Arkkitehti Eliel Saarinen on suunnitellut Tartossa sijaitsevan Paavalin kirkon

Maanantai 10.8.2020 - -Esko Erkkilä-

Tämänvuotinen Kyröläismatkamme suuntautui Tarttoon ja sen lähiympäristöön; toki poikkesimme myös Latviassa.

 

Ensimmäinen kohteemme 3.8.2020 Tartossa oli…

 

 

…Paavalin kirkko, jonka torni ei 43 metrin korkeuteen yltävänä…

 

 

 

…kunnolla mahdu kuvaankaan!

****************************

 

Kirkko on ainoa jugend-tyylinen kirkko Virossa ja sen on suunnitellut Eliel Saarinen.

 

 

 

Kirkon pääsisäänkäynnin vierellä on laatta, jossa kerrotaan Eliel Saarisen suunnitelleen kirkon 1915 – 1919.

 

Kirkko siis valmistui 1910-luvulla, mutta kärsi pahoja vaurioita toisessa maailmansodassa.

 

Kirkko otettiin käyttöön uudelleen vuonna 2015 entisöitynä, korjattuna ja laajennettuna.

 

Korjausprojekti kesti kymmenen vuotta ja siinäkin projektissa suomalaisten rooli oli keskeinen.

 

*****************

 

 

 

 

Kirkkoa meille esitteli Paavalin seurakunnan kirkkoherra Joel Luhamets, jolla on myös Tarton piispan arvonimi.

 

Joel Luhamets puhuu hyvää suomea ja vasta vierailumme jälkeen sainkin tietää, että hänellä sekä Paavalin kirkon seurakunnalla on tiiviit suhteet Suomeen ja erityisesti Tampereelle.

 

Tampere sekä Tartto ovat ystävyyskaupunkeja ja sen vuoksi Tampereen seurakuntayhtymällä sekä Paavalin seurakunnalla on tiivis yhteistyö.

 

Kirkkoherra, piispa Joel Luhamets on saarnannut Tampereen Tuomiokirkossa ja Tampereelta on ollut vahva edustus mm. silloin, kun Paavalin kirkko vihittiin uudelleen vuonna 2015.

******************

 

 

Paavalin kirkko on sisätiloiltaan avara ja sen…

 

 

 

…alttaritaulu on…

 

 

 

…puhutteleva.

 

Taidemaalari Kuutti Lavonen on maalannut alttaritaulun.

 

On erikoista, että alttaritaulu on muunneltavissa, sillä noiden kuvien taustakuvat ovat helposti käännettävissä kirkkokansan nähtäville.

 

 

Suosittelen Tartossa lämpimästi tutustumaan Paavalin kirkkoon, josta huomisessa jutussani toivottavasti hieman lisää!

 

 

-Esko Erkkilä-

Lihulan kartanossa sijaitsee Lihulan museo ja siellä järjestetään myös taidenäyttelyjä

Torstai 17.8.2017 - -Esko Erkkilä-

Kerroin muutamia päiviä sitten Lihulan piispanlinnan raunioista. Käytännössä samalla alueella sijaitsee Lihulan kartanorakennus.

 

 

 

 

 

Tässä Lihulan kartanorakennus piispanlinnan raunioilta päin kuvattuna eli tältä näyttää Lihulan kartano ”takaapäin”!

 

 

 

 

 

Tässä Lihulan kartanon julkisivu.

 

 

 

Saarenmaan-matkaajilla on yleensä niin kiire meno- ja tulomatkallaan, että Lihula jää vain oppaiden maininnaksi mennessä vasemmalla ja palatessa oikealla.

 

 

Me ehdimme kyröläismatkallamme Saarenmaalta palatessamme poiketa Lihulan piispanlinnan raunioilla, mutta aikataulusyistä emme ehtineet tarkemmin tutustua Lihulan kartanoon.

 

 

Olisi pitänyt ehtiä ja toivonkin, että lukijani ehtisivät ajan kanssa poikkeamaan Lihulan kartanossa!

 

 

Lihulan kartanossa sijaitsee Lihulan museo ja siellä järjestetään kesäisin mm. taidenäyttelyjä.

