Kuvanveistäjä Wäinö Aaltonen oli Eduskuntatalon istuntosalissa äitinsä olkapään yli heiluttavan pojan eno!Perjantai 6.12.2019 - -Esko Erkkilä- Olin viime tiistaina eli 3.12.2019 käymässä Eläkeliiton Pirkanmaan piirin järjestämällä matkalla tutustumassa mm. Eduskuntataloon.Istuntosalissa on viisi Wäinö Aaltosen veistämää veistosta, joista keskimmäinen nimi on ”Tulevaisuus”.Veistossarja on valmistunut 1930 – 1932.Ihmettelin, että Eduskuntatalon opas ei tuntenut tuon veistoksen alkuperää ja jouduinkin kertomaan sen hänelle.Tässä hieman tarkemmin tuon veistoksen taustatiedot.Naismallina Wäinö Aaltoselle oli tämän veistoksen veistämisessä sisarensa Lempi Aaltonen, joka jo silloin oli avioliitossa runoilija Aaro Hellaakosken kanssa.Lempi ja Aaro Hellaakoskella oli kaksi lasta eli Katri ja Eero ja heistä Eero oli mallina tuossa enonsa veistämässä ”Tulevaisuus” –patsaassa.Eero Hellaakoski oli sitten aikoinaan hermo- ja mielitauteihin erikoistunut lääkäri.Nuo patsaat tuotiin Eduskunnan istuntosaliin lokakuussa 1932.Eero Hellaakoski syntyi vuonna 1929, joten hän oli veistoksen syntyvaiheessa alle 3-vuotias – Eero Hellaakoski kuoli vuonna 2019.
-Esko Erkkilä- |
Kommentoi kirjoitusta. Avainsanat: kuvanveistäjä Wäinö Aaltonen, akateemikko Wäinö Aaltonen, Lempi Aaltonen, Lempi Hellaakoski, Aaro Hellaakoski, Eero Hellaakoski, Eduskunta, Eduskunnan istuntosali, Eduskunnan istuntosalin veistokset, |
Akateemikko Wäinö Aaltosen veistämän Paavo Nurmen juoksijapatsaan kipsivedos pitää saada nykyistä arvokkaampaan paikkaanTorstai 3.3.2016 - -Esko Erkkilä- Tamperelainen on kahdesti viikossa ilmestyvä ilmaisjakelulehti Tampereella – lehti jaetaan postilaatikoihin keskiviikkoisin ja lauantaisin; lehden jakelu on 136.000 kappaletta.
Lehti julkaisi eilen ilmestyneessä numerossaan kirjoitukseni, jossa esitin, että Tampereen Poliisitalon yleisötiloissa oleva kuvanveistäjä, akateemikko Wäinö Aaltosen vuonna 1924 veistämä Paavo Nurmen juoksijapatsaan kipsiversio pitäisi siirtää arvokkaampaan paikkaan.
Kirjoitukseni näytti lehden sivuilla tältä ja tässä kirjoitukseni julkaistussa muodossa:
*********************
Paavo Nurmen kipsivedos arvokkaampaan paikkaan
Hämeensillan Suomen Neito, Veronkantaja, Eränkävijä sekä Kauppias ovat Wäinö Aaltosen tunnetuimmat tamperelaisveistokset, mutta niiden lisäksi mm. Aleksis Kiven muistomerkki Vanhan kirjastotalon edustalla, Osuustoimintamuistomerkki Eteläpuistossa ja Suru Aleksanterin kirkon puistossa ovat vahvoja esimerkkejä, että Tampere on todellinen Wäinö Aaltosen kaupunki.
Hämmästyin, kun passin uusimisen yhteydessä totesin, että Poliisitalon yleisöaulassa on kipsiversio Aaltosen vuonna 1924 valmistuneesta Paavo Nurmen juoksijapatsaasta.
Tampereen kaupunki on vuonna 1961 hankkinut kokoelmiinsa 60 kappaletta kuvanveistäjä Aaltosen veistämien patsaiden kipsiversioita. Eräs näistä veistoksista eli Paavo Nurmen juoksijapatsas sijoitettiin silloin ainoaan käytettävissä olleeseen avaraan tilaa eli Poliisitalon yleisöaulaan.
Ehdotan, että Paavo Nurmen juoksijapatsaalle etsitään sen arvoa edellyttämä paikka. Yksi varteenotettava olisi Vanha kirjastotalo sen jälkeen, kun talon remontti on valmistunut.
