Viron Kansallismuseo sijaitsee TartossaLauantai 15.8.2020 - -Esko Erkkilä- Eräs osoitus Tarton merkityksestä Virossa on se, että Viron Kansallismuseo sijaitsee siellä.Taannoisella Kyröläismatkallamme eräs kohteemme oli Viron Kansallismuseo eli……Eesti Rahva Muuseum.****************Viron Kansallismuseo on rakennuksena todellinen jättiläinen – sillä on pituutta 356 metriä ja rakennuksen korkeus sisäänkäynnin kohdalla……on yli 15 metriä – rakennuksen korkeus takaseinän kohdalla on parisen metriä.
Rakennuksen leveys on 71,7 metriä!Museorakennus on rakennettu neuvostomiehityksen aikana rakennetun sotilaslentokentän kiitotien jatkeelle ja yläilmoista otetusta kuvasta näyttääkin siltä, että rakennus olisi lentokoneiden nousukiidon mukainen.
******************Museon eteisaulassa on presidentti Lennart Meren edustusauto ja……hän toivottaa videotervehdyksenä vieraat tervetulleiksi museoon.****************Me Kyröläismatkaajat tutustuimme museoon parituntisen verran ja vierailumme lopuksi lounastimme Kansallismuseon ravintolassa.Parituntinen on lyhyt aika perehtyä museoon, mutta jotain kuitenkin ehdimme ja niistä kokemuksistamme joskus uusi juttu!
-Esko Erkkilä- |
Kommentoi kirjoitusta. Avainsanat: Viron Kansallismuseo sijaitsee Tartossa, Eesti Rahvu Muuseum, Lennart Meri, Tartto, Kyröläismatka2020, |
Tarton yliopiston kasvitieteellisen puutarhan ulkopuutarhassa on paljon nähtävää!Torstai 13.8.2020 - -Esko Erkkilä- Kyröläismatkamme toisen päivän ensimmäinen kohde oli tutustuminen……Tarton yliopiston kasvitieteellisen puutarhan ulkopuutarhaan.Ulkopuutarhaan pääsee maksutta tutustumaan ja niin me myös teimme.********************Seuraavassa kuvakavalkaadi näkemästämme:*******************Tarton yliopiston kasvitieteellinen puutarha sijaitsee kaupungin läpi virtaavan Emajoen äärellä osoitteessa Lai 38 – suosittelen tutustumaan, sillä nähtävää riittää!
-Esko Erkkilä- |
Kommentoi kirjoitusta. Avainsanat: Kyröläismatka2020, Tartto, Tarton yliopistoston kasvitieteellinen puutarha, Emajoki, |
Tarton Paavalin seurakunnan kirkossa on useita seurakuntalaisia palvelevia tiloja sekä toimintojaTiistai 11.8.2020 - -Esko Erkkilä- Viimeviikkoisella Kyröläismatkallamme tutustuimme Tartossa Paavalin kirkkoon ja siellä tapahtuviin seurakuntalaisten palvelumuotoihin.Asiantuntevana ja jopa innostavana oppaana meillä oli Paavalin seurakunnan kirkkoherra ja Tarton piispa Joel Luhamets.Kirkkosalin lisäksi Paavalin kirkossa on mm. krypta, kolumbaario sekä kirjakauppa.*****************Krypta, jota piispa Luhamets tässä meille esittelee, mahdollistaa monipuolisten tilaisuuksien järjestämisen – krypta sijaitsee alttarin alapuolella.***************Kolumbaario on antiikin ajoista lähtien tunnettu hautauspaikka. Nimitys kolumbaario (columbarium) tarkoittaa kyyhkyslakkaa, columba on latinaksi kyyhkynen.
