Arkkitehti Eliel Saarinen on suunnitellut Tartossa sijaitsevan Paavalin kirkon

Maanantai 10.8.2020 - -Esko Erkkilä-

Tämänvuotinen Kyröläismatkamme suuntautui Tarttoon ja sen lähiympäristöön; toki poikkesimme myös Latviassa.

 

Ensimmäinen kohteemme 3.8.2020 Tartossa oli…

 

 

…Paavalin kirkko, jonka torni ei 43 metrin korkeuteen yltävänä…

 

 

 

…kunnolla mahdu kuvaankaan!

****************************

 

Kirkko on ainoa jugend-tyylinen kirkko Virossa ja sen on suunnitellut Eliel Saarinen.

 

 

 

Kirkon pääsisäänkäynnin vierellä on laatta, jossa kerrotaan Eliel Saarisen suunnitelleen kirkon 1915 – 1919.

 

Kirkko siis valmistui 1910-luvulla, mutta kärsi pahoja vaurioita toisessa maailmansodassa.

 

Kirkko otettiin käyttöön uudelleen vuonna 2015 entisöitynä, korjattuna ja laajennettuna.

 

Korjausprojekti kesti kymmenen vuotta ja siinäkin projektissa suomalaisten rooli oli keskeinen.

 

*****************

 

 

 

 

Kirkkoa meille esitteli Paavalin seurakunnan kirkkoherra Joel Luhamets, jolla on myös Tarton piispan arvonimi.

 

Joel Luhamets puhuu hyvää suomea ja vasta vierailumme jälkeen sainkin tietää, että hänellä sekä Paavalin kirkon seurakunnalla on tiiviit suhteet Suomeen ja erityisesti Tampereelle.

 

Tampere sekä Tartto ovat ystävyyskaupunkeja ja sen vuoksi Tampereen seurakuntayhtymällä sekä Paavalin seurakunnalla on tiivis yhteistyö.

 

Kirkkoherra, piispa Joel Luhamets on saarnannut Tampereen Tuomiokirkossa ja Tampereelta on ollut vahva edustus mm. silloin, kun Paavalin kirkko vihittiin uudelleen vuonna 2015.

******************

 

 

Paavalin kirkko on sisätiloiltaan avara ja sen…

 

 

 

…alttaritaulu on…

 

 

 

…puhutteleva.

 

Taidemaalari Kuutti Lavonen on maalannut alttaritaulun.

 

On erikoista, että alttaritaulu on muunneltavissa, sillä noiden kuvien taustakuvat ovat helposti käännettävissä kirkkokansan nähtäville.

 

 

Suosittelen Tartossa lämpimästi tutustumaan Paavalin kirkkoon, josta huomisessa jutussani toivottavasti hieman lisää!

 

 

-Esko Erkkilä-

J.V. Snellmanin patsas Suomen Pankin edustalla koki kovia helmikuussa 1944

Perjantai 23.3.2018 - -Esko Erkkilä-

Vuonna 1806 syntynyt J.V. Snellman oli filosofi, valtiomies ja kirjailija. Hän laati kokonaisvaltaisen ohjelman suomalaisen kansakunnan ja sen pohjalle rakentuvan valtion kehittämiseksi. Snellman painotti suomen kielen arvoa ja hän oli myös merkittävä talousmies, sillä hän vei loppuun rahauudistuksen, jossa Suomi sai oman valuutan, markan.

 

 

Helsingissä on lukuisia nähtävyyksiä, mutta kaupungin syrjäisen sijainnin vuoksi niitä on vaikea päästä ihailemaan.

 

 

Sain kutsun saapua erääseen tilaisuuteen Helsinkiin tiistaina 20.3.2018 ja kun matkustin pääkaupunkiimme junalla hyvissä ajoin, niin pääsin tutustumaan…

 

 

 

 

 

…mm. Suomen Pankin edustalla Snellmaninkadulla sijaitsevaan J.V. Snellmanin patsaaseen.

 

 

 

 

 

Snellmanin patsaasta järjestettiin kilpailu vuonna 1913 ja sen voittivat yhteisellä ehdotuksellaan kuvanveistäjä Emil Wikström ja arkkitehti Eliel Saarinen.

 

 

Wikström suunnitteli Snellmanista istuma-asennossa olevan näköisveistoksen ja Saarinen puolestaan suunnitteli veistoksen jalustan.

 

 

Muistomerkin suunnittelukilpailu järjestettiin siis vuonna 1913 ja kipsivalos valmistui kahden vuoden kuluttua eli vuonna 1915.

 

 

Varojen niukkuus merkitsivät sitä, patsaan paljastusjuhlallisuudet voitiin pitää vasta 1923.

 

 

 

 

 

Snellmanin patsas katselee toisella puolella katua sijaitsevan Säätytalon julkisivua ja monta merkittävää tapahtumaa on ”Snellmanin silmien alla” tapahtunut vuosien varrella.

 

 

 

 

 

Snellmanin patsas koki kovia Neuvostoliiton suurpommituksessa 26. – 27.2.1944, kun aukiolle putosi pommeja ja niiden sirpaleet vaurioittivat patsasta.

 

 

On arvokas asia, että sirpaleiden aikaansaamat iskemät on jätetty meille jälkipäiville nähtäviksi Helsinkiä kohdanneesta suurpommituksesta.

 

 

 

*****************

 

 

Mainittakoon, että samanlaisia pommitusjälkiä on nähtävissä Turun postitalon seinässä, johon ne syntyivät Talvisodan aikana ns. yllätysmaanantaina eli tammikuun 29. päivänä 1940.

 

 

Turun pommitukset olivat tuhoisat, sillä postitalon lähelle pudotetut pommit tappoivat 29 henkeä.

 

 

Yövyin työelämän aikana viimeisten viidentoista vuoden aikana kerran viikossa Turun Seurahuoneella ja kun se sijaitsee postitalon naapurissa, niin Turussa Talvisodan aikana pudotettujen pommien tuhovaikutus on tullut minulle tutuksi.

 

 

 

-Esko Erkkilä-