29.10.2013Keskustelutilaisuus Viljakkalan terveyspalveluiden tulevaisuudesta 30.10. klo 17Lue lisää »23.5.2012Keskustan puheenjohtajasta järjestettävän neuvoa-antavan jäsenäänestyksen toteuttaminen TampereellaLue lisää »26.4.2012Linjamuutos heikentää erityisesti lukiolaisten bussimatkustamista Länsi-TampereellaLue lisää »
Akateemikko Wäinö Aaltosen veistämän Paavo Nurmen juoksijapatsaan kipsivedos pitää saada nykyistä arvokkaampaan paikkaanTorstai 3.3.2016 - -Esko Erkkilä- Tamperelainen on kahdesti viikossa ilmestyvä ilmaisjakelulehti Tampereella – lehti jaetaan postilaatikoihin keskiviikkoisin ja lauantaisin; lehden jakelu on 136.000 kappaletta.
Lehti julkaisi eilen ilmestyneessä numerossaan kirjoitukseni, jossa esitin, että Tampereen Poliisitalon yleisötiloissa oleva kuvanveistäjä, akateemikko Wäinö Aaltosen vuonna 1924 veistämä Paavo Nurmen juoksijapatsaan kipsiversio pitäisi siirtää arvokkaampaan paikkaan.
Kirjoitukseni näytti lehden sivuilla tältä ja tässä kirjoitukseni julkaistussa muodossa:
*********************
Paavo Nurmen kipsivedos arvokkaampaan paikkaan
Hämeensillan Suomen Neito, Veronkantaja, Eränkävijä sekä Kauppias ovat Wäinö Aaltosen tunnetuimmat tamperelaisveistokset, mutta niiden lisäksi mm. Aleksis Kiven muistomerkki Vanhan kirjastotalon edustalla, Osuustoimintamuistomerkki Eteläpuistossa ja Suru Aleksanterin kirkon puistossa ovat vahvoja esimerkkejä, että Tampere on todellinen Wäinö Aaltosen kaupunki.
Hämmästyin, kun passin uusimisen yhteydessä totesin, että Poliisitalon yleisöaulassa on kipsiversio Aaltosen vuonna 1924 valmistuneesta Paavo Nurmen juoksijapatsaasta.
Tampereen kaupunki on vuonna 1961 hankkinut kokoelmiinsa 60 kappaletta kuvanveistäjä Aaltosen veistämien patsaiden kipsiversioita. Eräs näistä veistoksista eli Paavo Nurmen juoksijapatsas sijoitettiin silloin ainoaan käytettävissä olleeseen avaraan tilaa eli Poliisitalon yleisöaulaan.
Ehdotan, että Paavo Nurmen juoksijapatsaalle etsitään sen arvoa edellyttämä paikka. Yksi varteenotettava olisi Vanha kirjastotalo sen jälkeen, kun talon remontti on valmistunut.
Esko Erkkilä Tampere
*****************
Kuvasin patsaan passinhakumatkallani 16.2.2016 ja Tamperelainen julkaisi kuvani juttuni ohessa.
Annoin Tamperelainen-lehdelle luvan fiksata juttuani ja toimitus oli aivan oikein lyhentänytkin sitä.
Tässä alkuperäinen juttuni:
*******************
Akateemikko Wäinö Aaltosen veistämän Paavo Nurmen juoksijapatsaan kipsivedos pitää saada nykyistä arvokkaampaan paikkaan
Akateemikko, kuvanveistäjä Wäinö Aaltosen veistokset ovat vahvasti esillä Tampereella.
Hämeensillan Suomen Neito, Veronkantaja, Eränkävijä sekä Kauppias ovat Aaltosen tunnetuimmat tamperelaisveistokset, mutta niiden lisäksi mm. Aleksis Kiven muistomerkki Vanhan kirjastotalon edustalla, Osuustoimintamuistomerkki Eteläpuistossa ja Suru Aleksanterinkirkon puistossa ovat vahvoja esimerkkejä, että Tampere on todellinen Wäinö Aaltosen kaupunki.
