On monille uusia asia, että Hämeenkyrössä liikkuu myös henkilö- ja tavarajunia!

Perjantai 10.1.2020 - -Esko Erkkilä-

Hämeenkyrö on tärkeä ja vilkas paikkakunta maantieliikenteessä, sillä halkoohan kolmostie Hämeenkyrön kirkonkylää.

 

Harva tietää, että Hämeenkyrön kautta kulkee raideliikenteessä monia henkilö- ja tavarajunia – tämä tuli taas kerran esille eilen facebuukissa, jossa joku väitti jopa, että Hämeenkyröstä ”puuttuu vielä pätkä kiskoja”!

 

 

 

 

Kiskojen puuttuminen Hämeenkyröstä on täyttä potaskaa ja paras todiste siitä on viime marraskuussa ottamani valokuva, joka kertoo, että lyhyellä matkaa Hämeenkyrössä on Tampere-Parkano-Seinäjoki –radalla jopa kaksoisraiteet.

 

Olen ottanut tuon kuvan Majamaan yksityistien pääratamme ylittävältä sillalta ja siitä nähdään, että Hämeenkyrön puolella on Tampere-Parkano-Seinäjoki –radalla jopa kaksoisraiteet!

 

 

Kaksoisraiteet sijaitsevat pääosin Viljakkalan puolella sijaitsevalla Majajärven liikennepaikalla, mutta kuvaajaa lähinnä oleva rataosuus sijaitsee Hämeenkyrössä!

 

Puolenpäivän tienoilla tuolle ohitusraiteelle saapuu Raahesta lähtenyt ja Hämeenlinnaan menevä Suomen pisin ja painavin tavarajuna, joka kuljettaa teräsrullia SSAB:n tehtaalle!

 

Yhteenvetona siis se, että Hämeenkyrö on suuren maaliikenteen lisäksi myös suuri kiskoilla kulkevien junien paikkakunta!

 

 

-Esko Erkkilä-

Megajuna kulkee päivittäin Raahesta Hämeenlinnaan

Torstai 28.11.2019 - -Esko Erkkilä-

Kesämökkini sijaitsee Viljakkalan Majajärvellä ja Valtio aikoinaan pakkolunasti meiltä neljä hehtaaria, joka jäi Tampere-Parkano-Seinäjoki –radan alle.

 

Tuo rataosuus on eräs maamme vilkkaimmista rataosuuksista ja tänä vuonna Vapunaatosta alkaen radalla on päivittäin kulkenut todellinen megajuna, joka kuljettaa SSAB:n teräskeloja Raahesta Hämeenlinnaan.

 

 

 

 

Megajuna ohittaa mökkitonttini hieman ennen puoltapäivää ja monesti se joutuu vastaantulevan liikenteen vuoksi pysähtymään Majajärven liikennepaikalla, joka pääosin sijaitsee meiltä pakkolunastetulla alueella.

 

Kokkolassa juna on aamu-seitsemältä ja Tampereen se ohittaa iltapäivän alkaessa.

Kuvassa Majajärven liikennepaikka ja tästä nähdään siellä olevat kaksoisraiteet.

 

 

 

Megajunaa vetää kaksi veturia, sillä yhden veturin voimin se ei liikkuisi.

 

 

 

Juna kokonaispaino on 5,2 miljoonaa kiloa ja siitä teräsrullien osuus on 3,8 milj. kiloa.

 

Vertailun vuoksi todettakoon, että Tanskan Kattegatin salmien läpi mahtuu laiva, jolla on n. 40 miljoonan kilon lasti.

 

 

 

Megajunassa on 52 vaunua ja sillä on pituutta 690 metriä - sen pidempää junaa ei mahdukaan Majajärven liikennepaikan ohitusraiteelle.

 

 

 

Aikaisemmin vastaava tavaramäärä kuljetettiin kahdella junalla, mutta onhan yhden junan periaate monestakin syystä edullisempaa.

 

 

 

Tämä ei anna oikeaa tunnelmaa, kun Tampereen suunnalta tullut juna tulee vastaan megajunaa – tässä tapauksessa megajuna on jäänyt pääraiteelle ja vastaantuleva henkilöjuna joutuu kulkemaan ohitusraidetta pitkin; yleensä megajuna menee ohitusraiteelle!

 

Pääraidettä kiitävän henkilöjunan nopeus Majajärven kohdalla on 170 – 190 kilometriä tunnissa, mutta ohitusradan kautta kulkiessaan sen nopeus lienee sadan kilometrin tuntinopeuden tiimoilla.

 

Olen vuosien varrella tottunut mökkitonttini vierellä kulkevaan junaliikenteeseen, mutta mökkivieraitamme junien näkeminen aina ihastuttaa!

