HKScan myy Ruotsin liiketoimintansa Lantmännenille!

Lauantai 6.1.2024 - -Esko Erkkilä-

Lounaissuomalaisen osuusteurastamo LSO:n taival suomalaisessa yrityselämässä on ollut vuosien ajan paljon takkuisempi kuin etelä-pohjalaisen verrokkinsa Itikan.

 

LSO:n omistaman yrityksen nimi on nykyisin mm. HKScan ja Itikan puolestaan Atria. 

 

Olen aikoinaan saanut toimia molempien yritysten kanssa kiinteässä yhteistoiminnassa ja olinhan aikoinaan Raision sekä LSO:n yhteisomistaman Liemirehu Oy:n toimitusjohtajakin.

 

LSO:n harharetkiä on ollut omistuskokeilut ulkomailla ja nyt se on päättänyt luopua Ruotsissa omistamistaan liha-alan yrityksistä. Ilmeisen viisas päätös!

 

********************

 

Olen läheltä seurannut LSO:n harharetkiä ainakin 1990-luvun alusta alkaen ja toivon, että yritys nyt on pääsemässä selvemmille vesille – en toki siitä ole nytkään varma!

 

 

-Esko Erkkilä-

Hauholla sijaitseva Länsi-Hahkialan Opetus- ja Koetila on nykyään Lantmännen Agron koetila

Sunnuntai 15.10.2023 - -Esko Erkkilä-

Vierailin eilen Tampereella KoneAgria-näyttelyssä, joka oli tänä vuonna maamme suurin maatalous. ja metsäalan ammattilaisten kohtaamispaikka.

 

Näyttelyssä oli paljon nähtävää sekä koettavaa ja näyttelyanti oli monipuolista.

 

*************

 

 

Lantmännen Agron laajalla osastolla minulle selvisi tämän jutun otsikossa toteamani eli se, että Hauholla sijaitseva Länsi-Hahkialan Opetus- ja Koetila on nykyään Lantmännen Agron koetila!

***

Länsi-Hahkialan Opetus- ja Koetila on minulle hyvin läheinen paikka, sillä vuonna 1966 suoritin siellä maatalousopintoihini liittyvän vuosiharjoittelun.

Tuo Koetila oli silloin Keskon omistama, jonka juridinen omistaja oli Kaupan Maataloussäätiö.

***********

Olen tuosta harjoitteluvuodestani kiitollinen, sillä sen aikana saadut monipuoliset kokemukset ovat olleet hyvää evästystä kaikelle sille, jota olen sen jälkeen saanut kokea.

 

 

-Esko Erkkilä-

Kerran rehu- ja viljamies - aina rehu- ja viljamies!

Lauantai 16.10.2021 - -Esko Erkkilä-

Olin työelämän palveluksessa neljäkymmentä ja puoli vuotta ja niistä vuosista rehu- sekä viljabisneksessä tasan neljäkymmentä vuotta.

 

Tuon neljänkymmenen vuoden rupeaman olin saman työnantajan palveluksessa vaikka tilinauhassani olikin eri aikoina erinimisiä työnantajia.

 

 

Seepra ei pääse edes eläkevaarina raidoistaan ja poikkesinkin viime torstaina eli 14.10.2021 Tampereen Messu- ja Urheilukeskuksessa KoneAgri 2021 –näyttelyssä näyttelyvieraana.

 

Näyttely oli nimensä mukaisesti pääasiassa konenäyttely, mutta kun minä en osaa arvostaa koneita, niin keskityin tutustumaan rehu- sekä viljakauppayrityksiin.

 

 

 

Rehualan yrityksistä viihdyin pidemmänkin aikaa Lantmännen Agron osastolla, sillä onhan se ostanut entisen työnantajani ja heidän osastollaan tapasinkin useita entisiä työkavereitani.

 

 

 

Myös saman yrityksen viljakauppaosasto oli kiinnostava, sillä sainhan olla rehuviljakaupan vastuuhenkilö maamme silloisessa johtavassa alan yrityksessä, kun Suomi liittyi Euroopan Unioniin.

 

En siis tunne lainkaan pysähtyneisyyden ajan viljakauppaa Suomessa, sillä kokemukseni viljakaupasta ovat ainoastaan markkinalähtöisestä viljakaupasta!

 

 

****************

 

 

 

Eräs seikka oli ns. silmiinpistävää KoneAgri 2021 – näyttelyssä ja se oli se, kun ruotsalaisyritys Lantmännen Agro julisti erään näyttelyhallin hallitsevissa julisteissa näin eli

 

Lantmännen Agro

Parasta suomalaiselle maataloudelle

 

 Vajaat kymmenen vuotta sitten tuo lausahdus olisi ollut suorastaan pyhäinhäväistys, mutta nyt se on valitettavasti totta!

***********************

Jo on aikoihin eletty, kun mm. suomalaista rehukauppaa hallitsevat ruotsalainen Lantmännen Agro ja tanskalainen Hankkija!

