Yhteystiedot

Esko Erkkilä
Ruokomäenkatu 32
33840 Tampere
050 556 4878

Pikakysely

Mitä pidät uusista kotisivuistamme?

Oulu teki esimerkillisen päätöksen!

Keskiviikko 2.7.2014 - -Esko Erkkilä-

Oulun kaupunginvaltuusto teki 16.6.2014 merkittävän päätöksen, kun se päätti, että Oulun kaupunki/ Oulun Energia osallistuu Fennovoiman ydinvoimahankkeeseen Voimaosakeyhtiö SF:n osakeomistuksen kautta 16-17 M€ sijoituksella.

 

Päätöstä edelsi värikäs näytelmä, johon pääsee yksityiskohtaisesti tutustumaan seuraavan nettipolun kautta:

 

www.oulu.fi -> Oulu Finland -> Päätöksenteko ja hallinto -> Haku esityslistoista ja pöytäkirjoista -> Uusimmat pöytäkirjat ->  Kaupunginvaltuusto 6/2014 -> Osallistuminen Fennovoiman ydinvoimahankkeeseen.

Oulun kaupunginvaltuusto päätti osallistua Fennovoiman omistajiin äänin 40 - 27!

Suosittelen tutustumista Oulun päätösprosessiin!

 

Oulun tekemä päätös on vastuuntuntoinen ja se on nykyisessä taloustilanteessa esimerkillinen.

 

Oulun kaupunginvaltuuston päätökseen sisältyy lausuma, että Fennovoiman hankkeeseen osallistumisen taloudellisten sitoumusten voimaan tuleminen edellyttää kaikissa tapauksissa Fennovoiman periaatepäätöksen täydentämisvaiheen myönteistä valtioneuvoston ja eduskunnan käsittelyä.

 

Oulun kaupunginvaltuuston päätöstä perustellaan valmisteluaineistossa monipuolisesti ja vahvasti.

 

Olen tyytyväinen, että Oulu teki päätöksen, jolla toivottavasti vahvasti linjataan myös muiden suurten kaupunkien energiapoliittista toimintaa.

 

Riittääkö Tampereen kaupunginvaltuustolla tahtoa tehdä tunneli- sekä ratikkasekoilujen jälkeen yksi järkeväkin päätös ja linjata Tampereen osallistuminen Fennovoiman ydinvoimahankkeeseen?

 

 

-Esko Erkkilä-

Kommentoi kirjoitusta. Avainsanat: Oulu liittyi Fennovoiman omistajiin, Oulu, Oululta järkevä päätös, Fennovoima, Oulun Fennovoima-päätös, Tampere Fennovoiman omistajaksi?; Onko Tampere valmis Fennovoiman omistajaksi?.Pyhäjoen ydinvoimala, Pyhäjoki, Hanhikivi,

SSAB:n ja Rautaruukin yhdistyminen varmistaa Fennovoiman toteuttamisen?

Sunnuntai 26.1.2014 - -Esko Erkkilä-

Ruotsalainen SSAB eli Svenskt Stål Ab on tehnyt ostotarjouksen Rautaruukki Oy:stä.

 

On ilmeistä, että kauppa tulee toteutumaan.

 

Suomalainen teräsyhtiö Rautaruukki Oy perustettiin vuonna 1960, joten sille ehti kertyä ikää 54 vuotta.

 

Rautaruukki Oy oli paljolti kahden merkittävän henkilön työn tulos; vuorineuvos Helge Haavisto ja ministeri Ahti Karjalainen loivat Rautaruukin.

 

Voi varmaan perustellusti käyttää kaikkien tuntemaa lausahdusta:

 

”Helge Haavisto ja Ahti Karjalainen kääntyisivät haudassaan, jos tietäisivät, että Rautaruukki Oy on myyty ruotsalaisille!”

 

 

Vuorineuvos Helge Haavisto oli syntynyt vuonna 1920 Vanajan pitäjässä Hämeenlinnan kupeessa ja se saattaakin selittää, että Rautaruukki Oy rakensi Hämeenlinnaan liittyneeseen Vanajaan putkitehtaan 1970-luvulla.

 

Vapaa-ajanasuntoni rajoittuu päärataan Viljakkalassa ja saa kesäisin päivittäin seurata, kun Raahesta lähtenyt teräsrullia kuljettava juna etenee kohti Hämeenlinnaa.

 

********

 

Suomalaisyrityksen myynti ulkomaiseen omistukseen on aina surullinen tapahtuma, mutta siinäkin tilanteessa pitää etsiä myönteisiä näkökulmia.

 

SSAB:n ja Rautaruukin yhdistymisen valoisa puoli saattaa olla se, että solmittu kauppa varmistanee Fennovoiman Hanhikivi 1 –ydinvoimalan rakentamisen Pyhäjoelle.

 

SSAB:n hallituksen puheenjohtaja Sverker Martin-Löf on julkisuudessa todennut suhtautuvansa positiivisesti Fennovoiman hankkeeseen.

 

Olemme tyytyväisiä, että Suomessa on tällaisia hankkeita. Ruotsissa vastaavia projekteja ei ole, toteaa Martin-Löf.

 

Martin-Löf jatkoi Talouselämä –lehdelle antamassaan haastattelussa, että suomalainen strategia laajentaa ydinvoimahankkeita on erittäin hyvä asia perusteollisuudelle.

 

”Toivottavasti yhtiö voi viedä sähköä Ruotsiinkin”, lopettaa Sverker Martin-Löf haastattelunsa.

