Yhteystiedot

Esko Erkkilä
Ruokomäenkatu 32
33840 Tampere
050 556 4878

Pikakysely

Mitä pidät uusista kotisivuistamme?

Kansanedustaja Pertti Hakanen - ruokaturvallisuuden ja kotimaisen alkutuotannon puolestapuhuja

Tiistai 28.4.2015 - -Esko Erkkilä-

Pirkanmaalaiset ja koko Suomi saavat olla tyytyväinen, että Pertti Hakanen Sastamalasta tuli valituksi kansanedustajaksi.

 

 

Tunnen Pertti Hakasen sekä hänen Seija-vaimonsa jo pitkältä ajalta ja olen tyytyväinen, että Pertti toisella yrittämällä tuli valituksi eduskuntaan.

 

 

 

 

haka1

 

 

Pertti Hakasen ehdokasnumero oli 22 ja hän sai Pirkanmaalta 4907 ääntä.

 

 

Hakasen vaalitiimin työskentely oli esimerkillistä ja tiimin työskentelyä johti 22-vuotias Niko Pikkuaho – mahtava referenssi nuorelle miehelle!

 

 

 

 

haka2

 

 

Pertti Hakanen on kokenut tekijä monessa yhteydessä ja eräs hänen pätevyysalueensa on toimiminen MTK:n johtokunnan jäsenenä.

 

 

Selkeäsanaisena sanankäyttäjänä Hakanen on haluttu esiintyjä MTK:n tilaisuuksissa, joissa tuottajat haluavat kuulla etujärjestönsä syvimmät ajatukset ja linjanvedot.

 

 

Omalta kohdaltani voin todeta, että Pertti Hakanen kuuluu niihin vajaan kymmenkunnan esiintyjän joukkoon, joita on ”turvallista” kuunnella.

 

 

Olen vakuuttunut, että kansanedustaja Pertti Hakasen kautta ja hänen avullaan maamme ruokaturvallisuus pysyy hyvällä tasolla. Sen lisäksi alkutuottajat saavat olla varmoja, että heillä on eduskunnassa ainakin yksi puolestapuhuja.

 

 

 

 

haka3

 

 

Pertti Hakasella on vahvat kytkennät ja toimivat suhteen Keskustan kenttään sekä Keskustan puoluejohtoon.

 

Kaksi vuotta Keskustan puoluevaltuuston varapuheenjohtajana ja sen jälkeen aktiivinen toiminta Keskustan puoluehallituksessa ovat takeet siitä, että pirkanmaalainen tuntuma puolueen johdossa on huomioitu.

 

 

Parhaimmat onnittelut Pertti ja Seija Hakaselle – Teillä on alkanut uusi ja mielenkiintoinen elämänvaihe!

 

 

Kysyin Seija Hakaselta facebuukissa, että joko kolttu Linnan juhlia varten on hankinnassa ja Seija vastasi näin:

 

 

”Rauhallisesti nyt vaan, ensin katsellaan ja hypistellään nautinnollisesti kaupan antimia. Jos sattuu tuuri, voin hankkia piankin, mutta voin muodostaa päässäni eri malleista ihanneyhdistelmän ja käyttää paikallisia ammattilaisia sen valmistukseen.”

 

 

Seijan vastaus kuvastaa, että lähiruuan lisäksi Hakasen perheessä arvostetaan lähipalveluja;

 

Se on hyvä se!

 

 

-Esko Erkkilä-

Kommentoi kirjoitusta. Avainsanat: Pertti Hakanen, kansanedustaja Pertti Hakanen, MTK:n johtokunnan jäsen Pertti Hakanen, Keskustan puoluevaltuuston varapuheenjohtaja Pertti Hakanen, Keskustan puoluehallituksen jäsen Pertti Hakanen, Seija Hakanen, Niko Pikkuaho, lähiruoka, lähipalvelut,

Maaseutunuorten eilinen Joulutuli- tempaus muistutti kuluttajia, että joulupöytään kannattaa hankkia kotimaisia elintarvikkeita

Lauantai 21.12.2013 - -Esko Erkkilä-

Maaseutunuorten Joulutuli-tempaus, joka painottaa kotimaisten elintarvikkeiden tärkeyttä, on jo muodostunut perinteeksi.

 

Tämän vuoden tempaus toteutettiin eilen ja se merkitsikin sitä, että Maaseutunuorten Joulutulia oli valaisemassa joulunviettoon matkaavien kansalaisten taivalta iltahämärissä koko maassa.

 

Joulutuliperinne alkoi parisenkymmentä vuotta sitten Etelä-Pohjanmaalla ja nyt se on laajentunut koko maahan.

 

Maaseutunuoret haluavat Joulutulien avulla muistuttaa, että kotimainen lähellä tuotettu ruoka on jäljitettävää, vastuullista ja turvallista.

 

Kotimainen ruoka tuo työtä alkutuotantoon, elintarviketeollisuuteen ja koko elintarvikeketjuun. Se luo hyvinvointia koko Suomeen.

 

 

tulet1

 

 

Pirkanmaalaiset Maaseutunuoret sytyttivät Joulutulet mm. Tampereen Keskustorille Vanhan kirkon välittömään läheisyyteen.

 

Poikkesin Keskustorin Joulutulilla.

 

 

tulet2

 

 

Maaseutunuoret ja tamperelaiset kuluttajat olivat saaneet Joulutulille arvovieraan, sillä myös kansanedustaja Arto Pirttilahti oli paikalla.
 
Kuvassa vasemmalta MTK-Pirkanmaan järjestöagrologi Jaakko Ahola, kansanedustaja Arto Pirttilahti, maidontuottaja Heikki Salomaa Orivedeltä ja Sami Rantanen myös Orivedeltä.

 

 *************

 

Pirkanmaan Maaseutunuoret polttivat Joulutulilla jätkänkynttilöitä.

 

 tulet3

 

 

Opin Heikki Salomaalta hyvän niksin, kun hän näytti jätkänkynttilän pohjaan moottorisahalla tehtyä sahausta sekä jätkänkynttilän keskelle porattua reikää, jotka yhdessä merkitsevät palamisen varmistamista. Salomaa oli tehnyt reiän halkaisijaltaan 16 mm:n poranterällä, mutta hieman suurempi reikä olisi hänen mielestään parempi.
 
Moottorisahalla tehty ristikko sekä reikä helpottavat vedon syntymistä ja sitä kautta jätkänkynttilän palaminen varmistuu.

 

Aina oppii, kun kulkee silmät auki!

 

 ***********

Maaseutunuoret ovat oikealla asialla, kun muistuttavat, että syömällä suomalaista, maukasta ruokaa kannamme vastuun oman ruokamme vaikutuksista ja säästämme luontoa!

 

 

 

-Esko Erkkilä-

Kommentoi kirjoitusta. Avainsanat: Maaseutunuoret, Maaseutunuorten Joulutulet 2013, suomalainen ruoka, kotimainen ruoka, lähiruoka, Arto Pirttilahti, kansanedustaja Arto Pirttilahti, Jaakko Ahola, Heikki Salomaa, Sami Rantanen, MTK-Pirkanmaa,

Aina on riistetty ihmisiä, eläimiä tai luontoa, jos ruoka on liian halpaa

Tiistai 19.2.2013 - -Esko Erkkilä-

Osallistuin Keskustan politiikka- ja toimintapäivillä osioon, jonka otsikkona oli;

 

Millä eväillä eteenpäin – lähellä tuotettua vai tuontiruokaa?

 

 

kalmari1

 

Suomalaisesta ruuasta olivat keskustelemassa vasemmalta lukien sianlihantuottaja Risto Lahti Isostakyröstä, kansanedustaja Anne Kalmari sekä kuluttajan näkökulmaa esiintuonut ravintolatarjoilija Laura Pääskylä.

 

 

Kansanedustaja Anne Kalmari kertoi, että hän pitää tapanaan kysyä aina ravintolassa tarjoilijalta, että mistä tämä ruoka on peräisin.

Ainakin kerran Kalmari oli saanut vastaukseksi: ”Pakasteesta”!

