Yhteystiedot

Esko Erkkilä
Ruokomäenkatu 32
33840 Tampere
050 556 4878

Pikakysely

Mitä pidät uusista kotisivuistamme?

Fennovoiman Hanhikivi 1 -ydinvoimalahanke on koko Suomen hanke

Sunnuntai 3.3.2013

Eduskunta myönsi heinäkuun 1. päivänä 2010 luvan Fennovoima Oy:lle rakentaa ydinvoimala Pyhäjoen Hanhikivelle.

 

Päätös oli oikea ja se vahvisti Suomen energiahuollon omavaraisuutta sekä loi uskoa koko Suomen pitämiselle asuttuna.

 

Myös ympäristönäkökohdat tuli huomioitua, sillä ydinenergia säästää ympäristöä.

 

Fennovoiman hanke on tietyllä tavalla korvausinvestointi, sillä Loviisan ydinvoimalan reaktoreiden luvat ovat voimassa vain vuosiin 2027 ja 2030 saakka.

 

Fennovoiman ydinvoimalahanke sai eduskunnassa selkeän hyväksynnän, sillä hanke hyväksyttiin äänin 121 -71.

 

Pyhäjoen Hanhikiven alueelle rakennettava voimala tulee toimimaan ns. Mankala-periaatteella eli osakkaat saavat voimalan tuottamasta sähköstä omistusosuuttaan vastaavan osan omakustannushinnalla. Nykyisen omistajakunnan tarvitsemasta energiasta Fennovoima pystyy tuottamaan n. puolet.

 

Fennovoima Oy:n voimalahanke merkitsee elinkeinoelämälle piristysruisketta laajalle alueelle.

 

Rannikolla Kokkolasta Ouluun saakka on ydinaluetta, joka tulee erityisesti hyötymään Fennovoiman hankkeesta. Sisämaahan välittömät positiiviset vaikutukset tulevat ylettymään Iisalmen seuduille saakka.

 

On selvää, että Fennovoiman rakentamisajan positiivisia vaikutuksia tulee koko valtakunnan alueelle. Muistan Loviisan ydinvoimaloiden rakennustöiden työllistäneen aikoinaan mm. kotipaikkakuntani Viljakkalan ammattimiehiä – Loviisan vaikutus oli suoraan nähtävissä Viljakkalan verotustiedoista!

 

Toivon, että Kataisen hallitus pystyy puoliväliriihessään päättämään sellaisista linjauksista, jotka varmistaisivat Hanhikiven voimalan toteuttamisen nopeassa aikataulussa!

 

 

-Esko Erkkilä- 

Kommentoi kirjoitusta. Avainsanat: Fennovoima, Fennovoima Oy, Pyhäjoki, Pyhäjoen Hanhikivi, Hanhikivi 1, Pyhäjokilaakso, Kalajokilaakso, Mankala, Mankala-periaate,

Elinkeinojen kehittäminen laiminlyödään kuntaliitoksen tapahduttua

Keskiviikko 2.5.2012 - -Esko Erkkilä-

Kalajoki, Alavieska, Ylivieska, Sievi, Nivala ja Haapavesi olisivat ministeri Virkkusen kuntakartalla tulevaisuudessa yhtä kuntaa.

 

Olen työurani alkuvaiheessa liikkunut työkseni kaikkien näiden kuntien – osa on nykyisin kaupunkeja – alueella. Työnantajani Ylivieskaan rakentama uusi rehutehdas ja sen raaka-ainehankkinnoista vastaaminen saivat aikaan sen, että sain liikkua mm. Kalajokilaaksossa tiiviisti vielä 2000 luvun ensimmäisen vuosikymmenen aikana.  Tunnen juttuni alussa mainitsemani kunnat, niiden keskinäiset suhteet, yhteiset voimavarat sekä myös keskinäiset jännitteet.

 

Entinen kuntaministeri Tapani Tölli tuntee mainitut kunnat minua paremmin ja hän käsittelikin niiden kehittymistä taannoisessa MSL-Tampereen järjestämässä kuntaseminaarissa.