 

 

 

-Esko Erkkilä-

"Ruista ranteissa" ja "Ruis miehen tiellä pitää" - suomalaisen rukiin päivä oli helmikuun 28. päivä

Tiistai 2.3.2021 - -Esko Erkkilä-

Helmikuun viimeisenä päivänä eli Kalevalanpäivänä vietimme suomalaisen ruisleivän päivää – kyseessä oli jo viides vuosipäivä tuolla teemalla.

 

Olen seurannut tiiviisti suomalaisten viljojen tasetta Euroopan Unioniin liittymisestä alkaen, sillä 1.1.1995 siirryin työnantajakonsernissani Maatalousryhmän palvelukseen.

 

********************

 

Suomessa rukiinkäyttö on kuluneina vuosina ollut varsin tasaista, sillä se on asettunut vuosittain tasolle 100 miljoonaa kiloa.

 

Määrästä saa parhaan käsityksen, kun toteaa rukiin vuosikulutuksen olevan Suomessa tasolla n. 18 kiloa henkeä kohti.

 

**********

 

Suurimmat rukiinkäyttäjät Suomessa lienevät…

 

 

…Fazer ”Oululainen” tuotemerkillään…

 

ja…

 

 

…ruotsalaisten talonpoikien omistaman Lantmännenin kautta Vaasan Oy.

 

****************

 

Rukiin omavaraisuus oli Suomessa vuonna 2019 poikkeuksellisen vahva, sillä ruissatomme oli silloin jopa 180 miljoonaa kiloa.

 

Viime kesänä satomäärä puolittui ja syksyn 2020 syyskylvöalat ennakoivat, että tulevana syksynä satomäärä jää vielä edellisvuottakin pienemmäksi.

 

Harmillista, sillä vaarana on, että ensi talvena joudumme laittamaan ruisleipäämme ”puolet petäjäistä” eli tuontiruista!

 

 

-Esko Erkkilä-

Suomalaisomisteiset agribisnesyritykset alkavat olla muisto vain!

Perjantai 11.1.2019 - -Esko Erkkilä-

Maatalouden tuotantopanoksia myyvät suomalaisomistuksessa olevat yritykset alkavat nykyisin olla vain kaukainen muisto.

 

 

Suomalaisomistuksen puute elintarvikeketjun alkupäässä eli tuotantopanosten myynnissä on vakava puute jopa huoltovarmuuden kannalta.

 

 

Olen erityisen huolestunut ns. säkkilinjan yritysten siirtymisestä ulkomaalaisomistukseen.

 

 

Huoltovarmuuden kannalta pitää olla huolestunut myös konekaupan yritysten puolesta, sillä Suolahdessa valmistettavan traktorin lisäksi myös ns. ”kovan kalun” yrityksissä ainakin myytävät tuotteet ovat pääosin ulkomaalaisia.

 

 

****************

 

 

Maataloudelle elintärkeitä tuotantopanoksia valmistavien ja myyvien yritysten myynnin ulkomaisille omistajille aloitti se, kun valtiollinen lannoiteyhtiö Kemira myytiin norjalaisille.

 

 

Kemira myytiin norjalaisille silloin, kun nykyisin Elinkeinoelämän keskusliiton toimitusjohtajana toimiva kokoomuslainen Jyri Häkämies oli hallituksessa omistajaohjauksesta vastaavana ministerinä.  

 

****************

 

 

Keskusosuusliike Hankkija ehti kuppaamaan suomalaisten maanviljelijöiden varoja ja sitä kautta myös suomalaisten kuluttajien rahoja vuodesta 1905 alkaen aina vuoteen 1992 saakka, jolloin yritys ajautui konkurssiin.

 

Ennen Hankkijan konkurssia oli yhtiön keskeinen osa eli maatalous- ja konekauppa jo siirretty Hankkija-Maatalous Oy –nimiselle tytäryhtiölle, joka aloitti toimintansa vuonna 1988. Saman vuoden heinäkuussa Hankkija-Maatalous Oy omistajaksi tuli SOK 50 %:n omistusosuudella.

Muistan tarkasti, että olin tankkaamassa Nilsiän eräällä huoltoasemalla autoani, kun tieto SOK:n tulemisesta Hankkija-Maatalous Oy:n omistajaksi tuli julkisuuteen.

Vuonna 1993 yhtiö siirtyi kokonaisuudessaan SOK:n eli aikoinaan Hankkijan pahimman kilpailijan omistukseen.

 

SOK myi enemmistön Hankkija-Maatalous Oy:stä tanskalaiselle Danish Agro Holding A/S:lle vuonna 2013 ja sopi samalla koko yhtiön siirtymisestä uudelle omistajalle vuosien 2015–2017 aikana.  

 

Yli sata vuotta suomalaista talonpoikaa kupanneen yrityksen taival päättyi siis tanskalaisomistukseen ja vaikka yrityksen nimenä onkin nyt Hankkija Oy pitää muistaa, että kyseessä on tanskalaisomisteinen yritys.

 

 

****************

 

 

Keskon maatalouskauppa oli vielä runsas vuosi sitten vakava kilpailija tanskalaisomisteiselle Hankkijalla.