Esko Erkkilä Tampere
*****************
Kuvasin patsaan passinhakumatkallani 16.2.2016 ja Tamperelainen julkaisi kuvani juttuni ohessa.
Annoin Tamperelainen-lehdelle luvan fiksata juttuani ja toimitus oli aivan oikein lyhentänytkin sitä.
Tässä alkuperäinen juttuni:
*******************
Akateemikko Wäinö Aaltosen veistämän Paavo Nurmen juoksijapatsaan kipsivedos pitää saada nykyistä arvokkaampaan paikkaan
Akateemikko, kuvanveistäjä Wäinö Aaltosen veistokset ovat vahvasti esillä Tampereella.
Hämeensillan Suomen Neito, Veronkantaja, Eränkävijä sekä Kauppias ovat Aaltosen tunnetuimmat tamperelaisveistokset, mutta niiden lisäksi mm. Aleksis Kiven muistomerkki Vanhan kirjastotalon edustalla, Osuustoimintamuistomerkki Eteläpuistossa ja Suru Aleksanterinkirkon puistossa ovat vahvoja esimerkkejä, että Tampere on todellinen Wäinö Aaltosen kaupunki.
Hämmästyin, kun passin uusimisen yhteydessä totesin, että Tampereen Poliisitalon yleisöaulan syrjätilassa on kipsiversio akateemikko Wäinö Aaltosen vuonna 1924 valmistuneesta Paavo Nurmen juoksijapatsaasta.
Tutkin asiaa ja sain selville, että Tampereen kaupunki on vuonna 1961 hankkinut kokoelmiinsa 60 kappaletta kuvanveistäjä Wäinö Aaltosen veistämien patsaiden kipsiversioita. Eräs näistä veistoksista eli Paavo Nurmen juoksijapatsas sijoitettiin silloin ainoaan käytettävissä olleeseen avaraan tilaa eli Poliisitalon yleisöaulaan.
Maailma on 65 vuodessa muuttunut ja nyt asiaan pitää saada muutos.
Poliisitalon yleisöaula ei varmasti kenenkään mielestä ole oikea paikka kansallisesti arvokkaan taideteoksen sijoituspaikaksi. Hauras kipsivedos on Poliisitalon yleisöaulassa alttiina tahalliselle ilkivallalle ja esimerkiksi lasten aiheuttamille vaurioille. Poliisitalon yleisöaulassa tuskaisina vuoroaan odottavat kansalaiset eivät ole virittyneet paneutumaan kansallisesti tärkeän taideteoksen tarkasteluun.
Ehdotan, että akateemikko Wäinö Aaltosen Paavo Nurmen juoksijapatsaalle etsitään nopeasti sen arvoa edellyttämä paikka.
Vanhan kirjastotalon edessä nyt sijaitseva Aleksis Kiven muistomerkki merkitsee, että yksi varteenotettava sijoituspaikka olisi Vanha kirjastotalo sen jälkeen, kun talon remontti on valmistunut.
Vanhan kirjastotalon muuttaminen Kulttuuri- ja järjestötaloksi on tulossa kaupunginhallituksen päätettäväksi 7.3.2016 ja esitän, että silloin huomioidaan myös se, että akateemikko Wäinö Aaltosen Paavo Nurmen juoksijapatsas voitaisiin siirtää sinne kansalaisten ihailtavaksi.
Esko Erkkilä Tampere
********************
Tärkeintä on, että Paavo Nurmen juoksijapatsas lähiaikoina pääsisi sellaiseen ympäristöön, jonka se on ansainnut!
-Esko Erkkilä- |
Kommentoi kirjoitusta. Avainsanat: Paavo Nurmi, Paavo Nurmen juoksijapatsas, Wäinö Aaltonen, kuvanveistäjä Wäinö Aaltonen, akateemikko Wäinö Aaltonen, Suomen Neito, Veronkantaja, Eränkävijä, Kauppias, Aleksis Kiven muistomerkki, Vanha Kirjastotalo, Osuustoimintamuistomerkki, Suru, |
Hämeensillan Pirkkalaisveistokset ovat Tampereen käyntikorttiLauantai 4.1.2014 - -Esko Erkkilä- Tampereen Hämeensillalla seisovat pirkkalaisveistokset tuovat Suomen Neitoa lukuun ottamatta tuulahduksen ajalta, jolloin pirkkalaiset (pirkanmiehet/pirkat) tekivät 1200 – 1500 luvuilla kauppa- ja eräretkiään pohjoiseen. Matkoista voidaan käyttää myös termiä ”verotusmatka”, jopa ”ryöstöretki”.