 

Tapani Tölli, jota monet puoluekantaan katsomatta pitävät Suomen parhaana kunta-asiantuntijana, mainitsi Kalajokilaaksosta kaksi onnistunutta hankekokonaisuutta, jotka eivät olisi toteutuneet, jos ministeri Virkkusen nyt haahuilema kuntakartta olisi ollut voimassa.

 

Töllin mainitsemat hankekokonaisuudet ovat Kalajoen Hiekkasärkkien palvelukokonaisuus ja Nivalan Teollisuuskylä –hanke.

 

Tunnen toki Nivalan, mutta Nivalan Teollisuuskylä Oy:n tunnen ainoastaan nettitutkailun perusteella.

 

Sitäkin paremmin tunnen Kalajoen Hiekkasärkkien palvelukokonaisuuden. Olen ex-kuntaministeri Töllin kanssa täsmälleen samaa mieltä, kun hän totesi, että osana suurkuntaa Kalajoen Hiekkasärkkiä ei koskaan olisi toteutettu nykyisenkaltaiseksi kokonaisuudeksi.

 

Omaan kokemusta, kun totean, että Kalajoen Hiekkasärkät sekä siihen läheisesti liittyvä Kalajoen Satama ovat Kalajoen kaupungin silmäterä ja aikaansaannos, joita ei olisi olemassa, jos ministeri Henna Virkkusen kuntakartta olisi ollut todellisuutta. Niitä ei olisi olemassa ja niitä ei olisi kehitetty, jos Kalajokilaakson mammuttikuntaa olisi johdettu Ylivieskasta – kaikki kunnia kuitenkin ylivieskalaisille.

 

Ajatukseni palasivat Tapani Töllin esittämiin seikkoihin, kun jokin aika sitten olin tilaisuudessa, jossa keskusteltiin Teiskon elinkeinoelämän näivettymisestä Tampereeseen liittymisen jälkeen.

 

Teiskon kanssa saman kohtalon on nyt kokemassa synnyin-, maatila- ja mökkikuntani Viljakkala, kun se liittyi Ylöjärveen.

 

Viljakkalassa viimeinen oli jo sammuttamassa valot, kun Jämijärven Osuuspankki päätti huhtikuussa 2012 avata siellä pankkikonttorin.

 

Tämän kirjoituksen ”opetus” on se, että itsenäiset kunnat ovat ainoita, jotka huolehtivat alueiden elinvoimaisuudesta ja se tapahtuu alueiden elinkeinoelämää tukemalla sekä sitä aktivoimalla.

 

Ministeri Virkkusen haahuilemat suurkunnat unohtaisivat haja-asutusalueiden kehittämisen ja keskittäisivät toiminnot muutamaan kivikylään.

 

Niin ei saa päästää tapahtumaan, vaan on huolehdittava koko Suomen pitämisestä elinvoimaisena!

 

-Esko Erkkilä-

Kommentoi kirjoitusta. Avainsanat: Tapani Tölli, Kalajokilaakso, Kalajoen kaupunki, Kalajoen Hiekkasärkät, Kalajoen Satama, Nivalan Teollisuuskylä, Teisko, Jämijärven Osuuspankki, Viljakkala,

Oikea päätös

Torstai 6.10.2011 - -Esko Erkkilä-

Fennovoima Oy:n hallitus teki eilen päätöksen sijoittaa ydinvoimalansa Pyhäjoelle Hanhikiven alueelle.

 

Onnittelen Oulun eteläpuolisten jokilaaksojen kuntapäättäjiä ja asukkaita Fennovoiman päätöksen johdosta!

 

Olen seurannut Fennovoiman sijoituspaikkakuntapäätöksen edistymistä ja voin todeta, että päätös vastaa toiveitani.

 

Tunnen Pyhäjoen työurani alkuvaiheista saakka ja olen tyytyväinen Pyhäjoen nyt saamasta piristysruiskeesta.