|
Kommentoi kirjoitusta. Avainsanat: Kyröläismatka2020, Tartto, Paavalin kirkko Tartossa, Paavalin seurakunta Tartossa, Tarton piispa Joel Luhamets, Joel Luhamets, krypta, kolumbaario, tuhkauurna, |
Arkkitehti Eliel Saarinen on suunnitellut Tartossa sijaitsevan Paavalin kirkonMaanantai 10.8.2020 - -Esko Erkkilä- Tämänvuotinen Kyröläismatkamme suuntautui Tarttoon ja sen lähiympäristöön; toki poikkesimme myös Latviassa.Ensimmäinen kohteemme 3.8.2020 Tartossa oli……Paavalin kirkko, jonka torni ei 43 metrin korkeuteen yltävänä……kunnolla mahdu kuvaankaan!****************************Kirkko on ainoa jugend-tyylinen kirkko Virossa ja sen on suunnitellut Eliel Saarinen.Kirkon pääsisäänkäynnin vierellä on laatta, jossa kerrotaan Eliel Saarisen suunnitelleen kirkon 1915 – 1919.Kirkko siis valmistui 1910-luvulla, mutta kärsi pahoja vaurioita toisessa maailmansodassa.Kirkko otettiin käyttöön uudelleen vuonna 2015 entisöitynä, korjattuna ja laajennettuna.Korjausprojekti kesti kymmenen vuotta ja siinäkin projektissa suomalaisten rooli oli keskeinen.*****************Kirkkoa meille esitteli Paavalin seurakunnan kirkkoherra Joel Luhamets, jolla on myös Tarton piispan arvonimi.Joel Luhamets puhuu hyvää suomea ja vasta vierailumme jälkeen sainkin tietää, että hänellä sekä Paavalin kirkon seurakunnalla on tiiviit suhteet Suomeen ja erityisesti Tampereelle.Tampere sekä Tartto ovat ystävyyskaupunkeja ja sen vuoksi Tampereen seurakuntayhtymällä sekä Paavalin seurakunnalla on tiivis yhteistyö.Kirkkoherra, piispa Joel Luhamets on saarnannut Tampereen Tuomiokirkossa ja Tampereelta on ollut vahva edustus mm. silloin, kun Paavalin kirkko vihittiin uudelleen vuonna 2015.******************Paavalin kirkko on sisätiloiltaan avara ja sen……alttaritaulu on……puhutteleva.Taidemaalari Kuutti Lavonen on maalannut alttaritaulun.On erikoista, että alttaritaulu on muunneltavissa, sillä noiden kuvien taustakuvat ovat helposti käännettävissä kirkkokansan nähtäville.Suosittelen Tartossa lämpimästi tutustumaan Paavalin kirkkoon, josta huomisessa jutussani toivottavasti hieman lisää!
-Esko Erkkilä- |
Kommentoi kirjoitusta. Avainsanat: Tartto, Tartto ja Tampere, Paavalin kirkko Tartossa, Paavalin kirkko, Kuutti Lavonen, Eliel Saarinen, Joel Luhamets, Kirkkoherra Joel Luhamets, Tarton piispa Joel Luhamets, Tampereen Tuomiokirkko, |
Olenko oikein suursyntisäkki, kun kävin Virossa?Sunnuntai 9.8.2020 - -Esko Erkkilä- Hämeenkyröläisten ja viljakkalalaisten sotaveteraanien ja heidän läheistensä muistelumatkat Talvi- ja Jatkosodan taistelupaikoille ovat ymmärrettävistä syistä muuttuneet sotahistoria- ja kulttuurimatkoiksi naapurimaihimme.Taisi olla jo seitsemästoista tai kahdeksastoista Kyröläismatka, jolla sain alkuviikosta olla mukana – olen jo useana vuonna ollut ainoa, joka on osallistunut kaikille Kyröläismatkoille.Kaikki Kyröläismatkamme ovat tapahtuneet hämeenkyröläissyntyisen kenraaliluutnantti Pentti Lehtimäen johdolla ja niin myös tämä, joka suuntautui Tarttoon sekä sen lähiympäristöön.Aikaisemmat Kyröläismatkamme ovat suuntautuneet Venäjälle, Baltian maihin sekä Puolaan. Blogijuttuni kaikista Kyröläismatkoistamme löytyvät Google-hauilla.*******************Korona-tilanteen vuoksi viime päivinä on vahvasti kritisoitu sitä, että miksi Suomesta matkaillaan Virossa.Kritiikki on varmasti paikallaankin, jos matkoilla käyttäydytään holtittomasti, mutta ainakaan Kyröläismatkallamme en havainnut holtitonta käyttäytymistä.Ehkä lähipäivinä kerron näillä blogisivuillani matkamme kokemuksista!
