Myyntimiehen ei pidä käsitellä politiikkaa, uskontoa eikä pankkipolitiikkaa!

Lauantai 18.4.2020 - -Esko Erkkilä-

Ehdin työelämän aikana toimia myyntitehtävissä yli neljäkymmentä vuotta ja niistä ensimmäiset noin kymmenen vuotta tehtävissä, joissa tapasin ”eläviä asiakkaita”!

 

Tuon kymmenen vuoden aikana sain kantapään kautta kokea, että tämän juttuni otsikossa kertomiani asioita ei ollut viisasta ottaa esille myyntitapahtumasa.

 

Politiikka…

 

…ja sen käsittelemisestä pidättäytyminen oli minulle koko ajan täysin selvää ja sen osalta en joutunut vaikeuksiin kertaakaan.

 

Asiakkaani olivat pääosin keskustalaisia ja kokoomuslaisia, mutta joukossa oli merkittävä joukko myös demareita ja oli mukana myös kommunisteja eli nykyterminologian mukaan vasemmistoliittolaisia – kaikkien kanssa tulin hyvin toimeen. Kristillisdemokraatteja myös, mutta ei onneksi vihreitä!

 

Uskontokysymyksen osalta kompastuin ainakin kerran, kun…

 

…erehdyin joskus suurten juhlapyhien jälkeen keväällä toteamaan eräälle merkittävällä asiakkaallemme; ”Olihan Sinunkin nyt pyhien aikana tehtävä kylvötöitä”!

 

Merkittävä asiakkaani totesi minulle näin: ”Esko, niin suurta tarvetta juhlapyhänä pellolle menemiseen ei koskaan tule, että Minä Herran suurena juhlapyhänä menisin pellolle tekemään töitä!”

 

Opin läksyni kerralla, sillä ajattelematon lauseeni jäädytti hyvät suhteeni tuohon hartaaseen körttiläiseen moniksi kuukausiksi!

 

 

Pankkipolitiikka oli maatiloilla 1970- ja vielä 1980-luvullakin…

 

…asiakkaitamme jyrkästi jakavaa, sillä ”osuuspankki-puolue” ja ”säästöpankki-puolue” jakoivat maakunnan viljelijöitä eri leireihin paljon jyrkemmin kuin konsanaan puoluepolitikkka.

 

Pankkipolitikkaan aloitteleva myyntimies pystyi jollakin lausahduksellaan ottamaan kantaa vasta sen jälkeen, kun pääsi tilan pirtissä tai peräkamarissa näkemään sen pankin järjestöviirin, jota kyseinen asiakas kannatti!

 

Toistan vielä, että puoluepolitiikkaan, uskonnollisiin kysymyksiin tai pankkipolitiikkaan menestyvän myyntimiehen ei pidä ottaa kantaa!

 

 

-Esko Erkkilä-

Suomalaisomisteiset agribisnesyritykset alkavat olla muisto vain!

Perjantai 11.1.2019 - -Esko Erkkilä-

Maatalouden tuotantopanoksia myyvät suomalaisomistuksessa olevat yritykset alkavat nykyisin olla vain kaukainen muisto.

 

 

Suomalaisomistuksen puute elintarvikeketjun alkupäässä eli tuotantopanosten myynnissä on vakava puute jopa huoltovarmuuden kannalta.

 

 

Olen erityisen huolestunut ns. säkkilinjan yritysten siirtymisestä ulkomaalaisomistukseen.

 

 

Huoltovarmuuden kannalta pitää olla huolestunut myös konekaupan yritysten puolesta, sillä Suolahdessa valmistettavan traktorin lisäksi myös ns. ”kovan kalun” yrityksissä ainakin myytävät tuotteet ovat pääosin ulkomaalaisia.

 

 

****************

 

 

Maataloudelle elintärkeitä tuotantopanoksia valmistavien ja myyvien yritysten myynnin ulkomaisille omistajille aloitti se, kun valtiollinen lannoiteyhtiö Kemira myytiin norjalaisille.

 

 

Kemira myytiin norjalaisille silloin, kun nykyisin Elinkeinoelämän keskusliiton toimitusjohtajana toimiva kokoomuslainen Jyri Häkämies oli hallituksessa omistajaohjauksesta vastaavana ministerinä.  

 

****************

 

 

Keskusosuusliike Hankkija ehti kuppaamaan suomalaisten maanviljelijöiden varoja ja sitä kautta myös suomalaisten kuluttajien rahoja vuodesta 1905 alkaen aina vuoteen 1992 saakka, jolloin yritys ajautui konkurssiin.

 

Ennen Hankkijan konkurssia oli yhtiön keskeinen osa eli maatalous- ja konekauppa jo siirretty Hankkija-Maatalous Oy –nimiselle tytäryhtiölle, joka aloitti toimintansa vuonna 1988. Saman vuoden heinäkuussa Hankkija-Maatalous Oy omistajaksi tuli SOK 50 %:n omistusosuudella.