Hämmästyin, kun passin uusimisen yhteydessä totesin, että Tampereen Poliisitalon yleisöaulan syrjätilassa on kipsiversio akateemikko Wäinö Aaltosen vuonna 1924 valmistuneesta Paavo Nurmen juoksijapatsaasta.
Tutkin asiaa ja sain selville, että Tampereen kaupunki on vuonna 1961 hankkinut kokoelmiinsa 60 kappaletta kuvanveistäjä Wäinö Aaltosen veistämien patsaiden kipsiversioita. Eräs näistä veistoksista eli Paavo Nurmen juoksijapatsas sijoitettiin silloin ainoaan käytettävissä olleeseen avaraan tilaa eli Poliisitalon yleisöaulaan.
Maailma on 65 vuodessa muuttunut ja nyt asiaan pitää saada muutos.
Poliisitalon yleisöaula ei varmasti kenenkään mielestä ole oikea paikka kansallisesti arvokkaan taideteoksen sijoituspaikaksi. Hauras kipsivedos on Poliisitalon yleisöaulassa alttiina tahalliselle ilkivallalle ja esimerkiksi lasten aiheuttamille vaurioille. Poliisitalon yleisöaulassa tuskaisina vuoroaan odottavat kansalaiset eivät ole virittyneet paneutumaan kansallisesti tärkeän taideteoksen tarkasteluun.
Ehdotan, että akateemikko Wäinö Aaltosen Paavo Nurmen juoksijapatsaalle etsitään nopeasti sen arvoa edellyttämä paikka.
Vanhan kirjastotalon edessä nyt sijaitseva Aleksis Kiven muistomerkki merkitsee, että yksi varteenotettava sijoituspaikka olisi Vanha kirjastotalo sen jälkeen, kun talon remontti on valmistunut.
Vanhan kirjastotalon muuttaminen Kulttuuri- ja järjestötaloksi on tulossa kaupunginhallituksen päätettäväksi 7.3.2016 ja esitän, että silloin huomioidaan myös se, että akateemikko Wäinö Aaltosen Paavo Nurmen juoksijapatsas voitaisiin siirtää sinne kansalaisten ihailtavaksi.
Esko Erkkilä Tampere
********************
Tärkeintä on, että Paavo Nurmen juoksijapatsas lähiaikoina pääsisi sellaiseen ympäristöön, jonka se on ansainnut!
-Esko Erkkilä- |
|
Kommentoi kirjoitusta. Avainsanat: Paavo Nurmi, Paavo Nurmen juoksijapatsas, Wäinö Aaltonen, kuvanveistäjä Wäinö Aaltonen, akateemikko Wäinö Aaltonen, Suomen Neito, Veronkantaja, Eränkävijä, Kauppias, Aleksis Kiven muistomerkki, Vanha Kirjastotalo, Osuustoimintamuistomerkki, Suru, |
Häviö tuli, vaikka Hämeensillan patsaatkin kannustivat SuomeaSunnuntai 13.12.2015 - -Esko Erkkilä- Tampereella Hakametsän hallissa järjestettiin 4.-12.12.2015 naisten kymmenennet salibandyn maailmanmestaruuskilpailut.
Kisojen loppuottelussa kohtasivat eilen Suomi ja Ruotsi.
Ottelu oli huippujännittävä ja se ei ratkennut edes viisi laukausta käsittäneessä rangaistuslaukauskilpailussa, vaan tarvittiin ”kerrasta poikki” –rangaistuslaukauskilpailu.
Ottelu ratkesi Ruotsin voittoon.
*****************
Näin kävi, vaikka kuvanveistäjä Wäinö Aaltosen Hämeensillalla olevat Pirkkalaisveistoksetkin kannattivat Suomea.