 

 

kalmari2

 

Keskustelun vetäjänä toiminut kansanedustaja Anne Kalmari listasi Suomessa tuotetun ruuan vahvuuksiksi mm. seuraavat seikat:

 

  • työllistäminen
  • turvallisuus
  • tuoreus
  • omavaraisuus
  • suomalaisen ruokakulttuurin säilyttäminen

 

Todettiin, että lähiruokaketju työllistää 300.000 suomalaista!

 

Ruuassa saaduista jäämistä tuontiruuasta on peräisin 95 %!

 

Omavaraisuuden vajoaminen alle sadan prosentin on nykyisin monien elintarvikkeiden osalta tavanomaista ja se ei ole kriisivarautumisen kannalta oikein.

 

 

Alkutuottajien edustajana mukana ollut Risto Lahti omistaa sikalan, jossa on 1.000 lihasikaa.

 

Mielestäni Lahti oli sinisilmäinen idealisti, kun hän mainosti Etelä-Pohjanmaan tulevia osuuskauppavaaleja ja totesi, että niiden tuloksena osuuskaupan hallintoon saataisiin henkilöitä, jotka pystyisivät toimimaan kotimaisen ruuan puolesta osuuskaupan valikoimapolitiikassa.

 

Olemme viime aikoina saaneet kokea, että erityisesti kaupan merkittömät tuotteet ovat niitä, joissa halvan hinnan vuoksi on riistetty ainakin ihmisiä. Pelkään, että taannoinen Finnwatch ry:n julkistama kohu merkittömien ananasmehujen ja tonnikalasäilykkeiden valmistuksesta kertoi ihmisten riistämisen lisäksi myös eläinten ja luonnon riistämisestä.

 

**********

 

Menen hieman pois politiikka- ja toimintapäivien annista, kun pohdiskelen, että miten Prismoissa ja Citymarketeissa parhaillaan alle euron kilohinnalla myytävät appelsiinit on tuotettu.

 

Sinänsä maistuvia appelsiineja myydään alle euron kilohinnalla ja hintaan sisältyy jo 14 % arvonlisäveroa. Kun arvonlisäverottomasta hinnasta vähennetään rahdit ja varastointikustannukset kaupan myyntipalkkion lisäksi, niin mikä kilohinta on jäänyt appelsiininviljelijälle?

Onko jotain ”appelsiiniketjun” osapuolta riistetty?

 

 

-Esko Erkkilä- 

Kommentoi kirjoitusta. Avainsanat: Keskusta, politiikka- ja toimintapäivät, Keskustan politiikka- ja toimintapäivät, lähiruoka, kotimainen ruoka, Anne Kalmari, Risto Lahti, Laura Pääskylä, Finnwatch ry, ananasmehutiivisteet, tonnikalasäilykkeet, private label, merkittömät tuotteet,

Onko ruoka Sinulle muutakin kuin ravintoa?

Torstai 17.1.2013 - -Esko Erkkilä-

Aamulehden nettiversion aloitussivulla tapaa olla kysymys, johon sivuilla kävijät voivat vastata.

 

Kysymyksissä on yleensä kaksi vaihtoehtoa ja vastaamisen jälkeen on mukava katsoa, että miten kumpaakin vaihtoehtoa on kannatettu.

 

Eilen kysymyksenä oli otsikkokysymys ja vastasin siihen…

 

…kyllä.

 

Vastausjakauma oli kyselyn päättyessä se, että 2/3 mielestä ruoka on muutakin kuin ravintoa ja 1/3 piti ruokaa vain ravintona. Vastausten kokonaismäärä oli yli tuhat, joten tutkimuksella on jonkinlaista painoarvoa.

 

Vastausten painoarvoa alentaa tietysti se, että kyseessä oli nettikysely.

 

Mielestäni ruoka ei ole vain ravintoa, vaan ruokavalinnoillamme otamme kantaa moniin asioihin.

 

Sivuutan terveyspoliittiset näkökulmat maininnalla, vaikka ne ovatkin kokonaisuuden kannalta hyvin tärkeitä kannanottoja siihen, että onko ruoka vain ravintoa.

 

Ruuan kotimaisuus sekä sen kautta saatavat kansantaloudelliset ja yksilöedut ovat minulle keskeisiä näkökohtia, kun pohdin ruokavalintojani.

 

Kotimaisuuteen liittyy erityisesti vihannesten osalta ruokatarvikkeiden maku. Ei voi olla vastenmielisempää ”makuelämystä” kuin ovat ulkomaiset tomaatit ja kurkut! Myös tuontimansikoissa on mansikkamaisuutta ainoastaan ulkonäkö – mansikanmausta ei niiden kohdalla voida puhua.

 

Kotimaisten elintarvikkeiden hankkiminen on parasta työllistämispolitiikkaa. Hankkimalla kotimaisia elintarvikkeita jokainen pystyy tukemaan kotimaan työllisyyttä.

 

Päivittäistavarakaupan hyllystä valitsen aina kotimaisen elintarvikkeen.

 

Kotimaisen elintarvikkeen valitsemisella tuen kotimaista maatalous- sekä kotieläintuotantoa ja siten omalla pienellä panoksellani autan suomalaisen talonpojan yhäti tiukkenevaa pärjäämistä tilallaan.

 

Kotimaisten elintarvikkeiden suosiminen on ympäristökysymysten oikeaa huomiointia käytännön tasolla.

 

Eräs keskeinen periaatteeni ostoslistallani on se, että en koske ns. private label –tuotteisiin eli päivittäistavarakaupan jakeluteiden merkittömiin tuotteisiin. Pirkka-, Rainbow- ja Xtra-tuotteilla ei ole pääsyä ostoskoriini. Linjani tässä kysymyksessä on ehdoton ja koskee myös kotimaassa valmistettuja merkittömiä tuotteita.

 

Private label-tuotteet ovat poikkeuksetta laadullisesti heikompia kuin merkkituotteet. Ne ovat kotimaisen tuotannon, työllisyyden ja monen muun seikan vuoksi kartettavia, sillä keskot ja sok:t käyttävät niiden hieman halvempia yksikköhintoja ”kankena”, kun ne pyrkivät tavarantoimittajiensa kanssa käytävissä neuvotteluissa alentamaan kunnollisten tuotteiden hankintahintojaan.

 

On hyvä tiedostaa, että merkittömissä tuotteissa kaupan marginaalit ovat korkeampia kuin kunnon merkkituotteissa. Merkittömien tuotteiden ostamisella kuluttaja pönkittää päivittäistavarakauppaa rakentamaan entistä komeampia ja kalliimpia marketteja ”joka niemeen, notkoon ja saarelmaan”.

 

Merkittömien tuotteiden valmistuttaminen kotimaassa on K- sekä S-ryhmien houkutustoimenpide saada kuluttajat käyttämään Pirkka- ja Rainbow –tuotteita. ”Opetusvaiheen” jälkeen Kesko sekä SOK siirtävät merkittömien tuotteiden valmistuksen ulkomaille.

 

Lähikauppojen käyttäminen elintarvikkeiden ostopaikkana on kysymys, jossa olen huono kuluttaja, sillä tukeudun lähellä sijaitsevan marketin palveluihin. Rauhoittelen huonoa omaatuntoani sillä, että kyseinen suurmarket sattuu olemaan maantieteellisesti lähikauppamme.

 

Nämä muutamat esimerkit osoittavat, että kuluttaja pystyy jokapäiväisillä ruokaostoksillaan vaikuttamaan isoihin asioihin!


Kuluttaja on halutessaan kuningas!

 

 

-Esko Erkkilä-

Kommentoi kirjoitusta. Avainsanat: kuluttaja on kuningas, kuluttaja on halutessaan kuningas, private label, private label-tuotteet, merkittömät tuotteet, ostosparatiisit, kotimainen ruoka, lähiruoka,

Tampereen uuden kaupunginvaltuuston pitää ryhdistäytyä; kaupunkiin on laadittava sen ensimmäinen hankintastrategia!

Keskiviikko 14.11.2012

EU on näinä aikoina laatimassa julkisten hankintojen direktiiviä. Direktiivin aikaansaaminen merkitsee, että Suomen hankintalakia on uudistettava.