 

 

-Esko Erkkilä-

Portugalin Estorilin ja Cascais´n kaupunkien "Infra Liikelaitos" toimii

Lauantai 16.5.2015 - -Esko Erkkilä-

Lienee sen vika, että vuodesta 2009 toimimiseni Tampereen Infra Liikelaitoksen johtokunnassa merkitsee kohdaltani havainnointia myös ulkomaan lomamatkoilla lomakohteiden ”infran” toiminnasta.

 

 

Taannoisella Portugalin lomamatkallamme tein havaintoja ainakin Estorilin sekä Cascaic´n kaupunkien ”infra-yksiköiden” toiminnasta.

 

 

Molempien kaupunkien puhtaanapito- ja katujen kunnossapidosta huolehtivat yksiköt hoitivat hommansa oikein hyvin – tulee pikemminkin mieleen, että liiankin hyvin ja siten ylimääräisiä kustannuksia kaupungin veronmaksajille aiheuttaen.

 

 

Kaupunkien kadut sekä puistot ovat Portugalissa hyvässä kunnossa ja siistejä.

 

 

Jokainen tiedämme Portugalin talousongelmat ja helposti hiipii ajatus mieleen, että Portugalissakin julkinen sektori on Suomen tavoin ylimitoitettu.

 

 

Asuimme n. kahdenkymmenviiden kilometrin etäisyydellä Lissabonista sijaitsevassa Estorilin kaupungissa. Estorilin kyljessä sijaitsee Cascais´n kaupunki ja kävelin Cascais´iin kahtena aamuna anivarhain sekä tein havaintoja mm. kaupunkien puhtaanapidosta.

 

 

Kommentoin näkemääni muutaman kuvan avulla.

 

 

 

 

 

 

Molempina aamuina totesin, että aamuviiden aikaan Cascais´ssa oli liikkeellä katujen pesuyksikkö samoilla kohdin.

 

 

Mielestäni joka-aamuinen pesu oli ylimitoitettua ”siisteyttä”, sillä siihen ei käsittääkseni ollut tarvetta. Hommasta aiheutui veronmaksajille turhaa kustannusta.

 

 

 

 

 

 

Toinen organisaation ylimitoituksesta kertova juttu oli se, että aamuisen Estorilin kadulla harjakoneen perässä kulki samaan vauhtia sinisiä vilkkuvaloja vilkuttava henkilöauto.

 

 

Harjakoneella oli asianmukaiset merkkivalot katollaan, joten ylimääräisen henkilöauton mateleminen yön hiljaisina hetkinä kaupungin kaduilla harjakoneen ”varmistajana” oli mielestäni tarpeetonta.

 

 

 

*********************

 

 

 

Aiheellista mielestäni oli puolestaan se, että aamuviiden aikaan molempien esimerkkikaupunkien hiekkarantojen kunnostamisesta huolehdittiin.

 

 

 

 

 

 

Kaivinkoneella fiksattiin aamulla Atlantin valtameren hiekkarantoja siihen kuntoon, että lomalaiset pystyivät päivän mittaan nauttimaan turvallisista hiekkarannoista.

 

 

 

 

 

 

Olen nähnyt matkan varrella monenlaisia puimureita, mutta vasta Estorilin hiekkarannalla näin hiekkapuimurin.

 

 

Oletan, että hiekkapuimurin avulla hiekkarannalta saatiin kerätty sinne turistien jättämä roina, joten hiekkapuimurin käyttäminen rannan siivouksessa oli paikallaan.

 

 

 

 

 

 

Mainitsin jo, että havaintojeni mukaan Lissabonissa, Estorilissa ja Cascais´ssa kadut ovat siistejä.

 

 

Estorilissa katujen miellyttävyyteen on panostettu, sillä kalastajakaupungin imagoon hyvin sopivasti myös katukiveyksessä on huomioitu kaupungin ”kalallinen” ilme!

 

 

-Esko Erkkilä-

Cabo da Roca - Manner-Euroopan läntisin paikka sijaitsee Portugalissa

Perjantai 15.5.2015 - -Esko Erkkilä-

Noin neljäkymmentä kilometriä Lissabonista länteen sijaitsee manner-Euroopan läntisin paikka – Cabo da Roca.

 

 

Cabo da Rocassa käynti kuuluu jokaisen Lissabonin liepeillä liikkuvan turistin vakiokohteisiin ja niin myös me poikkesimme siellä 27.4.2015, kun olimme lomailemassa Portugalissa.

 

 

 

 

 

 

On selvää, että manner-Euroopan läntisimmällä niemellä sijaitsee majakka ja…

 

 

 

 

 

 

…siellä sijaitsee myös paikan ainutlaatuisuudesta kertova muistomerkki.

