Ollilan työryhmän esitys sisältää paljon kriittistä pohdittavaa

Torstai 26.12.2013 - -Esko Erkkilä-

Liikenneministeri Merja Kyllönen (vasemmistoliitto) asetti 3.2.2012 Jorma Ollilan johtaman työryhmän, jonka tarkoituksena oli selvitellä, että kuinka Suomessa voitaisiin edetä kohti oikeudenmukaisempaa ja älykkäämpää liikennejärjestelmää, ja miten tulisi edetä tiemaksujärjestelmien käyttöönotossa pitkällä aikavälillä.

 

Työryhmä julkaisi loppuraporttinsa 16.12.2013 ja loppuraportin nimi on:

 

”Oikeudenmukaista ja älykästä liikennettä”.

 

Loppuraporttiin liittyy täydentävä lausunto sekä esimerkkitapausten taustaoletuksia ja ne mukaan lukien raportilla on pituutta 63 sivua.

 

Loppuraportti oheistietoineen on julkinen ja sen löytää esim. näin googlaten:

”Ollilan työryhmän esitys”.

 

Silmäilin loppuraportin läpi ja kiinnitin huomiotani niihin tiivistelmiin, jotka loppuraporttiin oli kirjoitettu lihavoinnilla. Sen lisäksi olen seurannut loppuraportista lehdistössä käytyä keskustelua.

 

 

Maallikkona kommentoin esitystä muutaman ranskalaisen viivan verran:

 

• eläkeläisenä ajan nykyisin vain n. 10.000 kilometriä vuodessa ja sillä kilometrimäärällä työryhmän esitys ilmeisesti olisi minulle kannattavampi kuin nykysysteemi

• työelämässä ollessani ajoin 30.000 – 40.000 veloituskilometriä vuodessa ja niillä ajomäärillä työryhmän esitys olisi huomattavasti heikompi kuin nykysysteemi. Kun silloin ajoin lisäksi omaa ajoa 15.000 – 20.000 kilometriä vuodessa, niin ”omistaan olisi joutunut laittamaan oikein paljon”

• työryhmän kuvitelma, että uusien autojen hinta alenisi autoveron verran, on tuulentupien rakentelua, sillä nyt autotehtaat kompensoivat Suomen korkeaa autoveroa Suomeen myytävien autojen hankintahinnoissa. On varmaa, että kompensaatio poistuisi, jos Suomessa ei enää perittäisi autoveroa nykymallin mukaisesti

• satelliittipaikannukseen ja sitä kautta veroperusteiden määräämiseen siirtyminen merkitsisi, että joutuisimme ”sateliittivaltakuntien” armoille eli käytännössä USA:n puolustushallinnon hyyryläisiksi. Olisiko jenkkien varaan siirtyminen sitä politiikkaa, johon suomalaiset haluaisivat Suomen ajaa?

• työryhmän esityksessä on tiettyjä verotusportaita tiiviisti asutettujen ja harvaan asutettujen paikkakuntien välillä, mutta on selvää, että kaupunkiseutujen päättäjät tulisivat lyhyelläkin aikavälillä käyttämään suunniteltua verotuskäytäntöä syrjäseutujen rokottamiseen ja keskuskaupunkien betonibunkkereissa asuvien tukemiseen – ei kiitos siis tämänkään näkökulman tiimoilta!

 

Keskeinen syy ehdotetun systeemin vastustamiseeni on se, että Ollilan työryhmän esitys suitsisi kaikkea liikkumista ja olisi siten yhteiskunnan kaikenlaista toimeliaisuutta sekä aktiivisuutta vastaan.

 

Työryhmän esitys passivoisi kaikkea tehokasta sekä eteenpäin suuntautuvaa toimintaa ja olisi siten malliesimerkki osaoptimoinnin vaaroista.

 

 

Keskustelu asian tiimoilta jatkukoon, mutta pitää tiedostaa ne vaarat, jotka Ollilan nyt loppuraporttinsa julkistaneen työryhmän raporttiin sisältyvät.

 

Eräästä asiasta suomalaiset saavat olla iloisia:

 

Kataisen-Urpilaisen-Arhinmäen-Niinistön-Haglundin-Räsäsen -hallitus ei pääse tätä asiaa päättämään!

 

 

-Esko Erkkilä- 

Brändityöryhmän luomutavoite ei ole realistinen?

Maanantai 13.12.2010 - -Esko Erkkilä-

Ulkoministeri Alexander Stubb (kok) asetti brändityöryhmän vuonna 2008. Ryhmä antoi loppuraporttinsa 25.11.2010.

 

Tarkoituksena on ollut luoda Suomelle strategia, jolla mielikuva maastamme vahvistuu.

 

Ryhmän puheenjohtaja Jorma Ollila toteaa tiedotteessa, että Suomi-kuvan on pohjauduttava todellisiin, olemassa oleviin vahvuuksiin.

 

Pidän perusteettomana loppuraportissa esitettyä luomun osuuden kasvattamista Suomen maataloustuotannosta vähintään puoleen.

 

Luomun kysyntävetoisuuden heikkous ja luomuketjun kustannusrakenne merkitsevät, että brändityöryhmän tavoitetta ei ole mahdollista saavuttaa. Luomuketjun kustannusrakenteen eräs heikkous on mm. se, että alkutuotannon neuvonnassa luomuneuvojien lukumäärä on kohtuuttoman suuri.

 

Kuluttajat suhtautuvat kyselyissä luomutuotteisiin positiivisesti, mutta päivittäistavarakaupassa, kun kassalle ollaan menossa luomutuotteita sisältävän myymäläkärryn kanssa, astuu "pupu pöksyyn" ja luomutuotteet palautetaan hyllyyn.

 

Luomuviljan vientiin erikoistunut Pohjolan Luomu Oy ajautui konkurssiin muutama viikko sitten.

 

Luomusta ei siis (ainakaan vielä) ole bisnekseksi. Surullista, mutta totta.

 

Suomalaisen puhtaan elintarviketuotannon ja luomutuotannon vastakkainasettelun vaaraa on varottava. Vaara on ilmeinen, jos luomua laajennetaan väkisin.

 

Arvostan luomua eräänä keinona turvata alkutuotannolle riittävä korvaus siitä työstä, jota maataloustuotteiden tuottaminen vaatii.

 

Luomusta ei kuitenkaan saa muodostua puhtaiden suomalaisten elintarvikkeiden perustuotannolle epätervettä kilpailijaa eikä mollaajaa.

 

-Esko Erkkilä-