesta hommasta he jättivät tarjouksensa.

 

 

********************

Kaikilla tarjoajilla oli 500.000 euron suuruinen vastuuvakuutus, joten heidän mahdollinen epäonnistumisensa ei olisi joutunut maksettavakseni – kaikki muistuttivat myös siitä, että tarjouksensa loppusumma on kotitalousvähennykseen oikeuttava kuluerä.

 

 

Edullisimman tarjouksen eli 300,00 euroa jätti kaksi tarjoajaa ja kalleimman tarjouksen hinta oli 850,00 euroa – molemmat ilman arvonlisäveroa!

 

 

Valitsimme toisen edellisimmän tarjouksen jättäneistä yrityksistä, joten arvonlisäverolliseksi hinnaksemme muodostui 372,00 euroa!

 

 

Hintaero kalleimman tarjouksen jättäneen yrityksen tarjoukseen olisi ollut arvonlisäverolliseen hintaan verrattuna 684,00 euroa, sillä sen arvonlisäveroton hinta olisi samasta työstä ollut 850,00 euroa - eli arvonlisäverollinen hinta olisi ollut peräti 1.054,00 euroa!

 

 

En suinkaan moiti kalleimman tarjouksen jättänyttä yritystä, sillä kaikkihan pyrkivät tarjoajina mahdollisimman korkeaan hintaa, mutta se ei vaan meille nyt käynyt!

 

 

En paljasta kalleimman tarjouksen jättänyttä, mutta mieluusti kerron tarjouskilpailun voittaneen ja erittäin hyvää työtä tehneen yrityksen nimen ja se on;

 

 

T:mi M. Juusela, jonka omistaja on Matti Juusela – Y-tunnus 1139818-1.

 

 

Suosittelen Matti Juuselaa vaikeitten puunkaatojen suorittajaksi!

 

 

 

-Esko Erkkilä-

Aina sitä saa kokea uutta!

Tiistai 29.10.2019 - -Esko Erkkilä-

Olen yli neljäkymmentä vuotta kestäneen työurani ja kymmenkuntavuotisen eläkevaarin jaksoni aikana avannut satoja erilaisia tilaisuuksia, palavereita ja kokouksia, mutta vasta eilen sain juontamani tilaisuuden aluksi toivottaa tervetulleiksi myös koiria!
 
 
Kyseessä oli Eläkeliiton Tampereen yhdistyksen jäsentapaaminen, jossa vierailijoina olivat Tampereen Karva-Kaverit!
 
 
Mukana oli kaksi tamperelaista Karva-Kaveria ja niiden lisäksi mukana oli myös yhdistyksemme rahastonhoitaja ja hänen 2-vuotis Hippu-koiransa.
 
 
 

******************

 
 
   
 
   

Länsigöötanmaanpystykorva Nisse on kolmivuotias Skoonesta aikoinaan Suomeen muuttanut. Nisse oli koko jäsentapaamisemme ajan täydessä touhussa ja sanotaankin, että länsigöötanmaanpystykorva on ponteva koira. Luonteeltaan se on uskalias, valpas, älykäs, ystävällinen ja energinen.

 
   
 

 
 

 
 
   
   
 

Rahastonhoitajamme Irma Niemen kennelnimeltään Hui Hilma oli myös mukana jäsentapaamisessamme. Hui Hilman omistaja kutsuu koiraansa nimella Hippu ja se on rodultaan ”lancashire heeler”, joka Suomessa tunnetaan myös nimellä lancashirenkarjakoira.

 
 

Hippu on rotuominaisuuksiensa mukaisesti laumastaan huolta pitävä ja sen huomasimme myös jäsentapaamisessamme, jossa toki Hipun ”lauma” käsitti vain sen hoitajan!

 
 
 

Tampereen Karva-Kaverit tekevät arvokasta vapaaehtoistyötä, sillä he käyvät ahkerasti koirineen erilaisissa hoitolaitoksissa, kouluissa, päiväkodeissa, erityislasten tapahtumissa sekä myös muissa tapahtumissa ja tuovat siten iloa monenlaisille ihmisille.

 
 

Eläkeliiton Tampereen yhdistyksen puheenjohtajana kiitän Tampereen Karva-Kavereita vierailustanne eilisessä jäsentapaamisessamme!