On melko harvinaista, että Hämeensillan veistokset saavat ylleen vaatetusta, mutta nyt näin tapahtui.
Kaikkien neljän veistoksen yllä olevissa vaatteissa oli teksti:
10th IFF Women´s World FloorballChampionships 20154.-12.12. Tampere Finland
****************
Tässä kuvat puetuista veistoksista:
Suomen neito
Veronkantaja
Kauppias
Eränkävijä
-Esko Erkkilä- |
|
Kommentoi kirjoitusta. Avainsanat: 10th IFF Women´s World Floorball Championships 2015, salibaddy, naisten salibandy, Hämeensillan Pirkkalaispatsaat, Suomen neito, Eränkävijä, Kauppias, Veronkantaja, Wäinö Aaltonen, Hämeensilta, |
Hämeensillan Pirkkalaisveistokset ovat Tampereen käyntikorttiLauantai 4.1.2014 - -Esko Erkkilä- Tampereen Hämeensillalla seisovat pirkkalaisveistokset tuovat Suomen Neitoa lukuun ottamatta tuulahduksen ajalta, jolloin pirkkalaiset (pirkanmiehet/pirkat) tekivät 1200 – 1500 luvuilla kauppa- ja eräretkiään pohjoiseen. Matkoista voidaan käyttää myös termiä ”verotusmatka”, jopa ”ryöstöretki”.
Pirkkalaisveistoksilla ei ole mitään yhteyttä Pirkkalan pitäjään, joten siinäkään mielessä Tampereen naapurikunnalla Pirkkalalla ei ole pienintäkään edes moraalista tarvetta yhtyä Tampereeseen!
Pirkkalaisveistokset ovat kuvanveistäjä Wäinö Aaltosen vuosina 1928 – 1929 veistämiä ja niiden saamisesta Hämeensillalle saamme kiittää kauppaneuvos Rafael Haarlaa.
Kauppaneuvos Haarlan toimeksiannosta kirjailija Jalmari Finne laati aihesuunnitelman patsaiden saamiseksi koristamaan Hämeensiltaa – silta valmistui vuonna 1929.
Puhun kokemuksesta, kun totean, että Hämeensillan pirkkalaisveistosten kuvaaminen on haastavaa. Valaistusolosuhteet sillalla ovat yleensä vaikeat, jotta veistokset saisi kuvattua samalla kerralla.
Yritin taas kerran kuvat patsaat 17.12.2013 illalla ja tämän juttuni lukijat joutuvat nyt tyytymään silloin kuvaamiini kuviin!
Teatteritalon kulmalla seisovalla Eränkävijällä on ilves olallaan.
Kuvanveistäjä Aaltosella ei ollut kiirettä Eränkävijää veistäessään ja sitä sanotaankin onnistuneeksi veistokseksi.
Eränkävijän vierellä Hämeensillalla Rautatieaseman suuntaan seisoo Kauppias, jolla on ojennetussa kädessään oravannahka.
Oravannahka kuvaa pirkkalaismiesten verotustoimintaa Pohjan perukoilla.
Sanotaan, että Kauppias pudottaa oravannahkansa katuun, jos patsaan ohi kävelee 17-vuotias impi – ei ole vielä kertaakaan oravananahka pudonnut Hämeensillalle!
Kauppiasta vastapäätä Hämeensillan Hotelli Ilveksen puolella seisoo Veronkantaja.
Kauppiaan ja Veronkantajan veistämisessä kuvanveistäjä Wäinö Aaltoselle tuli kiire ja sen vuoksi taidekriitikot sanovatkin, että ne jäivät hieman puolitekoisiksi. Erityisesti on kritisoitu Kauppiaan ja Veronkantajan yläruumiiden sekä päiden suurta kokoa suhteessa niiden muuhun ruumiiseen.
Tempon talon nurkalla seisoo Hämeenkadun pirkkalaisveistoksista tunnetuin eli Suomen Neito.