 

 

 

 

 

 

Ihmisiä on jyrkästi kielletty pysymässä turva-aitojen mantereen puolella, mutta…

 

 

 

 

 

 

…aina löytyy jääräpäitä, jotka uhmaavat kieltoa.

 

 

Viime vuonna eräs pariskunta putosi jyrkänteeltä ja surullisin seurauksin, sillä putousta kertyy Atlantiin ja rantakivikkoon useita kymmeniä metrejä.

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

Niemellä kasvaa kasvi, jonka siirtäminen kasvupaikaltaan on kielletty, sillä se valtaa tilaa kaikelta muulta kasvillisuudelta.

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

Myös muita mielenkiintoisen näköisiä kasveja kasvoi niemellä.

 

 

 

*********************

 

 

Cabo da Rocan muistomerkillä liikkui samaan aikaan kanssamme mies, joka oli aivan yliveto selfie-kuvien ottamisessa.

 

 

Mies tunki aina parhaimmalle paikalle selfie-keppinsä kanssa ja vaikeutti muiden turistien kuvaamishommia.

Tässä muutama kuva oikein maan vaivaksi osoittautuneesta raitapaidasta:

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 Yhdenmoinen sairaus se on selfie-kuvaaminenkin!

*********************

 

 

 

Raitapaitainen selfie-mies antoi sentään jossain vaiheessa tilaa minullekin, että seurueeni sai otettua minusta kuvan manner-Euroopan läntisimmällä paikalla!

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

-Esko Erkkilä-

Pastel de Belem - Lissabonin rakastettu leivosherkku

Torstai 14.5.2015 - -Esko Erkkilä-

Saimme taannoisella Portugalin matkallamme nauttia Lissabonissa Pasteis de Belem- kahvilassa aitoja rapeakuorisia pastel de Belem –leivonnaisia.

 

 

Pasteis de Belem –kahvila sijaitsee – yllätys yllätys – Lissabonin Belem´n kaupunginosassa Teno-joen varrella.

 

 

 

 

 

Varhaisesta aamuhetkestä huolimatta kahvilan edessä oli liikennepoliisi ohjaamassa liikennettä.

 

 

 

 

 

 

Meidät ohjattiin Pasteis de Belem –kahvilassa lukuisten kahvilahuoneiden läpi tilaan,…

 

 

 

 

 

 

…jossa meille varatut pöydät sijaitsivat.

 

 

 

 

 

 

Kahvilahuoneen seinät olivat portugalilaiseen tapaan päällystetty sinikuvioisilla kaakelilaatoilla.

 

 

 

 

 

 

Matkalla ovelta kahvilatilaamme saimme vilaukselta nähdä, kun aitoja pastel de Belem –leivoksia oli valmistumassa.

 

 

Kerrotaan, että kahvilassa valmistetaan Belem –leivoksia joka päivä n. 15.000 kappaletta.

 

 

 

 

 

 

 

Pastel de Belem –leivosta on valmistettu vuodesta 1837 alkaen ja reseptiä ei ole koskaan muutettu.

 

 

Leivoksen mausta voi päätellä, että raaka-aineina on lehtitaikinan lisäksi käytetty ainakin kermaa, kananmunan keltuaista sekä kanelia.

 

 

 

 

 

 

Leivoksen lisäksi tarjoilijamme Adrien Martignou tarjoili meille kahvia tai teetä, mutta Belem –leivoksen ohella voi nauttia myös vaikkapa kylmää olutta – tyydyin teehen ja en kokeillut olutta!

 

 

Pastel de Belem maksaa euron paikkeilla per kappale, joten se on hinnaltaan edullinen.

 

 

 

Menestyvä tuote saa aina kopiota ja niin on käynyt myös pastel de Belem´lle, sillä sen kopiona myydään tuotetta, jonka nimi on ”patel de nata”.

 

 

 

 

 

 

Kaikessa kahvilan oheisaineistossa toistuu kahvilan nimi – Pasteis de Belem!

 

 

Pasteis de Belem –leivoksia – tai ainakin sen kopioita pastel de nataa on tarjolla vaikkapa Lissabonin lentokentällä, mutta ainahan aito pastel de Belem aidossa Pasteis de Belem –kahvilassa on kokemisen arvoista!

 

 

-Esko Erkkilä-

Mercado da Ribeiran kauppahalli Lissabonissa on kokemisen arvoinen paikka

Maanantai 11.5.2015 - -Esko Erkkilä-

Olin huhti…toukokuun vaihteessa Rouvan ja sukulaispariskunnan kanssa viikon lomamatkalla Portugalissa.