 

Hankinta-asioiden uudelleenajattelu merkitsee, että kuntien pitää laatia ja ainakin päivittää hankintastrategiansa.

 

Googlasin ”Hankintastrategia Tampere” ja sain tulokseksi nämä:

 

Palvelujen hankintalautakunta, ehdotus 26.9.2002

Kaupunginhallitus, päätös 14.10.2002

Kaupunginvaltuusto, tiedoksi 30.10.2002

 

Tulos osoittaa, että Tampereen kaupunki ei ole panostanut hankinta-asioiden linjaamiseen yli kymmeneen vuoteen!

Käsittämätöntä!

 

Olen erityisen huolestunut Tampereen kaupungin elintarvikehankinnoista, sillä niitä poliittiset päättäjät eivät ole ohjeistaneet koskaan!

 

Jo nykyiset hankintasäädökset mahdollistavat elintarvikehankinnat, joissa huomioidaan tuoreiden ja hyvälaatuisten elintarvikkeiden saamisen päiväkotien, ikäihmisten ja muiden julkisten laitosten asiakkaiden käyttöön.

 

Pelkään, että kunnallisten hankintaorganisaatioiden henkilöstön nykyinen taito ei riitä kuin halvan hinnan arviointiin.

 

On surullista, jos hankintaorganisaation ohjeisiin kirjattu tavoite on, että sen päätöksistä mahdollisimman vähän joutuu markkinaoikeuden tutkittavaksi. Tämän tavoitteen kirjaaminen toimintaohjeeksi merkitsee, että hankintaorganisaatio asettaa hinnan merkityksen hankintakilpailun ainoaksi kriteeriksi.

 

Muistutan, että…

 

 

…”halvin hinta ei saa olla ainoa ja johtava kriteeri, vaan sen tulee olla vain yksi kriteeri muiden, etenkin sosiaalisten ja ekologisten arviointien joukossa.”

 

 

Toivon ja suorastaan vaadin, että vastavalittu Tampereen kaupunginvaltuusto laatii ensitöinään kaupungille hankittavien tuotteiden sekä palvelujen hankintastrategian!

 

 

-Esko Erkkilä-

Kommentoi kirjoitusta. Avainsanat: direktiivi, hankintalaki, uusi hankintalaki, hankintastrategia, Tampereen kaupungin hankintastrategia, lähiruoka, lähipalvelut,

Keskustan tontille ei tuontiruokaa rahdata!

Sunnuntai 14.10.2012 - -Esko Erkkilä-

Lehtiyhtymään kuuluvan Tamperelaisen toimittaja katsasti Tampereen Keskustorilla sijaitsevien vaalimökkien tarjonnan torstaina 12.10.2012.

 

Olin paikalla, kun Tamperelaisen toimittaja Marjo Rämö tutustui Keskustan vaalimökin tarjontaan.

 

Rämö kirjoitti Keskustan vaalimökille suorittamastaan ”auditoinnista” näin:

 

Keskusta: Tiskillä on kahvia, kotimaisia kaurakeksejä ja karamellejä. Keskustan tontille ei kuulemma rahdata tuontiruokaa. Kopilla partioinut ehdokas Esko Erkkilä tarkasti tuotteiden viivakoodit ja opasti lukemaan koodeja oikein. Harjoituskappaleena toimi tölkillinen punaista maitoa, josta löytyikin Suomen maatunnus. Neljä vuotta sitten keskustan kopilla oli tyrkyllä aimo satsit porkkanaa, mutta ainakin näissä vaaleissa porskutetaan toistaiseksi kaurakeksilinjalla.

 

Oleellista Keskustan osalta on Rämön toteama, että tuontiruokaa ei vaalimökillemme rahdata!

 

Huolehdimme, että kaikkien vaalimökillemme hankittujen tuotteiden EAN-koodin ensimmäinen numero on 6 eli Suomen maatunnus.

 

Lähiruoka on Keskustan Tampereen kunnallisjärjestön vaaliteemoista keskeinen. Lähiruoka-periaatteen noudattaminen vaalimökillämme on meille silmäterä!

 

*******

Toimittaja Rämön juttua Tamperelaisen nettiversiossa kommentoinut nimimerkki ”Kannattaa tutustua ehdokkaisin puheisiin ja TEKOIHIN!!” toteaa Keskustan vaalimökillä kokemastaan mm. näin:

 

”Keskustassa ehdin vaihtaa ajatuksia vaalean kaunottaren Mervin kanssa, jonka sukunimeä en muista. Perusteltuja mielipiteitä ja rohkeutta sanoa, milloin ei jotain asiaa tiennyt. Lääkäri Timo Taivalsalmi tunsi hyvin terveysasiat ja teki hyvän vaikutuksen. Ei korostanut itseään, mutta antoi asioiden puhua puolestaan. Keskustan kopilta jäi odotuksia paljon parempi tunnelma. En ole koskaan äänestänyt keskustalaista, nyt voisi jopa harkita.”

 

Vaalipäällikkönä olen ylpeä, että vaalimökillämme esiintyviä ehdokkaita ja heidän käyttäytymistään kommentoidaan näin!


Yhteenvetonaan nimimerkki toteaa:


”Kaiken jälkeen taidan äänestää joko kokoomuslaista tai keskustalaista ehdokasta. Kokoomuksella oli hyvä ohjelma, keskustalla fiksuja ehdokkaita. Kristillisten Roth on viisas, mutta puolueesta jäi ikävä sivumaku Sipilän ja sen toisen itseään täynnä olevan nuoren naisen paasauksesta.”

 

On etuoikeus olla näin fiksun porukan vaalipäällikkönä!

 

 

-Esko Erkkilä-

Kommentoi kirjoitusta. Avainsanat: www.tampereenkeskusta.fi, Keskustan vaalimökki, Keskustan vaalimökki Tampereella, Keskustan vaalimökki Keskustorilla, Marjo Rämö, Tamperelainen, lähiruoka, Keskustan tontille tuontiruokaa ei tuoda, Mervi Karinkanta, Timo Taivalsalmi, Satu Sipilä,

Tampereen kaupungin elintarvikehankintoihin tarvitaan kipeästi poliittista ohjausta

Tiistai 9.10.2012 - -Esko Erkkilä-

Tamperelaisilla on syytä suureen huoleen, sillä kaupungin elintarvikehankinnoissa ollaan pahasti hakoteillä.


Hakoteillä ollaan sen vuoksi, että halpa hinta on Tampereen kaupungin elintarvikehankinnoissa ainoa kriteeri.

 

Olen tietänyt asiantilan jo pitkään, mutta huomasin Vapriikissa viime viikon perjantaina eli 5.10.2012 Valtion ravitsemusneuvottelukunnan järjestämässä tilaisuudessa, että tietämys Tampereen kaupungin elintarvikehankinnoista on kateissa myös monilta, jotka pyrkivät kaupunginvaltuustoon 28.10.2012 järjestettävissä kunnallisvaaleissa.

 

Ilahduin, että Vasemmistoliiton edustajalla Tiina Heinosella oli panelisteista ainoana vankkaa tietämystä elintarvikehankintojen suuntaamisesta.

 

Tiina Heinosella on tamperelaisen elintarviketeollisuuden palveluksessa olevana näköalapaikka siihen, että mikä on tamperelaisten kokonaisetu elintarvikehankinnoissa.

 

Toivottelin Tiina Heinosen ja Vasemmistoliiton tervetulleiksi Keskustan linjoille.

 

 

vapriikkiesko

 Kuvaaja: Mikko Kiio

Pidän kuulijoita kohtaan kohteliaana, että panelisti nousee seisomaan puheenvuoronsa aikana.

Näin tein myös Valtion ravitsemusneuvottelukunnan järjestämässä tilaisuudessa Tampereella 5.10.2012, kun puolustin lähiruokaa.

 

vapriikkihallitusrintama

 Kuvaaja: Mikko Kiio

Valtakunnallisen hallitusrintaman edustajat istuivat ritirinnan paneelissa.

Vasemmalta Vesa Eskola (vihr), Sirpa Pursiainen (KD), Anne Tervo (SDP), Tiina Heinonen (vas) ja Taina Lampu (kok). 

