Suomalaisomisteiset agribisnesyritykset alkavat olla muisto vain!

Perjantai 11.1.2019 - -Esko Erkkilä-

Maatalouden tuotantopanoksia myyvät suomalaisomistuksessa olevat yritykset alkavat nykyisin olla vain kaukainen muisto.

 

 

Suomalaisomistuksen puute elintarvikeketjun alkupäässä eli tuotantopanosten myynnissä on vakava puute jopa huoltovarmuuden kannalta.

 

 

Olen erityisen huolestunut ns. säkkilinjan yritysten siirtymisestä ulkomaalaisomistukseen.

 

 

Huoltovarmuuden kannalta pitää olla huolestunut myös konekaupan yritysten puolesta, sillä Suolahdessa valmistettavan traktorin lisäksi myös ns. ”kovan kalun” yrityksissä ainakin myytävät tuotteet ovat pääosin ulkomaalaisia.

 

 

****************

 

 

Maataloudelle elintärkeitä tuotantopanoksia valmistavien ja myyvien yritysten myynnin ulkomaisille omistajille aloitti se, kun valtiollinen lannoiteyhtiö Kemira myytiin norjalaisille.

 

 

Kemira myytiin norjalaisille silloin, kun nykyisin Elinkeinoelämän keskusliiton toimitusjohtajana toimiva kokoomuslainen Jyri Häkämies oli hallituksessa omistajaohjauksesta vastaavana ministerinä.  

 

****************

 

 

Keskusosuusliike Hankkija ehti kuppaamaan suomalaisten maanviljelijöiden varoja ja sitä kautta myös suomalaisten kuluttajien rahoja vuodesta 1905 alkaen aina vuoteen 1992 saakka, jolloin yritys ajautui konkurssiin.

 

Ennen Hankkijan konkurssia oli yhtiön keskeinen osa eli maatalous- ja konekauppa jo siirretty Hankkija-Maatalous Oy –nimiselle tytäryhtiölle, joka aloitti toimintansa vuonna 1988. Saman vuoden heinäkuussa Hankkija-Maatalous Oy omistajaksi tuli SOK 50 %:n omistusosuudella.

Muistan tarkasti, että olin tankkaamassa Nilsiän eräällä huoltoasemalla autoani, kun tieto SOK:n tulemisesta Hankkija-Maatalous Oy:n omistajaksi tuli julkisuuteen.

Vuonna 1993 yhtiö siirtyi kokonaisuudessaan SOK:n eli aikoinaan Hankkijan pahimman kilpailijan omistukseen.

 

SOK myi enemmistön Hankkija-Maatalous Oy:stä tanskalaiselle Danish Agro Holding A/S:lle vuonna 2013 ja sopi samalla koko yhtiön siirtymisestä uudelle omistajalle vuosien 2015–2017 aikana.  

 

Yli sata vuotta suomalaista talonpoikaa kupanneen yrityksen taival päättyi siis tanskalaisomistukseen ja vaikka yrityksen nimenä onkin nyt Hankkija Oy pitää muistaa, että kyseessä on tanskalaisomisteinen yritys.

 

 

****************

 

 

Keskon maatalouskauppa oli vielä runsas vuosi sitten vakava kilpailija tanskalaisomisteiselle Hankkijalla.

 

Toki se on tanskalaisyrityksen vahva kilpailija tänään, mutta ei enää suomalaisomistuksessa, sillä Kesko myi maatalouskauppansa ruotsalaiselle Lantmännenille vuoden 2017 loppupuoliskolla.

 

 

***************

 

 

Ruotsalainen Lantmännen on nyt entistä vahvempi toimija suomalaisessa agribisneksessä, sillä se osti Raisio Oyj:n Raisio Agro Oy:n naudanrehuihin liittyvät liiketoiminnot siten, että Kilpailu- ja kuluttajavirasto (KKV) hyväksyi kaupan 23.10.2018.

********

On mielenkiintoista jatkossa seurata Lantmännenin toimintoja Suomessa, sillä jo nyt se omistaa siivun myös HK-Scan Ruokatalosta!

Mihin Lantmännen ehtiikään?