 

 

Kannattaa googlata ”Tampereen Karva-Kaverit” ja pyytää heitä erilaisiin tilaisuuksiin esiintyjiksi!

 

 

 

-Esko Erkkilä-

Ulkopolitiikassa vastuuhenkilöiden puoluepoliittisella taustalla ei saa olla sijaa!

Perjantai 18.10.2019 - -Esko Erkkilä-

Maailma on myllerryksessä ja myllerrys saattaa minä päivänä tahansa koskea myös Suomea.
 
 
Kokoomustaustainen presidenttimme on selviytynyt ulkopolitiikan haasteista kelvollisesti ja siitä hänelle tunnustus – joskus jopa äänestin häntä, mutta jäimme häviölle, kun eräs SAK:n lakimiehenä toiminut henkilö sai enemmän ääniä.
 
 
Eilen A-Studiossa ”Valtapeli Syyriassa kiihtyy” –ohjelmassa esiintyi kaksi poliitikkoa, joihin olen tottunut luottamaan ulkopolitiikan luotsaamisessa eli…
 
 

 
 

 
 
   
 

 
 
 
Liekö osaltaan oman ikääntymiseni vaikutusta, kun tunnen turvallisuuden tunnetta Ilkka Kanervaa ja Erkki Tuomiojaa kuunnellessani!
 
 
Suhteestani Kokoomukseen kerroin jo yllä ja arvostan SDP:n toimintaa Tampereella paikallisesti, sillä sainhan olla demarien mandaatilla kaksi vuotta Tampereen Infra Liikelaitoksen johtokunnan jäsenenä; sitä ennen olin Keskustan mandaatilla tuon liikelaitoksen johtokunnan varapuheenjohtajana neljä vuotta ja tuon "demarikauteni" jälkeen taas Keskustan mandaatilla jäsenenä kaksi ja puoli vuotta!
 
 

Yleensäkin harmittelen politiikassa, että henkilöt blokkiutuvat taustapuolueidensa taakse yksisilmäisesti ja eivät koe aitoa yhteistyöhenkeä puoluepoliittisten karsinoiden yli!

 

 

 

-Esko Erkkilä-

Suomalaisen taiteen kultakaudella 1880 - 1910 johtohahmona oli Akseli Gallen-Kallela, mutta...

Sunnuntai 6.10.2019 - -Esko Erkkilä-

…suureen suosioon ja maailmanmaineeseen silloin pääsi mm. ...
 
 
 

 
 

 
 
 

******************

 
 
Kolmas saman aikakauden suurista mestareista oli Pekka Halonen, jolta Mäntän Serlachiuksen Gösta-museossa on ainakin…
 
   
 

 
 
 

****************

 
 
 
Pääsen erilaisten luottamushenkilötehtävieni vuoksi silloin tällöin osallistumaan Tampereen Raatihuoneella järjestettäviin ”pippaloihin” ja silloin aina haluan poiketa eräässä ”takakamarissa”, jossa on esillä Pekka Halosen maalaus…
 
   
 

 

 

Aina aistin tuon maalauksen edessä aidon veneentervan tuoksun eli Suomen kultakauden eräs keskeisimmistä taiteilijoista on onnistunut täydellisesti työssään!

 

 

 

-Esko Erkkilä-

Suomen taiteen kultakauden teoksia on ihailtavissa Serlachiuksen Gösta-museossa Mäntässä

Lauantai 5.10.2019 - -Esko Erkkilä-

Suomen taiteen kultakaudeksi kutsuttu ajanjakso ajoittuu vuodelta 1880 vuoteen 1910 saakka ja jolloin suomalaiselle taiteelle luotiin kansallinen ilme sekä samalla se nousi kansainväliselle tasolle.
 
 
Kultakauden johtohahmo oli vuonna 1865 syntynyt Akseli Gallen-Kallela, joka vuonna 1894 lausui näin:
 

” Minä tunnen, että kohta taas avautuu minulle se ihana taiteen maailma, jonka kauneuksia saan mieleni mukaan nauttia. Maailmassa, elämässä ja luonnossa ei olekaan muuta kuin kauniita satuja, ja kun ovi aukenee, mene sisään ja ota sielusi täyteen.”