Pirkkalaisveistoksilla ei ole mitään yhteyttä Pirkkalan pitäjään, joten siinäkään mielessä Tampereen naapurikunnalla Pirkkalalla ei ole pienintäkään edes moraalista tarvetta yhtyä Tampereeseen!
Pirkkalaisveistokset ovat kuvanveistäjä Wäinö Aaltosen vuosina 1928 – 1929 veistämiä ja niiden saamisesta Hämeensillalle saamme kiittää kauppaneuvos Rafael Haarlaa.
Kauppaneuvos Haarlan toimeksiannosta kirjailija Jalmari Finne laati aihesuunnitelman patsaiden saamiseksi koristamaan Hämeensiltaa – silta valmistui vuonna 1929.
Puhun kokemuksesta, kun totean, että Hämeensillan pirkkalaisveistosten kuvaaminen on haastavaa. Valaistusolosuhteet sillalla ovat yleensä vaikeat, jotta veistokset saisi kuvattua samalla kerralla.
Yritin taas kerran kuvat patsaat 17.12.2013 illalla ja tämän juttuni lukijat joutuvat nyt tyytymään silloin kuvaamiini kuviin!
Teatteritalon kulmalla seisovalla Eränkävijällä on ilves olallaan.
Kuvanveistäjä Aaltosella ei ollut kiirettä Eränkävijää veistäessään ja sitä sanotaankin onnistuneeksi veistokseksi.
Eränkävijän vierellä Hämeensillalla Rautatieaseman suuntaan seisoo Kauppias, jolla on ojennetussa kädessään oravannahka.
Oravannahka kuvaa pirkkalaismiesten verotustoimintaa Pohjan perukoilla.
Sanotaan, että Kauppias pudottaa oravannahkansa katuun, jos patsaan ohi kävelee 17-vuotias impi – ei ole vielä kertaakaan oravananahka pudonnut Hämeensillalle!
Kauppiasta vastapäätä Hämeensillan Hotelli Ilveksen puolella seisoo Veronkantaja.
Kauppiaan ja Veronkantajan veistämisessä kuvanveistäjä Wäinö Aaltoselle tuli kiire ja sen vuoksi taidekriitikot sanovatkin, että ne jäivät hieman puolitekoisiksi. Erityisesti on kritisoitu Kauppiaan ja Veronkantajan yläruumiiden sekä päiden suurta kokoa suhteessa niiden muuhun ruumiiseen.
Tempon talon nurkalla seisoo Hämeenkadun pirkkalaisveistoksista tunnetuin eli Suomen Neito.
Suomen Neito ei tarinallisesti liity pirkkalaisiin, vaan jokainen voi itse vapaasti asettaa Suomen Neidon niihin puitteisiin kuin itse hyväksi ja oikeaksi tuntee.
Suomen Neito on poistunut paikaltaan kahdesti; vuonna 1931 se vieraili Zürichin Eurooppalaisen taiteen näyttelyssä ja vuonna 1965 Tampereen länsi-saksalaisen ystävyyskaupungin Essenin puutarhanäyttelyssä!
Veistosten lahjoittaja kauppaneuvos Haarla kirjoitti muistiinpanoihinsa arvostelun rahoittamistaan veistoksista ja kommentoi niitä näin: ”Eränkävijä on minusta hyvä, Suomen nainen myöskin, Veronkantaja auttava, Kauppias suoraan sanoen pliisu.”
Minusta kaikki pirkkalaisveistokset ovat onnistuneita ja kuuluvat Tampereen kaupunkikuvaan!
-Esko Erkkilä- |
Kommentoi kirjoitusta. Avainsanat: Hämeensilta, Hämeensillan pirkkalaispatsaat, pirkkalaispatsaat, Eränkävijä, Kauppias, Veronkantaja, Suomen Neito, Essen, Zürich, Wäinö Aaltonen, kuvanveistäjä Wäinö Aaltonen, akateemikko Wäinö Aaltonen, Rafael Haarla, Jalmari Finne, |