 

 

 

Suomalaisomisteista ”säkkilinjan” agribisnestä on toki edelleen olemassa, mutta pääosa siitä on valitettavan tiukasti sidottu teurastamoiden ja lihanjalostusteollisuuden toimintoihin, joten suomalainen talonpoika joutuu valitsemaan yhteistyökumppanikseen joko norjalais,- tanskalais – tai ruotsalaisomisteisen kauppakumppanin tai joutuu asettumaan teurastamonsa talutusnuoraan.

 

 

 

-Esko Erkkilä-

MTK:lta lapsenuskoista toiveajattelua

Keskiviikko 12.9.2012 - -Esko Erkkilä-

SOK on myynyt enemmistöosuuden Hankkija-Maatalous Oy:stä tanskalaiselle DLA:lle.

 

Hankkija-Maatalous Oy on pellervolaisen osuustoiminnan erään kulmakiven Hankkijan perillinen, joka nyt siis päätyy ulkomaiseen omistukseen.

 

Hankkija on aina edustanut minulle kilpailijaa ja sen vuoksi Hankkijan konkurssi olikin aikoinaan minulle eräs suurimmista työelämäni saavutuksista.

 

Sain aikoinaan tehdä sopimuksia varastojen vuokraamisesta Hankkijan konkurssipesän kanssa ja on selvää, että silloin sain iloita työnantajani onnistumisesta.

 

Huvittavaa, että Hankkijan konkurssipesän asianajajat eivät koskaan suostuneet tekemään sopimuksia kuin kuukausi kerrallaan. Näin menetellen he varmistivat mahdollisimman suuren osuuden konkurssipesän varoista palkkioksi itselleen.

 

”Emme voi tehdä sopimuksia kuin kuukaudeksi, sillä sen jälkeen meidän on pidettävä uusi kokous, että voimmeko vielä jatkaa sopimusta” oli perustelu kuukausi toisensa jälkeen jatketuille sopimuksille!

 

Takavuosien luettelo ja vanha totuus suomalaisen talonpojan pahimmista uhkaajista oli kolme väkästä eli Halla, Hukkakaura ja Hankkija.

 

Hankkija-Maatalous Oy on tyystin eri yritys kuin Hankkija – tämä pyrkii unohtumaan jopa niiltä, jotka luulevat tuntevansa suomalaisen agribisneksen.

 

Hankkija-Maatalous Oy on siis viime vuosina ollut SOK:n omistama ja nyt se päätyy tanskalaisomistukseen.

 

Huvittaa, että esim. MTK luulee maatalouden tuotantotarvikkeiden hintojen nyt alenevan ja vaikkapa viljojen hinnan kohoavan. Luulo osoittaa tietämättömyyttä bisnesmaailman menettelyistä!

 

On varmaa, että tanskalaisomistaja asettaa Hankkija-Maatalous Oy:lle kovat tulostavoitteet ja ne eivät suomalaista talonpoikaa ja sitä kautta suomalaista elintarvikeketjua ja lopulta suomalaista kuluttajaa armahda.

 

On varmaa, että uuden omistajan siipien suojassa toimiva Hankkija-Maatalous Oy pyrkii rahastamaan viimeisenkin lantin niistä tavaroista, joita suomalainen maataloustuottaja erehtyy Hankkija-Maataloudelta tai Agrimarketista hankkimaan!

Mainittakoon, että DLA Group on jo aikaisemmin hankkinut suomalaisen agribisnesyrityksen Yrittäjien Maatalous Oy:n omistukseensa.

 

Kannustan suomalaista talonpoikaa välttämään maatalouskaupan ”palveluksia” ja suuntaamaan hankintansa suoraan teollisuudelta.

 

Suomalainen maatalous, kotieläintalous ja suomalainen kuluttaja eivät pysty elättämään maatalouskauppaa, vaan viljelijän pitää yhä enenevässä määrin pystyä asioimaan suoraan tuotteita valmistavan teollisuuden kanssa.

 

Turhista välikäsistä pitää pyrkiä pois ja tämä pitää paikkansa siitä huolimatta, että onko maatalouskauppa suomalais- tai tanskalaisomistuksessa. 

 

-Esko Erkkilä-