 
 
Akseli Gallen-Kallelan teoksia on nähtävillä Mäntässä Serlachiuksen Gösta-museossa mm. nämä:
 
   
 

 
 
   
 

 
 
   
 

 
 

 

 

 

Poiketkaa ihmeessä Serlachiuksen museoissa Mäntässä!

 

 

 

-Esko Erkkilä-

"Minähän se siinä!"

Tiistai 1.10.2019 - -Esko Erkkilä-

Muistelen vanhoja ja muistelen nyt omia pikkutöppäyksiäni, kun seuraavassa kerron eräästä tapauksesta!

 

 

Koulukuntani Agrologien Liiton kesäpäivät järjestettiin joskus kauan sitten Turussa vai oliko Naantalissa, mutta joka tapauksessa työnantajani Raision Tehtaat oli eräs käyntikohde kesäpäiville osallistuneille agrologeille.

 

 

Olin isäntänä ja odottelin eräiden muiden raisiolaisten kanssa vieraiden saapumista Raisioon ja vartoilimme agrologi-veljiä Raisio Yhtymän suurimmassa luentosalissa.

 

 

Raisiolaisten odottajien joukossa oli maanviljelysneuvos ja Raision Kasviöljy Oy:n hallintoneuvoston puheenjohtaja, agrologi Allan Nukari.

 

 

Odottelimme vieraita juhlasalissa, jonka seinillä ainakin silloin oli keskeisten Raision yhtiöiden hallintomiesten muotokuvia ja eräs näistä muotokuvista oli V. J. Sukselaisen muotokuva.

 

 

Totesin, että tuossa on V.J. Sukselaisen muotokuva, mutta kuka onkaan tuossa vieressä oleva henkilö.

 

 

Odottelijoiden joukossa ollut maanviljelysneuvos Allan Nukari totesi, että…

 

 

…”Minähän se siinä”!

 

 

 

No, siitäkin tilanteesta selvittiin!

 

 

-Esko Erkkilä-

Puutarhakasveista palkokasvit ja tyrni pystyvät sitomaan ilmakehästä typpeä

Maanantai 23.9.2019 - -Esko Erkkilä-

Typpi – latinankieliseltä nimeltään nitrogenium ja kemialliselta merkiltään N – on osana monissa elämälle välttämättömissä yhdisteissä.

 

 

Ilmasta n. 78 % on typpeä.

 

 

Tärkeitä typpiyhdisteitä ovat aminohapot ja niistä muodostuneet proteiinit eli valkuaisaineet.

 

 

Vaikka typpeä on runsaasti ilmakehässä, kasvit eivät pysty muutamaa poikkeusta lukuun ottamatta hyödyntämään ilmakehän typpeä.

 

 

Puutarhakasveista palkokasvit sekä tyrni ovat kasveja, jotka pystyvät sitomaan ilmakehän typpeä omaan hyvinvointiinsa.

 

 

Viljelimme päättymässä olevana kasvukautena papuja vajaalla 200:lla rivimetrillä…

 
 
   
 
   
 

…ja se on yksi esimerkki kasvista, joka pystyy sitomaan ilmakehän typpeä.

 

 
 

Pavun typensidonta ilmenee sen juuristossa esiintyvistä juurinystyröistä, joista tässä…

 
 
   
 
   

 

…parikin jopa maatalousopetukseen soveltuvaa kuvaa.

 

 

Palkokasvit pystyvät sitomaan ilmakehästä typpeä 40 – 100 kiloa per hehtaari per vuosi.

 

 

Palkokasvien typensidontakyky merkitsee lannoituskulujen säästämistä, sillä tavanomaisilla typen lisäysmäärillä palkokasvien satotasoa ei pystytä nostamaan.

 
 
   
 

 
 

 

 

 

Yhteistä typensitojakasveille on se, että ne pitävät kalkitusta maasta eli maan pH-luku olisi hyvä olla tasolla 5,7 tai enemmän.

 

 

 

-Esko Erkkilä-

S/S Elias Lönnrot ja M/S Elias Lönnrot

Perjantai 13.9.2019 - -Esko Erkkilä-

S/S Elias Lönnrot oli siipiratashöyrylaiva, joka vuonna 1865 aloitti henkilöliikenteen Pyhäjärvellä, siirtyi vuonna 1876 Näsijärvelle ja vuonna 1890 Keurusselälle.
 