 

 

Asuimme Estorilissa, joka sijaitsee runsaat parisenkymmentä kilometriä Lissabonista.

 

 

Matkalta olisi paljonkin kerrottavaa, mutta nyt kerron Estorilista Lissaboniin kulkevan rautatien pääteaseman – Cais do Sodre´ - lähellä sijaitsevasta Mercado da Ribeiran kauppahallista.

 

 

Kauppahalli on kuulemma hiljattain remontoitu ja suuri osa hallista on erilaisten ruokakojujen käytössä.

 

 

Hallin toinen laita on kuitenkin kauppahallikäytössä - Lissabon-päivänämme kävimme siellä.

 

 

Pienoinen kuvakimara näkemästämme:

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

Ruokakojuista ostettuja ruokia ja juomia pystyy nauttimaan kojujen ”pystypaikoilla”, mutta myös hallin keskiosaan rakennettujen pöytien äärellä.

 

 

 

 

 

 

Ensimmäisellä vierailukerrallamme kauppahalliosasto oli jo suljettu, sillä kauppahallissa kaupankäynti päättyy klo 14.00.

 

 

 

*******************

 

 

Varsinaisena Lissabon-päivänämme osasimme varautua kauppahallin aukioloaikoihin ja pääsimme tutustumaan kaupankäyntiin Mercado da Ribeiran kauppahallissa – kas näin:

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

Pitihän sitä ostoksiakin tehdä ja näitä ostin:

 

 

 

 

 

 

Valkosipuleita , kolme isoa valkosipulia 1,50 €! Jännitän, että onko käytetty itämisenestoaineita vai alkavatko kasvamaan Viljakkalan Majajärvellä!

 

 

 

 

 

 

Laakerinlehtiä, hinta 1 euroa per rasia! Eipä tullut matkalaukkuun paljon lisäpainoa!

 

 

Kannattaa poiketa Marcado da Ribeiran kauppahallissa, kun olette Lissabonissa!

 

 

 

-Esko Erkkilä-

SSAB:n ja Rautaruukin yhdistyminen varmistaa Fennovoiman toteuttamisen?

Sunnuntai 26.1.2014 - -Esko Erkkilä-

Ruotsalainen SSAB eli Svenskt Stål Ab on tehnyt ostotarjouksen Rautaruukki Oy:stä.

 

On ilmeistä, että kauppa tulee toteutumaan.

 

Suomalainen teräsyhtiö Rautaruukki Oy perustettiin vuonna 1960, joten sille ehti kertyä ikää 54 vuotta.

 

Rautaruukki Oy oli paljolti kahden merkittävän henkilön työn tulos; vuorineuvos Helge Haavisto ja ministeri Ahti Karjalainen loivat Rautaruukin.

 

Voi varmaan perustellusti käyttää kaikkien tuntemaa lausahdusta:

 

”Helge Haavisto ja Ahti Karjalainen kääntyisivät haudassaan, jos tietäisivät, että Rautaruukki Oy on myyty ruotsalaisille!”

 

 

Vuorineuvos Helge Haavisto oli syntynyt vuonna 1920 Vanajan pitäjässä Hämeenlinnan kupeessa ja se saattaakin selittää, että Rautaruukki Oy rakensi Hämeenlinnaan liittyneeseen Vanajaan putkitehtaan 1970-luvulla.

 

Vapaa-ajanasuntoni rajoittuu päärataan Viljakkalassa ja saa kesäisin päivittäin seurata, kun Raahesta lähtenyt teräsrullia kuljettava juna etenee kohti Hämeenlinnaa.

 

********

 

Suomalaisyrityksen myynti ulkomaiseen omistukseen on aina surullinen tapahtuma, mutta siinäkin tilanteessa pitää etsiä myönteisiä näkökulmia.

 

SSAB:n ja Rautaruukin yhdistymisen valoisa puoli saattaa olla se, että solmittu kauppa varmistanee Fennovoiman Hanhikivi 1 –ydinvoimalan rakentamisen Pyhäjoelle.

 

SSAB:n hallituksen puheenjohtaja Sverker Martin-Löf on julkisuudessa todennut suhtautuvansa positiivisesti Fennovoiman hankkeeseen.

 

Olemme tyytyväisiä, että Suomessa on tällaisia hankkeita. Ruotsissa vastaavia projekteja ei ole, toteaa Martin-Löf.

 

Martin-Löf jatkoi Talouselämä –lehdelle antamassaan haastattelussa, että suomalainen strategia laajentaa ydinvoimahankkeita on erittäin hyvä asia perusteollisuudelle.

 

”Toivottavasti yhtiö voi viedä sähköä Ruotsiinkin”, lopettaa Sverker Martin-Löf haastattelunsa.

 

 

-Esko Erkkilä-