Valtakunnallisen hallitusrintaman edustajista ainoastaan vasemmistoliiton Tiina Heinonen liputti lähiruuan puolesta!

 

************


On annettava asiantuntijoiden mielipiteelle suuri arvo heidän ravinto-opillisesta tietämyksestään elintarvikehankinnoissa.

 

Tunnen kuitenkin suurta huolta, jos Tampereen kaupungin elintarvikehankintojen sallitaan ajelehtia vain halvan hinnan perässä. Nyt näyttää valitettavasti näin tapahtuvan!

 

Luottamushenkilöiden rooli on katsoa elintarvikehankintoja Tampereen kaupungin ja sen asukkaiden kokonaisedun kannalta. Nyt näin ei tapahdu!

 

On aiheellista antaa tiukkaa palautetta myös Valtion ravitsemusneuvottelukunnan suuntaan.

 

Tuntumaksi jäi, että myös siellä tuijotetaan pelkästään ravitsemuksellisiin asioihin ja ei osata nähdä ”suurta kuvaa”.

 

Kotimaisen ruoka ja lähiruoka ovat asioita, joihin suomalaiset luottavat.


Toivon, että lähiruokaan luottaisivat Tampereella Keskustan ja Vasemmistoliiton lisäksi myös muut puolueet!

 

 

-Esko Erkkilä-

Kommentoi kirjoitusta. Avainsanat: Vesa Eskola, Sirpa Pursiainen, Anne Tervo, Tiina Heinonen, Taina Lampu, Valtion ravitsemusneuvottelukunta, Vapriikki, lähiruoka,

Lähiruoka pitää saada Tampereen kaupungin strategiaan!

Maanantai 8.10.2012 - -Esko Erkkilä-

Tampereen kaupungilla on lukemattomia asioita esillä strategiassa, pormestarin linjauksissa tai muissa merkittävissä yhteyksissä.

 

Yksi asia kuitenkin puuttuu ja se on ruoka!

 

Tampereen kaupungin strategisissa linjauksissa ei löydy sanaakaan ruuasta ja aivan turha on etsiä linjauksista lähiruokaa!

 

Olin runsas viikko sitten tilaisuudessa, jossa Tampereen kaupungin eräs ympäristöpuolen virkahenkilö kertoi, että heidän tehtävänsä on pohtia miten he saisivat Tampereen kaupungin yksiköt pohtimaan ympäristöasioita!!

 

On ennen kuulumatonta, että lähes kymmenen henkilön yksikkö POHTII, että miten he saisivat Tampereen kaupungin yksiköt POHTIMAAN ympäristöasioita!

 

Ovatko nykyiset valtuutetut hoitaneet velvollisuutensa, kun Tampereen kaupungin organisaatioon on päässyt syntymään POHTIMISEN edistämisen POHTIMISyksiköitä?

 

Ruuan ja erityisesti lähiruuan maininta Tampereen kaupungin strategisissa linjauksissa on ehdottoman tärkeää.


 

Lähiruoka työllistää, se on turvallista ja maittavaa. Se merkitsee ympäristöystävällisyyttä, kun esim. Tampereen lapsille tarjottavan maidon ”ei tarvitse nähdä maailmaa”.

 

Strategiassa mainittu lähiruoka antaisi Tampereen kaupungin eri toimijoille selkänojaa, kun he tekevät valintoja vaikkapa Kangasalla ja Brasiliassa kasvatetun broilerin välillä.

 

Strategiassa oleva maininta ruuasta ja lähiruuasta merkitsisi, että poliittiset päättäjät ovat tehneet arvovalinnan Tampereen kaupungin tarjoaman ruuan alkuperästä, valmistuspaikoista ja ruuantuotantoketjun läpinäkyvyydestä.

 

Käytännön toteuttajien olisi silloin määriteltävä strategiaan nojaavat menettelytavat, määriteltävä toimintaa ohjaavat mittarit sekä luotava järjestelmä, jolla toiminnassa havaitut poikkeamat korjattaisiin.

 

Strategiaan viedyt ruokaan ja lähiruokaan liittyvät linjaukset toisivat mukanaan eri toimijoiden raportointivelvollisuuden, jonka kautta päättäjät sekä tamperelaiset pystyisivät arvioimaan saavutettuja tuloksia.

 

Lupaan jatkossa toimia kaikin tavoin siten, että Tampereen kaupungin strategiaan saadaan mahdollisimman nopeasti ruokaan ja lähiruokaan liittyvät linjaukset!

 

 

-Esko Erkkilä-

Kommentoi kirjoitusta. Avainsanat: Tampereen strategia, lähiruoka Tampereellan lähiruoka Tampereen kaupungilla, ympäristöasioiden pohtimisen pohdinta,

Lähiruoka yhdistää alkutuottajan, elintarviketeollisuuden, elintarviketeollisuuden työntekijät ja mikä tärkeintä - kuluttajan

Tiistai 25.9.2012 - -Esko Erkkilä-

MSL-Tampere ja MTK-Pirkanmaan Kasvukausi-hanke järjestivät lähiruokaillan Työväenmuseo Werstaan auditoriossa Tampereella tiistaina 18.9.2012.

 

MSL-Tampereen puheenjohtajana olin mukana suunnittelemassa ja myös toteuttamassa suosituksi osoittautunutta tilaisuutta.

 

Otimme tilaisuuden kattoteemaksi haastavasti;

 

Harhautetaanko kuluttajaa lähiruokatermillä?

 

Saimme tilaisuuteemme huippuluokan alustajat, sillä alustajina toimivat MTK:n ruokakulttuuriasiamies Anni-Mari Syväniemi, Elintarviketeollisuusliiton toimitusjohtaja Heikki Juutinen ja Suomen Elintarviketyöläisten Liiton liittopuheenjohtaja Veli-Matti Kuntonen.

 

lahivisa

 

Tilaisuuden avaajana ja sen sähköistäjänä toimi MTK-Pirkanmaan toiminnanjohtaja Visa Merikoski.

Visa osasi luoda sopivasti aineksia teräväänkin keskusteluun, mutta alustajat olivat kuitenkin yksimielisiä lähiruuan tärkeydestä, joten merkittäviä vastakkainasetteluja ei syntynyt.

 

Oli vahinko, että emme huomanneet kutsua päivittäistavarakaupan edustajaa alustajaksi – silloin ehkä olisimme saaneet keskusteluun myös lähiruoka-ajattelun torppaavan tahon!

 

lahiannimari

 

MTK:n ruokakulttuuriasiamies Anni-Mari Syväniemi toi esille, että hallituksella on ihan kirjattuna illan aiheeseen liittyviä linjauksia.

Oli ehkä yllätys, että Syväniemi uskalsi sivaltaa hallitusta toimettomuudesta lähiruoka-asian eteenpäin viemisessä, kun hän totesi, että hallituksella aika alkaa kulua vähiin lähiruokaan liittyvien asioiden käytännön edistämisessä!


Ainakaan minulle hallituksen toimettomuus ei tullut yllätyksenä, sillä sain kesällä Oripäässä OKRA-näyttelyssä kuunnella maa- ja metsätalousministeri Jari Koskisen saamattomuutta nykyisen hallituksen maatalous- ja elintarvikelinjauksista.

 


lahimtknmaaritelma

 

Anni-Mari Syväniemi esitti MTK:n käsityksen lähiruuan määritelmästä.

 

Se kuuluu näin:

 

Lähiruoka on mahdollisimman lähellä tuotettua suomalaista ruokaa, jonka alkuperä, tuottaja ja valmistaja tiedetään.

 

Olen aina kannattanut MTK:n lähiruokamääritelmää.

 


lahijuutinen

 

Elintarviketeollisuusliiton toimitusjohtaja Heikki Juutinen asemoi luomun ja lähiruuan elintarvikebisneksessä.

 

Luomun osuus on 2 % ja lähiruuan vastaavasti 10 %.

 

Juutinen totesi Suomen elintarviketeollisuuden rakenteesta, että 28 yritystä vastaa maamme elintarvikevalmistuksen volyymistä 80 % ja loput 20 % tapahtuu 1.866 yrityksen toimesta.