 
Vaiherikas siipirataslaivan taival päättyi vuonna 1926, jolloin se romutettiin.
 
 

 
 
Alkuperäisen Elias Lönnrotin replika M/S Elias Lönnrot valmistui vuonna 1986 ja sain olla sen kyydissä 12.8.2019, kun Eläkeliiton Tampereen yhdistyksen jäsenet osallistuivat sillä tehdylle pienelle risteilylle Keurusselällä.
 
 
 

 
   
 
 

 
 

 
 

 
 

 
 
 

 
 

 

 
 

 
 

Ulkokannella oli hyvin tilaa ja monelta jäivät huomaamatta alhaalla olevat viihtyisät…

 
 
 

 
 

…Eliaksen salonki sekä…

 
 
 

 
 

…Kapteenin salonki joihin molempiin risteilyasiakkailla oli vapaa pääsy.

 
 
 

 
 

Eliaksen salongista saattoi lähietäisyydeltä seurata lasin takaa, kun siipirattaat kuljettivat laivaa eteenpäin.

 

 

Varmistin kapteenilta, että siipirattaiden lisäksi laivassa ei ole tavanomaisia potkureita.

 
 
 

 
 

Kiitokset kapteenille mukavasta risteilystä, jota mielelläni suosittelen myös lukijoilleni!

 

 

 

-Esko Erkkilä-

Vuoden 2019 Kyröläismatkaan liittyvät blogikirjoitukseni alkavat olla finaalissa!

Lauantai 17.8.2019 - -Esko Erkkilä-

Hämeenkyröläissyntyisen kenraaliluutnantti Pentti Lehtimäen aloitteesta ja johdolla on nyt toteutettu lähes kaksikymmentä Kyröläismatkaa.

 

 

Kyröläismatkamme alkoivat hämeenkyröläisten ja viljakkalalaisten sotaveteraanien sekä heidän läheistensä matkoina Talvi- ja Jatkosodan taistelukentille Venäjällä.  Venäjän lisäksi olemme monesti suunnanneet Kyröläismatkamme Baltiaan sekä Puolaan – olen osallistunut kaikille Kyröläismatkoille!

 

 

 

 

 

Heinäkuun alussa toteuttamamme vuoden 2019 Kyröläismatkamme ei suinkaan päättynyt Viipurin Punaisella torilla seisovan Leninin patsaan tuijotteluun, vaan se päättyi…

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

Alvar Aalto voitti vuonna 1927 järjestetyn Viipurin Kaupunginkirjastoa koskevan suunnittelukilpailun ja Kirjasto valmistui Aallon suunnittelutyön mukaisena vuonna 1935.

 

 

 

Kirjastoon on kaikilla avoin pääsy ja nykyään ei edes siellä tapahtuvasta valokuvaamisesta tarvitse maksaa.

 

 

Tässä lyhyt kuvakavalkaadi käyntini 8.7.2019 tuloksena:

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

Olen edellisen kerran käynyt Viipurin Kaupunginkirjastossa Eläkeliiton Tampereen yhdistyksen matkalla vuonna 2014 ja silloin laatimani juttu löytyy, jos googlaa ”Esko Erkkilä Viipuri 2014”!

 

 

*********************

 

 

Kuten alussa totesin, niin nyt Kyröläismatkamme 2019 aineisto on tällä saitilla käsitelty.

 

 

Kiitän kaikkia Teitä noin viittätuhatta lukijaani, jotka olette joka päivä olleet mukanani Kyröläismatkalla2019.

 

 

Uskon, että Kotisivukoneen kävijäpäivityksessä on joka päivä mukana tuhatkunta hakukonekäyntiä, mutta kiitollinen olen myös neljästätuhannesta päivittäisestä kävijästä.

 

 

Mitähän löydänkään aiheekseni huomenna?

 

 

-Esko Erkkilä-

Matka kantosiipialuksella Petroskoista Kizhin saarelle on jo elämys sinänsä!