 

Iloitsen myös siitä, että Fennovoiman sijoituspaikkakuntapäätös luo hyvinvointia laajalle alueelle etelässä Kokkolan suuntaan ja idässä jopa Iisalmen seudulle saakka. Voimalan rakennusaikana Pohjois-Pohjanmaan eteläosien ja koko Keski-Pohjanmaan alueen vilkastuminen tulee olemaan merkittävää. Voimalapäätös luo hyvinvointia laajalle alueelle.

 

On selvää, että ydinvoimalan vastustajat pyrkivät vielä kaikin tavoin hankaloittamaan voimalan rakentamista Pyhäjoelle, mutta se on kuitenkin hyttysen ininää suureen edistysaskeleeseen verrattuna.

 

Pyhäjoki on ollut minulle työurallani merkittävä paikka - pieni muistelus siitä suotakoon:

 

Sain pitää ensimmäisen julkisen esitykseni Pyhäjoen Yppärissä Pirkolan talossa vuonna 1971 järjestetyssä tupaillassa. Se sujui saamani palautteen mukaan mukavasti. Olen sen jälkeen saanut pitää satoja esityksiä ja puheenvuoroja erilaisissa tilaisuuksissa.

 

Toinen merkittävä minua koskeva tapahtuma sattui samaisessa Pirkolan talossa parisen vuotta myöhemmin. Silloin esimieheni soitti ja tavoitti minut Pirkolasta. Esimieheni kysyi valmiuksiani muuttaa Kokkolasta Seinäjoelle samoihin tehtäviin. Vastasin myöntävästi ja siitä alkoikin neljäkymmentä vuotta saman yrityksen palveluksessa kestäneen työurani aleneminen. Aleneminen toki vain Suomen kartalla, sillä Seinäjoen jälkeen työpaikkani siirtyi Tampereelle, sitten Hämeenlinnaan, Pöytyälle ja lopulta Raisioon!

 

Siitä olen tyytyväinen, että asuinpaikkakuntia minulle on kertynyt Kokkolan lisäksi työurallani ainoastaan Seinäjoki ja Tampere.

 

Keski- ja Pohjois-Pohjanmaa ovat maakuntia, joita arvostan. Sain työurani lopussa eli n. viidentoista vuoden ajan olla kiinteästi mukana molempien maakuntien kehittämisessä, kun työnantajani panosti niiden alueella sijaitsevien tuotantolaitostensa kehittämiseen.

 

Sen ajan tiimoilta olen erityisen tyytyväinen Fennovoiman päätökseen, sillä tiedän päätöksen suuren merkityksen Pyhäjoen lähiseutujen tulevaisuudennäkymiin.

 

Esimerkkinä mainitsen Kalajoen kaupungin toimet satamaolosuhteidensa kehittämisessä. Kalajoen virkamiehet ja luottamushenkilöt ovat määrätietoisesti kehittäneet satamaansa ja olen nyt varma, että kehittämistyö saa uutta puhtia Fennovoiman päätöksestä.

 

Kuntauudistus painaa päälle. Olen varma, että Kalajoen kaupungin ennakointi sataman kehittämisen ja monien muiden asioiden osalta merkitsevät koko Kalajokilaakson vauhdikasta eteenpäinmenoa. Fennovoiman ydinvoimalan sijoituspaikkakuntapäätös on hieno välietappi jokilaakson kehittämisessä!

 

Onnittelut Pyhäjoelle ja Siikajokilaakson, Pyhäjokilaakson, Kalajokilaakson sekä myös Lestijokilaakson kunnille ja niiden asukkaille - nyt tulevaisuudennäkymänne ovat erinomaiset!

 

-Esko Erkkilä-

Kommentoi kirjoitusta. Avainsanat: Fennovoima Oy, Pyhäjoki, Kalajoki, pohjois-Pohjanmaa, keski-Pohjanmaa, Kokkola, Siikajokilaakso, Pyhäjokilaakso, Kalajokilaakso, Lestijokilaakso, Kalajoen satama,