Muistan tarkasti, että olin tankkaamassa Nilsiän eräällä huoltoasemalla autoani, kun tieto SOK:n tulemisesta Hankkija-Maatalous Oy:n omistajaksi tuli julkisuuteen.

Vuonna 1993 yhtiö siirtyi kokonaisuudessaan SOK:n eli aikoinaan Hankkijan pahimman kilpailijan omistukseen.

 

SOK myi enemmistön Hankkija-Maatalous Oy:stä tanskalaiselle Danish Agro Holding A/S:lle vuonna 2013 ja sopi samalla koko yhtiön siirtymisestä uudelle omistajalle vuosien 2015–2017 aikana.  

 

Yli sata vuotta suomalaista talonpoikaa kupanneen yrityksen taival päättyi siis tanskalaisomistukseen ja vaikka yrityksen nimenä onkin nyt Hankkija Oy pitää muistaa, että kyseessä on tanskalaisomisteinen yritys.

 

 

****************

 

 

Keskon maatalouskauppa oli vielä runsas vuosi sitten vakava kilpailija tanskalaisomisteiselle Hankkijalla.

 

Toki se on tanskalaisyrityksen vahva kilpailija tänään, mutta ei enää suomalaisomistuksessa, sillä Kesko myi maatalouskauppansa ruotsalaiselle Lantmännenille vuoden 2017 loppupuoliskolla.

 

 

***************

 

 

Ruotsalainen Lantmännen on nyt entistä vahvempi toimija suomalaisessa agribisneksessä, sillä se osti Raisio Oyj:n Raisio Agro Oy:n naudanrehuihin liittyvät liiketoiminnot siten, että Kilpailu- ja kuluttajavirasto (KKV) hyväksyi kaupan 23.10.2018.

********

On mielenkiintoista jatkossa seurata Lantmännenin toimintoja Suomessa, sillä jo nyt se omistaa siivun myös HK-Scan Ruokatalosta!

Mihin Lantmännen ehtiikään?

 

 

 

Suomalaisomisteista ”säkkilinjan” agribisnestä on toki edelleen olemassa, mutta pääosa siitä on valitettavan tiukasti sidottu teurastamoiden ja lihanjalostusteollisuuden toimintoihin, joten suomalainen talonpoika joutuu valitsemaan yhteistyökumppanikseen joko norjalais,- tanskalais – tai ruotsalaisomisteisen kauppakumppanin tai joutuu asettumaan teurastamonsa talutusnuoraan.

 

 

 

-Esko Erkkilä-

"Myynnin määritelmä on saada asiakas toimimaan haluamallasi tavalla ja pitämään siitä!"

Lauantai 13.6.2015 - -Esko Erkkilä-

Myynnillä on monia määritelmiä, mutta minä pidän eniten tuosta, joka on tämän jutun otsikkona.

 

 

En osannut opiskelujeni jälkeen ajatella pienimmissäkään kuvitelmissa, että tienaisin leipäni myynnin ammattilaisena.

 

 

Ajatuksissani oli toimia pikkuvirkamiehenä vaikkapa jonkin kunnan maataloussihteerinä ja olla mahdollisimman kaukana myyntihommista.

 

 

Onneksi ajatukseni eivät toteutuneet, vaan pääsin kiehtovan agribisneksen pariin.

 

 

Valmistumiseni jälkeen haparoin puoli vuotta ja etsin todellista leipäpuuta.

 

 

Onneksi pääsin suuren elintarvikeyrityksen palvelukseen ja siellä bisnestoiminnan alimmalle, mutta tärkeimmälle askelmalle eli myyntimieheksi Keski-Pohjanmaalle.

 

 

Kokkolan jälkeen työurani olikin jatkuvaan alaspäin menemistä, sillä sen jälkeen tuloksentekopaikkoinani olivat Seinäjoki, Tampere, Hämeenlinna, Pöytyä ja Raisio – alaspäin menemistä ainakin Suomen kartalla!

 

 

Kiinnitän huomiota sanaan ”tuloksentekopaikka”, sillä en ole milloinkaan hyväksynyt työpaikalleni termiä ”kustannuspaikka”!

 

 

Myynti ja myyntitoiminta ovat yhteiskunnassa kaiken perusta, sillä vain myynnin avulla ja niiden kautta yhteiskunnan rattaisiin saadaan käyttövoimaa.

 

 

Saadaan käyttövoimaa, jotta hallinto voi pelata.

 

 

Saadaan käyttövoimaa, jotta koulutus, sairaanhoito, terveydenhoito, yhteiskunnan infra ja yleensä kaikki yhteiskunnan välttämättömyystoiminnat voivat toimia.

 

 

*****************

 

 

Myyntimiehen pitää siis saada asiakas toimimaan haluamallaan tavalla.

 

 

Erityisen tärkeää on, että asiakas pitää siitä toiminnasta, johon myyntimies on hänet johdattanut. Näin varmistetaan, että asiakas on halukas toistamaan menettelynsä uudestaan eli ostamaan tuotetta tai palvelua toisenkin kerran!

 

 

Myynti on yhteiskunnan generaattori!

 

 

-Esko Erkkilä-