Tiistai 30.7.2019 - -Esko Erkkilä-

Valamo Laatokalla ja Kizhi Äänisellä ovat paikkoja, joilla soisin kaikkien Venäjällä kävijöiden pääsevän vierailemaan.

 

 

Pari vuotta sitten pääsin käymään Valamossa ja nyt heinäkuun alussa Kyröläismatkallamme sitten Kizhissä.

 

 

 

 

 

Kizhille matkataan Petroskoin satamasta kantosiipialuksilla neljästi päivässä ja me lähdimme 6.7.2019 matkaan päivän ensimmäisellä vuorolla klo 9.15.

 

 

 

 

 

Kantosiipialuksella on matkustamon etu- ja takaosien välissä avoin tila ja sieltä oli mukava seurata ohjaamon työskentelyä.

 

 

**********

 

 

Äänisen maisemia oli elämys seurata ja tarkkailla – mainio sää mahdollisti näkymistä nauttimisen:

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

***********

 

 

Vastaantulijoitakin oli:

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

*******

 

 

 

Saimme esimakua tulevasta jo ennen laituriin saapumistamme!

 

 

 

 

 

Kantosiipialuksemme jäi laituriin, kun me matkalaiset…

 

 

 

 

 

 

…rantauduimme Kizhiin ja…

 

 

 

 

 

…aloimme tutustumaan tähän jopa hieman tarunhohtoiseen Äänisen saareen, mutta siitä myöhemmin!

 

 

 

-Esko Erkkilä-

Melkoisia vesipetoja nuo venäläiset kantosiipialukset!

Maanantai 29.7.2019 - -Esko Erkkilä-

Venäläiset kantosiipialukset liikennöivät Laatokalla ainakin Valamoon ja Äänisellä Kizhin saarelle.

 

 

Olen muutama vuosi sitten päässyt matkaamaan tuolla vesihirmulla Sortavalasta Valamoon ja takaisin ja nyt heinäkuisella Kyröläismatkallamme vierailimme kantosiipialuksella Petroskoista Kizhin saarelle.

 

 

 

 

 

Petroskoin satamassa aamulla näitä vesipetoja on asiakkaita odottamassa muutama.

 

 

 

 

 

Osaa se kantosiipialuskin edetä hissukseen, mutta vain satama-alueella!

 

 

 

 

 

Venäläisissä kantosiipialuksissa on etu- ja takaosan matkustajaosastojen välissä avoin tila, josta voi katsella eteenpäin…

 

 

 

 

 

 

 

 

 

Laivahenkilöstö opastaa matkustajia oikeaan käyttäytymiseen kantosiipialuksella.

 

 

 

 

 

Kapeiden kohtien kohtaamistilanteissa kantosiipialuksemme ”pudotti” vauhdin alas ja se merkitsi myös sitä, että jatkoimme matkaamme tavallisen laivan tavoin!

 

 

 

 

 

Laivamatka kantosiipialuksella Kizhiin on takana, sillä olemme Kizhin satamassa!

 

 

 

 

 

Tässä edeltämme Kizhistä Petroskoihin lähtenyt kantosiipialus täydessä lennossa!

 

 

On siinä menemisen meininkiä!

 

 

 

-Esko Erkkilä-

Laukaan suuri poika valvoo nykyisin kalastusta Äänisellä!

Keskiviikko 24.7.2019 - -Esko Erkkilä-

Petroskoissa käyntien pakollisiin kuvioihin suomalaisilta kuuluu käynti Laukaan Suuren Pojan ja maanpetturin Otto Wille Kuusisen muistopatsaalla Äänisen rannalla – niin myös minulle viimeksi Kyröläismatkallamme 6.7.2019.

 

 

Otto Wille Kuusisen patsasta kommentoidaan Petroskoissa, että siellä hän valvoo kalastusta Äänisellä!

 

 

 

 

 

Olen joskus takavuosina keskustellut Laukaan poliittisten päättäjien kanssa ja he ovat perin vaitonaisia, kun ottaa puheeksi Otto Wille Kuusisen synnyintaustat – ymmärrän laukaalaisia!

 

 

Otto Wille Kuusinen syntyi Laukaassa vuonna 1881.

 

 

Kuusisen poliittinen ura alkoi 1900-luvun alussa Suomessa, jossa hän toimi vuosina 1911-13 Suomen Sosialidemokraattisen puolueen (SDP) puheenjohtajana.