-Esko Erkkilä- |
Kommentoi kirjoitusta. Avainsanat: Kyröläismatka2020, Kyröläismatka, kenraaliluutnantti Pentti Lehtimäki, VL-Matkat, Vihdin Liikenne, Tartto, |
Tampereen ystävyyskaupungit ovat mielenkiintoinen kokoelma kaupunkejaSunnuntai 12.1.2014 - -Esko Erkkilä- Tampereella Keskustorin laidalla, lähellä Vanhaa kirkkoa, on pylväs, jossa on suuntaviitat ja etäisyydet kaikkiin niihin kaupunkeihin, jotka ovat Tampereen ystävyys- tai ystäväkaupunkeja.
Viittaryppäässä on parisenkymmentä eri maiden kaupunkia, joihin kaikkiin Tampere on aikojen myötä solminut joko ystävyyskaupunki- tai ystäväkaupunkisuhteet.
Ystävyyskaupungit ovat seuraavat:
Brasov, Romania
Brasov sijaitsee Keski-Romaniassa noin 170 kilometriä Bukarestista pohjoiseen Transsilvanian maakunnassa, joka on tunnettu kautta maailman kreivi Draculan kotipaikkana. Brasov on yksi Romanian tärkeimmistä teollisuus- ja kauppakeskuksista, jossa on vajaa 300 000 asukasta.
Brasov on eräs Tampereen ystävyyskaupungeista, joissa olen käynyt.
Keskustelin joskus Tampereen edellisen pormestarin Timo P. Niemisen kanssa Tampereen ja Brasovin ystävyyskaupunkitoiminnasta ja Timo P. kertoi, että Tampereen ja Brasovin yhteistoiminta on viime vuosina jäänyt ”joulukorttien lähettämisen asteelle”.
Chemnitz, Saksa
Tampere ja Saksin osavaltiossa sijaitseva Chemnitz solmivat ystävyyskaupunkisuhteensa vuonna 1961. Chemnitzissä on noin 240 000 asukasta. |
9 kommenttia . Avainsanat: Tampereen ystävyyskaupungit, Tampereen ystäväkaupungit, Brasov, Kaunas, Tartto, Chemnitz, Essen, Kanton, Kaunas, Kiova, Klaksvík, Kópavogur, Linz, Miskolc, Nizhni Novgorod, Norrköping, Odense, Olomouc, Syracuse, Trondheim, León, Mwanza, Lodz, |
Tartossa, osoitteessa J.Tõnissoni 1, sijaitsee Suomen historian kannalta merkittävä rakennusMaanantai 30.9.2013 - -Esko Erkkilä- Tulee aivan liian harvoin käytyä Tartossa, mutta aina kun siellä käyn, pyrin käymään suomalaisille tärkeällä paikalla eli Viron Ylioppilaiden Seuran talon luona.
Elokuussa sain käydä paikalla, kun teimme Viroon agrologikunnan kartanomatkan.
Viron Ylioppilaiden Seura on viroksi Eesti Üliõpilaste Seltsi.
Talo on Suomen historian kannalta tärkeä, sillä siellä Neuvosto-Venäjä ja Suomi solmivat Tarton rauhan 14. päivänä lokakuuta 1920.
Eesti Üliõpilaste Seltsin talo oli rauhansopimuksen allekirjoitushetkellä uudehko, sillä se on valmistunut vuonna 1901. Talon on suunnitellut G. Hellati.
Rakennus on tyyliltään kansallisromanttinen ja se edustaa virolaisen rakennustaiteen varhaisinta suuntaa.
*********
Suomen valtuuskunnan puheenjohtajana Tarton rauhansopimusneuvotteluissa toimi J.K.Paasikivi ja jäseninä Alexander Frey, Väinö Kivilinna, Väinö Tanner, Rudolf Walden, Juho Vennola ja Väinö Voionmaa.
Neuvosto-Venäjän valtuuskuntaa johti Jan Antonovits Berzin, jonka oikea nimi oli Janis Berzins-Ziemelis ja sen jäseninä olivat Platon Michailovitsh Kershenstewin sekä Nikolai Sergejevitsh Tichmenjewin.