Suomen Neito ei tarinallisesti liity pirkkalaisiin, vaan jokainen voi itse vapaasti asettaa Suomen Neidon niihin puitteisiin kuin itse hyväksi ja oikeaksi tuntee.
Suomen Neito on poistunut paikaltaan kahdesti; vuonna 1931 se vieraili Zürichin Eurooppalaisen taiteen näyttelyssä ja vuonna 1965 Tampereen länsi-saksalaisen ystävyyskaupungin Essenin puutarhanäyttelyssä!
Veistosten lahjoittaja kauppaneuvos Haarla kirjoitti muistiinpanoihinsa arvostelun rahoittamistaan veistoksista ja kommentoi niitä näin: ”Eränkävijä on minusta hyvä, Suomen nainen myöskin, Veronkantaja auttava, Kauppias suoraan sanoen pliisu.”
Minusta kaikki pirkkalaisveistokset ovat onnistuneita ja kuuluvat Tampereen kaupunkikuvaan!
-Esko Erkkilä- |
|
Kommentoi kirjoitusta. Avainsanat: Hämeensilta, Hämeensillan pirkkalaispatsaat, pirkkalaispatsaat, Eränkävijä, Kauppias, Veronkantaja, Suomen Neito, Essen, Zürich, Wäinö Aaltonen, kuvanveistäjä Wäinö Aaltonen, akateemikko Wäinö Aaltonen, Rafael Haarla, Jalmari Finne, |
Hämeensillan veistokset saivat ylleen vappuhepeneitä!Tiistai 1.5.2012 - -Esko Erkkilä- Sara Hilden-akatemian opiskelijat pukivat Tampereella Hämeensillan Suomi-neidolle sekä pirkkalaisveistoksille värikkäät vappuasusteet huhtikuun 13. päivä.
Sara Hilden-akatemia on vapaa-ajan oppilaitos, jonka päätehtävänä on antaa kuvataiteen perusopetusta lapsille ja nuorille.
Akatemian omistaa Tampereen kaupunki ja se kuuluu itsenäisenä yksikkönä Tampereen työväenopistoon.
Hämeensilta on valmistunut v. 1929 ja syyskuun lopulla sillan valmistumisvuonna Wäinö Aaltosen veistokset sijoitettiin sillan päihin.
Veistokset on lahjoittanut Tampereen kaupungille kauppaneuvos Rafael Haarla.
Veronkantaja sai kaulaansa narrin kauluksen.
Eränkävijän Sara Hilden-akatemian opiskelijat koristelivat otsalle, kaulalle ja käsivarrelle sijoitetulla punotulla köynnöksellä. Eränkävijällä on Wäinö Aaltosen luomana ilves olallaan.
Sillan Kyttälän puoleisessa päässä sijaitseva Kauppias sai opiskelijoilta silinterihatun päähänsä ja kaulaliinan kaulaansa. Tamperelaiset tietävät, että Kauppias pudottaa kädessään pitelemänsä oravannahan maahan, jos patsaan ohittaa 17-vuotias impi – eipä ole vielä milloinkaan oravannahka pudonnut Hämeensillalle!
Suomi-neito sai opiskelijoilta kunniakäädyt harteilleen. Myös vappunaamari on ilmestynyt neidon silmille. Suomi-neito on Hämeensillan veistoksista ainoa, joka on matkaillut. Vuonna 1931 se käväisi Sveitsin Zürich´ssä ja vuonna 1965 se vieraili Essenissä Saksassa.
Hämeensillan veistosten leikkimielinen koristelu on ollut hyvän maun mukaista ja se on piristänyt Vappua vastaanottamaan valmistautuvaa Tampereen kaupunkia.
-Esko Erkkilä- |
|
Kommentoi kirjoitusta. Avainsanat: Hämeensilta, Hämeensillan veistokset, Wäinö Aaltonen, kuvanveistäjä Wäinö Aaltonen, Kauppias, Eränkävijä, Veronkantaja, Suomi-neito, |
