Ruonanjoessa elää nykytietämyksen mukaan 40.000 raakkua!

Maanantai 25.9.2023 - -Esko Erkkilä-

Hämeenkyrössä Lavajärveen laskevassa Ruonanjoessa elävä raakkukanta on nykytietämyksen mukaan peräti 40.000 raakkua.

 

Nettitiedon mukaan Ruonanjoen raakkukanta on vähenemässä, mutta uudemman tiedon mukaan tilanne onkin päinvastainen.

 

Lavajärven Päivölässä järjestetyssä raakkujaisissa 21.9.2023 kerrottiin, että Ruonanjoen latvoilta on löydetty uusia raakkuesiintymiä ja ne merkitsevät raakkukannan voimistumista Ruonassa.

 

Mökkijärveni Viljakkalassa ja Hämeenkyrössä sijaitseva Majajärvi on tavallaan Ruonanjoen latvavesiä, sillä Majajärvi laskee Karhejärveen ja Karhejärvi puolestaan Ruonanjokea pitkin Lavajärveen!

 

*************

 

Lavajärveen Ruonanjoki laskee lähellä Lavajärven Päivölää Viljakkala – Ylöjärvi –maantien ali ja…

 

 

 

…tässä ottamani kuva Ruonanjoen ”viimeisistä metreistä” ennen Lavajärveä!

 

 

-Esko Erkkilä-

Onko suuri kaunista ja tehokasta vesialueiden järjestelyissä?

Sunnuntai 9.12.2012 - -Esko Erkkilä-

Hämeenkyrössä ja Viljakkalassa ollaan maanmittaustoimituksella yhdistelemässä osakaskuntien omistamat vesialueet uudeksi suureksi kokonaisuudeksi.

 

Projektissa on mukana yli kymmenen vesialueiden osakaskuntaa, joita ollaan yhdistämässä uudeksi osakaskunnaksi, jolla olisi hallinnassaan 1.130 hehtaaria vesipinta-alaa. Osakkaita uudessa vesialueessa olisi 1.379.

 

 

 

Maanmittaustoimitus yhteisen alueen muodostamiseksi järjestettiin Hämeenkyrön valtuustosalissa 29.11.2012 ja toimitusinsinöörinä toimi Lea Sukanen.

 

Maanmittaustoimituksessa oli miellyttävää ainakin se, että toimitusinsinööri sinutteli luontevasti valtuustosaliin kertyneitä osakaskuntien edustajia.  Entiseen aikaan ei olisi tullut kyseeseen, että maanmittausinsinööriä olisi voinut sinutella tai että hän olisi sinutellut ”alamaisia”.

 

Olin mökkijärveni rannan- ja vesioikeudenomistajana paikalla.

Asia kiinnosti, sillä huomattava osa kokoukseen saapuneista osakaskuntien osakkaista ei mahtunut valtuustosaliin - meitä oli paikalla oli sata osakasta.

 

Toimitusinsinööri oli koonnut yhdistymistä puoltavia seikkoja ja tässä niitä muutamia:

 

• osakkaan kalastusoikeus laajenee koko yhdistettävälle alueelle
  • en ole monena kesänä kalastellut lainkaan, mutta yhdistymisen jälkeen se olisi mahdollista 1.130 vesihehtaarilla!

• kalastuksen järjestäminen ja valvonta helpottuu

• vesistöjen kunnostusten suunnittelu ja toteuttaminen helpottuu

• pienet ja toimimattomat alueet saadaan suunnitelmallisen toiminnan piiriin

• hallintokulut olisivat pienemmät kuin erillisinä toimittaessa – ilman yhdistymistä jokaisen yhteisen alueen on pidettävä omat kokouksensa ja järjestäydyttävä erikseen

• toimihenkilöitä tehtäviin (=hoitokuntaan) on helpompi löytää laajemmasta osakaskunnasta

 

Maanmittaustoimituksessa herätti eniten keskustelua ja vastarintaa Lavajärven alueen liittäminen suureen osakaskuntaan.

 

Ymmärrän lavajärveläisten vastustuksen ja käytinkin tilaisuudessa heidän näkemyksiään tukevan puheenvuoron.

 

Vanhojen osakaskuntien ”kokoukset” oli kuitenkin pidetty lainsäädännön mukaisesti, joten vastustuksemme oli turhaa.

 

Haluan opastuksena muille vesialueiden osakkalille sanoa, että osakaskuntien kokouksiin kannattaa osallistua, jotta vesialueen omistajien valtaosan etujen vastaisia päätöksiä ei pääse syntymään.

Kuulin huhuja, että joidenkin osakaskuntien kokouksiin oli osallistunut vain yksi henkilö, kun osakaskuntien osakasmäärät kuitenkin vaihtelivat välillä 8 - 364 osakasta. Keskimäärin osakkaita nyt yhdistyneissä osakaskunnissa oli 138 osakasta/osakaskunta.

Kuulun Sarkkilan kylän yhteisen vesilueen osakaskuntaan ja sillä on yhteensä 226 osakasta.

Osakaskuntien kokouksista on vaikea saada etukäteen tietoa, sillä niiden koollekutsumiseen riittää ilmoitus paikkakunnalla leviävässä sanomalehdessä sekä kirjallinen ilmoitus niille, joiden osoite osakaskunnan tiedossa. Osakaskunta ei ole velvollinen selvittämään osakkaiden osoitteita, vaan osoitteen toimittaminen osakaskunnalle on osakkaan vastuulla.

 

Pienestä mökkijärvestäni vain 2/3 kuuluu uuden osakaskunnan vesialueeseen ja 1/3 jää entiselleen.

 

Kysyinkin kokouksessa, että jos uusi osakaskunta suo mökkijärvelleni vaikkapa kalanistutuksia, niin miten saamme istutuskaloille viestin, että ne eivät saa uida Hämeenkyrön puolelle! Hämeenkyrön puoleinen vesialue kun on sitä aluetta, joka nyt tehdyssä ratkaisussa jäi uuden osakaskunnan ulkopuolelle!

 

En ole lainkaan varma, että nyt perustettu mammuttiosakaskunta olisi parempi ratkaisu kuin entinen systeemi. Se on varmaa, että paikallisuus häviää, kun nimihirviöksikin on tulossa joku todella ihmeellinen nimi.

 

-Esko Erkkilä-