Yhteystiedot

Esko Erkkilä
Ruokomäenkatu 32
33840 Tampere
050 556 4878

Pikakysely

Mitä pidät uusista kotisivuistamme?

Maamme päärata kulkee Hämeenkyrössäkin!

Maanantai 18.10.2021 - -Esko Erkkilä-

Useimmat – hämeenkyröläisetkin – mieltävät, että pitäjän läpi kulkee vain yksi valtakuntamme liikenteen pääsuoni eli kolmostie.

 

Tosiasiassa Hämeenkyrössä kulkee myös valtakunnan rautatieliikenteen valtasuoni eli Tampere-Parkano-Seinäjoki –rautatie!

 

Mökkitonttini Viljakkalan Majajärvellä rajoittuu Hämeenkyröön ja tiedän asian tosivarmasti, sillä meiltä pakkolunastettiin aikoinaan neljä hehtaaria metsää tuon radan tarpeisiin.

 

Aikoinaan oli isälleni kova paikka, kun hänen taannoin synnyintilaltaan ostamasta metsäpalstasta pakkolunastettiin 4/10!

 

Rautatie on aina läsnä mökilläni, sillä Majajärvellä on rajanaapurinani liikennepaikka, jossa hitaammat junat odottavat nopeampien junien ohittamista tai vastaantulemista.

 

 

IMG_35452.JPG

 

 

Kävin eilen illalla laiturillani kuvaamassa kuunsiltaa, joka teki järvelle kuunsillan Hämeenkyrön Mahnalankylän puolelta ja kuunsillan vierelle sattui pikajuna, joka 180 kilometrin tuntinopeudella kiirehti Mahnalassa Tampereelta kohti Seinäjokea!

 

Varmaan harva hämeenkyröläinen tietää, että Mahnalassa kulkee maamme päärata!

 

 

-Esko Erkkilä-

Kommentoi kirjoitusta. Avainsanat: Maamme päärata kulkee Hämeenkyrössäkin!, Hämeenkyrö, Hämeenkyrön Mahnala, Mahnala, Viljakkala, Viljakkalan Majajärvi, Tampere-Parkano-Seinäjoki -rata, Kuunsilta,

Suomen elohopeaisin mies!

Tiistai 1.12.2020 - -Esko Erkkilä-

Tamperelainen vuonna 1908 syntynyt veturinkuljettaja Toivo Järvinen hankki eläkeläisasunnokseen järvenrantahuvilan Hämeenkyrön Mahnalasta Arostensalmen rannalta 1960-luvun lopulla.

 

Toivo etsi avukseen kotihengetärtä ja tätini Helmi Välimäki (syntynyt 1920) kävi työhaastattelussa ja sai paikan.

 

 IMG_1051.JPG

 

Muutaman vuoden kuluttua Helmi ja Toivo kapsahtivat samaan sänkyyn, kävivät vihillä ja heistä tuli aviopari.

 

Toivo oli omien sanojensa mukaan intellektuelli ja siitä kertovat mm. se, että hän oli innokas mehiläistenhoitaja.  Lisäksi hänellä oli lähes kolmisenkymmentä ”irtokanaa”, jotka kuopivat eri puolilla mökkitonttia ja munivat mitä eriskummallisimpiin paikkoihin.

 

Toivo Järvinen oli innokas kalamies ja siihen mökkitontin vierellä sijaitseva Arostensalmi antoikin hyvät mahdollisuudet.

 

1960- ja 1970-luvuilla Arostensalmen ongelmana oli yläjuoksulla sijainnut Oy Kyro Ab:n paperitehdas, joka laski Kyrösjärveen runsaasti elohopeapitoisia prosessivesiään.

 

En tunne taustoja, että miten biologi, filosofian tohtori ja Helsingin yliopiston ympäristösuojelun emeritusprofessori Pekka Nuorteva tavoitti Toivo Järvisen, mutta hänen Toivolle tekemiensä tutkimusten perusteella hän totesi Toivo Järvisen olevan Suomen elohopeaisin mies.

 

Tutkimusten tulos ei ollut yllätys, sillä Toivo Järvisen nauttima ravinto oli paljolti kalapainotteinen ja hänen syömänsä kalat olivat peräisin Arostensalmen läpi virtaavista vesistä.

 

Toivon ja Helmin kanat söivät ne kalanperkuujätteet, jotka jäivät Toivon kalastamista kaloista eli voidaan maalaisjärjelläkin todeta, että kanojen munimien kananmunien keltuaiset olivat todellisia elohopeapommeja!

 

 ******************

 

Toivo kuoli 17.12.1975 ja kun kuulin siitä, niin mielessäni kävi, että asiasta pitäisi ilmoittaa Nuortevalle.