********
Sopimuksen ensimmäinen artikla kuuluu näin:
”Rauhansopimuksen voimaan astuttua lakkaa sotatila sopimusvaltioiden välillä ja molemmat valtiot sitoutuvat vastedes ylläpitämään keskinäistä rauhantilaa ja hyvää naapuruutta.”
Sopimus piti 19 vuotta, mutta sitten 30. päivänä marraskuuta 1939 Neuvostoliitto hyökkäsi Suomeen ja alkoi Talvisota.
*********
Talon edessä on tiilipylväs ja siihen on kohokirjaimin painettu seuraava teksti:
14.X.1920TÄSSÄ TALOSSASOLMITTIIN SUOMENJA NEUVOSTO-VENÄJÄNVÄLINEN RAUHANSOPIMUSSuomenkielisen tekstin lisäksi sama on toistettu viroksi ja venäjäksi. Tiilipylvään päässä on kuvattuna rauhansopimuksen allekirjoituslehti, jolla on molempien sopimusvaltuuskuntien kaikkien jäsenten allekirjoitukset.
*********
Eesti Üliõpilaste Seltsin talon osoitteesta - J.Tõnissoni 1 – sen verran, että Jaan Tõnisson oli vuonna 1868 syntynyt virolainen liberaalipoliitikko ja kaksinkertainen pääministeri, jota on verrattu Suomen K.J. Stålberg´iin.
Oletettavasti Tõnisson teloitettiin heinäkuussa 1941, mutta varmuutta asiasta ei ole.
********
Suosittelen, että Tartossa käydessänne poikkeatte osoitteessa J.Tõnissoni 1, sillä siellä olevalla talolla on suuri merkitys Suomen historiassa.
-Esko Erkkilä- |
Kommentoi kirjoitusta. Avainsanat: Tartto, Tarton rauhansopimus, J.K. Paasikivi, Jaan Tõnisson, K.J Stålberg, Jan Antonovits Berzin, Janis Berzins-Ziemelis, J.Tõnissoni 1, J.Tõnissoni 1, Väinö Tanner, Väinö Voionmaa, agrologit Virossa 2013, Eesti Üliõpilaste Seltsi, |
Tarton kauppahallissa ja torilla kannattaa poiketa!Sunnuntai 29.9.2013 - -Esko Erkkilä- Tarton kauppahalli ja sen vieressä sijaitseva tori ovat vilkkaita kauppapaikkoja.
Molemmat sijaitsevat Emajoen rannalla Tarton keskustassa.
Emajoella on pituutta 100 kilometriä ja sen korkeusero on tuolla matkalla ainoastaan 3,6 metriä – joki laskee lännestä Peipsijärveen.
Tarton kauppahallin edustalla on ”Pronssisika” -veistos, jonka on veistänyt Mati Karmin.
Sian toisella puolella on tärkeää informaatiota, sillä sieltä saa ohjeet sianruhon oikeasta paloittelusta – käytännöllistä, kun perheenemäntä on menossa lihaostoksille kauppahalliin! Paloitteluohjeissa näytetään havainnollisesti, että mistä kohdasta on peräisin sisefilee ja mistä puolestaan karbonaad.
Olen aina ihaillut HK:n omistaman ja Rakveressä toimivan lihanjalostustehtaan kattomainonnan teemaa: ”Elamusi igaks päevaks!”. Se kai tarkoittaa suurin piirtein, että elämyksiä joka päiväksi.
Muutamia kuvia kauppahallin vihannes- ja juurestarjonnasta:
************
Emajoki virtaa leppoisasti Tarton halki ja leppoisasti tehtäväänsä suorittivat myös poliisit, jotka hiljalleen ajelivat Emajoella seuraten vilkkaan kauppa- ja tapahtumapäivän sujumista.
Melkein kauppahallin vieressä sijaitsee Turuhall eli torihallit, joiden myyntipöydilla on runsas tarjonta.
Yksi kuva puhuu enemmän kuin tuhat sanaa ja siksi muutamia kuvia toritarjonnasta:
**********
Pyrin ulkomaanmatkoillani aina hakeutumaan toreille ja muille sellaisille paikoille, joissa tavalliset ihmiset liikkuvat.Kauppahalli ja torihallit ovat Emajoen rannalla paikkoja, joihin Tartossa kannattaa tutustua!