 

Heikki Juutinen muistutti, että jos elintarviketeollisuuden raaka-aineita ei saada Suomesta, ei ole kohta myöskään suomalaista elintarviketeollisuutta!

 

Suomalaisen elintarviketeollisuuden nokkamies Heikki Juutinen muistutti, että kotimaisen elintarviketeollisuuden eräät peruspilarit ovat terveyspoliittisia ja turvallisuuspoliittisia. Pidin hyvänä, että Juutinen muistutti kotimaisen elintarviketeollisuuden turvallisuuspoliittisesta aspektista!


 

lahikuntonen

 

Keskustelin ennen tilaisuuden alkamista Suomen Elintarviketyöläisten Liiton liittopuheenjohtaja Veli-Matti Kuntosen kanssa ja voin todeta, että maamme elintarviketyöläisillä on todella fiksu puheenjohtaja.

Heinolassa syntynyt Kuntonen teki ennen liittopuheenjohtajaksi valintaansa melkoisen rupeaman Pirkanmaalla, kun hän toimi Saarioinen Oy:n luottamusmiehenä ja pääluottamusmiehenä.

 

Kuntonen painotti, että toimiva suomalainen alkutuotanto on perusta sille, että Suomessa on kotimaista elintarvikejalostusta.

 

Kuntosen mukaan tuotantoeläinten kohtelusta on huolehdittava samalla tavalla kuin elintarviketeollisuuden tuotantoväen kohtelusta. Hän painotti myös kestävien tuotantotapojen välttämättömyyttä.


Hienoa puhetta elintarviketyöläisten puheenjohtajalta!

 

Kuntonen totesi, että elintarviketyöläisille samat asiat ovat tärkeitä kuin alkutuottajalle ja elintarviketeollisuudelle. Pienet painotuserot eivät saa hämärtää yhteistä näkemystä.

 

SEL:n liittopuheenjohtaja totesi selkeästi, että elintarviketyöläiset eivät tee työtään yhtä suurella ilolla, jos tietävät ruuan raaka-aineiden olevan tuontitavaraa!

 

Elintarvikkeiden kotimaiseksi pesuun Kuntosella oli jyrkkä linja. Hän totesi, että sillä liataan omaa pesää. Oli hienoa kuulla, että Suomen Elintarviketyöläisten Liitto suhtautuu kriittisesti elintarvikkeiden ”kotimaiseksi pesuun”.

 

Pyrin tällä palstalla myöhemmin käsittelemään yrityskohtaisesti Kuntosen paljastamia tapauksia, joissa suomalainen elintarviketeollisuus on ryssimässä yrityksen ja jopa koko elintarviketeollisuuden maineen.


Mikäli Kuntosen puheet pitävät paikkansa, ryssijänä on myös entinen työnantajani. Surkeaa!


 

lahipaneeli

 

Tilaisuutemme lopuksi oli kolme varttia kestänyt paneelikeskustelu, johon alustajien lisäksi osallistui kuluttajien edustajana tamperelainen Titta Mattila.

 

Toivottavasti kiireiden keskellä ehdin joskus palaamaan paneelikeskustelun antiin.


 

lahiesko

 

Sain lausua tilaisuuden päätössanat.

Yleisön aplodeista päätellen taisin onnistua kiteyttämään tilaisuuden annin muutamaan lauseeseen!

 

Lähiruoka rulettaa!

 

-Esko Erkkilä-

Kommentoi kirjoitusta. Avainsanat: Lähiruoka, Lähiruoka-seminaari, MSL-Tampere, MTK-Pirkanmaa, Kasvukausi-hanke, Visa Merikoski, Anni-Mari Syväniemi, Heikki Juutinen, Veli-Matti Kuntonen, Titta Mattila, SEL, Suomen Elintarviketyöläisten Liitto, Elintarviketeollisuusliitto, MTK,

Läheltä Sinulle -markkinatapahtuma Viljakkalan Seurojentalolla sai väen liikkeelle

Sunnuntai 19.8.2012 - -Esko Erkkilä-

Viljakkalan Seurojentaloyhdistys ry järjesti eilen Viljakkalan Seurojentalolla markkinatapahtuman, jonka teemana oli ”Läheltä Sinulle”.

 

 

lahelta1

 

Myyntipöytien rakenteluvaiheessa otettu kuva kertoo, että Seurojentalon pääsali oli täynnä myyntipöytiä, joilla oli tarjolla mm. vihanneksia, juureksia, leivonnaisia, käsitöitä, koruja ja kirpputoritavaraa.

 

 

lahelta2

 

Olin mukana vaimoni apupoikana auttamassa häntä mökkitontillamme viljeltyjen kasvisten myynnissä.

Myyntipöydällämme oli tarjolla tavallista sipulia, punasipulia, valkosipulia, porkkanaa, punajuurta ja Siikli-perunaa. Sen lisäksi meillä oli tarjolla akanhuulen taimia ja myös suppea valikoima lasitöitä.

Myyntipöytämme koristeena oli ”pärekopallinen” kehäkukkia leikkokukkina ja myös niillä olisi ollut kysyntää.

 

 

lahelta3

 

Porkkanat ja punajuuret loppuivat heti alkuunsa, sillä niiden osalta myyntipöytämme oli tyhjä puoli tuntia ovien avaamisen jälkeen!

Pääsin jossain vaiheessa myyntipöydän taakse ja hieno possuesiliinani herätti ansaittua ihastusta – se on valmistettu pellavasta!

 

 

lahelta4

 

Myyntipöytämme naapurissa oli tarjolla moninaisia leivonnaisia.

 

 

lahelta5

 

 

Viljakkalan Martat olivat myös valmistaneet suuren valikoiman erilaisia leipomuksia ja myös heidän myyntipöytänsä tuotteet loppuivat ennen myyntiajan päättymistä.

 

 

Markkinapäivä vakuutti ja opetti taas kerran, että kuluttaja arvostaa kotimaista ruokaa. Lisäarvoa sille antaa, että ruoka on tuotettu lähellä.

 

 

laheltakakela1

 

 

Seurojentalon ulko-osastolla moottorisahaveistäjä Juha Käkelä esitteli taitojaan.

Käkelä asuu Ylöjärven Takamaalla ja tekee päivätyönsä ohella moottorisahataidetta.

Tässä Käkelä esittelee pikkukarhua, jonka veistämiseen häneltä kuluu aikaa kolme minuuttia. Tulos on alansa maailmanennätys ja voimme nähdä sen toteutumisen syksyllä televisio-ohjelmassa, jossa tehtaillaan eri alojen maailmanennätyksiä.

 

 

laheltakakela2

 

Olen oppinut tuntemaan Juha Käkelän karhuveistosten tekijänä, mutta häneltä onnistuu myös muiden eläinveistosten tekeminen.

Tässä malliksi superhauki.

 

 

laheltakakela3

 

Eniten Käkelää työllistävät koiranomistajat ja oman koiransa puuveistoksena saa häneltä siten, että toimittaa Käkelälle sähköpostilla muutaman digikuvan koirastaan.

Käkelän sähköpostiosoite on juhakakela(at)gmail.com.



 

 

Kiitokset Viljakkalan Seurojentaloyhdistys ry:lle suositun markkinatapahtuman järjestämisestä.

Erityiskiitos tapahtumaan osallistuneille ostajille, sillä Teidän ansiostanne tilaisuudesta jäi ”hyvä maku suuhun”!

 

 

-Esko Erkkilä-

Kommentoi kirjoitusta. Avainsanat: Viljakkala, Viljakkalan Seurojentalo, Viljakkalan Seurojentaloyhdistys ry, Läheltä Sinulle, Viljakkalan Martat, kotimainen ruoka, lähiruoka, Juha Käkelä, moottorisahataiteilija Juha Käkelä, Viljakkalan Maamiesseurantalo,

Jatkan lähiruokateeman käsittelyä jo kolmantena peräkkäisenä päivänä...