 

Ilmoittaminen kuitenkin jäi ja kuulin myöhemmin, että Nuorteva olisi halunnut tehtävän Toivolle ruumiinavauksen, jotta hänen elohopeapitoisuutensa olisi lopullisesti tullut todettua.

 

Toivon viimeinen leposija sijaitsee Hämeenkyrön Mäntyrinteen hautausmaalla ja on lähellä Antti Hammarbergin eli Irvinin hautaa.

 

 

-Esko Erkkilä-

Kommentoi kirjoitusta. Avainsanat: Suomen elohopeaisin mies!, Toivo Järvinen, Hämeenkyrö, Arostensalmi, Mahnala, Mahnalan Arostensalmi, Oy Kyro Ab, Kyrösjärvi,

Suomen elohopeaisimman miehen viimeinen leposija sai jatkoaikaa

Tiistai 2.6.2020 - -Esko Erkkilä-

Professori Pekka Nuorteva nimesi aikoinaan Hämeenkyrön Mahnalassa Arostensalmen äärellä eläkepäiviään viettäneen Toivo Järvisen Suomen elohopeaisimmaksi mieheksi.

 

Syynä Nuortevan määritykseen olivat tosiasiat - mm. näytteet Toivon hiuksista - ja ne taas perustuivat sille, että Toivo oli innokas kalastaja ja hän kalasti juuri niillä alueilla, jotka olivat 1960- ja 1970- luvuilla Kyro Oy Ab:n puunjalostustoiminnan toimesta pahiten saastuneita vesistöjä.

 

Toivon elohopeapitoisuutta lisäsi se, että hänellä oli muutama kymmenen kanaa joille hän syötti kalastamiensa kalojen perkuujätteet – Toivo söi hyvällä ruokahalulla kanojensa munineet kananmunat ja nehän olivat todellisia elohopeapommeja!

 

***********************

 

Tunsin Toivo Järvisen hyvin vuodesta 1965 alkaen, sillä silloin hän meni naimisiin tätini kanssa.

 

**********************

 

Oli mielenkiintoista käydä Toivo Järvisen ja hänen vaimonsa Helmin pientilalla Arostensalmen rannalla. Kaikesta aisti, että he viihtyivät yhdessä ja olivat suorastaan onnellisia Hämeenkyrön Mahnalassa Arostensalmen äärellä.

 

Toivolla ja Helmillä oli myös mehiläisiä ja niitähän on ainoastaan henkilöillä, jotka ovat intellektuelleja!  Helmillä oli ennen avioliittoa erilaisia särkyjä, mutta ne kuulemma hävisivät mehiläisten pistojen jälkeen – saikohan Helmi-tätini avioliiton myötä myös muita ”pistoja”!

 

 *****************

Toivo kuoli vuonna 1975 ja mielessäni oli, että pitäisikö ilmoittaa professori Nuortevalla, mutta se jäi ja Toivon elohopeaisuus jäi lopulta tutkimatta!

 

 *****************

 

Toivo Järvisellä on verisukulaisiakin, mutta maailmanmeno on ollut sellaista, että hänen hautansa Hämeenkyrön Mäntyrinteen hautausmaalla on hoitovastuullani.

 

 

IMG_8284.JPG

 

Hämeenkyrön seurakunta antoi Toivo Järvisen haudalle kaksikin varoitusta eli hautakivi piti oikaista ja hauta oli hoitamattoman näköinen!

 

 

IMG_8286.JPG

 

Korjasimme molemmat puutteet eilen, joten Suomen elohopeaisin mies voi edelleen jatkaa lepoaan Hämeenkyrön Mäntyrinteen hautausmaalla lähellä Irwin Goodmanin hautaa!

 

 

-Esko Erkkilä-

Kommentoi kirjoitusta. Avainsanat: Suomen elohopeaisimman miehen viimeinen leposija sai jatkoaikaa, Suomen elohopealaisin mies, Pekka Nuorteva - elohopeatutkimukset, Pekka Nuorteva - Suomen elohopealaisin mies, Hämeenkyrö, Hämeenkyrön Mahnala, Hämeenkyrön Mahnalan Arostensalmi,

Onko suuri kaunista ja tehokasta vesialueiden järjestelyissä?

Sunnuntai 9.12.2012 - -Esko Erkkilä-

Hämeenkyrössä ja Viljakkalassa ollaan maanmittaustoimituksella yhdistelemässä osakaskuntien omistamat vesialueet uudeksi suureksi kokonaisuudeksi.

 

Projektissa on mukana yli kymmenen vesialueiden osakaskuntaa, joita ollaan yhdistämässä uudeksi osakaskunnaksi, jolla olisi hallinnassaan 1.130 hehtaaria vesipinta-alaa. Osakkaita uudessa vesialueessa olisi 1.379.