 

 

-Esko Erkkilä-

Kommentoi kirjoitusta. Avainsanat: SSAB, Svenskt Ståhl AB, Rautaruukki Oy, Ruukki, Helge Haavisto, Ahti Karjalainen, Vanaja, Sverker Martin-Löf , Hanhikivi 1, Hanhikivi 1 -ydinvoimala, Pyhäjoki,

Fennovoiman Hanhikivi 1 -ydinvoimalahanke on koko Suomen hanke

Sunnuntai 3.3.2013

Eduskunta myönsi heinäkuun 1. päivänä 2010 luvan Fennovoima Oy:lle rakentaa ydinvoimala Pyhäjoen Hanhikivelle.

 

Päätös oli oikea ja se vahvisti Suomen energiahuollon omavaraisuutta sekä loi uskoa koko Suomen pitämiselle asuttuna.

 

Myös ympäristönäkökohdat tuli huomioitua, sillä ydinenergia säästää ympäristöä.

 

Fennovoiman hanke on tietyllä tavalla korvausinvestointi, sillä Loviisan ydinvoimalan reaktoreiden luvat ovat voimassa vain vuosiin 2027 ja 2030 saakka.

 

Fennovoiman ydinvoimalahanke sai eduskunnassa selkeän hyväksynnän, sillä hanke hyväksyttiin äänin 121 -71.

 

Pyhäjoen Hanhikiven alueelle rakennettava voimala tulee toimimaan ns. Mankala-periaatteella eli osakkaat saavat voimalan tuottamasta sähköstä omistusosuuttaan vastaavan osan omakustannushinnalla. Nykyisen omistajakunnan tarvitsemasta energiasta Fennovoima pystyy tuottamaan n. puolet.

 

Fennovoima Oy:n voimalahanke merkitsee elinkeinoelämälle piristysruisketta laajalle alueelle.

 

Rannikolla Kokkolasta Ouluun saakka on ydinaluetta, joka tulee erityisesti hyötymään Fennovoiman hankkeesta. Sisämaahan välittömät positiiviset vaikutukset tulevat ylettymään Iisalmen seuduille saakka.

 

On selvää, että Fennovoiman rakentamisajan positiivisia vaikutuksia tulee koko valtakunnan alueelle. Muistan Loviisan ydinvoimaloiden rakennustöiden työllistäneen aikoinaan mm. kotipaikkakuntani Viljakkalan ammattimiehiä – Loviisan vaikutus oli suoraan nähtävissä Viljakkalan verotustiedoista!

 

Toivon, että Kataisen hallitus pystyy puoliväliriihessään päättämään sellaisista linjauksista, jotka varmistaisivat Hanhikiven voimalan toteuttamisen nopeassa aikataulussa!

 

 

-Esko Erkkilä- 

Kommentoi kirjoitusta. Avainsanat: Fennovoima, Fennovoima Oy, Pyhäjoki, Pyhäjoen Hanhikivi, Hanhikivi 1, Pyhäjokilaakso, Kalajokilaakso, Mankala, Mankala-periaate,

Liputan Pyhäjoen puolesta!

Sunnuntai 9.1.2011 - -Esko Erkkilä-

Päätökset kahden uuden ydinvoimalan rakentamisesta Suomeen olivat oikeita.

Myös se, että Fennovoima Oy uutena toimijana sai ydinvoimalan rakennusluvan, oli oikea päätös.

Fennovoiman omistajakunta edustaa suomalaista elinkeinoelämää laajasti, joten sille myönnetty rakennuslupa oli oikeaan osunut ratkaisu. ”Oman” ydinvoimalan saaminen luo uskoa kotimaisen teollisuuden ja kaupan investointipäätöksille.

On hienoa, että Fennovoima Oy:n omistajiksi ovat myönteisen ydinvoimalapäätöksen jälkeen tullut uusia tahoja.

Fennovoima Oy:n taustajoukot osasivat ”lukea poliittista karttaa oikein”, kun he linjasivat, että Fennovoima valitsee ydinvoimalaitoksen lopulliseksi sijoituspaikaksi joko Pyhäjoen tai Simon.

Pohjoispohjalaisen Pyhäjoen ja Lapin läänissä sijaitsevan Simon valitseminen finaaliin merkitsi sitä, että alueiden poliittinen voimatekijä – Suomen Keskusta – asettui valtaosiltaan kannattamaan Fennovoiman hanketta.

Toivon, että Fennovoima Oy päätyy rakentamaan ydinvoimalan Pyhäjoen Hanhikiven alueelle.

Toivomukseni perustuu paljolti tunteeseen ja siihen, että tunnen Pyhäjoen ja sen lähialueet paremmin kuin Simon.

Pyhäjoki on vireä maalaiskunta, mutta kaipaa kipeästi uutta – ydinvoimalan rakentaminen Hanhikiven alueelle olisi paras piristysruiske Pyhäjoelle ja useille sen naapurikunnille.

Pyhäjoelta ydinvoimalan positiiviset vaikutukset ulottuisivat huomattavasti laajemmalle alueelle kuin Simosta. Merenrantakunta Pyhäjoki ja itärajan Kuhmo sijaitsevat täsmälleen samalla tasalla Suomen kartalla ja Pyhäjoki Fennovoiman sijoituspaikkana toisi hyvinvointia itärajalle saakka!

Pidän valitettavana, että ydinvoimavastustajat ovat aktiivisia Pyhäjoen suunnalla. Toivottavasti heidän suppean näkökulman omaavat viestinsä eivät toimi Pyhäjoki-vaihtoehtoa vastaan.

Suomen tekemät ydinvoimapäätökset ovat olleet oikeaan osuneita. Pyhäjoen valinta Fennovoima Oy:n ydinvoimalan sijoituspaikaksi olisi kruunu hyville päätöksille.

-Esko Erkkilä-

Kommentoi kirjoitusta. Avainsanat: Fennovoima, Fennovoima Oy, Pyhäjoki, Simo, Hanhikivi, Suomen Keskusta, Keskusta,