Sunnuntai 13.5.2012 - -Esko Erkkilä-

…ja tänään keskityn lähiruoan tiimoilta esitettyjen tosiasioiden, mielipiteiden sekä ajatusten esittelyyn:

 

MTK:n määritelmä lähiruoalle:

 

Lähiruoka on tuoretta, mahdollisimman lähellä tuotettua suomalaista ruokaa, jonka alkuperä, tuottaja ja valmistaja tiedetään.


Mielipiteeni on, että MTK:n määritelmä lähiruoaksi on hyvä ja kattava. Maakunnalliset hankkeet ovat sinällään kannatettavia, mutta liian pieniin kokonaisuuksiin pilkkominen saattaa hämärtää kotimaisen ruoan menestymistä.

 

****

 

Maakuntajohtaja Juhani Honka, Hämeen liitto:

 

Kaikki syyt olla käyttämättä lähiruokaa ovat tekosyitä.

 

****

Ruokakulttuuriasiamies Anni-Mari Syväniemi, MTK:

 

Millä oikeudella julkisissa ruokapalveluissa tarjotaan ulkomaista ruokaa?

 

****

 

Tuntematon totuudenpuhuja:

 

Jos emme käytä paikallista ruokaa, niin kohta ei ole alueella syöjiäkään.                                                                                         

****

 

Projektikoordinaattori Päivi Fallström, MTK-Pirkanmaa: seminaarikutsu 24.4.2012:

 

Lähiruoka joukkoruokailuissa pitää verorahat lähellä!


****

Kakkosryhmän päätelmä ruokapäälliköiden seminaarissa Tampereella 9.5.2012:

 

Lähiruokaan panostaminen ei lisää julkisissa ruokapalveluissa annoskustannusta, mutta se muuttaa reseptikoostumusta oikeaan suuntaan.

 

****

 

Kolmosryhmän päätelmä ruokapäälliköiden seminaarissa Tampereella 9.5.2012:

 

Paikallinen ruoka on investointi Pirkanmaan aluetalouteen.

 

****

 

Asiantuntijoiden toteamuksia ruokapalvelupäälliköiden seminaarissa Tampereella 9.5.2012:

 

Hankintalain tehtävänä on markkinoiden kehittäminen.

 

Ruokaa ja ruokaturvallisuutta pitää ajatella maalaisjärjellä.

 

Asiakas tietää tarvitsemansa määrän – eivät teollisuuden pakkauskokosuunnittelijat.

 

Pakkopäätös luomuun siirtymisestä ei toimi.

 

Ravintosuositusten orjallinen noudattaminen ei saa olla ainoa ostokriteeri.

 

Ravintosuositusten rinnalle ollaan nostamassa myös muita tekijöitä.

 

Ruoan alkuperään liittyvät kyselyt ovat lisääntyneet voimakkaasti kuluneen vuoden aikana.

 

Tämän päivän linjauksilla luomme julkisen ruokailun hankintapäätösten perusteita kuuden vuoden päähän!

 

Ruoan alkuperää pitää aina kysyä – se vaikuttaa joka tapauksessa, tosin viiveellä elintarvikkeiden tarjoajan toimenpiteisiin!

 

****

 

Esko Erkkilä, Tampere:

 

Lähiruoka on tärkeä elementti, kun taistelemme itsenäisten kuntien puolesta!

 

Itsenäiset kunnat luovat toimintaedellytykset ja elinolosuhteet lähiruoan tuottajille.

 

Luottamushenkilöiden pitää linjata lähiruoan strateginen merkitys kunnan julkisissa ruokapalveluissa.

 

Kunnan luottamushenkilöt eivät voi paeta vastuutaan, jos kunnan julkisissa ruokapalveluissa käytetään tarpeettomasti tuontielintarvikkeita.

 

Yhteistyokolmio

 

On kuntien luottamushenkilöiden vastuulla, jotta lähiruoan kolmikantayhteistyö toimii kuntapäättäjien johdolla alkutuottajien ja jalostajien sekä kunnan ruokapalveluiden kesken.

 

-Esko Erkkilä-

Kommentoi kirjoitusta. Avainsanat: lähiruoka, MTK:n määritelmä lähiruoalle, Lähiruoka on tuoretta, mahdollisimman lähellä tuotettua suomalaista ruokaa, jonka alkuperä, tuottaja ja valmistaja tiedetään,

Pirkanmaalla tuotettu ruoka julkisten keittiöiden hankinnoiksi on kannattava investointi maakunnan aluetalouden ja elinkeinoelämän kannalta

Lauantai 12.5.2012 - -Esko Erkkilä-

Palaan tänään asiaan, jota jo eilen käsittelin eli lähiruuan hankintaan julkisiin keittiöihin.

 

Aihe on minulle monellakin tapaa läheinen, sillä toimin elintarviketeollisuudessa eri tehtävissä yli 40 vuotta ja keskustalaisena kunnallispolitiikkaa harrastavana ruoka-asiat ja erityisesti kotimainen ruoka ovat sydäntäni lähellä.

 

Strategiset päätökset valtakunnan tasolla lähiruuan puolesta on tehty, sillä sitä koskevia linjauksia on iso joukko. Luettelen niistä tärkeimmät:

 

Kestävät valinnat – periaatepäätös VNP 4/2009

Valtioneuvoston selonteko ruokapolitiikasta VNS 6/2010

EUROOPPA 2020 – strategia 2011

MMM luomutavoitteet 2012

Hallituksen lähiruoka- ja luomuohjelmat 2012

KULTU 2

 

Lähiruuan etenemiselle on siis valtakunnan tasolla luotu vankka pohja jo edellisen hallituksen aikana ja nykyhallitus on ainakin julistusten tasolla jatkanut sen eteenpäin viemistä.

 

Nyt kuntapäättäjien asia on viedä lähiruoka kuntastrategiaan ja sitä kautta kuntien hankintastrategioihin.

 

Kunnan strategisten päätösten jälkeen ruokapalvelun ammattilaiset jalkauttavat lähiruuan ruokalistasuunnitteluun. Vasta sen jälkeen kuntien hankinnoista vastaavat organisaatiot lähettävät tavarantoimittajille tarjouspyynnöt ja päästään tekemään toimitussopimuksia.

 

Käsittelimme lähiruoan käytön lisäämistä julkisissa ruokapalveluissa seminaarissa, joka järjestettiin Tampereen Ahlmanilla keskiviikkona 9.5.2012.


Kerroin jo eilen alustuksissa kuulluista seikoista ja nyt valotan ryhmätöidemme tuloksia:

 

Kati_Myllyniemi

 

Ryhmätyötämme veti Pro-Hankinta Oy:n toimitusjohtaja Kati Myllyniemi.

 

Ahlman_9.5.2012

 

Tilaisuuden viitisentoista osanottajaa jakaantuivat kolmeen ryhmään ja tässä ryhmien saamat tehtävät.

 

Vastauksemme toimitettiin terveisinä 11.5.2012 pidettyyn Pirkanmaan kuntajohdon tilaisuuteen.

 

Ykkösryhmä…

 

…etsi ruokahuollon reseptisuunnittelusta juttua, joka parantaisi lähiruuan asemaa.

 

He onnistuivat mielestäni hyvin, sillä ideana oli pirkanmaalaisen kalan nykyistä vankemman aseman saaminen maakunnan julkisiin keittiöihin ja sitä kautta pirkanmaalaisten ruokavalioon. Prosessi vaatii toimintatapojen muuttamista, kehitystyön käynnistämistä sekä tiivistä yhteistyötä tuottajien (= kalastajien) kanssa.


Kakkosryhmä…

 

…pohti paikallisten elintarvikkeiden aseman vankistamista kilpailutuksissa.

 

Lähiruuan oikea asemointi kuntastrategiassa ja sen jälkeen sen jalkauttaminen tuottajien kanssa neuvotellen konkreettisiksi tavoitteiksi oli ryhmän linjaus. Neuvottelutulos pitää luonnollisesti kirjata palvelu- sekä toimitussopimuksiin.

 

Kolmas ryhmä…

 

…- jonka työskentelyyn osallistuin – sai tehtäväkseen etsiä näkökohtia lähiruuan eduista alueen elinkeinoelämälle ja kansalaisten hyvinvoinnille.