 

 

leasukanen

 

Maanmittaustoimitus yhteisen alueen muodostamiseksi järjestettiin Hämeenkyrön valtuustosalissa 29.11.2012 ja toimitusinsinöörinä toimi Lea Sukanen.

 

Maanmittaustoimituksessa oli miellyttävää ainakin se, että toimitusinsinööri sinutteli luontevasti valtuustosaliin kertyneitä osakaskuntien edustajia.  Entiseen aikaan ei olisi tullut kyseeseen, että maanmittausinsinööriä olisi voinut sinutella tai että hän olisi sinutellut ”alamaisia”.

 

Olin mökkijärveni rannan- ja vesioikeudenomistajana paikalla.


Asia kiinnosti, sillä huomattava osa kokoukseen saapuneista osakaskuntien osakkaista ei mahtunut valtuustosaliin - meitä oli paikalla oli sata osakasta.

 

Toimitusinsinööri oli koonnut yhdistymistä puoltavia seikkoja ja tässä niitä muutamia:

 

  • osakkaan kalastusoikeus laajenee koko yhdistettävälle alueelle
    • en ole monena kesänä kalastellut lainkaan, mutta yhdistymisen jälkeen se olisi mahdollista 1.130 vesihehtaarilla!

  • kalastuksen järjestäminen ja valvonta helpottuu

  • vesistöjen kunnostusten suunnittelu ja toteuttaminen helpottuu

  • pienet ja toimimattomat alueet saadaan suunnitelmallisen toiminnan piiriin

  • hallintokulut olisivat pienemmät kuin erillisinä toimittaessa – ilman yhdistymistä jokaisen yhteisen alueen on pidettävä omat kokouksensa ja järjestäydyttävä erikseen

  • toimihenkilöitä tehtäviin (=hoitokuntaan) on helpompi löytää laajemmasta osakaskunnasta

 

Maanmittaustoimituksessa herätti eniten keskustelua ja vastarintaa Lavajärven alueen liittäminen suureen osakaskuntaan.

 

Ymmärrän lavajärveläisten vastustuksen ja käytinkin tilaisuudessa heidän näkemyksiään tukevan puheenvuoron.

 

Vanhojen osakaskuntien ”kokoukset” oli kuitenkin pidetty lainsäädännön mukaisesti, joten vastustuksemme oli turhaa.

 

Haluan opastuksena muille vesialueiden osakkalille sanoa, että osakaskuntien kokouksiin kannattaa osallistua, jotta vesialueen omistajien valtaosan etujen vastaisia päätöksiä ei pääse syntymään.

Kuulin huhuja, että joidenkin osakaskuntien kokouksiin oli osallistunut vain yksi henkilö, kun osakaskuntien osakasmäärät kuitenkin vaihtelivat välillä 8 - 364 osakasta. Keskimäärin osakkaita nyt yhdistyneissä osakaskunnissa oli 138 osakasta/osakaskunta.


Kuulun Sarkkilan kylän yhteisen vesilueen osakaskuntaan ja sillä on yhteensä 226 osakasta.


Osakaskuntien kokouksista on vaikea saada etukäteen tietoa, sillä niiden koollekutsumiseen riittää ilmoitus paikkakunnalla leviävässä sanomalehdessä sekä kirjallinen ilmoitus niille, joiden osoite osakaskunnan tiedossa. Osakaskunta ei ole velvollinen selvittämään osakkaiden osoitteita, vaan osoitteen toimittaminen osakaskunnalle on osakkaan vastuulla.

 

Pienestä mökkijärvestäni vain 2/3 kuuluu uuden osakaskunnan vesialueeseen ja 1/3 jää entiselleen.

 

Kysyinkin kokouksessa, että jos uusi osakaskunta suo mökkijärvelleni vaikkapa kalanistutuksia, niin miten saamme istutuskaloille viestin, että ne eivät saa uida Hämeenkyrön puolelle! Hämeenkyrön puoleinen vesialue kun on sitä aluetta, joka nyt tehdyssä ratkaisussa jäi uuden osakaskunnan ulkopuolelle!

 

En ole lainkaan varma, että nyt perustettu mammuttiosakaskunta olisi parempi ratkaisu kuin entinen systeemi. Se on varmaa, että paikallisuus häviää, kun nimihirviöksikin on tulossa joku todella ihmeellinen nimi.

 

-Esko Erkkilä-

Kommentoi kirjoitusta. Avainsanat: Mahnala, Lavajärvi, Sarkkila, Karhejärvi, Majajärvi,

Viljakkala on enemmän kuin kylä

Torstai 16.8.2012 - -Esko Erkkilä-

Ekokumppanit Oy on ”yritys”, jonka omistavat Tampereen kaupunki liikelaitoksineen yhdessä Pirkanmaan Jätehuolto Oy:n kanssa. Yhtiön kolmantena omistajana on vuoden 2009 alusta ollut Tampereen Sähkölaitos Oy. Ekokumppanit Oy tuottaa tiedotus-, neuvonta-, koulutus- ja asiantuntijapalveluja, joilla edistetään kestävän kehityksen mukaista elämäntapaa ja yritystoimintaa.  

