29.10.2013Keskustelutilaisuus Viljakkalan terveyspalveluiden tulevaisuudesta 30.10. klo 17Lue lisää »23.5.2012Keskustan puheenjohtajasta järjestettävän neuvoa-antavan jäsenäänestyksen toteuttaminen TampereellaLue lisää »26.4.2012Linjamuutos heikentää erityisesti lukiolaisten bussimatkustamista Länsi-TampereellaLue lisää »
Laukon kartano, Laukontori, Laukonsilta, Rafael Haarla - kaikki ne liittyvät toisiinsaLauantai 6.8.2016 - -Esko Erkkilä- Vanhaksi piti elää, että osasi liittää kaikki tämän jutun otsikossa mainitut toisiinsa, mutta se onnistui sen elämysmatkan tuloksena, jonka puheenjohtamani Eläkeliiton Tampereen yhdistys toteutti keskiviikkona 3.8.2016!
Pääkohteemme oli Laukon kartano Vesilahdella, jonne lähdimme Hopealinja Oy:n Tammerkoski-laivalla Tampereelta Laukontorin Alarannasta kello 10.00.
Laukontorilta lähdettyämme alitimme Laukonsillan ja aloimme matkamme kohti Laukkoa.
Laukontori on saanut nimensä siitä, kun Laukon kartanosta on toimitettu tuotteita tamperelaisille ja määräsatamana on ollut Laukontori, tori Pyhäjärven rannassa Tampereen Alarannassa.
Miten paperitehtailija Rafael Haarla liittyy Laukon kartanoon?
Rafael Haarla hankki Laukon kartanon omistukseensa vuonna 1929.
Haarla rakennutti Laukkoon uusklassistisen päärakennuksen vuonna 1931.
Vuonna 1926 Rafael Haarla oli rakentanut Tampereelle Hatanpäänvaltatien varteen edustusasunnokseen nykyisen Haarlan palatsin.
Tampereen kaupunginvaltuusto lunasti talon vuonna 1972 Tampereen kaupungille – nykyisin talon omistaa kiinteistösijoitusyhtiö D-kulma ja siinä tehdään parhaillaan remonttia.
On helppo kuvitella, että paperitehtailija Rafael Haarlalla oli lyhyt matka taivaltaa asunnoltaan Laukontorin Alarantaan ja matkata laivalla omistamalleen Laukon kartanolle lepäilemään sekä suunnittelemaan uusia liiketoimiaan!
Niin se Laukonsilta?
Se on perin nuori tekijä tässä kokonaisuudessa. Laukonsilta on tämän jutun ensimmäisessä kuvassa näkyvä silta Ratinan ja Laukontorin välillä ja sen vihki käyttöönsä pormestari Timo P. Nieminen 30. päivänä kesäkuuta vuonna 2010. -Esko Erkkilä- |
|
Kommentoi kirjoitusta. Avainsanat: Laukon kartano, Laukontori, Laukonsilta, Rafael Haarla, |
Hämeensillan Pirkkalaisveistokset ovat Tampereen käyntikorttiLauantai 4.1.2014 - -Esko Erkkilä- Tampereen Hämeensillalla seisovat pirkkalaisveistokset tuovat Suomen Neitoa lukuun ottamatta tuulahduksen ajalta, jolloin pirkkalaiset (pirkanmiehet/pirkat) tekivät 1200 – 1500 luvuilla kauppa- ja eräretkiään pohjoiseen. Matkoista voidaan käyttää myös termiä ”verotusmatka”, jopa ”ryöstöretki”.
Pirkkalaisveistoksilla ei ole mitään yhteyttä Pirkkalan pitäjään, joten siinäkään mielessä Tampereen naapurikunnalla Pirkkalalla ei ole pienintäkään edes moraalista tarvetta yhtyä Tampereeseen!
Pirkkalaisveistokset ovat kuvanveistäjä Wäinö Aaltosen vuosina 1928 – 1929 veistämiä ja niiden saamisesta Hämeensillalle saamme kiittää kauppaneuvos Rafael Haarlaa.
Kauppaneuvos Haarlan toimeksiannosta kirjailija Jalmari Finne laati aihesuunnitelman patsaiden saamiseksi koristamaan Hämeensiltaa – silta valmistui vuonna 1929.
Puhun kokemuksesta, kun totean, että Hämeensillan pirkkalaisveistosten kuvaaminen on haastavaa. Valaistusolosuhteet sillalla ovat yleensä vaikeat, jotta veistokset saisi kuvattua samalla kerralla.
Yritin taas kerran kuvat patsaat 17.12.2013 illalla ja tämän juttuni lukijat joutuvat nyt tyytymään silloin kuvaamiini kuviin!
Teatteritalon kulmalla seisovalla Eränkävijällä on ilves olallaan.
Kuvanveistäjä Aaltosella ei ollut kiirettä Eränkävijää veistäessään ja sitä sanotaankin onnistuneeksi veistokseksi.
Eränkävijän vierellä Hämeensillalla Rautatieaseman suuntaan seisoo Kauppias, jolla on ojennetussa kädessään oravannahka.
Oravannahka kuvaa pirkkalaismiesten verotustoimintaa Pohjan perukoilla.
Sanotaan, että Kauppias pudottaa oravannahkansa katuun, jos patsaan ohi kävelee 17-vuotias impi – ei ole vielä kertaakaan oravananahka pudonnut Hämeensillalle!
Kauppiasta vastapäätä Hämeensillan Hotelli Ilveksen puolella seisoo Veronkantaja.
Kauppiaan ja Veronkantajan veistämisessä kuvanveistäjä Wäinö Aaltoselle tuli kiire ja sen vuoksi taidekriitikot sanovatkin, että ne jäivät hieman puolitekoisiksi. Erityisesti on kritisoitu Kauppiaan ja Veronkantajan yläruumiiden sekä päiden suurta kokoa suhteessa niiden muuhun ruumiiseen.
Tempon talon nurkalla seisoo Hämeenkadun pirkkalaisveistoksista tunnetuin eli Suomen Neito.
Suomen Neito ei tarinallisesti liity pirkkalaisiin, vaan jokainen voi itse vapaasti asettaa Suomen Neidon niihin puitteisiin kuin itse hyväksi ja oikeaksi tuntee.
Suomen Neito on poistunut paikaltaan kahdesti; vuonna 1931 se vieraili Zürichin Eurooppalaisen taiteen näyttelyssä ja vuonna 1965 Tampereen länsi-saksalaisen ystävyyskaupungin Essenin puutarhanäyttelyssä!
Veistosten lahjoittaja kauppaneuvos Haarla kirjoitti muistiinpanoihinsa arvostelun rahoittamistaan veistoksista ja kommentoi niitä näin: ”Eränkävijä on minusta hyvä, Suomen nainen myöskin, Veronkantaja auttava, Kauppias suoraan sanoen pliisu.”
Minusta kaikki pirkkalaisveistokset ovat onnistuneita ja kuuluvat Tampereen kaupunkikuvaan!
-Esko Erkkilä- |
|
Kommentoi kirjoitusta. Avainsanat: Hämeensilta, Hämeensillan pirkkalaispatsaat, pirkkalaispatsaat, Eränkävijä, Kauppias, Veronkantaja, Suomen Neito, Essen, Zürich, Wäinö Aaltonen, kuvanveistäjä Wäinö Aaltonen, akateemikko Wäinö Aaltonen, Rafael Haarla, Jalmari Finne, |