 

Tehtävämme oli helppo, sillä lähiruuan aseman vankistaminen tuo lukemattomia etuja alueen elinkeinoelämälle ja kansalaisille.  

 

Koska kuntapäättäjien kokous, jonka päätöksiin oli tarkoituksemme vaikuttaa,  oli arvatenkin tiivistahtinen, niin päätimme kristalloida mielipiteemme täsmälleen tämän jutun otsikon muotoon eli

 

Pirkanmaalla tuotettu ruoka julkisten keittiöiden hankinnoiksi on kannattava investointi maakunnan aluetalouteen ja elinkeinoelämään

 

-Esko Erkkilä-

Kommentoi kirjoitusta. Avainsanat: lähiruoka, Parasta Pöytään Pirkanmaalta, MTK, MTK-Pirkanmaa, Irma Ikäheimo, Paula Juvonen, Anni-Mari Syväniemi, Kati Myllyniemi, Pro-Hankinta Oy,

Julkisten ruokapalvelujen elintarvikekustannuksista ei ole leikattavaksi

Perjantai 11.5.2012 - -Esko Erkkilä-

EkoCentria eli Savon ammatti- ja aikuisopisto sekä Parasta Pöytään Pirkanmaalta –projekti järjestivät keskiviikkona 9.5.2012 yhdessä Euroopan maaseudun kehittämisrahaston, Pirkanmaan elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskuksen, Ahlmanin, Tampereen kaupungin ja Maa- ja metsätalousministeriön rahoituksella Pirkanmaan ruokapalvelupäälliköille ja ostamisen ammattilaisille seminaarin, jonka teemana oli ”Lähiruuan hankinta julkisiin keittiöihin – konkreettiset toimet”.

Osallistuin ainoana kunnallisena luottamushenkilönä mielenkiintoiseen seminaariin.

 

Seminaari oli ensisijaisesti suunnattu ruokapalvelupäälliköille, mutta MTK-Pirkanmaan kautta saamani kutsu toivoi mukaan mm. kuntien päättäjiä sekä alkutuottajia. MTK-Pirkanmaan välittämän kutsun saatesanoissa tuottajajärjestön projektikoordinaattori Päivi Fallström totesi nasevasti näin:

 

 ”Lähiruoka joukkoruokailuissa pitää verorahat lähellä!

 

Anni-Mari_Syvaniemi

 

MTK:n ruokakulttuuriasiamies Anni-Mari Syväniemi totesi alustuksessaan, että julkiset ruokapalvelut ovat iso juttu kansallisesti, pieni juttu paikallisesti ja pikkujuttu poliitikoille. Toki Syväniemen toteamuksissa oli kysymysmerkki jokaisen väitteen perässä!

 

Politiikan harrastajana totean, että keskustalaisille julkiset ruokapalvelut eivät ole pikkujuttu. Ne ovat meille eräs tärkeimmistä politiikan lohkoista ja julkiset ruokapalvelut sekä niiden kunnollinen hoitaminen ovat meille tärkeitä.

 

Paivi_ja_Anni-Mari

 

Anni-Mari Syväniemi - joka tässä yhdessä MTK-Pirkanmaan Päivi Fallström´n kanssa – totesi aivan oikein, että julkiset ruokapalvelut ovat Suomessa merkittävässä roolissa osana koko yhteiskuntaa.

 

Ne ovat sitä ravitsemusosaamisen, kulutuskäyttäytymisen, talouden ja erityisesti aluetalouden kannalta – julkisilla ruokapalveluilla on merkittävä rooli jopa koko kansakuntamme kilpailukyvylle.

 

Anni-Mari_Syvaniemi2

 

Ruokakulttuuriasiamies Anni-Mari Syväniemi havainnollisti julkisten ruokapalvelujen osuutta kuntatalouden menoista, kun hän kertoi niiden edustavan kunnan budjetista 2 – 4 prosenttia.

 

Kokonaissummasta henkilöstö-, hallinto-, käyttö- ja kiinteistökustannukset merkitsevät 68 % ja elintarvikekustannuksille jää ainoastaan 32 % eli n. 0,5 % kunnan budjetista!

MISTÄ VOI tai edes kannattaa ENÄÄ LEIKATA...


...kysyi aiheellisesti ruokakulttuuriasiamies Anni-Mari Syväniemi!

 

-Esko Erkkilä-

Kommentoi kirjoitusta. Avainsanat: lähiruoka, ruokakulttuuri, ruokakulttuuriasiamies, Anni-Mari Syväniemi, MTK, MTK-Pirkanmaa, Päivi Fallström, Parasta Pöytään Pirkanmaalta, EkoCentria, Ahlman,

K-ryhmä ja sieltä namibialaista naudan sisäfilettä ostavat kuluttajat syyllistyvät moninkertaiseen riistoon

Sunnuntai 14.8.2011 - -Esko Erkkilä-

Järkytyin, kun huomasin Pirkkalan Citymarket´ssa myytävän namibialaista naudan sisäfilettä. Kyse oli erillisessä kylmäaltaassa olevasta ns. massalatauksesta.

 

Maailmassa on paljon järjettömyyksiä, mutta hyvin lähelle järjettömyyden huippua päästään, kun Suomessa myydään Namibiassa tuotettua naudanlihaa!

 

On varmaa, että namibialaisen yrityksen palveluksessa olevat paikalliset palkolliset ovat riiston kohteena.

 

Naudanlihaa Suomeen maahantuovan yrityksen edustajat perustelevat toimintaansa kauniilla sanakäänteillä – uskokoon ken tahtoo.

 

Namibialaisen naudanlihantuottajan saama hinta täsmäytetään ”takaisinpäinlaskien” siitä hinnasta, jolla tavara tekee kauppansa Suomessa.

 

Namibialaista naudanlihaa myyvät K-kaupat syyllistyvät suomalaisen naudanlihantuottajan riistoon, sillä Suomen alituotantotilanteessakin kauppa pystyy pitämään kotimaisen naudanlihan tuottajahinnan alhaisena.

 

Kotimaisen lihanjalostusteollisuuden työntekijät ovat riiston kohteena, sillä namibialainen naudanliha uhkaa heidän työpaikkojaan.

 

Hiilijalanjäljestä on turha puhua, kun kyse on Suomessa myytävästä namibialaisesta naudanlihasta.

 

Ajallisesti neljän kuukauden pituinen lihan rahtaaminen Namibiasta Suomeen, koko ajan toiminnassa oleva kylmäkuljetusketju sekä useat välivarastoinnit takaavat, että hiilijalanjäljestä tulee todella mittava.

 

Olen tottunut, että liiketoiminnan pitää olla eettisiltä arvoiltaan korkealuokkaista – namibialaisen naudanlihan rahtaaminen Suomeen ei sitä ole.

 

Maa- ja metsätalousministeri Jari Koskinen (kok.) totesi Porissa Farmari-näyttelyssä hieman ivalliseen sävyyn, että hallitus panostaa lähi- ja luomuruokaan ”koska niillä kuulemma on kysyntää”. Nyt ymmärrän ministerin ivantavan sävyn, sillä namibialaisen naudanlihan markkinointi ei todellakaan ole lähiruokamarkkinointia!

 

Pidän lihasta ja liharuuat ovat suurta herkkuani. Pirkkalan Citymarket-kokemus herätti, sillä todennäköisesti ainakin ravintolassa tarjottavat ”häränpihvit” ovat usein valmistettu namibialaisesta naudanlihasta.

 

Olen ymmälläni!

 

-Esko Erkkilä-

Kommentoi kirjoitusta. Avainsanat: K-ryhmä, Pirkkalan Citymarket, Citymarket, namibialainen naudanliha, Jari Koskinen, maa- ja metsätalousministeri, maa- ja metsätalousministeri Jari Koskinen, lähiruoka,

Lähiruoka - nyt se on määritelty, mutta kaupan omat merkit eivät mielestäni täytä lähiruuan kriteerejä!

Maanantai 11.7.2011 - -Esko Erkkilä-

”Lähiruoka on tuoretta, mahdollisimman lähellä tuotettua suomalaista ruokaa, jonka alkuperä, tuottaja ja valmistaja tiedetään.”