-Esko Erkkilä- |
Kommentoi kirjoitusta. Avainsanat: agrologit Virossa 2013, Tartto, Tarton kauppahalli, Tarton tori, Emajoki, Pronssisika, Pronssisika-veistos, Mati Karmin, HK, HK-Scan, Rakvere, Elamusi igaks päevaks!, |
Tartto - kaupunki, jossa tulee liian harvoin käytyäLauantai 28.9.2013 - -Esko Erkkilä- Elokuisella agrologien Viroon suuntautuneella kartanomatkallamme viivähdimme muutaman tunnin ajan Tartossa.
Tartto on kaupunki, jossa tulee vierailtua liian harvoin ja sen vuoksi se on jäänyt minulle sekä monelle muulle hieman vieraaksi.
Kartanomatkamme opas oli kotoisin Tartosta ja hänen johdollaan teimmekin pitkähkön kaupunkikierroksen, jonka aikana saimme tiiviin tietopaketin Tartosta.
Tartolle luo vahvan leiman Tarton Yliopisto. Sen perustamisasiakirjan allekirjoitti Ruotsin kuningas Kustaa II Adolf jo vuonna 1632.
Tartossa on eri puolilla kaupunkia lukuisia yliopistolle kuuluvia rakennuksia.
Tartossa sijaitsee Viron Tasavallan korkein oikeus. Se sijaitsi Tartossa jo vuosina 1920 – 1935 ja sitten taas Viron uudelleen itsenäistyttyä vuodesta 1995 alkaen.
Tartto on Tampereen ystävyyskaupunki ja onkin mielenkiintoista, että Tartossa on ”Tampere Maja” (viittapylväässä ylhäältä seitsemäs oikealle osoittava viitta).
Tampere Maja sijaitsee ulkoapäin vaatimattoman näköisessä puutalossa (osoite Jaani 4). Tampere Maja on Tampereen ja Tarton kaupunkien kulttuuri- ja yhteistyökeskus. Siellä on myös pieni majatalo, jossa on yhteensä kuusi vierashuonetta.
Osoitteessa Ülikooli 21 on Faehlmanin talo, jossa Kalevalan luoja Elia Lönnrot asui kesäkuusta joulukuuhun 1844, kun hän oli vieraana ystävänsä, lääkärin ja kirjailija Friedrich Robert Faehlmanin luona. Elias Lönnrot-seura kiinnitti muistolaatan talon seinään 1994.
Tarton keskustassa sijaitsee Teater Vanemuine. Teatterin edessä ulkona on jakkaroita, joilla istuen voi kuunnella pyöreistä kaiuttimista kuuluvaa mukaansatempaavaa musiikkia.
Voidaan kuvitella, että kaiuttimista kuuluvaa musiikkia johtaa Eduard Tubin, joka toimi Vanemuinen konserttimestarina ja kapellimestarina vuodesta 1930 vuoteen 1944. Vuonna 1944 Tubin muutti sotaa pakoon Ruotsiin, jossa hän kuoli vuonna 1982.
Toinen henkilöä kuvaava patsas Teater Vanemuinen ulkopuolella esittää teatterinjohtaja ja ohjaaja Karl Mennig´ä. Karl Menning oli teatterinjohtaja, lavastaja, teatterikriitikko ja diplomaatti, joka toimi Vanemuinen teatterijohtajana 1906 – 1914.
Kävimme ruokailemassa Teatterikahvilassa ja takaisin tullessani ihmettelin, että onko Karl Menning-patsas sillä aikaa muuttanut paikkaa.Olin osittain oikeassa, sillä Menning´ä kuvaavaa patsasta voi pyöritellä jalustallaan ja ruokailumme jälkeen Menning katsoi tyystin toiseen suuntaan kuin mennessämme ruokailemaan!
Paljon jäi kertomatta Tartosta, mutta ehkä joskus toiste!
-Esko Erkkilä- |
2 kommenttia . Avainsanat: agrologit Virossa 2013, Tartto, Tarton yliopisto, Teater Vanamuine, Viron korkein oikeus, Tampere Maja, Faelhman, Elias Lönnrot, Eduard Tubin, Karl Menning, |