 

 

Oletan, että Suomen SDP:n korkein nykyjohto ei lyö voimallisesti rintoihinsa, kun keskustelu kääntyy heidän edeltäjäänsä vuosina 1911 – 1913!

 

 

 

Kuusinen kuului vuosikymmenien ajan Neuvostoliiton korkeimpaan johtoon, mutta suurimmalle osalle suomalaisia hän oli silloin ja on yhä edelleen maanpetturi, sillä Kuusinen johti Talvisodan aikana Stalinin asettamaa Terijoen hallitusta ja solmi sen nimissä mm. ”suhteet” Neuvostoliiton kanssa.

 

 

Vasta jokin aikaa sitten minulle kerrottiin, että Kuusisen piti perustaa maanpetturihallituksensa Käkisalmeen, mutta se ei onnistunut, sillä Neuvostoliitto ei milloinkaan ole pystynyt asein valloittamaan Käkisalmea.

 

 

 

 

 

Kuusinen kuoli maksasyöpään vuonna 1964 ja hän sai tuolloin korkean kunnianosoituksen: hänet haudattiin Kremlin muuriin.

 

 

Maanpetturi mikä maanpetturi!

 

 

-Esko Erkkilä-

Tehtaanmyymälä, jossa tehdyistä ostoksista bussinkuljettajat eivät tykkää!

Sunnuntai 14.4.2019 - -Esko Erkkilä-

Sain olla matkanjohtajana Eläkeliiton Tampereen yhdistyksen jäsenmatkalla, joka muutama päivä sitten suuntautui Itä-Viroon.

 

 

 

 

 

Eräänä kohteenamme oli Eesti Portselan Oy:n tehtaanmyymälä lähellä Rakvereä.

 

 

 

 

 

Tehdas on suomalaisomistuksessa ja tapasinkin omistajan eli Juhani Ruuskasen käyntimme yhteydessä.

 

 

 

 

 

Tehtaanmyymälän yhteydessä on keramiikkatehdas, jossa valmistetaan Kultakeramiikka Oy:n markkinoimat keramiikkatuotteet eli

 

 

”Peruskestävää suomalaista muotoilua vuodesta 1977”

 

 

On iskevä slougan!

 

*****************

 

Muutama kuva tarjolla olevista keramiikkatuotteista:

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

Monen matkalaisen laukun pakkaaminen meni uusix!

 

 

 

Kannustan Rakveressä käydessänne poikkeamaan Eesti Portselan Oy:n tehtaanmyymälässä, sillä siellä

 

”Tarbekeraamika myyk” eli tarvekeramiikkaa on myytävänä!

 

**********************

 

Palaan vielä juttuni otsikkoon ja totean, että jotkut bussinkuljettajat eivät tykkää siitä, että asiakkaat ostavat suuria määriä painavia keramiikkatuotteita kuljetettavaksi, mutta asiakashan on aina oikeassa!

 

 

 

-Esko Erkkilä-

Epäonnistuin!

Sunnuntai 24.3.2019 - -Esko Erkkilä-

Kerroin jo eilen, että olin lomamatkalla Andalusiassa ja tarkempi ajanjakso lomamatkallemme oli 13. – 20.3.2019.

 

 

Lentomatka Helsinki-Vantaalta Malagan lentokentälle kesti viitisen tuntia ja tietysti saman verran myös toiseen suuntaan.

 

 

 

 

Laskeutumista Malagan lentokentälle edelsi pitkähkö kaarros meren yllä, sillä Malagan lentokentän kiitotie alkaa hyvin läheltä merenrantaa.

 

 

 

 

 

Jo lentokoneesta näki, että Malagassa palmut huojuvat ja osoittautuikin, että päivälämpötilat vaihtelivat 18 – 28 lämpöasteen välillä.

 

 

 

 

 

Laskeuduimme Malagaan, mutta ”kotinamme” tuolla runsaan viikon mittaisella lomamatkalla oli Torremolinoksessa sijaitseva Hotel Tropicana.