 

 

 

**********************

 

 

Suomen Tallinnan suurlähetystön nettisivuilla kerrotaan Lihulasta mm. seuraavaa:

 

 

 

 

Kunst on tõsi - Suomalaista litografiaa Lihulassa

 

Lihulan kartanossa Virossa on 16.7-6.8. esillä seitsemän huippugraafikon teoksia. Mukana ovat Kalle Berg, Annika Dahlsten, Niels Haukeland, Matti Hintikka, Kuutti Lavonen, Elina Sipilä ja Kaisu Sirviö.

Kuutta suomalaista ja yhtä norjalaista taiteilijaa yhdistää kivilitografia, joskin Kuutti Lavoselta on näytteillä muutakin grafiikkaa. Näyttelyn teokset on vedostettu Helsingin Kivipainossa.

Lihulan kartano antaa taidenäyttelylle upeat kulttuurihistorialliset puitteet. Vanhan kartanon kiviseinille kivilitografiat sulautuvat täydellisen harmonisesti. Näyttely on auki Lihulassa 6. elokuuta asti ja siirtyy sen jälkeen Tallinnaan.

Taidenäyttely on osa 16. heinäkuuta alkavia Lihulan musiikkipäivien tapahtumia. Poikkitaiteellinen kokonaisuus kutsuu kulttuurin äärelle nauttimaan kesästä.

 

 

 

********************

 

 

Suosittelen, että Saarenmaan-matkallanne poikkeatte Lihulaan ja tutustuttu piispanlinnan raunioihin sekä niiden vierellä sijaitsevaan Lihulan kartanoon!

 

 

 

-Esko Erkkilä-

Tuhkasta noussut kirkko

Perjantai 20.8.2010 - -Esko Erkkilä-

Tyrvään Pyhän Olavin kirkko on sananmukaisesti noussut tuhkasta, sillä se tuhoutui tuhopolttajan toimesta maan tasalle syyskuussa 1997.

 

Keskiaikaisella kirkolla on pitkä historia. Kirkon historian ensimmäinen palo tapahtui 1600-luvun alkupuolella. Kirkko jäi yksinäisyyteen, kun pitäjän keskustaan valmistui uusi pyhättö v. 1885.

 

Kirkkoa ei kuitenkaan purettu ja unohduksen vuosikymmenet saivat säilyttää kirkon sisätilat aitoina aina 1997 tapahtuneeseen tulipaloon saakka.

 

Tuhopolton jälkeen aloitettiin välittömästi toimenpiteet kirkon kunnostamiseksi. Pääosin talkootyövoimin suoritettu kunnostus sai välietapin, kun kirkon käyttöönottojuhlia vietettiin elokuussa 2003 eli kuuden vuoden kuluttua tuhopoltosta.

 

Käyttöönottojuhlien jälkeen taiteilijat Kuutti Lavonen ja Osmo Rauhala aloittivat kirkon maalausurakan. Taiteilijoiden neljän vuoden pituinen työrupeama päättyi viime vuoden elokuussa, kun Turun arkkihiippakunnan piispa Kari Mäkinen - nykyinen arkkipiispa - otti valmiit maalaukset vastaan.

 

Ajan kesäaikaan viikoittain Tyrvään Pyhän Olavin kirkon ohitse työmatkoillani.

 

Tällä viikolla Turusta ajaessani oli sopivasti aikaa ja poikkesin kirkkoon - mukanani oli osa perhekunnastamme, joten poikkeajia oli neljännestusina.

 

Kirkon edessä oli kaksi tilauslinja-autoa ja opas selvittelikin matkaajille parhaillaan kirkon vaiheita.

 

Kirkko on sisältä yllättävän pieni - isot "raamit" antavat mielikuvan suuremmasta kirkosta.

 

Lavosen ja Rauhalan maalaukset ovat yllättävän kirkasvärisiä. Ne varmaan haalistuvat, mutta ovat nyt juuri siveltimestä tulleina kirkkaina.

 

Kirkon lattia ja penkkirakennelmissa ei ole käytetty lainkaan nauloja. Myös koneellisesti höylättyä puutavaraa kirkon entisöinnissä ei ole käytetty.

 

Tyrvään Pyhän Olavin kirkossa kannattaa pistäytyä. Sitä ei ole turhaan mainittu aikalaistensa kirkkaimmaksi helmeksi - kas kun monet muut suomalaiset keskiajan kirkot on modernisoitu ja niiden vanhat rakenteet ovat sen myötä hävinneet.

 

-Esko Erkkilä-