Olen muutaman kerran käynyt Ekokumppanit Oy:n Ekokumppani Klubi ry:n järjestämissä tilaisuuksissa. Viimeksi ”törmäsin” Ekokumppaneihin Hämeenpuiston Ystävien ja Tampereen kaupungin järjestämässä Puistofiestassa Hämeenpuistossa sunnuntaina 12.8.2012.

Ekokumppanit Oy oli muodostanut näyttelyosastonsa ”Ystäväkylä” –teeman varaan.

Osastolla tutustuttiin Pirkanmaahan ja sen tarjontaan leikkimielisesti kisaillen.

 

 

ekokumppanit_oy

 

Kisa tapahtui siten, että esittelijän tarjoamasta korista poimittiin kortti, johon oli kirjoitettu jonkin pirkanmaalaisen kylän nimi. Kylä piti osata laittaa oikealle paikalleen Pirkanmaan kartalle. Kartaan oli merkitty kuntarajat, suurimmat tiet suuntaa-antavasti sekä vesistöt, mutta muuta vihjettä kartalta ei kunnannimen lisäksi saanut.

 

Osallistuin kisaan ja sain tehtäväkseni laittaa Mahnalan kylän nimikyltti oikealle paikalle.

 

Tehtävä oli helppo, sillä osasin vaivattomasti asettaa Mahnalan nimikyltin kohdalleen. Nyt jälkeenpäin ajattelen, että olisin voinut vallan hyvin saivarrella ja sijoittaa Mahnalan nimikyltti mökkinaapuriini, sillä myös Lavajärvellä Majajärven rannalla on Mahnalan kylään kuuluvia alueita!

 

Harmittelen, että Ekokumppanit Oy:n kyläkisassa Viljakkala oli rinnastettu tavalliseen kylään.

 

Mielestäni niin ei ole, vaan kysyjät olivat tavoitelleet Viljakkalan kirkonkylää.

 

Ylöjärveen taannoin tapahtuneen kuntaliitoksen myötä viljakkalalaiset ovat mm. Ekokumppanit Oy:n mielestä menettäneet Viljakkalan kirkonkylän ja saaneet tilalle Viljakkalan kylän!

 

En hyväksy menettelyä, vaan haluan ylläpitää Viljakkalan kirkonkylästä edelleen nimeä ”Viljakkalan kirkonkylä”.

 

Kisasta vielä sen verran, että oikeaan osuneen Mahnala-nimen sijoittamisesta sain valita palkinnon tarjolla olleista palkinnoista.

 

Valitsin palkinnokseni Suojärven Suklaatilan 80 grammaa painavan ”Mustikka valkosuklaan”.


Palkinnon nauttiminen oli todellinen juhlahetki!

 

 

-Esko Erkkilä-

2 kommenttia . Avainsanat: Viljakkala, Viljakkalan kirkonkylä, Ekokumppanit Oy, Pirkanmaan Jätehuolto Oy, Tampereen Sähkölaitos Oy, Tampereen kaupunki, Tampereen kaupungin liikelaitokset, Suojärven suklaatila. www.suklaatila.fi, Mahnala,

Pylsyn penkki - Suomen ensimmäinen emäntäkoulu

Sunnuntai 25.7.2010 - -Esko Erkkilä-

Hämeenkyrössä Mahnalanselän länsirannalla on jyrkkä kallioseinämä. Kallioseinämässä lähellä vesirajaa on ihmisen istuttavan kokoinen kolo - "penkki". Penkille ei ole pääsyä avoveden aikana kuin venekyydillä ja sama juttu on myös poispääsyn laita - uimalla poispääsy tietysti onnistuu, mutta uintimatkaa rantautumiskelpoiseen kohtaan kertyy varsin paljon.

 

Kerrotaan, että Pylsyn emäntä moitti joka käänteessä miestään. Kerran he olivat matkalla veneellä Hämeenkyrön kirkolle.

 

Menomatkalla emäntä taas tavalliseen tapaansa...

Lue lisää »

Kommentoi kirjoitusta. Avainsanat: Pylsyn penkki, ensimmäinen emäntäkoulu, Hämeenkyrö, Viljakkala, MTK, Mahnala, Laitilansalmi, Arostensalmi, Purimonsalmi, Kirkkojärvi, Kallioistenselkä, Mahnalanselkä, Seppo Savolainen, m/s Purimo,