 

Näin on MTK:n johtokunta määritellyt lähiruuan toukokuun lopulla pitämässään kokouksessa.

Kysyin eduskuntavaalitaistelun aikana useissa tilaisuuksissa juontajana toimiessani Keskustan Pirkanmaan vaalipiirin ehdokkailta, että mitä tarkoittaa lähiruoka.

Olin tyytyväinen, että aina Keskustan ehdokkaat vastasit kysymykseeni siten, kuin lähiruoka nyt on määritelty.

Lähiruoka –termin määrittelemiseen osallistuivat MTK:n johtokunta ja järjestön luottamus- sekä toimihenkilöt.

Onnitteluni onnistuneesta määritelmästä!

 

Ehdin työelämässä toimia elintarviketeollisuuden, maatalouden ja kotieläintalouden parissa yli 40 vuotta, joten uskon omaavani taustaa lähiruuan määrittelemisessä.

 

Lähiruoan täytyy olla kotimaista

On selvää, että lähiruuan pitää olla kotimaista. Ruotsista, Virosta tai Venäjältä tuotuja elintarvikkeita ei voi kutsua lähiruuaksi, vaikka kuljetusmatka tuottajalta kuluttajalle olisi lyhytkin.

Lähiruuan alkuperä pitää olla tiedossa

Lähiruuan osalta kuluttajan on tiedettävä sen tuottaja ja/tai valmistaja.

Henkilökohtaisesti haluan lisätä tähän kohtaan, että kuluttajan on pitkäjänteisesti tiedettävä lähiruuan tuottaja ja/tai valmistaja.

Tarkennukseni sulkee lähiruoka –käsitteen ulkopuolelle ns. kaupan omat merkit. Perustelen tätä sillä, että yhdellä päivittäistavarakaupan hinnoittelujaksolla jokin Pirkka-, Rainbow- tai Eldorado-tuotemerkin omaava elintarvike voi olla suomalaisen yrityksen valmistama, mutta seuraavalla hinnoittelujaksolla taas ei!

 

Karsastan kaupan omia merkkejä ja henkilökohtaisesti en niitä ainakaan elintarvikkeiden kohdalla ostoskärryyni salli.

Kunnioitan ja arvostan suomalaista ruuantuottajaa ja elintarviketyöntekijää siten, että en hyväksy kaupan omia tuotemerkkejä. Lyhytaikaisesti ne voivat toki olla suomalaisia, mutta yleensä niiden valmistaminen valuu ulkomaille lyhyen ”kuherruskuukauden” jälkeen.

 

Erittäin valitettavaa on se, että kaupan omien merkkien "kankivaikutuksella" päivittäistavarakaupan sisäänostajat painavat alas todellisen lähiruuan hintaa. Tämä vaarantaa koko kotimaisen elintarviketuotannon!

 

Tätä me kuluttajat emme todellakaan halua!

 

-Esko Erkkilä-

Kommentoi kirjoitusta. Avainsanat: lähiruoka. kotimaisuus, jäljitettävyys, Pirkka-tuotteet, Rainbow-tuotteet, Eldorado-tuotteet, private label, kaupan omat merkit,

Sitä saa mitä tilaa

Lauantai 30.4.2011 - -Esko Erkkilä-

Torstaina 28.04.2011 varmistui, että S-ryhmän Prismat sekä isot S-marketit ovat kolmen viikon ajan myyneet Tanskassa valmistettua salmonellapitoista hampurilaispihviä.

Rajat vuotavat epäkelpoa ruokaa ja maan johtava päivittäistavaraketju myy sitä silmät ummessa.

Tapauksen tekee ”normaaliksi” se, että kyseessä on S-ryhmän ”Pirkka-tuote” eli Rainbow-nimellä myytävä merkitön tuote.

HK:n, Atrian, Snellmanin, Saarioisten ja muiden kotimaisten lihanjalostajien merkkituotteet ovat kuluttajalla myös reklamaatiotapauksissa turvallisia, sillä niiden alkuperä on helppo jäljittää. Ulkomailta hankittujen elintarvikkeiden alkuperän selvittäminen on ”tuuleen huutamista”.

Merkittömillä tuotteilla, joihin päivittäistavarakauppa on niiden antaman hyvän myyntipalkkion vuoksi ihastunut, ei ole todellisuudessa samanlaista kuluttajansuojaa kuin merkkituotteilla.

S-ryhmän puolustukseksi on mainittava, että se markkinoi merkittömiä tuotteitaan vierasperäisellä kattonimellä ”Rainbow”, mutta K-ryhmällä vastaava kattonimi on suomalaiselta kuulostava ”Pirkka”.

Tässä Elintarviketurvallisuusvirasto Eviran tapauksesta mm. minun sähköpostiini toimittama viesti. Karua luettavaa:

 

Salmonellaa pakastetussa hampurilaispihvissä

Inex Partners Oy vetää myynnistä Rainbow Hampurilaispihvejä omavalvontatutkimuksissa todetun salmonellan vuoksi. Tuote on pakattu 400 gramman pakkaukseen, jossa on kahdeksan 50 gramman pihviä. Pihvit ovat raakalihavalmisteita. Takaisinveto koskee tuotteita, joiden parasta ennen -päiväykset ovat 14.3.2012, 21.3.2012 ja 22.3.2012. Tuotteen alkuperämaa on Tanska.

Takaisinvedettävä tuote on ollut myynnissä noin kolmen viikon ajan koko Suomen alueella S-ryhmän Prismoissa sekä isoissa S-marketeissa. Kuluttajien kysymyksiin vastaa Inex Kuluttajaneuvonta arkisin 9 -13 puh. 010 76 87 322 tai rainbow.xtra@sok.fi. Kuluttajia pyydetään hävittämään tuote sekajätteenä avaamatta pakkausta. Ostos hyvitetään parasta ennen -päiväystä ja eräkoodia vastaan.

Evirassa asiaa hoitaa ylitarkastaja Annika Pihlajasaari, annika.pihlajasaari evira.fi, p. 020 77 24271.

 

Tiedotteessa kiinnittää huomiota se, että kuluttajille vastaavaksi tahoksi on laitettu S-ryhmän tavarahankinnat suorittava Inex Partners Oy. Se muka toimii myös takaisinvedon suorittajana. Tällä menettelyllä S-ryhmän Prismat sekä isot S-marketit yrittävät pujahtaa vastuusta kuin koira veräjästä.

Inex Partners Oy ei ole myynyt kuluttajille salmonellapitoista ruokaa vaan niin ovat tehneet Prismat sekä isot S-marketit. Miksi syylliset eivät halua kantaa vastuutaan?

Ruokaa kunnioittamaan oppineena kauhistelen tiedotteen määräystä, jossa todetaan, että tuote pitää hävittää avaamattomana sekajätteeseen.

Näin toki on turvallisuusmielessä meneteltävä, mutta mielestäni olisi ollut oikein saada palauttaa salmonellainen ruoka Prismaan tai siihen isoon S-markettiin, josta se on ostettu.

Näin olisi toteutunut vanha totuus eli…

… ”Sitä saa mitä tilaa!” tai oikeammin ”Se palautetaan, joka on epäkelpona myyty”!

Keskusta piti vaalitaistelun aikana esillä kotimaisia elintarvikkeita ja lähiruokaa. Pirkanmaan vaalipiirin keskustalaiset kansanedustajaehdokkaat järjestivät asian tiimoilta monia tilaisuuksia mm. Sentterissä.

Keskustalaisten sanoma kuului kaupparyhmissä ja ehkä kuluttajienkin mielissä kuuroille korville. Nyt S-ryhmä ja sen asiakkaat maksavat S-ryhmän kuuroudesta kovaa hintaa.

 

-Esko Erkkilä-

Kommentoi kirjoitusta. Avainsanat: Prismoissa salmonellatuotteita, S-marketeissa salmonellatuotteita, Salmonellaa hampurilaispihveissä, salmonella Tanskassa, Inex Partners Oy, Prisma, S-market, kotimainen ruoka, lähiruoka, HK, Atria, Snellman, Saarioinen, Rainbow, Pirkka-tuotteet, Evira,