 

 

****************

 

 

Torremolinos –kappale on Reino Helismaan sanoittama ja Toivo Kärjen säveltämä sekä Johnny Forsell´n vuonna 1963 levyttämä hieno levytys, joka tuli minulle tutuksi vuonna 1966, kun suoritin vuosiharjoitteluani Hauholla Keskon omistamalla Länsi-Hahkialan Opetus- ja Koetilalla – en silloin saattanut ajatella, että joskus minulla olisi tilaisuus omin silmin nähdä Torremolinos!

Niin kuitenkin nyt tapahtui!

 

 

 

 

 

Tätä hienoa merimaisemaa saimme omalta parvekkeeltamme ihailla koko lomamme ajan!

 

 

 

 

 

Hotellimme kohdalla kulki vilkas rantakatu, joka on kahden kilometrin pituinen ja sen toisessa päässä on Benalmadenan vierasvenesatama ja toisessa päässä Torremolinoksen keskusta.

 

 

*******************

 

 

 

Mutta missä epäonnistuimme?

 

 

Lomamatkamme eräs tavoite oli, että saisimme tuoda kesän tai ainakin kevään tuliaisinamme Suomeen.

 

 

 

 

 

Andalusiassa kukat kukkivat, mutta…

 

 

 

 

 

…kotiin tultuamme jouduimme toteamaan, että metriset hanget olivat yhä edelleen paikoillaan!

 

 

Kaavailimme Rouvan kanssa Torremolinoksessa, että ensimmäinen homma kotiinpääsyn jälkeen on syyshortensiapensaiden leikkaaminen kasvukuntoon, mutta eihän sitä voinut sitten ajatellakaan eli epäonnistuimme kevään tuomisessa Suomeen!

 

 

 

Huhtikuun puolenvälin aikaista aikaa odotellen!

 

 

 

-Esko Erkkilä-

Suomen maatalouden tilannetta ei paranneta, jos suomalaiselle ruuantuottajalle tulisi oma liputuspäivä!

Sunnuntai 10.2.2019 - -Esko Erkkilä-

Olen surullisena seurannut sitä hypetystä, jota erityisesti maatalouspiirit ovat asettaneet OP-ryhmän edellisen pääjohtajan vuorineuvos Reijo Karhisen esityksille maatalouden kannattavuuden kehittämiselle.

 

 

Vuorineuvos Karhisen toimet OP-ryhmän pääjohtajana eivät vakuuttaneet ainakaan hänen seuraajansa Timo Ritakalliota, sillä Ritakallio peri Karhiselta pankkiryhmän, jonka tuotto oli heikentynyt.

 

 

Ritakallio tuskaili vajaat vuosi sitten, että OP-ryhmä ei ole onnistunut strategian toteuttamisessa, "vaan olemme kaukana tavoiteuralta".

 

 

Olen etsinyt netin syövereistä Karhisen esityksen, mutta olen käytännössä vain niiden julkisuudessa olleiden yksittäisten heittojen varassa, mutta jo ne kertovat, että selvityshenkilö vaeltelee kaukana hämärän rajamailla niiden toimenpiteiden osalta, joilla Suomen maatalouden taloudellista asemaa voitaisiin kehittää.

 

 

Selvityshenkilö ei oikeastaan esitä 90-sivuisessa selvityksessään käytännössä mitään selkeitä toimenpide-ehdotuksia, vaan nyt on muiden tahojen vuoro kehittää käytännön toimenpiteitä - toki Karhisen pumaskassa on useita yleviä ajatuksenpoikasia maataloustuotannon taloudellisen tilanteen kehittämiseksi, mutta konkretia puuttuu.

 

 

Karhisen selvityksessä on useita seikkoja, joiden avulla suomalaisen ruuantuottajan asema kohentuisi, mutta useimmat niistä ovat sellaisia, että niillä ei ole mahdollisuutta toteutua.

Viittaan juttuni otsikossa uuden liputuspäivän säätämiseen, mutta sillä ei varmasti suomalaisen talonpojan tilannetta varmasti pystytä kohentamaan.

 

Karhisen selvitys löytyy, kun googlaa ”Reija Karhinen Uusi alku”! Rattoisia lukuhetkiä!

 

 

Onko poliitikoilla potkua viedä eteenpäin niitä aihioita, joita vuorineuvos selvityksessään esittelee?

 

 

 

-Esko Erkkilä-