 

Toki se on tanskalaisyrityksen vahva kilpailija tänään, mutta ei enää suomalaisomistuksessa, sillä Kesko myi maatalouskauppansa ruotsalaiselle Lantmännenille vuoden 2017 loppupuoliskolla.

 

 

***************

 

 

Ruotsalainen Lantmännen on nyt entistä vahvempi toimija suomalaisessa agribisneksessä, sillä se osti Raisio Oyj:n Raisio Agro Oy:n naudanrehuihin liittyvät liiketoiminnot siten, että Kilpailu- ja kuluttajavirasto (KKV) hyväksyi kaupan 23.10.2018.

********

On mielenkiintoista jatkossa seurata Lantmännenin toimintoja Suomessa, sillä jo nyt se omistaa siivun myös HK-Scan Ruokatalosta!

Mihin Lantmännen ehtiikään?

 

 

 

Suomalaisomisteista ”säkkilinjan” agribisnestä on toki edelleen olemassa, mutta pääosa siitä on valitettavan tiukasti sidottu teurastamoiden ja lihanjalostusteollisuuden toimintoihin, joten suomalainen talonpoika joutuu valitsemaan yhteistyökumppanikseen joko norjalais,- tanskalais – tai ruotsalaisomisteisen kauppakumppanin tai joutuu asettumaan teurastamonsa talutusnuoraan.

 

 

 

-Esko Erkkilä-

Pohjoismainen lannoiteyhteistyö on saumatonta

Torstai 31.5.2018 - -Esko Erkkilä-

Elämme aikoja, jolloin suomalainen viljelijä ja puutarhatuotteiden pienkasvattaja käyttää satonsa varmistamiseksi lannoitteita.

 

 

 

 

 

Lannoiteketju toimii pohjoismaisen työnjaon mukaisesti ja työnjaossa Suomelle kuuluu orpopojan osuus - Norja, Ruotsi sekä Tanska korjaavat suurimman bonuksen.

 

 

***************

 

 

Suomalainen viljelijä ja suomalainen kuluttaja saavat osallistua työnjakoon maksumiehinä.

 

 

Lannoitteet Suomessa valmistaa norjalainen Yara.

 

 

Lannoitteiden myynnistä vastaavat ruotsalaisomisteinen Lantmännen Agro eli entinen K-Maatalous ja tanskalaisomisteinen Danish Agro, joka Suomessa toimii nimellä Hankkija.

 

 

Muutaman säkillisen ostajana kysyn, että onko ruotsalais- ja tanskalaisomisteisilla yrityksillä yksinoikeus myydä Suomessa norjalaisyrityksen valmistamia lannoitteita!

 

 

Olisiko Kilpailuvirastolla paikka tutkia!

 

 

 

-Esko Erkkilä-

Kesko heitti maatalouskaupassa pyyhkeen kehään!

Keskiviikko 12.4.2017 - -Esko Erkkilä-

Eilisen uutinen bisnesmaailmassa oli se, kun Kesko ilmoitti myyvänsä maatalousliiketoimintansa ruotsalaiselle Lantmännenille.

 

Uutinen ei yllättänyt minua, sillä on ollut selviö, että maatalouskauppa ei ole Keskon ydintoimintaa.

 

Kaupalla on yllättävän pienet henkilöstövaikutukset, sillä se koskee suoranaisesti ”palkkanauhatasolla” ainoastaan 45 työntekijää.

 

 

Kaupalla on ilmeisen suuret vaikutukset kuitenkin niiden 43 kauppiasyrityksen toimintaan, jotka tekevät maatalouskauppaa 78 eri toimipisteessä.

 

 

Miten kauppiasmalli sopii Lantmännenin toimintaan on suuri kysymysmerkki.

 

 

Miksi uutinen ei yllättänyt minua?

 

 

Tilakoon kasvaminen, tuottajien suorat osto kotimaiselta ja ulkomaiselta teollisuudelta, maailmanlaajuinen tietoverkkojen toiminta sekä maatalouden ahdinko ovat merkinneet, että maatalouskauppa välistävetäjänä on heikoilla.

 

Maatalouskauppa ei ole enää vuosiin pystynyt tuomaan mitään lisäarvoa tavallisen maataloustuottajan tilanteeseen.

 

 

Tämän kehityksen aistii jo pikaisellakin pistäytymisellä maatalouskaupassa, sillä siellä on tarjonnan painopiste siirtynyt hevosalan tuotteisiin ja erilaisiin harrastustuotteisiin.

 

Kukapa enää nykyään ostaa esimerkiksi tuotantoeläinten rehuseoksia maatalouskaupasta?

 

 

Keskon myytyä maatalouskauppansa Lantmännenille katoaa suomalaisomisteinen maatalouskauppa kokonaan Suomesta, sillä peitenimellä ”Hankkija” toimiva maatalouskauppa on tanskalais- ja ruotsalaisomisteisen DLA:n toimintaa.

 

 

-Esko Erkkilä-